Njoammun elliin ja birrasis olbmuide – lassáneaddji váttisvuohta

Olbmot sáhttet oažžut dávddaid mat njommot elliin ja birrasis. Pandemiijat orrot šaddamin dávjjit. Manne? Ja mo sáhttá eastadit ođđa pandemiijaid? Dát lei oassi das maid eanandoallo- ja biebmoministtar Olaug Bollestad beasai gullat ja digaštallat go deaivvadii Carlos das Nevesiin, Veterinearainstituhta dutkama ja riikkaidgaskasašvuođa direktevrrain ja Wildlife Disease Associationa (WDA) presideanttain, čoahkkimis njukčamánu 11.b.

– Lea dehálaš áddet ahte olbmuid dearvvašvuohta lea čadnon elliiddearvvašvuhtii ja birasdearvvašvuhtii. Ođđa dávddat levvet erenoamážit go olbmot, eallit ja birrasat deaivvadit. Carlos das Neves lea riikkaidgaskasaš ekspearta dán suorggis, ja lea ávkkálaš oahpásmuvvat pandemiijaid sivaide ja maid sáhttá bargat ráddjet daid, dadjá eanandoallo- ja biebmoministtar Olaug Bollestad (RáB).

Odne, njukčamánu 12.b., lea jahki dassái go Norga giddejuvvui covid-19 geažil. Olu olbmot máilmmis leat jápmán, ja pandemiijas leat leamaš hirbmat vahátváikkuhusat, ja dat lea čuohcan máilbmái máŋgga láhkai. Maiddái eanandoalus ja biebmobuvttadeamis. Danne lea veara smiehtadit muhtun vásáhusaid birra mat leat dahkkon, ja mo dat sáhttet ráhkkanahttit min buorebut dustet ođđa pandemiijaid boahtteáiggis.

Go dát ii leat vuosttaš geardde dáhpáhuvvamin historjjás. Áiggiid čađa muitaluvvo historjjás máŋggaid dávddaid birra elliin mat leat gomihan imperiumaid, dagahan riikkaidgaskasaš kriissaid ja dagahan olles servodagaid ekonomalaš váttisvuođaide. Muhto dál orrot pandemiijat šaddamin dávjjit. 

Ášši joatkašuvvá gova vuolábealde.

– Lea dehálaš áddet dán koronavirusa vuolgaga. Jáhkkimis vulggii eallis, ja ahte dat dasto leavai olbmuide, dadjá das Neves.
– Lea dehálaš áddet dán koronavirusa vuolgaga. Jáhkkimis vulggii eallis, ja ahte dat dasto leavai olbmuide, dadjá das Neves. Govva: Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta

Mo ráddjet ođđa pandemiijaid?

Mii diehtit ahte badjel 60 proseantta ođđa infekšuvdnadávddain leat nu gohčoduvvon zoonosat, namalassii dávddat mat leat njommon elliin olbmuide. Eatnašat dain bohtet luođuelliin. Seammás váilu máilmmis bajilgovva das main patogenain (njoammuávdnasat) máilbmi ferte váruhit.

Veterinearainstituhta dutkama ja riikkaidgaskasašvuođa ossodatdirektevra Carlos das Neves lea orienteren eanandoallo- ja biebmoministara Olaug Bollestad covid-19 duogáža birra. Son muitalii guorahallanbarggu birra gávnnahit mo pandemiija čuožžilii, ja mo máilbmi "okta dearvvašvuohta"-lahkoneami bokte sáhttá bargat einnostit, eastadit ja buorebut ráhkkanit dustet pandemiijaid boahtteáiggis.

Das Neves logai ahte vaikko vel lei hirpmástuhtti man jođánit covid-19-virus leavai, de dihte ahte gávdnui virus koronabearrašis ja ahte dát sáhtii dáhpáhuvvat. Vaikko dihte dán, de olu riikkat eai lean gergosat dustet dákkár virusa leavvama. Das Neves lohká dán dili duođaštit man dehálaš lea bidjat stuorra fuomášumi biosihkkarvuhtii mas nationálalaččat bures goziha sihke elliid- ja birasdearvvašvuođa buori olbmodearvvašvuođa lassin.

Ohcet koronavirusa vuolgaga

Das Neves lea riikkaidgaskasaš ekspearta luođuelliiddearvvašvuođa suorggis ja "Ovtta dearvvašvuođas" ja lea dehálaš čuolli das ahte dát oppalaš oaidnu dearvvašvuhtii ja birrasii galgá leat vuođđun viidáseappot barggus.

– Dákkár "Okta dearvvašvuohta"-lahkoneamis gávdnat čovdosa doapmat pandemiija ovddabeallai ja várra eastadit daid, muitalii das Neves čoahkkimis stáhtaráđđi Bollestadain.

Ossodatdirektevra-virggi lassin leat sus maiddái máŋggat riikkaidgaskasaš ámmáhat. Son lea Wildlife Disease Association-organisašuvnna presideanta, Lancet One Health Commision miellahttu ja Lancet covid-19 Commission Task Force miellahttu, mii bargá ođđasit ráhkadit covid-19-leavvama áigelinnjá SARS-leavvama rájes 2003:s gitta WHO cealkámuššii covid-19-leavvama birra.

– Lea dehálaš áddet dán koronavirusa vuolgaga. Jáhkkimis dat vulggii eallis ja dasto njoamui olbmuide. Stuorra gažaldat lea almmatge mii dat dáhpáhuvai dáinna virusiin ja mo dat muhttašuvai šaddat váralažžan olbmuide. Jus mii dan gávnnahit, de sáhttit leat buorebut ráhkkanan dustet dákkár dáhpáhusaid, logai son.

Ášši joatkašuvvá gova vuolábealde.

Njukčamánu 11.b. deaivvadii eanandoallo- ja biebmoministtar Bollestad Carlos das Nevesiin, Veterinearainstituhta dutkama ja riikkaidgaskasašvuođa direktevrrain, gullat covid-19 ja pandemiijaid birra ja mo mii sáhttit eastadit ođđa pandemiijaid.
Njukčamánu 11.b. deaivvadii eanandoallo- ja biebmoministtar Bollestad Carlos das Nevesiin, Veterinearainstituhta dutkama ja riikkaidgaskasašvuođa direktevrrain, gullat covid-19 ja pandemiijaid birra ja mo mii sáhttit eastadit ođđa pandemiijaid. Govva: Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta

Goziheapmi ja globála ovttasbargu dehálaš

Leat stuorra globála rievdamat eanaguovlluid geavaheamis nugo vuovddehuhttin, lassánaddi ja intensiiva eanandoallu, urbaniseren ja eanet luođuealligávppašeapmi. Dat mielddisbuktá eanet oktavuođaid, ja nu eanet njoammuma gaskal luođuelliid, šibihiid ja olbmuid.

Jus olbmot jotket nu go ovdal, de šaddet dávjjit ođđa, njoammu dávddat, maidda mis eai dáidde leat nu buorit vuostálastinnávccat, dajai das Neves. Su mielas buorre elliiddearvvašvuohta dávjá vajáldahtto go lea sáhka biepmus mii galgá máilmmi álbmogii.

"Ovtta dearvvašvuođas" lea maiddái sáhka mo resurssat ja ekovuogádagat geavahuvvojit máilmmis. Das Neves namuhii maiddái earret eará man dehálaš lea, erenoamážit dán pandemiija áigge, bargat dan ala ahte biebmovuogádagat bissot bihttilin dávddaid leavvama vuostá.

– Maŋimuš maid dárbbašat dál, lea issoras dávdaleavvan biebmobuvttadeaddji elliid gaskkas. Dat váttásmahttá min dálá váttes dili vel eanet. Dát lea maiddái oassi "Ovtta dearvvašvuođas", ja lea vuoruhuvvon suorgi mis Veterinearainstituhtas, dadjá son.

Veterinearainstituhta dutkanhoavda deattuhii ahte máilmmis obalohkái váilu buorre goziheapmi luođuelliid virusiin ja eará patogenain.

– Jus kárte mat njoammuávdnasat dat gávdnojit ja háhká máhtu daid birra, de sáhttit rievdadit dili ja eastadit dahje ráddjet váralaš njoammuávdnasiid lonohallamis ja leavvamis. Go guorahallá mo Kiinná ja eará riikkat gozihit luođuelliid virusiid ja mo biebmobearráigeahčču ja dearvvašvuođabálvalusat ovttasbarget veterinearabálvalusaid hárrái, de dáidit sáhttit neavvut mo berre bargat ja ovttasbargat eará riikkaiguin go galgá dáistalit pandemiija vuostá, logai son.

– Jus vel boahtte pandemiija ii várra vuolgge ge Norggas, de fertet muitit ahte dat maid mii gohčodit "hot spotan" osiin Afrihkás ja Ásias, leat dušše moatti tiimma girdimátkki duohken. Son namuhii maiddái mo Norggas oppalaččat lea buorre elliiddearvvašvuođagoziheapmi ja aktiiva gearggusvuohta máŋggaid dearvvašvuođaáitagiid vuostá. Dasa lassin lea Norggas hui lagaš ovttasbargu gaskal dutkama, ealáhusa ja hálddahusa.

Das Neves gohčodii dán "davviriikkalaš modeallan", ja oaivvilda dan máŋgii čájehan ahte das leat stuorra ovdamunit. Dát lea máhttu ja gelbbolašvuohta mii lea dehálaš ahte Norga juogada máilmmiin. Pandemiija ii dovdda rájáid. Váttisvuođaid doppe stuorra máilmmis fertet mii danne ovttas čoavdit, deattuhii son.

Danne son bealušta maiddái man dehálaš lea ovttasbargat eará riikkaiguin einnostit ja eastadit áitagiid.

– Ođđa EU-elliiddearvvašvuođamearrádus lea issoras buorre lávki rivttes guvlui, loahpahii das Neves.