– Buresbirgenstáhta galgá leat Norgga buoremus dearvvašvuođadáhkádus. Danne leat mii álggahan Vuordináigevuoruheami ja mun lean ilus go vuordináigi lea sakka otnon maŋemus jagi. Seammás šaddet ain beare olu pasieanttat beare guhká vuordit ja danne áigut árjjalaččat joatkit dán barggu. Dát buohcciviessobušeahtta addá vejolašvuođa dikšut eanebuid ja vel eambbo oanidit vuordináiggi, lohká dearvvašvuođa- ja fuolahusministtar Jan Christian Vestre.

Vuordináigevuoruheapmái eai gula dušše lassánan juolludeamit, muhto maiddái movt dearvvašvuođabálvalus organiserejuvvo. Ovttasráđiid regiovnnalaš dearvvašvuođadoaimmahagaiguin, bargiidorganisašuvnnaiguin ja bargoaddiorganisašuvnnaiguin bargojuvvo sihke oanehit- ja guhkitáiggedoaimmaiguin, nugo hutkat bargo- ja doaibmajuoguid, ođđa vugiid geavahit teknihkalaš čovdosiid ja ovttasráđiid ideála ja priváhta beliiguin ohcat vejolašvuođaid oanidit vuordináiggiid.

Lasáhus árvaluvvo ná juhkkojuvvot, meroštallojuvvon aktivitehtaid oasi vuođul:

  • Davvi Dearvvašvuohta: 250 miljovnna ruvnno
  • Gaska-Norgga Dearvvašvuohta: 430 miljovnna ruvnno
  • Oarje-Norgga Dearvvašvuohta: 640 miljovnna ruvnno
  • Lulli-Nuorta-Norgga Dearvvašvuohta: 2,1 miljárdda ruvnno

Prošeakta X ja dearvvašvuođaođastus

Rekrutteren- ja ovttastahttindoarjja galgá ovddidit suohkaniid ja dearvvašvuođadoaimmahagaid geatnegahtti ovttasbarggu bálvalusaid ovdánahttimis, buori pasieantajođu ovddideamis, ja ruhtadit rekrutterendoaibmabijuid ja bargonávccaid ulbmillaš organiserema. Ráđđehus árvala lasihit rekrutteren- ja ovttastahttindoarjaga 40 miljovnna ruvnnuin 2026:s nu ahte oktiibuot evttohuvvo 334,2 miljovnna ruvnno doarjjan doaimmaide miehtá riikka. Rekrutteren- ja ovttastahttindoarjaga ollislaš supmis galgá 80 miljovdna mannat geahččaladdat ja áŋgirit ovddidit erenomáš innovatiiva doaibmabijuid maid ráđđehus ja KS válljejit «Prošeakta X» oktavuođas.

Dáid geahččaladdamiid olis guorahallojuvvojit ođđa vuogit organiseret dearvvašvuođabálvalusaid, ja dat lea oassin ráđđehusa barggus ođđa dearvvašvuođaođastusain.

– Ráđđehus lea maiddái ásahan sierra dearvvašvuođaođastuslávdegotti. Lávdegoddi galgá čielggadit ja árvalit stivren-, organiseren- ja ruhtadanmodeallaid mat galget sihkkarastit oktilaš ja guoddevaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusa, lohká Vestre.

Erenoamáš liigedoarjja Davvi Dearvvašvuhtii jotkojuvvo

– Davvi Dearvvašvuođas leat ain erenoamáš hástalusat ja ferte čavget doaibmabijuid mat sihkkarastet ahte golut dollojuvvojit mearriduvvon rájiid siskkobealde, ja mat sihkkarastet ekonomalaš guoddevašvuođa boahtteáiggis. Ráđđehus joatká erenoamáš doarjaga mii juolluduvvui 2025:s, muhto mun deattuhan ahte dárbbašlaš nuppástusat fertejit čađahuvvot, lohká Vestre.

Davvi Dearvvašvuhtii lea doarjja birrasiid 588,9 miljovnna ruvnno i 2026:s, ja dasa árvaluvvo dát juohku:

  • Rekrutteret ja doalahit bargiid: 215 miljovnna ruvnno
  • Rekrutteren- ja ovttastahttindoarjja: 139,1 miljovnna ruvnno
  • Doarjja bisuhit Davvi Dearvvašvuođa akuhttafálaldagaid: 154,3 miljovnna ruvnno. Dáinna sihkkarastojuvvo ahte Áhkánjárgga ja Lufuohtá buohcciviesuid akuhttafálaldat bissu otná dásis, seammás go Davvi Dearvvašvuohta oažžu buhttejuvvot árvaluvvon seastima das go dát doaimmat datte eai heaittihuvvo.
  • Viidáseappot ovdánahttit spesialistadearvvašvuođabálvalusa Álttás: 42,9 miljovnna ruvnno
  • Gearggusvuohta ja akuhttabálvalusat Girkonjárggas: 37,6 miljovnna ruvnno

Effektiviserengáibádusat ja unniduvvon dearvvašvuođabyråkratiija

2026 bušeahttaárvalusas lea ráđđehus eaktudan dearvvašvuođadoaimmahagaid effektiviserema bokte unnidit goluid hálddahusa, byråkratiija ja konsuleantageavaheami dáfus, oktiibuot 194 miljovnna ruvnno seastima, ja ahte dat ii galgga čuohcat pasieanttaide.

Dasto regulerejuvvojit refušuvnnat almmolaš laboratoria- ja rádiologalaš iskkademiid oktavuođas, mii dahká 79 miljovnna ruvnno. Go geassá eret effektiviserendoaimmaid ja refušuvnnaid regulerema, de lea bušeahttaárvalusa lassáneapmi 3,1 miljárdda ruvnno.