Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanttas lea ovddasvástádus njealji guvllolaš dearvvašvuođadoibmii (GDD) ja máŋga vuollásaš ásahusaide ja doibmii.

Vuollelis sáhtát lohkat eambbo departemeanta ovddasvástádussurggiid birra.

Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanttas lea ovddasvástádus nationála álbmotdearvvašvuođahástalusaid atnit vuođđun go mearridit oktasaš álbmotdearvvašvuođapolitihka. Buoret álbmotdearvvašvuohta dahká ahte olbmot ellet guhkit ja besset eallit eambbo jagiid buriin dearvvašvuođain. Dat dagaha ahte olbmuide lea unnit riskka buohccát ja dat dásse sosiála dearvvašvuođaerohusaid.

Departemeanttas lea earret eará ovddasvástádus surggiin nugo borgguhaneastadanbargui, lihkadeapmái, alkohola- ja gárrenmirkopolitihkkii, biebmodillái, dorvvolaš borramušaide ja juhkančáhcái, birasheivehuvvon dearvvašvuođasuodjaleapmái, njoammudávddaid eastadeapmái ja suonjardaneastadeapmái, ja daidda guoskevaš láhkasurggiide.

Mánáin ja nuorain lea riekti oažžut nuvttá bátnedearvvašvuođaveahki almmolaš bátnedearvvašvuođabálvalusaid bokte, dassá dan jahkái go devdet 18 jagi. Dasto lea sis riekti oažžut bátnedearvvašvuođabálvalusaid almmolaš bátnedearvvašvuođabálvalusain mas eaktu lea ahte mákset 25 proseanta iežasoasi dassá dan jahkái go devdet 28 jagi.

Muhtin eará joavkkuin servodagas lea maiddái riekti oažžut nuvttá bátnedearvvašvuođabálvalusaid almmolaš bátnedearvvašvuođabálvalusain. Dat gusto vuosttažettiin olbmuide, geain leat čálganváttut, olbmot geat ožžot ruovttubuohccedivššu muhtin dihto gustonviidodahkii, buhcciidruovttu ássit, olbmot geat leat giddagasas ja muhtimat sis geat leat darvánan gárrenmirkkuide.

Dasa lassin fállá álbmotoadju doarjaga gokčat goluid iskkahit ja divššuhit bániid bátnedoaktára luhtte 15 lagabui definerejuvvon dilálašvuođaid dihte.

Álbmogis galgá leat buorre vejolašvuohta háhkat sihkkaris ja beaktilis dálkkasávdnasiid. Almmolašvuohta gokčá eanas oasi goluin reseaptageatnegas dálkkasávdnasiid. Dálkkasávdnasiid gálvojohtu lea dárkilit muddejuvvon. Apoteaikka fuolaha ahte divššohasat ožžot dálkasiid oktan dehálaš dieđuiguin movt daid riekta geavahit.

Departemeanttas lea guovddáš rolla ovddidit digitaliserema dearvvašvuođa ja fuolahussuorggis ja sihkkarastit ahte doaibmabijut leat bálvalusaid ovdánahttima ulbmiliid mielde. Doaibmabijut gustojit earret eará digitálalaš ovttasdoaibmamii, nugo Divššohasaid dálkkaslisttuide, digitálalaš bálvalusat ássiide ja dearvvašvuođabargiide, buoret vejolašvuohta beassat oaidnit ja geavahit dearvvašvuođadáhtaid dutkamii ja analyseremii, goansta jierbmái, digitála oadjebasvuhtii, eurohpalaš dearvvašvuođadáhtasuorgái ja eará gaskariikkalaš ovttasbargui.

Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanttas lea nationála ovddasvástádus dearvvašvuođagearggusvuhtii ja bargui mii guoská servodatoadjebasvuhtii nugo gáibiduvvo servodatoadjebasvuođa ja sihkarvuođalága mielde.

Dat dahkko earret eará go systemáhtalaččat barget ja ovdánahttet njuolggadusaid, nugo dearvvašvuođagearggusvuođalága, bajitdási plánaid, dás Nationála dearvvašvuođagearggusvuođaplána, bušeahtta- ja doarjjahálddašeapmi, jođiheapmi, organiseren, gelbbolašvuođaovdánahttin ja hálddahusa ja doaimmaid stivren, oktan guvllolaš dearvvašvuođadoaimmaid ja Norgga dearvvašvuođafierpmádat (Norsk helsenett SF), ja bearráigeahčuin.

Departemeanta jođiha Dearvvašvuođagearggusvuođaráđi (Helseberedskapsrådet). Leat maiddái ásahuvvon lávdegottit earenoamáš riskkasurggiide.

  • Lávdegoddi siviila-suodjalusa dearvvašvuođagearggusvuođaovttasbargui
  • Lávdegoddi digitála oadjebasvuhtii ja gearggusvuhtii
  • Lávdegoddi dálkkasávdnasiid váraiduhttinoadjebasvuhtii ja gearggusvuhtii
  • Lávdegoddi njoammudávddaid eastadeami gearggusvuhtii
  • Lávdegoddi čáhceboađu gearggusvuhtii
  • Heahtedililávdegoddi atomagearggusvuhtii, suonjardan ja atomaoadjebasvuođa direktoráhta jođiheapmái

Departemeanttas lea ovddasvástádus dearvvašvuođaláhkii, earret eará divššohas- ja geavaheaddjivuoigatvuođaláhka, spesialistadearvvašvuođabálvalusaidláhkii, dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusláhkii, psyhkalaš dearvvašvuođaeastanláhka, bátnedearvvašvuođabálvalusláhkii ja álbmotdearvvašvuođaláhkii.

Muhtin bálvalusain leat sierra lágat, nugo abortaláhka, transplantašuvdnaláhka ja bioteknologiijaláhka. Earenoamáš geatnegasvuođat dearvvašvuođabargiide leat mearriduvvon dearvvašvuođabargiidlágas. Stáhtahálddašeaddjit ja Stáhta dearvvašvuođabearráigeahčču gozihit dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid dearvvašvuođabearráigeahčulága vuođul.

Veahkki olbmuide, geain leat gárrenmirkováttisvuođat, fállo oassi suohkanlaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid bokte, oassi spesialistadearvvašvuođabálvalusaid bokte, ja oassi ideála fálaldagaid bokte, mat eai gula almmolaš dearvvašvuođabálvalusaide.

Suohkan galgá fuolahit ahte olbmot, geain leat gárrenmirkováttisvuođat, ožžot dárbbašlaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid ja eará čálgobálvalusaid, earret eará sosiála bálvalusaid.

Guvllolaš dearvvašvuođadoaimmat galget fuolahit ahte olbmuin, geain leat gárrenmirkogiksašuvvamat, geain lea riekti oažžut spesialistadearvvašvuođabálvalusaid, ožžot fágaidrasttildeaddji spesialiserejuvvon gárrenmirkodivššu. Fágaidrasttildeaddji spesialiserejuvvon gárrenmirkodikšu sisttisdoallá sihke fáhkkatlaš bálvalusaid, gárrenmirkočielgama, poliklinihkalaš ja johtti bálvalusaid ja jándorbálvalusaid.

Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanttas lea ovddasvástádus Dearvvašvuođadirektoráhta ossodatstivremii, Álbmotdearvvašvuođainstituhttii (Folkehelseinstituttet), Dálkkasávdnasiid direktoráhtii (Direktoratet for medisinske produkt), Suonjardanbearráigeahču ja atomaoadjebasvuođa direktoráhtii (Direktoratet for strålevern og atomsikkerhet), Stáhta dearvvašvuođabearráigehččui (Statens helsetilsyn), Bioteknologiijaráđđái (Bioteknologirådet), Norgga pasieantavahátbuhtadeapmái (Norsk pasientskadeerstatning), Nationála dearvvašvuođabálvalusaid váidinorgánii (Nasjonalt klageorgan for helsetjenesten) ja Stáhta dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid guorahallankommišuvdnii (Statens undersøkelseskommisjon for helse- og omsorgstjenesten).

Departemeanttas lea maiddái ovddasvástádus guvllolaš dearvvašvuođadoaimmaid eaiggátstivremii, Norgga dearvvašvuođafierpmádahkii (Norsk helsenett SF) ja Vinmonopolet AS.

Veahkki olbmuide geat bártidit psyhkalaš váttuiguin ja givssiiguin fállojuvvo oassi suohkaniid dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid bokte, oassi spesialistadearvvašvuođabálvalusaid bokte ja oassi eaktodáhtolaš fálaldagaid bokte, mat eai gula almmolaš dearvvašvuođabálvalusaide.

Suohkan galgá fuolahit ahte olbmot, geain leat psyhkalaš váttut ja giksašumit ožžot dárbbašlaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid. Spesialistadearvvašvuođabálvalus galgá fállat buriid ja seammaárvosaš spesialistadearvvašvuođabálvalusaid buohkaide geat dan dárbbašit, go dan dárbbašit, beroškeahttá agis, sohkabealis, ássanbáikki, ekonomiija ja čearddalaš duogáža.

Dat ahte lea go olbmos riekti oažžut dárbbašlaš dearvvašvuođaveahki spesialistadearvvašvuođabálvalusa bokte lea medisiinnalašfágalaš árvvoštallan. Dat lea dikšunbáiki mii vuostáiváldá dikšomearrádusa mii dan árvvoštallá.

Norggas lea viiddis riikkaidgaskasaš dearvvašvuođapolitihkalaš beroštupmi go ovttasbarget EO/EEO, ON/WHO, OECD, Eurohpáráđiin, Davviriikkalaš ministtarráđiin ja davviguovlluiguin. Ovttasbargu EO:ain vuoruhuvvo, ja Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanttas lea viiddis EO/EEO-portefølje. Mii ovttasbargat biebmosihkarvuođa, biebmodili, dálkasiid, digitála dearvvašvuođabálvalusaid ja álbmotdearvvašvuođahástalusaid hárrái, nugo duhpáha, dávddaid mat eai njoamo, borasdávdda ja psyhkalaš dearvvašvuođa hárrái.

Dearvvašvuođagearggusvuohta lea mávssolaš, ja ráđđehus oččoda Norgga čatnasit EO dearvvašvuođagearggusvuođa ovttasbargui. Departemeanta oassálastá máŋgga EO-prográmmii, earret eará EU4Health, UCPM ja Horisont Europa nammasaš doaimmaide.

Norga lea dearvvašvuođasuorggis šiehtadan guovttebeallásaš šiehtadusa Duiskkain, Frankriikkain ja Ukrainain. Ulbmil lea nannet ovttasbarggu earret eará dearvvašvuođagearggusvuođas ja oktasaš dearvvašvuođasuorggi hástalusaiguin.

Norga lea WHO stivralahttun 2024 rájes gitta 2027 rádjái ja lea almmuhan sierra strategiija dasa. WHO lea ON dearvvašvuođasuorgi ja das lea dehálaš rolla máilmmiviidosaš dearvvašvuođahástalusaiguin, norpmaiguin, standárddaiguin ja heahtediligieđahallamiin. Norga vuoruha stivrema, universála dearvvašvuođagokčama ja gearggusvuođa dearvvašvuođa- ja humaniteara heahtediliin.  

Spesialistadearvvašvuođabálvalusat sisttisdollet buohcciviesu, poliklinihkaid, doavttirspesialisttaid, ambulánsabálvalusaid ja eará. Spesialistadearvvašvuođabálvalusa ovddasvástádus lea biddjon njealji guvllolaš dearvvašvuođadoibmii, maid stáhta eaiggáduššá Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta bokte.

Spesialistadearvvašvuođabálvalusat fállojuvvojit buohcciviesuin ja priváhtadoaibmi spesialisttaid ja klinihkaid bokte. Dat njealje guvllolaš dearvvašvuođadoaimma galget fuolahit ahte álbmot oažžu spesialistadearvvašvuođabálvalusaid, juogo buohcciviesu bokte maid eaiggáduššet ja mat leat organiserejuvvon dearvvašvuođadoaimmaid bokte, dahje šiehtadusaid bokte maid leat šiehtadan priváhta bálvalusfálliid bokte.

Suohkaniin lea ovddasvástádus dearvvašvuođafálaldagain olbmuide geat dárbbašit dearvvašvuođa ja fuolahusbálvalusaid. Stuorimus geavaheaddjijoavkkut leat boares olbmot. Nuorat ahkejoavkkuin leat stuorimus geavaheaddjijoavkkut leat doaibmavádjit olbmot dahje geain leat gárrenmirkováttisvuođat.

Suohkaniid dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusat galget olbmuide addit oadjebasvuođa das ahte ožžot dárbbašlaš dearvvašvuođaveahki doppe gos orrot dahje orostallet. Fástadoaktárat leat dehálaš oassin dan fálaldagas ja dasa gullet maiddái earret eará heahtedoavttir, dearvvašvuođastašuvdna ja skuvladearvvašvuođabálvalus, fysioterapiija, ruovttuheivehuvvon bálvalusat ja buhcciidruoktu.