Preassadieđáhusat

Fápmo- ja industriijalokten Finnmárkui

Váilevaš neahttakapasitehta ja váttis fápmodilli lea odne okta dain stuorámus hehttehusain stuorrumii ja ovdáneapmái Finnmárkkus. Seammás go ráđđehus odne dohkkeha Snøhvit Future-prošeavtta, de almmuhuvvo plána stuorát fápmobuvttadan- ja neahttahuksemii Finnmárkkus. Ulbmil dáinna plánain lea oažžut sadjái eambbo fámu go mii gáibiduvvo Snøhvit Future laktit dasa, vai fápmodilli buorrána otná dili ektui.

Ráđđehus lea mearridan dohkkehit Snøhvit Future-prošeavtta rievdaduvvon huksenplánaid (rievdadan PUD/PAD) ja lea addán konsešuvnna ođđa 420kV-fápmojohtasii Skáiddis Hyggevatn:ii ja 132 kV-johtasii Hyggevatn:es Muolkkuide, vai neahttahuksen sáhttá álggahuvvot.

– Dát lea dehálaš beaivi industriijahuksemii ja bargosajiide davvin, ja dálkkádahkii. Mii láhčit dili vai Hammerfest LNG sáhttá bisuhuvvot 2040 rádjái buot daid positiivvalaš liigeváikkuhusaiguin maid dat addá davvin. Dát luvve stuorámus, ovttaskas dálkkádatdoaibmabiju man Norgga ráđđehus lea mearridan ja lea stuora fápmo- ja industriijalokten min riikka davimus oassái, gos mii našuvdnan leat áibbas nanu siviila doppe leahkima hálddus. Láhčit dili industriijii ja bargosajiide, ja garra áŋgiruššama bidjat neahtta- ja fápmohuksemii, dainna mii hukset riikka boahtteáigái, dadjá stáhtaministtar Jonas Gahr Støre.

Hammerfest LNG lea Davvi-Norgga stuorámus industriijarusttet ja doppe barget odne 500 olbmo, ja dat addá 900 jahkebarggu sturrosaš liigeváikkuhusaid guovllus. Snøhvit Future-prošeakta mielddisbuktá doaibmabijuid mat lasihit gássabuvttadeami Snøhvit-guovllus ja guhkida Hammerfest LNG bistináiggi. Dasa lassin prošeavtta rievdadeapmi ollislaš fápmodoibmii Hammerfest LNG neahtas unnida rusttega Co2-luoitimiid 90 proseanttain, mii dahká 850 000 tonna CO2 jahkásaččat.

Investeremat mat biddjojit Snøhvit Future-prošektii meroštallojit máksit 13,2 miljárdda ruvnno. Prošeakta addá stuora liigeváikkuhusaid sihke guvllolaččat ja nationálalaččat. Vurdojuvvo ahte 70 proseantta huksenáigodaga investeremiin mannet Norgga fitnodagaide. Goalmmádasoassi dás sáhttá mannat Davvi-Norgga fitnodagaide, vuoigatvuođalaččaid dieđuid mielde. Dat vástida guvllolaš barggolašvuođaváikkuhusa mii dáhká birrasiid 1 700 jahkebarggu.

Ráđđehus ovdanbuktá seammás ođđa áigumušaid Finnmárkku fápmovuogádaga ealáskahttimii, ja otná dilis dat lea hui unnán heivehanmunát ja leat máŋgga gearddi neahttaráddjehusat. Neahttakapasitehta lasiheami haga ii leat eanas osiin fylkkas vejolaš oažžut ođđa, stuorát industriijaásahemiid dahje ođđa fápmobuvttadeami. 

Ráđđehus lea bidjan mihttun ahte:

  • Ođđa infrastruktuvra elrávdnjái Finnmárkkus galgá leat doaimmas 2030 rádjái, mii eaktuda ahte konsešuvdna addo.
  • Ođasmahtti fápmobuvttadeapmi Finnmárkkus galgá 2030 rádjái lassánit unnimusat seamma ollu go plánejuvvon Hammerfest LNG golahanlassáneapmi, mii eaktuda ahte konsešuvdna addo.

– Mii háliidit ovdáneami ja stuorruma olles Norggas. Fápmu lea eaktun viidáset stuorrumii Finnmárkkus, mii dahká ahte sáhttit ásahit ođđa ealáhusaid ja eanet bargosajiid. Dát páhkka veahkeha ain ovdánahttit stuorámus industriijarusttega Finnmárkkus, seammás go láhčit dili ođđa ásahemiide. Oažžut eanet fámu ja buoridit fápmolágideami dán guovllus lea maid dehálaš oassi ollislaš gearggusvuođas, ja min nationála dorvvolašvuođas, dadjá ruhtadanministtar Trygve Slagsvold Vedum.

Oljo- ja energiijadepartemeanta árvvoštallá ahte lea realisttalaš lasihit fápmobuvttadeami Finnmárkkus unnimusat seamma ollu go plánejuvvon Hammerfest LNG golahanlassáneami (350MW) 2030 rádjái, dainna eavttuin ahte konsešuvdna addo. Finnmárkkus leat odne addon, ohccon dahje dieđihuvvon ođđa bieggafápmoprošeavttat nannámis birrasiid 3000 MW ovddas. Departemeanta maid diehtá Statskraft geahčada vejolašvuođa beaktoođasmahttit Álttá fápmorusttega. Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhtta (NČE, dárogillii NVE) lea identifiseren eanebuš guovlluid Barentsábis mat leat áigeguovdilat boahtteáiggis áhpebiggii, masa ráđđehus dál árvvoštallá viidáset rahpanproseassa.

Dasa lassin lea stáhta bidjan eavttuid otná mearrádusas mii láhčá dili nu ahte dálá gássafápmorusttet Muolkkuin sáhttá doaimmahuvvot dassážii rusttega konsešuvdnaáigi nohká, jus fápmodili dárbu dahká dan dárbbašlažžan.

– Otná Snøhvit Future dohkkehemiin mii joatkit ovdánahttime petroleumdoaimma Barentsábis. Dát buktá árvvuid ja bargosajiid Norgii, addá stuora sisaboađuid stáhtii ja nanne min sajádaga dorvvolaš ja stabiila gássalágideaddjin. Seammás bidjat mii vuođu fápmoloktemii mii addá stuorrunvejolašvuođaid sihke ođđa ja dálá ealáhusaide olles guovllus ja mii bidjá vuođu ain nanu leahkimii davvin, dadjá oljo- ja energiijaministtar Terje Aasland.

Ráđđehus dieđiha čuovvovaš stivrensignálaid energiijapolitihkalaš- ja suodjalus- ja sihkarvuođapolitihkalaš dilálašvuođa geažil davvin:

  1. Oljo- ja energiijadepartemeanta sihkkarastá ahte NČE vuoruha neahtta- ja fápmobuvttadeami konsešuvdnaohcamiid davvin, mas earenoamážit deattuha Finnmárkku.
  2. Oljo- ja energiijadepartemeanta áigu eaiggátgulahallamiin Statsnettain sihkkarastit ahte fitnodat vuoruha neahttaovdáneami davvi plánaguovllus, mas earenoamážit deattuha Finnmárkku.
  3. Norgga geopolitihkalaš sihkarvuođaberoštumit šaddet oassin Oljo- ja energiijadepartemeantta servodatekonomalaš vuođu árvvoštallamis doaimmaide mat lasihit neahtta- ja buvttadankapasitehta Finnmárkkus.
  4. Ráđđehus ásaha sierra sihkarvuođapolitihkalaš foruma fápmovuogádaga ovdáneapmái davviguovlluin.

– Sihkkaris fápmolágideapmi lea áibbas vuđolaš servodatsihkarvuhtii. Eaktun lea ahte servodat galgá doaibmat nu ahte eará nationála sihkarvuođaberoštumit maid vuhtiiváldojit. Suodjalusa nákca lea maid sihkkaris ja einnostahtti siviila energiijalágidanfámu duohken. Nanu fápmolágideapmi lea danin dehálaš Norgga ollislaš suodjalannákcii, dadjá suodjalusministtar Bjørn Arild Gram.

Statsnett árvvoštallá ohccojuvvon 420kV-johtasa Skáidi-Davvesiida, mii odne vuoruhuvvo meannudeapmái NČE:s, ja teknihkalaš čovdosa Vuotnabađa stašuvdnii mii buorida fápmolonohallama Suomain, mii sáhttá gárvvisin 2030:s. Oljo- ja energiijaministtar áigu sihtat Statsnetta čielggadit Davvesiidda-Sáttovári (Vuonnabahta) gaskka mearkkašumi lágidansihkarvuhtii energiijapolitihkalaš ja sihkarvuođapolitihkalaš dili olis, vai NČE dán nai vuoruha. Dáid doaibmabijuid duohtandahkan dahká vejolažžan fylkkas lasihit fápmobuvttadeami ja industriijastuorruma.

– Statsnetta guovlluplána mielde sáhttá ođđa 420 kV Davvesiida-Sáttovárri (Vuonnabahta) leat gárvvistuvvon maŋemusat 2032:s. Mii sávvat dát boahtá vel árabut, soaitá juo 2030:s, dainna eavttuin ahte dasa addo konsešuvdna, dadjá Aasland.

Maŋiduvvon álgin

Snøhvit-Future-prošektii lea juo várrejuvvon fápmu ja dat lasiha fápmogolaheami Hammerfest LNG:s 350 MW:in. Dát lea oalle stuora fápmogolaheapmi Finnmárkkus. Vai lea áigi nannet fápmovuogádaga Finnmárkkus dassážii Hammerfest LNG dárbbaša golahit eanet fámu, de ráđđehus bidjá eaktun ahte Hammerfest LNG easkka ođđajagimánu 1.b. 2030 rájes sáhttá rievdadit fápmolágideami gássaturbiinnaid ollislaš doibmii neahttafámuin, jus fal departemeanta ii mearrit eará. Vuoigatvuođalaččat bidje plánaineaset vuođđun ahte rievdadeapmi ollislaš neahttafámu doibmii dáhpáhuvvá 2028:s Maŋideapmi addá buoret áiggi guovllus nannet fápmovuogádaga.

Fápmoneahta huksemis ja ođđa fápmobuvttadeamis ráđđehus berošta vuhtiiváldit boazodoalu beroštumiid ja láhčit dili dasa ahte boazodoalu doaibmavuođđu sihkkarasto ovddas guvlui nai. Ráđđehus áigu čavčča mielde bidjat ovdan ođđa doaibmabijuid mat váidudit areálariidduid boazodoaluin fápmoneahta huksema ja ođđa fápmobuvttadeami oktavuođas. Neahtta- ja fápmoprošeavttat eai galgga goaridit boazodoalu vuoigatvuođaid 27. artihkkala mielde siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid konvenšuvnnas. Dát lea áibbas guovddáš gažaldat konsešuvdnameannudeamis.

Duogáš

Snøhvit-Future prošeavtta birra

Plána Snøhvit guovllu ja Hammerfest LNG huksemii ja doaimmaheapmái (PUD) ja rusttegii ja doaimmaheapmái (PAD), dohkkehedje eiseválddit 2002:s, ja guovlu doibmii bođii 2007:s. Snøhvit-guovlu dábálaš jagis eksportere Norgga gássa birrasiid 5 proseantta ovddas.

Equinor lea Snøhvita ja Hammerfest LNG operatevra, ja sin eaiggátoassi lea  36,79 proseantta. Eará vuoigatvuođalaččat leat Petoro AS (30 proseantta), TotalEnergies EP Norge AS (18,4 proseantta), Neptune Energy Norge AS (12 proseantta) ja Wintershall Dea Norge AS (2,81 proseantta).

2022 juovlamánus sáddejedje Snøhvit-guovllu vuoigatvuođalaččat ohcama rievdadit Snøhvit Future PUD/PAD. Prošeakta lasiha gássabuvttadeami guovllus birrasiid 60 miljárddain. Sm3 gássa ja guovllu bistináiggi guhkideapmi 2040 rádjái. LNG-fápmolágideami rievdadeapmi gássaturbiidnajođihuvvon generáhtoriin ollislaš neahttáfápmodoibmii, unnida Norgga luoitimiid 850 000 tonnain CO2:in jahkásaččat. Dáinna rusttegis unnot luoitimat 90 proseanttain.