Aktiver Javascript i din nettleser for en bedre opplevelse på regjeringen.no

Historjjálaš arkiiva

Stáhtaministtar Jens Stoltenberg sárdni Ráđđeviesu olggobealde Oslos

Historjjálaš arkiiva

Almmustahttináigodat Regjeringen Stoltenberg II

Almmustahtti: Stáhtaministara kantuvra

Ráhkis buohkat,
Makkár oidnolat!
Mun das čuččodat bálddalaga álbmotdáhtuin.
Dii lehpet álbmotdáhttu.
Duháhiid mielde norgalaččat, Oslos ja miehtá riikka, dahket dan seamma dán eahkeda.
Vuollástit gáhtaid, toarggaid – almmolaš báikkiid seamma ceaggás cealkámušain:
Mii leat sakka heađástuvvon, muhto eat mii vuollán.
Spáidariiguin ja liđiiguin mii máilbmái dieđihit.
Eai mii divtte balu vuollánahttit min.
Eatge mii divtte balláma balu jávohuhttit min.

Otná olmmošlána maid dáppe dál vásihan, ja liekkusvuođa maid dovddan olles riikka olbmuin nanosmahttá mu doaivaga.
Norga ceavzá geahččaleami.
Bahávuohta sáhttá olbmo goddit, muhto ii goassege vuoitit álbmoga badjel.
Otná eahkeda Norgga álbmot čállet historjjá.
Buot vearjjuid gaskkas dainna mii lea buot nannoseamos, friddja sániiguin ja demokratiijain, mii dál čuoimmuhit ođđa bálgá Norgii maŋŋil suoidnemánu 22. beaivvi 2011.

Dál šaddá lea Norga ovdal ja maŋŋil suoidnemánu 22.beaivvi.
Muhto guhtemuš Norga mii ieža mearridit.
Norga galgá leat ain seamma oahpes riikka.
Min vástádus lea ahtanuššan ipmirmeahttun diimmuid, beivviid ja ijaid, ja nannejuvvo sakka otná eahkeda.
Eanet rabasvuohta, eanet demokratiija. Nannodat ja givrodat.
Dat leat mii. Dat lea Norga.
Mii áigut máhcahit dorvvolašvuođa!

Maŋŋil fallehemiid Oslos ja Utøyas leat mii buohkat ovttas suorganan, doaivvahuvvan ja morrašis.
Nu galgá ain leat ovddasguvlui, muhto ii gal dušše nu.
Veahážiid mielde vuosttažat mis lea gergosat fas dustet dábálaš árgabeaivvi. Earát dárbbašit eanet áiggi.
Dás lea dehálaš ahte mii árvvusatnit máŋggabealátvuođaid. Buotlágan morašteamit leat seamma dábálačča.

Mii fertet ain muitit guhtet guimmiideamet áimmahuššat.
Čájehit fuola.
Hupmat singuin geat garrasepmosit lea gillán.
Leat lagamušolmmožin.
Mii geat dása dál leat čoagganan, mis lea čuovvovaš diehtun didjiide geat lehpet iežadet lagamusaid massán:
Mii leat dás didjiide doarjjan ja veahkkin.

Lassin dasa mii galgat Norggas geahččat ovddasguvlui das movt lea maŋŋil suoidnemánu 22.beaivvi 2011.
Mii galgat leat várrogasat vai eat váldde beare máŋga, ja ovttageardánis konklušuvnnaid dán áiggis go riikka lea morašdilis, muhto soames lohpádusaid gal sáhtit dál eahkes juo lohpidit guhtet guimmiidasamet.
Vuosttažettiin.
Lea iešvuosttaldeaddjin go buot bahávuođas vuolggahuvvo juoga mii lea árvvolaš.
Dan maid dál eahkes vásihat sáhttá leat stuorimus ja deháleamos vádjolus man Norgga álbmot lea čađahan maŋŋil 2. máilmmisoađi.
Vádjolus mii deattuha demokratiija, oktiigullevašvuođa ja gierdevašvuođa.

Olbmot miehtá riikka juste dál čužžot bálddalaga solidaritehta čájeheames.
Das mii sáhttit oahppat. Eanet áŋgiruššama bakte.
Juohke áidna mis sáhttá veaháš veahkehit nanosmahttimis demokratiija. Dan dás oaidnit.

Dasto.
Nuoraide dajan dán.
Massakreren Utøyas falleha nuoraid doaivaga ja áŋgiruššama olaheames buoret máilmmi.
Sin niegut leat ilgadisvuođain vealahuvvon ja dulbmojuvvon.
Du niegut sáhttet duohtan šaddat.
Don sáhtát otná eahkeda vuoiŋŋa doalvvut ovddasguvlui. Don sáhtát dagahit erohusa.
Daga dan!
Mu ávžžuhus lea oktageardán.
Berrebehtet searvat. Berrebehtet beroštit.
Vuolgga mielde muhtun organisašuvdnii. Searvva digaštallamiidda.
Geavat jienastanvuoigatvuođa.
Friddja válga lea árvometálla demokratiija kruvnnas.
Go searvvat de jitnosit cealkkát juo demokratiijii.

Loahpas.
Mun lean geahčemeahttun giitevaš  go orun riikkas gos olbmot váigadis áiggis vádjolit gáhtain liđiiguin ja čuovggaiguin demokratiija doarjuma dihte.
Já dás muittašeames sin geaid mii leat massán.
Dát čájeha ahte Nordahl Grieg sánit leat riekta:
”Mii leat nu unnánaš olbmot dán riikkas, juohke jápmán olmmoš lea juogo viellja dahje ustit”

Dán galgat atnit muittus go bargagoahtit hábmemis Norgga maŋŋil suoidnemánu 22.beaivvi 2011.
Min áhčit ja eatnit lohpidedje guhtet guimmiidasaset ”Ii goassege šat cuoŋománu 9. beaivi”
Mii dadjat ”Ii goassege šat suoidnemánu 22.beaivi”.

Bajás