Ulbmillaš Máhtolašvuohta addá vejolašvuođaid buohkaide

Jagi 2015 stáhtabušeahtas vuoruha ráđđehus lassioahpahusa oahpaheddjiide, kvalitehtabuorideami mánáidgárddis ja eanet ruđaid dutkamii ja alit oahpahussii.

Jagi 2015 stáhtabušeahtas vuoruha ráđđehus lassioahpahusa oahpaheddjiide, kvalitehtabuorideami mánáidgárddis ja eanet ruđaid dutkamii ja alit oahpahussii.

 

– Bušeahtta čájeha ahte máhtolašvuohta lea okta ráđđehusa stuora áŋgiruššansurggiin. Mii áigut duohtandahkan máhttoservodaga, ja danin mii vuoruhat dutkama ja alit oahpahusa, kvalitehta mánáidgárddis ja eanet oahpaheddjiid liigeoahpahussii, dadjá máhttoministtar Torbjørn Røe Isaksen.

 

Miljárda liigeoahpahussii
Ráđđehus joatká historjjálaš áŋgiruššama ahte oahpaheddjiide fállat liigeoahpahusa, ja evttoha danin adnit badjel ovttas miljárdda ruvnno buori oahpaheddjiid dagahit vel buorebun. Dát mearkkaša ahte ráđđehus vuosttaš doaibmajagis golmmageardánit lasihan áŋgiruššama lassioahpahusa fállamis oahpaheddjiide. 

– Dát lea juoga maid oahpaheaddjit háliidit ja mii dagaha skuvlla buoret skuvlan ohppiide. Dál vel eanet ožžot vejolašvuođa váldit liigeoahpahusa, cealká máhttoministtar. 

Oktiibuot evttohuvvo lasihit sajiid oahpaheddjiid liigeoahpahusas 1 500 sajiiguin. 2015 čavčča rájes sáhttet 5 050 oahpaheaddji oažžut liigeoahppofálaldaga. Dát lea lassáneapmi 3 250 sajiin ovddit ráđđehusa ektui. 

Kvalitehta mánáidgárddis
Ráđđehus áigu adnit 60 miljovnna ruvnno nannet mánáidgárdebargiid gelbbolašvuođa. Oktiibuot evttohuvvo juolluduvvot 275 miljovnna ruvdno kvaliteahta ovdánahttimii mánáidgárdesuorggis.

– Mii háliidat ahte vel eanet mánáidgárdebargiin galgá leat mánáidgárdefágalaš oahppu. Dat buorida kvaliteahta dan fálaldagas maid mánát ožžot, ja buori mánáidgárddit dat lea máhttoservodaga vuođđun, dadjá Røe Isaksen.

Seammás hálbot mánáidgárddit bearrašiidda geain lea vuollegis bálká. Buot bearrašiin geain oppalaš dienas lea vuolil 405 000 ruvnno galgá leat riekti oažžut geahpiduvvon váhnenmáksinoasi vuosttaš mánáidgárdemánás. Oarbinaččaid máksogeahpádus joatkašuvvo muđui oarbinaččaid ovddas mánáidgárddis. Ođastus ruhtaduvvo go dievashaddi mánnosaččat lassána čuđiin ruvnnuin. Dievashaddi lea dettege vuolibut dál go maid lei 2011. 

Eanet dutkamii ja alit oahpahussii
Ráđđehus joatká ain bargamis buori kvaliteahta ovddas alit oahpahusas ja dutkamis, ja evttoha juolludit 30,9 miljárdda ruvnno universitehtaide ja allaskuvllaide jagi 2015:s. Dat mearkkaša badjel 2 proseanta reálalassáneami 2013 rájes.

– Mii vuoruhat bargat ovdánahttimis fágabirrasiid mat leat njunnošis máilmmis, ruđaid rádjet bargui ahte hábmet ođđa hámi dán suorggis, eanet rekruhttenvirggiid ja ruđaid dávviriidda universiteahtavistiide, dadjá máhttoministtar.  

Ráđđehus ovddida maiddái vuosttaš guhkesáiggiplána dutkamii ja alitoahpahussii, ja evttoha geavahit 2,1 miljárdda ruvnno dutkamii ja ovdánahttimii. Plána mearkkaša historjjálaš áŋgiruššama. Ráđđehus áigu geavahit ovtta proseanta bruttoálbmotbuvttadusas dutkan ja ovdánahttin (FoU) suorgái, ja lea mihttomearrin ahte dán galgat joksat 2019-2020 áigodagas.


– Guhkesáiggeplánas mii čujuhat movt boahtte áiggis sihkkarastit sihke bargosajiid ja čálggu. Jus dainna galgat lihkostuvvat, de leat áibbas dehálaš ahte mis lea dutkan ja oahpahus mas lea hui buorre kvaliteahta, cealká máhttoministtar Torbjørn Røe Isaksen. 

Jagi 2015 bušeahtas ráđđehus čuovvola guhkesáiggeplána badjelaš 660 miljovnna ruvnnuin. Vuosttaš doaibmabijuid gaskkas 100 miljovnna ruvdno fágabirrasiidda mat leat njunnošis máilmmis, 100 miljovnna ruvdno dutkan vuođđostruktuvrii, 60 miljovnna ruvdno friddja prošeaktadoarjjan ja 115 miljovnna ruvdno movttiidahttimis Norgga oassálastima Horisont 2020:s. 

Eanet studeantaásodagat
Vai eanet studeanttat galget oažžut govttolaš orrunfálaldaga, de ráđđehus evttoha boahtte jagi hukset 1500 ođđa studeantaviesuid. Dát lea 200 eanet go 2014:s. Seammás háliida ráđđehus geahpidit ekonomalaš riska ja lasihit válljenfriddjavuođa norgalaš studeanttaide olgoriikkain go sihke stipeanda ja loatna skuvlaruđaide muddejuvvo ruhtaárvvu mielde. Lassin dasa de ráđđehus evttoha dagahit vejolažžan ovttastahttit álbmotoaju buohcanruđaid loatnakássa buohcanstipeanddain. 

Ráđđehus evttoha dasa lassin maid juolludit 30 miljovnna ruvnno lassin vurdojuvvon haddegoargŋumii vai vuođđodoarjja studeanttaide lasihuvvo, mii lea dat supmi maid eanas studeanttat ožžot máksojuvvot. Boahtte jagi rájes lea vuođđodoarjja 100 920 ruvnno juohke lohkanjahkái.

Eanet vuođđogelbbolašvuhtii
Ráđđehus evttoha juolludit 169 miljovnna ruvnno guovtti ortnegiidda mat galget nannet vuođđogálggaid rávisolbmuin. Ráđđehus áigu nannet BKA (Vuođđogelbbolašvuohta bargoeallimis) ja viiddida ortnega 15 miljovnna ruvnnuin. Ráđđehus láhčči diibmá vejolašvuođa lágidit dárogielat oahpahusa bargiide geain lea heajos dárogielmáhttu. Ráđđehusa evttohus mearkkaša ahte ráddjejuvvo oktiibuot 40 miljovnna ruvdno dán doibmii jagi 2015:s BKA rámma siskkobealde. Lassin dasa dievasmahttojuvvo BKA Eaktodáhtolašvuođa vuođđogelbbolašvuođain  (BKF). Dát dagaha vel eanet rávisolbmuide vejolašvuođa váldit vuođđogálgaoahpahusa.