– Boahtte jagi stáhtabušeahttaevttohus mielddisbuktá ahte dat buorre ovdáneapmi, mii Norgga ekonomiijas lea leamaš, sáhttá joatkit. Haddelassáneapmi njiedjá, oastinfápmu lassána ja Norgga ealáhusaiguin manná bures, dadjá ruhtadanministtar Jens Stoltenberg (Bb).

Oadjebasvuohta ekonomiijii

Ráđđehus evttoha unnidit dienasvearu badjel njeljiin miljárdda ruvnnuin, earret eará lasi persovdnagessosa bokte ja bálkkáid, oajuid ja ealáhusdietnasa unniduvvon oadjodivada bokte.

– Dáinna evttohusain mii fuolahit viiddis vearrogeahpádusaid, mii dahkat eambbo gánnáhahttin bargat, ja seammás mii bisuhit ođđasisjuogadeaddji vearrovuogádaga, dadjá Stoltenberg.

Oktiibuot evttoha ráđđehus 11,5 miljárdda ruvnno Norggahadde-doibmii (Norgespris) ja elrávdnjedoarjagii ruovttudoaluide. Elrávdnjedivat evttohuvvo unniduvvot njeljiin miljárdda ruvnnuin.

– Ruovttudoaluide ja ealáhusdoaimmaide lea ávkin go mii dál unnidit elrávdnjedivada, ja ruovttudoaluide šaddet einnostahtti elrávdnjegolut boahttevuođas, dadjá ruhtadanministtar Stoltenberg.

Ráđđehus evttoha ahte bearrašat galget máksit eanemusat 1200 ruvnno mánus mánáidgárdesaji ovddas, ja 700 ruvnno mánus eanemus boaittobeale suohkaniin. Mánáidgárddit Finnmárkku ja Davvi-Romssa áŋgiruššanguovllus galget ain leat nuvttá.

Mánnábearaš mas lea okta mánná mánáidgárddis seastá birrasiid 31 000 ruvnno jagis go buohtastahttá 2021 alimusmávssu haddemuddemiin. Mánnábearrašat eanemus boaittobeale suohkaniin sestet birrasiid 37 000 ruvnno jagis. Áŋgiruššanguovllu mánnábearrašat sestet birrasiid 45 000 ruvnno jagis.

Ráđđehus evttoha joatkit guoktenuppelohkái diibmosaš nuvttá skuvlaastoáiggeortnega (SAÁO) vuosttaš, nuppi ja goalmmát ceahki ohppiide.

Oadjebasvuohta searvevuhtii

– Vai suohkanat ja fylkkasuohkanat sáhttet fállat dábálaš čálgobálvalusaid, de lea mávssolaš ahte lea nanu ja einnostahtti ekonomiijadilli, dadjá Stoltenberg.

Ráđđehusa áigumuš lea ahte suohkansuorggi friddja dietnasat galget lassánit 4,2 miljárdda ruvnnuin. Juolludeamit suohkansuorgái lassánedje 1,6 miljárdda ruvnnuin 2025 reviderejuvvon nationálabušeahtas. Dát jotkojuvvo 2026:s. 

Juolludeamit buohcciviesuide lassánit 3,4 miljárdda ruvnnuin vai sáhttá lasihit doaimmaid, vuosttažettiin danne go álbmot lassána ja vuorasnuvvá. Dasa lassin evttoha ráđđehus luoikat ruđa viđa ođđa buohcciviessohuksemii. Oktiibuot evttohuvvo juolluduvvot birrasiid 7 miljárdda ruvnno investerenloatna 2026:s.

Ráđđehus čuovvula psyhkalaš dearvvašvuođa buoridanplána, mas ulbmil lea lasihit juolludemiid golmmain miljárdda ruvnnuin logi jagi áigodagas.

Álbmotoadju dahká sullii goalmmádasoasi stáhtabušeahtas ja dat galgá sihkkarastit dietnasa earret eará buozanvuođa ja boarisvuođa áigge. Golut lassánit 15,6 miljárdda ruvnnuin, go buohtastahttá bušeahtain mii dohkkehuvvui diimmá čavčča, go bálká- ja haddegoargŋun ii leat mielde. Stuorámus ovttaskas lassáneapmi lea ahkepenšuvdna, earret eará dan geažil go leat eanet vuorasolbmot.

Oadjebasvuohta riikii

– Vai mii nagodit dustet garraset áittadili ja sihkkarvuođapolitihkalaš dilálašvuođa bistevaš rievdadusaid, de fertet vuoruhit doarjaga Ukrainai ja nannet iežamet suodjalusa. Mu mielas lea dehálaš ahte Norga joatká addit erenoamáš doarjaga ukrainalaččaid friddjabeassandáistaleapmái boahtte jagi, danne go dat nanne maiddái min sihkarvuođa, dadjá ruhtadanministtar.

Norga addá maiddái 2026:s militeara ja siviila doarjaga Ukrainai Nansen-prográmma čađa. Ráđđehus evttoha dasa oktiibuot 85 miljárdda ruvnno 2026:s, seamma olu go 2025:s.

Suodjalusbušeahtta evttohuvvo lasihuvvot suodjalussuorggi guhkesáiggeplána ektui. Dát mielddisbuktá 4,2 miljárdda ruvdnosaš juolluduslassáneami. Oktiibuot evttohuvvojit suodjalusgolut 3,4 prosentii brutto nationálabuktagis (BNB) 2026:s.

Ollislaš gearggusvuođadieđáhus čuovvoluvvo, mas máŋggabealat áitagat, digitála vuostálastinfápmu ja ovttastuvvon gearggusvuođabargu vuoruhuvvojit. Dasa lassin lasihuvvo gearggusvuohta Svalbárddas. 

Ráđđehus nanne iežas barggu eastadit, hehttet ja vuosttaldit kriminalitehta earret eará dan bokte ahte lasihit vuođđoruhtadeami politiijaide, áŋgiruššat garraseappot mánáid- ja nuoraidkriminalitehta vuostá ja viiddidit ortnega mas johtileappot dustejit nuorra láhkarihkkuid (Hurtigsporet). Ráđđehus vuoruha maiddái eambbo olbmuid váldit ohppui kriminálafuolahusas, lasihit bargoveaga giddagasain ja ásahit eambbo sajiid nuoraidovttadagain.

Ráđđehus árvala juolludusrámma mii vástida 1 proseantta 2026 meroštallojuvvon bruttonationáladietnasis (BND). Dát mearkkaša 56,6 miljárdda ruvdnosaš lassáneami.

Vearro- ja divatvuogádaga buorideamit

Measta visot ođđa persovdnabiillat Norggas leat dál elbiillat. Lassiárvodivada luvven, go oastá dáid biillaid, lea nappo geavatlaččat šaddan oppalaš 17,5 miljárdda ruvdnosaš doarjjaortnegin go oastá biilla. Ráđđehusa árvvoštallama mielde lea dál áigi loahpahišgoahtit elbiilaovdamuniid lassiárvodivatvuogádagas. Vuosttaš vuorus dan bokte ahte luvvema máksorádji unniduvvo 500 000 ruvnnos 300 000 ruvdnui boahtte jagi. Dasto heaittihuvvo luvvenortnet oalát 2027:s.

– Elbiilaovdamuniid loahpahišgoahtin addá midjiide vejolašvuođa unnidit eará vearuid ja divadiid. Dát čuovvu ráđđehusa vearrolohpádusa mii mielddisbuktá ahte jus muhtin vearut lassánit, de njidjet fas earát, čujuha ruhtadanministtar.

Ráđđehus evttoha lasihit dálkkádatdivadiid 14 proseanttain 2026:s, mii čuovvu plána unnidit oppalaš dási 2 400 ruvdnui guđege tonna CO2 nammii 2030:s, 2025-ruvnnuid mielde. Dasa lassin dieđiha ráđđehus ahte lassáneapmi jotkojuvvo seamma leavttuin maiddái maŋŋel 2030, 3 400 ruvdnosaš divatdássái guđege tonna CO2 nammii 2035:s.

– Mii nannet dálkkádatdivadiid geavaheami oktan min deháleamos váikkuhangaskaoapmin unnidit luoitimiid. Ráđđehusa dálkkádatpolitihkka dagaha ahte Norgga dálkkádatgássaluoitimiid unnideapmi ain jotkojuvvo, cealká ruhtadanministtar.

Vaikko dálkkádatpolitihkka nannejuvvo máŋgga suorggis, de čájeha dán jagi dálkkádatstáhtus ja -plána ahte lea hui gáibideaddji deavdit Norgga dálkkádatgeatnegasvuođaid 2030 hárrái dušše Norgga doaibmabijuiguin. Ráđđehus áigu danne bargat máŋgga ládje ollašuhttit Norgga geatnegasvuođaid Paris-šiehtadusa ja EU dálkkádatšiehtadusa olis. Čujuhuvvo mildosii mii gullá Dálkkádat- ja birasdepartemeantta Prop. 1 S (2025-2026) Ráđđehusa dálkkádatstáhtus ja -plána gos gávdná ráđđehusa dálkkádatplána váikkuhangaskaomiid ollislaš bajilgova.

Bušeahtas evttohuvvo njulget máŋga čielga ráiggi vearrovuogádagas. Evttohuvvo giddet dan vejolašvuođa ahte finánsafitnodagat, main leat doaimmat olgoriikkas, sáhttet oažžut duppal reantogessosa, ja ahte ráigi lassiárvodivatnjuolggadusain riikkaidgaskasaš bálvalusgávppi oktavuođas giddejuvvo. Opmodatsuorggis leat maid vearroráiggit gos sáhttá garvit vuoitovearuhusa ulbmillaš vearroplánemiin.

Seastimat, ođđasis vuoruheamit ja buoret resursaávkkástallan

Jus galgat stivret ekonomiija vásttolaš ekonomiijapolitihkain, de fertet mii čielgasit vuoruhit. Nu mii sáhttit láhčit saji ođđa áŋgiruššamiidda ja fuolahit ahte resurssat geavahuvvojit beaktileappot ja ahte bargofápmu ávkkástallojuvvo buorebut, dadjá Jens Stoltenberg.

Ráđđehus evttoha unnidit muhtin doarjjaortnegiid ealáhusdoaimmaide luvven dihte ruđaid eará ulbmiliidda. Juolludeamit dáidda ortnegiidda evttohuvvojit unniduvvot birrasiid 400 miljovnna ruvnnuin.

Dasto evttoha ráđđehus unnidit Ruoná industriijaruhtadeami loatnarámma 900 miljovnna ruvnnuin, ja heaittihit loatnaortnega birasseasti skiippaid huksemii, gos loatnajearru lea leamaš ráddjejuvvon.

Ráđđehus lea dan rájes go doaibmagođii vuoruhan Enova guovddáš gaskaoapmin váikkuhan dihte dálkkádat- ja energiijanuppástussii. 2026:s evttoha ráđđehus unnidit juolludeami Dálkkádat- ja energiijafondii birrasiid 1,9 miljárdda ruvnnuin, 7,2 miljárdda ruvdnui. Dát lea 3,9 miljárdda ruvnno eambbo go 2021:s, ja addá Enovai valjit ruđaid ain doarjut dálkkádat- ja energiijateknologiija ovddideami.

Bušeahtas árvala ráđđehus máŋga doaibmabiju buoridan dihte almmolaš suorggi doaimma. Buohcciviessosuorggis árvaluvvo 300 miljovnna ruvdnosaš beavttálmahttingáibádussan konsuleantabálvalusaid hálddašeapmái ja oastimii. Dát addá vejolašvuođa juolludit vel eambbo ruđa doaimmaide.

Ráđđehus árvala, politiijafágalaš rávvagiid vuođul, heaittihit 14 pássadoaimmahaga, ja dan sadjái geavahit pássabussefálaldaga. Justiisasuorggi nuppástuhttin seastá badjel 100 miljovnna ruvnno mii geavahuvvo eará bálvalusaide maid politiijat dárbbašit eanet.

Suodjalusas lea áigumuš beavttálmahttit 700 miljovnna ruvnno ovddas ruhtadan dihte guhkesáiggeplána áigumušaid.

Ráđđehusa evttohus Nationála fievrridanplána ulbmiliidda (Nasjonal transportplan - NTP) mielddisbuktá 1,5 miljárdda ruvdnosaš nominála lassáneami. Doaibma ja bajásdoallan vuoruhuvvojit. Eai árvaluvvo gollorámmat ođđa, stuorra investerenprošeavttaid álggaheapmái 2026-bušeahtas.

Ráđđehus árvala bissehit Stad skiipatunealla barggu. Prošeavtta bisseheapmi seastá olu boahttevaš jagiid. Buot fálaldagat mat leat boahtán leat olu badjelis dan gollorámma maid Stuorradiggi mearridii 2021:s. Prošeavtta ođastuvvon gollorámma lea 9,4 miljárdda ruvnno.

Mii fertet oažžut eanebuid bargui

– Min ulbmil lea oažžut eanebuid bargui ja unnit olbmui odjui. Hui olu olbmot leat dađi bahábut barggu haga vaikko sáhtáše ja háliidivčče bargat. Dát lea vahágin sihke ovttaskas olbmui ja servodahkii, dadjá ruhtadanministtar.

Ráđđehus árvala čađahit geahččalanortnega nuoraid bargogessosiin. Ráđđehus oaivvilda ahte dárbbašuvvo eanet máhttu das movt bargogeasus, ja ekonomalaš insentiivvat oppalaččat, váikkuhit bargofálaldagaide ja fidnooassálastimii.

Nuppástusdoarjja dagaha váddáseabbon oktofuolaheddjiide searvat bargoeallimii. Dat sáhttá dagahit geafivuođa ja eastadit integrerema.

Mánnábearašlávdegotti ávžžuhusa mielde, ahte dát doarjagat galggašedje heaittihuvvot, árvala ráđđehus loahpahišgoahtit oktofuolaheddjiid doarjagiid eatnasiidda. Jus ollásit loahpahuvvo, de dagahivččii dát sullii 1,3 miljárdda ruvdnosaš seastima.

Boahtte jagi bušeahttaárvalusas áigu ráđđehus eambbo geavahišgoahtit bargomárkandoaibmabijuid ja álggahit guokte geahččalandoaimma, mat galget fuolahit ahte nuorat jođánit besset johtui fidnolaš čuovvolemiin.

Evttohuvvo maiddái rekrutterenprográmma dearvvašvuođa- ja fuolahussuorgái nuoraid váste geat eai leat barggus ja oahpus.

Oadjebas ekonomalaš stivrejumi bušeahtta

– 2026 ruhtadanpolitihkalaš ráhkadus joatká oadjebas ekonomalaš stivrejumiin, dadjá ruhtadanministtar Jens Stoltenberg.

Ráđđehus evttoha geavahit 579 miljárdda ruvnno foandaruđain boahtte jagi stáhtabušeahtas. Foandaruđaid geavaheapmi meroštallojuvvo dahkat 2,8 proseantta Stáhta olgoriikka penšuvdnafoandda (SPU - Statens pensjonsfond utland) árvvus. Foandaruđaid geavaheami ferte árvvoštallat erenoamáš doarjaga ektui Ukrainai mii evttohuvvo jotkojuvvot 85 miljárdda ruvnnuin.

– 2026 ruhtadanpolitihkas lea Ruhtadandepartemeantta meroštallamiid mielde sullii neutrála váikkuhus ekonomiija aktivitehtii boahtte jagi, cealká ruhtadanministtar Jens Stoltenberg.

Tabealla 1 Norgga ekonomiija váldologut. Proseanttaid mielde rievdan ovddit jagi ektui, go eará ii leat namuhuvvon.

 

Miljárdda ruvnno 1

 

 

 

 

 

2024

2024

2025

2026

2027

 Priváhta golaheapmi

2 051

1,4

2,4

2,4

1,9

Almmolaš golaheapmi 2

1 184

2,4

2,2

2,8

1,2

 Bruttoinvesteremat bistevaš kapitálas

1 143

-1,4

1,4

0,6

2,1

  Dás: Oljobohkan ja revrefievrredeapmi

253

9,8

4,0

-7,0

-6,5

             Nannán-Norgga fitnodagat

424

-2,9

2,4

2,9

2,3

              Viesut

170

-19,1

-5,2

11,7

11,9

             Almmolaš hálddašeapmi

286

3,9

1,7

-2,6

2,3

 Nannán-Norgga gálvojearru 3

4 115

0,3

2,0

2,6

2,2

  Almmolaš jearru

1 470

2,7

2,1

1,7

1,4

  Eksporta

2 468

5,2

-1,2

0,6

0,2

  Dás: Luondduolju ja luonddugássa

1 169

6,7

-2,7

-0,5

-1,6

             Nannáma gálvvut ja bálvalusat

1 111

4,0

2,8

2,4

2,3

  Importa

1 760 

4,3

1,4

2,0

2,4

 Bruttonationálabuvtta

5 197

2,1

0,4

1,2

0,7

Dás: Nannán-Norga

4 050

0,6

2,0

2,1

1,8

Eará váldologut:

 

 

 

 

 

 Barggahus

 

0,5

0,8

0,7

0,4

  Bargguhisvuođalogut, registrerejuvvon (dássi)

 

2,0

2,1

2,1

2,1

 Bargguhisvuođalogut, AKU (dássi)

 

4,0

4,5

4,5

4,5

  Jahkebálká

 

5,6

4,4

4,0

3,5

  KPI (KHI)

 

3,1

2,8

2,2

2,2

  KPI-JAE (KHI-DRM)

 

3,7

2,9

2,5

2,3

 Luondduoljohaddi, USD juohke fáhtas (jotkkolaš hattit)

 

80

70

67

67

 Golmmamánnosaš ruhtamárkanreantu, (dássi) 4

 

4,7

4,4

4,0

3,6

  Importabuohtastahttojuvvon ruvdnodássi 5 

 

0,8

-0,4

-0,4

0,0

1 Gaskaboddosaš  2024 nationálarehketdoallologut, jotkkolaš hattit. Stuorrunleaktu dán dásis lea almmuhuvvon voluman.

2 Jahkái 2027 čuvvot almmolaš golaheami meroštallamat ja teknihkalaš eaktudemiid investeremat demográfalaš ovdánandovdomearkkaid ektui, ja Suodjalusa Guhkesáiggeplána árvaluvvon váikkuhusat.

3  Earret vuorkárievdadus.

4 Dat vástida Norgga Báŋkku ruhtapolitihkalaš raportta 3/25 ruhtamárkanreanttu prognosii.

5 Positiivvalaš lohku almmuha heajut ruvdnoárvvu.

Gáldut: Statistihkalaš guovddášdoaimmahat, Norges Bank, Nav, Reuters, ICE, Macrobond ja Ruhtadanepartemeanta.

Tabealla 2 Stáhtabušeahta ja Stáhta penšunfoandda váldologut. Mrd. ruvnnuid mielde

 

2024

2025

2026

Sisaboađut oktiibuot

2 323,8

2 280,0

2 269,6

1          Sisaboađut petroleumdoaimmain  

750,7

695,0

557,4

            1.1 Vearut ja divadat  

420,3

383,8

302,5

            1.2  Eará petroleumsisaboađut

330,3

311,2

254,9

2          Sisaboađut earret petroleumsisaboađuid

1 573,1

1 585,1

1 712,2

            2.1 Nannán-Norgga vearut ja divadat

1 397,8

1 421,4

1 560,2

            2.2 Eará sisaboađut

175,3

163,7

152,0

Golut oktiibuot

1 953,3

2 104,0

2 200,6

1          Golut petroleumdoaimmaide           

48,5

31,4

36,1

2          Golut earret petroleumdoaimmaide

1 904,8

2 072,7

2 164,5

Stáhtabušeahta badjelbáza ovdal sirdima Stáhta olgoriikka penšunfondii     

370,5

176,0

69,1

-           Netto ruhtaboahtu Stáhta olgoriikka penšunfoanddas

702,2

663,6

521,3

=          Oljomuddejuvvon badjelbáza

-331,7

-487,6

-452,2

+          Sirdin Stáhta olgoriikka penšunfoanddas

346,5

487,6

452,2

=          Stáhtabušeahta badjelbáza

14,7

0,0

0,0

+          Netto várrejuvvon Stáhta olgoriikka penšunfoanddas

355,7

176,0

69,1

+          Stáhta penšunfoandda reanto- ja vuoitoboađut jna. 1  

422,1

446,7

482,5

-           Sirdin Stáhta Norgga penšunfoanddas

0,0

11,7

12,3

=          Stáhtabušeahta ja Stáhta penšunfoandda badjebáza oktiibuot 1

792,6

611,0

539,3

Memo:

 

 

 

Reanto- ja vuoitodietnasat jna. Stáhta olgoriika penšunfoanddas

402,8

428,1

461,0

Stáhta olgoriikka penšunfoandda márkanárvu 2          

15 761

19 735

20 500

Stáhta penšunfoandda márkanárvu 2        

16 115

20 116

20 910

Álbmotoaju geatnegasvuođat ahkepenšuvnnaide 2,3 

10 765

11 423

11 496

Struktuvrralaš oljomuddejuvvon bušeahttavuolláibáza

410,3

534,2

579,4

     Stáhta olgoriikka penšuvdnafoandda proseantan

2,6

2,7

2,8

    Nannán-Norgga BNB-treanda proseantan

10,2

12,6

13,1

          Nuppástus ovddit jagi ektui proseantaovttadahkan (bušeahttaimpulsa)

0,9

2,4

0,4

Meroštallojuvvon oassi bušeahttaevttohusas  Nannán-Norgga BNB:i 2026:s, proseantan 4

-

-

0,1

Duohta, vuollásaš gollolassáneapmi proseantan

-

-

1,0

1 Ii sisttisdoala kursavuoittuid dahje -massimiid.

2 Álggus jagi.

3 Álbmotoaju boahttevaš ahkepenšuvdnamávssuid čoggon vuoigatvuođaid dáláárvu.

4 KVARTS ja NORA makromodeallaid meroštallamiid vuođul.

Gáldut: Ruhtadandepartemeanta ja Statistihkalaš guovddášdoaimmahat.