Áŋgiruššanguovlu (doaibmabidjoguovlu) Finnmárkkus ja Davvi-Romssas

Áŋgiruššanguvlui gullet stáhta ekonomalaš doaibmabijut mat galget veahkehit sihke ovttaskasaid ja fitnodagaid ráddjejuvvon geográfalaš guovllus Finnmárku ja Davvi-Romsa. Ovttaskasaid ovdamunit ássamis guovllus leat: oahppoloana sihkkun, nuvttá mánáidgárdi, mánáidoadjolasáhus, uhcit vearru dábálaš sisaboađus, sierra geasus persovdnasisaboađus (finnmárkogeasus) ja elrávdnjedivada luvven.

Bargofápmováili lea okta stuorámus hehttehusain ovdáneapmái ja buriid bálvalusaide áŋgiruššanguovllus. Danne galget váikkuhangaskaoamit guovllus váikkuhit ahte eanebut fárrejit guvlui ja bargofápmu lassána.

Jagi 2026 stáhtabušeahtas galget áŋgiruššanguovllu váikkuhangaskaoamit dahkat šiega 7 miljárdda ruvnnu. Das leat sullii 2,2 miljárdda ruvnnu jurddašuvvon ovttaskasaid várás.

Váldoulbmiljovkui gullet nuorra rávesolbmot ja mánnábearrašat. Muhto buohkain geat ásset ja barget guovllus uhcimusat 12 mánu, lea vuoigatvuohta ekonomalaš váikkuhangaskaomiid ovdamuniide.

Áŋgiruššanguvlui gullet buot Finnmárkku ja Davvi-Romssa gielddat. Dát gielddat gullet áŋgiruššanguvlui: Áltá, Bearalváhki, Gáŋgaviika, Hámmerfeasta, Ákŋoluokta, Kárášjohka, Guovdageaidnu, Davvesiida, Láhppi, Muosát, Unjárga, Davvenjárga, Porsáŋgu, Mátta-Várjjat, Deatnu, Čáhcesuolu, Várggát Finnmárkkus, ja Gálsa, Omasvuotna, Gáivuotna, Skiervá, Ráisa, Návuotna ja Ivgu Davvi-Romssas  

Ráđđehus dahká geasuheaddjin fárret áŋgiruššanguvlui ja ásaiduvvat dohko.

Jagi 2026 ovddut:

• Finnmárkogeasus (vearru) 45 000 ruvnnu.
• Uhcit vearru olbmuid dábálaš sisaboađus (18,5 proseantta, 22 proseantta ektui muđui riikkas).
• 60 000 ruvdnosaš oahppoloatnasihkkun jahkái go čađaha oahpu.
• 20 000 ruvdnosaš liigegeahpádus oahppoloanas gelbbolaš vuođđoskuvlaoahpaheddjiide.
• 6 144 ruvnnu lassi mánáidoadju jahkái juohke máná ovddas gii lea gaskal 0 ja 17 jagi.
• Nuvttá mánáidgárdi.
• Elrávdnjedivada luvven ruovttudoaluid ja almmolaš hálddahusaid várás.

Dasa lassin leat guovllu muhtun gielddain sierra váikkuhangaskaoamit geasuhan dihtii ođđa ássiid.

Áŋgiruššanguovllu stuorámus váikkuhangaskaoapmi lea bargoaddi divada luvven doaimmaid várás. Riikkas muđui molsašuddá bargoaddidivat 5,1 proseantta rájes 14,1 proseantta rádjai bálkkás. Dasa lassin máksá áŋgiruššanguovllu ealáhuseallin elrávdnjedivada vuolit máksomeriin. Vuoliduvvon máksomearri lea 0,6 evrre juohke kwh ovddas. Dábálaš máksomearri lea 7,13 evrre juohke kwh ovddas jagi 2026.

Áŋgiruššanguovllu ovdamunnekalkuláhtoriin oainnát álkit man ollu sáhtát seastit go ásat ja barggat Finnmárkkus  ja Davvi-Romssas:

Áŋgiruššanguovllu kalkuláhtor

Ovdamearka jagi 2026: Bearaš guvttiin rávesolbmuin (bruttosisaboahtu 2 x 700 000 ru + loatnakássaloatna 2 x 400 000 ru, guokte máná mánáidgárddis, 15 000 kWh elrávdnjegeavaheapmi) mii ássá guovllus 12 mánus seastá sullii 207 000 ru.

Dihtet go ahte oahppoloatna šaddá oassemávssekeahtes loatnan maŋŋágo sihkkugohtet vealggi vai ásat ja barggat áŋgiruššanguovllus? Vuosttaš vealgesihkkunjagi maŋŋá mávssát dušše reanttuid dassážiigo loatna lea ollásit mákson ruovttoluotta. Dasa lassin ahte oažžut sihkkojuvvot osiid oahppoloanas juohke jagi, mávssát maiddái uhcit reanttuid oktiibuot loanas. Tabealla čájeha man ollu seasttát vealgesihkkumiin oktiibuot olles vealgemáksináigodagas. 5 proseantasaš reantu lea biddjon vuođđun dáid ovdamearkkain.

Man ollu sáhtát seastit go ásat guovllus dassážiigo oahppoloatna lea ollásit mákson ruovttoluotta?

Ná ollu sáhtát seastit go ásat guovllus dassážiigo oahppoloatna lea ollásit mákson ruovttoluotta:

• Jus dus lea 400 000 ruvdnosaš oahppoloatna ja ásat guovllus čieža jagi;

de seasttát 560 356 ruvnnu.

• Guokte olbmo geain goappašagain lea 400 000 ruvdnosaš oahppoloatna ja geat ássaba čieža jagi guovllus, seastiba 1 120 730 ruvnnu.