Stáhtaministtar Jonas Gahr Støre ođđabeaisárdni, ođđajagemánu 1. b. 2026

Sárdni nu go lohkkojuvvon, dás jorgaluvvon davvisámegillii

Gávcci olbmo masse heakkaset dáppe. Ja 69 olbmo gottáhalle Utøyas.

Dien bearjadaga – measta 15 jagi áigi – lei Line Nærnes barggus dáppe Justiisa- ja gearggusvuođadepartemeanttas, 11. gearddis.

Son čohkkái dihtora ovddas, geahčastalai Einar Gerdhardsen namat šilljui – ja geigii gieđa vástidit telefovnna.

De bávkkehii. Ja visot čáhpodii.

Go de fas dáikkihii, lei láse cuovkanan – ja olles kantuvra lei billahuvvan.

Ovttas bargoguimmiin Knutain ražai son bátnegáskki beassat olggos, viessobázahusaid čađa – cuovkanan betoŋŋa badjel, botnjásan ruovdebielkkaid gaskka, ja vulos tráhppá, olgouksii – gokko mun dál čuoččun.

Dalle ii vuos diehtán ahte oassi lásebeallás lei čuoggasan su gállui.

Heahteveahkkeguovddážis barge dearvvašvuođabargit mearihis buori barggu.

Son cevzzii – millimehtera margiinnain – ja máhcai fas bargui.

Dál lohká Line ahte lea stuora gudni bargat byrokráhtan Norggas – bargat oadjebasvuođa ovddas. Dutnje – munnje – ja min riikii.

Moatti vahkku geahčen fárre Line fas ruovttoluotta Allablohkkii – ovttas buriid bargoustibiiguin departemeanttain.

Ovdalaččas lea juo AUF váldán Utøya ruovttoluotta.

Dál mii váldit Allablohka ruovttoluotta. Blohkka mii lea huksejuvvon 1958:s, lea divoduvvon ja ođđasis huksejuvvon.

Norggas lea rabas demokratiija.

Danne leat mii deattuhan ahte mis galgá ain leat rabas ráđđehuskvartála.

Dáppe lea párka ja deaivvadanbáiki buohkaide. Ja muittašanbáiki.

Deike sáhttet Line ja earát oadjebasat boahtit bargui.

Ja dáppe leat departemeanttat čohkkejuvvon ovtta báikái, vai mii sáhttit stivret riikka beaktileappot.  

Dat lea dehálaš – danne go dat barggut mat dál leat min ovddabealde, leat stuorrát.

Stuorimus bargu, dat lea ovddidit oadjebasvuođa dakkár áiggis go máilmmi ráfehisvuođat bahkkejit gitta min eallimiidda.            

Go riikkat huksejit duollohehttehusaid – ja mii máksit divrasit biebmorámbuvrriin ja guovddáš fitnodagat gevvet eahpesihkkaris dillái.

Go dálkkádat ja luondu hearjida – nu go ekstremadálki «Amy» mii dagahii duođalaš billistemiid mannan čavčča.

Ja go Ruošša, man Kiinná, Iran ja Davvi-Korea dorjot, jođiha veahkaválddálaš soađi Ukraina vuostá, njealját jagi juo.

Diibmá ožžon reivve Isfjorden skuvlla 5. luohkkálaččain Møre ja Romsdalas. Sii jerre: «Sáhttá go Norggas šaddat soahti?»

Mun ipmirdan ahte dat gažaldat jerrojuvvo. 

Máilmmis leat olu duođalašvuođat. 

Eurohpás lea soahti. 

Nu ahte – juo, maiddái mii fertet ráhkkanit dasa ahte Norggas sáhttá šaddat soahti.

Seammás áiggun dadjat: Norga ii áitte ovttage. NATO ii áitte ovttage.

Ja min árvvoštallan lea ahte Ruošša ii ane ávkin vearjosoađi vuolggahit Norgga vuostá, mii lea NATO-riikka.

Muhto mii ja min lihtolaččat vásihit hástalusaid: 

Váikkuheami, boasttudieđuid gilvima ja vákšundoaimmaid bokte. Ja sabotášaáitta, dat lea albma.

Dat sáhttá čuohcit máŋgga suorgái min servodagas.

Vuodjingeainnuide. Industriijarusttegiidda. Oljo- ja gássahuksehusaide. Báŋkkuide. 

Dálá máilmmis gávdnojit nappo olu iešguđetlágan áitagat. 

Ja soađi ja ráfi erohus ii leat seamma čielggas go ovdal.

Dat mearkkaša ahte mii – juohke okta mis – fertet eambbo áŋggirdit suodjalit oadjebasvuođa, iežamet resurssaiguin ja ovttasbarggus eará riikkaiguin. 

Olles Stuoradiggi doarju plána nannet Suodjalusa – ja addit nanu ja bistilis doarjaga Ukrainai.

Mii eat leat iehčaneamet – danne go min oadjebasvuohta lea lávgalaga earáid friddjavuođain. 

Danne mii nannet Suodjalusa, oassin máilmmi gievrramus militearalihtus, NATO, ja iežamet davvi-eurohpálaš lihtolaččaiguin – dakkár Eurohpás mii – nu go lea riekta ja dárbbašlaš – váldá stuorát ovddasvástádusa iežamet sihkarvuođas.

Min oadjebasvuohta – dat mearkkaša suddjet min rájiid ja geografiija. 

Muhto dat mearkkaša maiddái gáhttet demokratiija – ja cealkinfriddjavuođa – mii dahká ahte mii sáhttit cealkit oaiviliiddámet, almma balu haga.

Dás lea sáhka riektesihkarvuođas, mii fuolaha ahte láhka lea ovtta ládje buohkaide.

Ja lea sáhka buresbirgejumis, mii fuolaha skuvlla ja dearvvašvuođabálvalusaid buohkaide min riikkas.

Buot dan mii dáhká min oadjebassan – buot dan fertet mii suddjet – ovttas.

Danne lea min oadjebasvuohta eambbo go dušše girdit ja fregáhtat.

Oadjebasvuohta lea olbmuid hálddus, min hálddus:

Soalddáhat geat hárjehallet ruosti buolašin, bargoveahka fatnasiin ja girdiin, geat gozihit áibmolanja ja mearraguovlluid. 

Oadjebasvuohta lea politiijaid hálddus, geat deaividit juohkelágan rihkolašvuođaid, organiserejuvvon rihkolaš fierpmádagaid rájes veahkaválddálašvuođa ja áitagiid rádjái ránnjágottiin.

Basiid gaskkas diibmá šattai okta sis máksit dan buot alimus hatti: Dušše 25 jahkásažžan bážáhalai ja gottáhalai politiijabálvá Markus Botnen go vikkai veahkehit olbmo gii lei heahtedilis.

Markus muittuha midjiide juoidá hui dehálačča:

Oadjebasvuohta man mii muhtomin atnit hui diehttalassan, lea olbmuid hálddus geat duvdet min sihkarvuođa ovdalii go iežaset sihkarvuođa.

Oadjebasvuohta lea maiddái buohccidivššáriid, doaktáriid ja eará dearvvašvuođabargiid hálddus, geat dustejit min go mii leat buot hearkkimusat – ja váldet vuostá roasmmohuvvan olbmuid go buot lea sekunddaid duohken.

Oadjebasvuohta lea Rukses Ruossa (Røde Kors), Norgga Álbmotveahki (Norsk Folkehjelp), Norgga Nissoniid Sanitehtasearvvi (Norske Kvinners Sanitetsforening) ja olu eará organisašuvnnaid hálddus.

Ja min oadjebasvuohta lea oahpaheddjiid duohken mánáidgárddiin ja skuvllain – geat digitála áiggis oahpahit mánáid jurddašit kritihkalaččat.

Dat lea erenoamáš dehálaš dál.

Mánát ja nuorat ellet dakkár digitála searvevuođain maid mii rávisolbmot eat álo oainne.

Doppe sii sáhttet gávdnat ustitvuođa ja gullevašvuođa – nu go oinniimet njuorasmahtti Ibelin-filmmas: Mats Steen birra, geas lei duođalaš dávda, muhto gii gávnnai ustibiid, duostilvuođa ja áigumuša speallanunivearssas man váhnemat eaba báljo dovdan.

Muhto sáhttá maiddái geavvat nuppe ládje, nu go máŋggas mis diibmá oinniimet TV-ráiddus Adolescence :

Nuorat geat servet sevdnjes neahttabirrasiidda, gos vašši ja veahkaválddálašvuohta nannejit nubbi nuppi – gitta dassážii go muhtin rasttilda ráji ja billista min oktasaš oadjebasvuođa.

Mii leat digitála revolušuvnna guovddážis, gos algoritmmat, goanstajierbmi ja iešguđetlágan lávddit čuvvot min ja hábmejit min, vel dan buot vuđolaččamus oasi nai – min jurdagiid.

Go nu olu min jurdagiin ja ságain hábmejuvvojit das mii dáhpáhuvvá šearpmas, de mii fertet leat eambbo váraid nalde – ii dušše stáhtan, muhto váhnemin, áhkkun ja áddján, oabbán ja vielljan, ustibin, bargoustibin, oahpaheaddjin.

Danne go dát lea dehálaš: Go mii hupmat oadjebasvuođa ja vuosttaldannávcca birra, de lea álki jurddašit ahte leat dušše stuora mearrádusat mat lohkkojit.

Ja juo – stáhta ja suohkanat ođasmahttet ja nannejit plánaideaset, sii dollet gearggusvuođahárjehallamiid ja dustejit gáibideaddji dilálašvuođaid – buotláganiid, ekstremadálkkiid, šaldegahččamiid ja elrávdnjeboatkanemiid rájes dihtorheđiide buohcciviesuin dahje girdišiljuin.

Muhto min árvvuid suodjaleapmi ii álgge stáhtain – baicca muinna ja duinna, ja singuin geat leat min birra.

Smávva, lagas daguid bokte mii hábmet dan nanu oadjebasvuođa:

Go mii čuovvut mánáid ja nuoraid eallima šearpmas – ja go doahttalit dan muosehis dieđu mii vuorjá min molsut beassansáni.

Go mii dieđihit jus juoga orro leame boastut – leažžá dál neahttabuiján, heajos sisabeassanbearráigeahčču bargosajis, dahje go váilot suovvanjurggonat blohkas.

Go mii oassálastit aktiivvalaččat ránnjágottis ja báikkálaš servodagas – Váhnenráđi bargolávdegottis skuvllas, valáštallansearvvis, fágasearvvis dahje eaktodáhtolažžan.

Juohke háve go leat fárus, de nanosnuvvá min buohkaid oadjebasvuohta.

Oainnat dalle go mii fuolahit guhtet guimmiideamet – de mii fuolahit maiddái iežamet riikka.

Vaikko Norga ii leat immuna dađistaga eambbo dorvvuhis ja ráfehis máilmmis, de lea mis nanu immunasuodjalus:

Danne go Norga lea oadjebas riikka. 

Mas lea buorre ekonomiija. 

Unnán erohusat.

Vejolašvuohta buohkaide olles riikkas.

Alla luohttevašvuohta olbmuid gaskka. 

Ja nu go diimmá jahki čájehii: Mis lea ealli demokratiija.

Jurddaš dán: «Valgomat» (válgaofelaš) lei eanemus ohccojuvvon sátni Norggas diibmá.

Ja mannan čavčča serve 8 oahppi 10 oahppis joatkkaskuvllas skuvlaválggaide. 

Seamma oallugat geain lea jienastanvuoigatvuohta stuoradiggeválggain jienastedje, ja measta seamma oallugat jienastedje sámediggeválggain.

Ja dát eai leat dušše logut, dat leat duođaštussan dasa ahte mii beroštit, ahte mii háliidit váikkuhit ja vuhtii váldojuvvot.

Norggas mis leat oaivilvuosttaldeaddjit – muhto eai vašálaččat.

Mii sáhttit digaštallat garrasit, muhto maiddái dollet nuppi gihtii ja buorrestit nuppi – danne go mii diehtit ahte dat mii ovttastahttá min lea stuorát go dat mii sirre min.

Dáppe Norggas deaivvadit mánát seamma luohkkálanjas, beroškeahttá duogážis.

Ja dáppe Norggas mii sáhttit luohttámuša ja searvevuođa fámuin vuosttaldit dan lassáneaddji antisemittismma, muslimavaši ja buot lágan vealahemiid ja vaššicealkámušaid.

Dat dahká min nanusin Norggas.

Ja nannoseappot šaddat maiddái juohke háve go mii juogadit daid olu bottuid go mii vissásit leat okta álbmot:

Giitu Ståle Solbakken ja dievdduid spábbačiekčanriikkajoavku – viimmat čuovvolit spábbačiekčanlunttat min čeahpes nieiddaid ja leat gergosat searvat máilmmimeasttirgilvvuide. Giitu giehtaspábbanieiddaide geat moadde vahkku dás ovdal fas faskejedje vuoittu measttirgilvvuin.

Giitu didjiide geat ráhkadehpet filmmaid ja TV-ráidduid mat speadjalastet min - Der ingen skulle tru at nokon kunne bu 23 áigodaga guhkkosaš ráiddu rájes Pørni-ráiddu bearašhástalusaid rádjái.

Giitu didjiide geat čuovvubehtet dálááiggi ja ráhkadehpet dáidaga, musihka, festiválaid – Tons of Rock rájes Riddu Riđđu rádjái – mii čájeha olles min girjáivuođa.

Ja giitu didjiide geat čállibehtet girjjiid mat “bidjet almmi dáhkkin ja almmiravdda seaidnin”, nu go Roy Jacobsen govahallá.

Norgga searvevuohta lea suddjengalba mii várjala Norgga árvvuid.

Searvevuohta lea maid min šaldi ođđa perspektiivvaide, jurdagiidda ja muitalusaide – maid min servodat ja min kultuvra dárbbaša.

Mu diehtu odne lea: Nanu searvevuohta lea Norgga nanu suodjaleami vuođđun boahttevaš jagiid.

Mun dovddan ahte mis dáppe Allablohkas lea olu maid suodjalit ja seailluhit.

Dan sáhttit dahkat juohke beaivvi:

Go ráhkkanit iešguđetlágan hástalusaide, áiggis go gearggusvuohta lassána.

Go sániiguin čoavdit sierramielalašvuođaid.

Ja go váldit asttu, atnit fuola, áŋggirdit eaktodáhtolažžan – buot dat mii ii oidno statistihkain, muhto man olbmot min birrasis dovdet.

Min buohkaid bealis háliidan váimmolaččat giitit Gonagasa ja Dronnega ja gonagasbearraša eará lahtuid sin áŋgiris barggu dihte Norgga ovddas.

Olu giitosat maiddái buot norgalaččaide olgoriikkas – studeanttaide ja dutkiide, olbmuide meara nalde ja eará ealáhusain, suodjalusas, humaniteara organisašuvnnain ja olgoriikkabálvalusas.

Erenoamáš giitu didjiide geat lehpet bargan dál juovllaid dahje geat lehpet barggus juste dál – ja buot eaktodáhtolaš vehkiide miehtá riikka..

Sávan juohke oktii didjiide: Hui buori ođđa jagi!