Láhkaásahus sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpuid 1.-7. dási ja 5.-10. dási rámmaplánii

Máhttodepartemeanta mearridan njukčamánu 1.b. 2010 láhkavuođu vuođul lágas Lov om universiteter og høyskoler av 1. april 2005 nr 15 § 3-2 annet ledd (Láhka universitehtaid ja allaskuvllaid várás njukčamánu 1.b. 2005 nr. 15 § 3-2 nubbi lađas).


§ 1 DOAIBMAVIIDODAT JA ULBMIL


Láhkaásahus gusto universitehtaide ja allaskuvllaide mat addet sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu ja leat akkrediterejuvvon čuovvovaš lága vuođul:
Láhka universitehtaid ja allaskuvllaid várás § 1-2 ja § 3-1.

Láhkaásahus gusto 4-jagáš sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeohppui. Láhkaásahus meroštallá sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpuid 1.-7. dási ja 5.-10. dási rámmaid.

Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahppu lea ovttaárvosaš našunála vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpuin.

Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu váldooahpahusgiellan lea sámegiella. 

Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahpu vuođđudussan leat sámi kultuvra ja servodat ja sámi oahppanáddejumit ja oahpahusvuogit leat vuolggasadjin. Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahppu addá máŋggabealát máhtu sámi dilálašvuođain.

Láhkaásahusa ulbmil lea dárkkistit ahte oahppoásahusat fállet integrerejuvvon, profešuvdnii ráhkkanahtti ja dutkanvuđđosaš sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpuid main lea alla kvalitehta. Oahput galget čuovvut oahpahuslága ja vuođđooahpahussii gustovaš oahppoplánaid.

Oahppoásahusat galget lágidit integrerejuvvon vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpuid, main lea ollisvuohta ja oktiigullevašvuohta teoriija- ja praksisoahpuid gaskkas, fágaid ja fágadidáktihka gaskkas ja fágaid gaskkas. Vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahput galget kandidáhtaide addit nana fágalaš ja didáktalaš máhtuid, gealbudahttit sin atnit ávkin dutkama oahpaheaddjeámmáhis ja ámmátlaš ovdáneamis jeavddalaččat. Oahpuid iešvuohta lea lagas ovttasdoaibman profešuvdnasurggiiguin ja dainna servodagain mas skuvla lea oassin. Oahput galget čatnat oahpaheaddjeámmáha historjjálaš ja servodatlaš oktavuhtii. Oahput galget maiddái oahpahit kritihkalaččat reflekteret ja hukset profešuvdnaáddejumi. Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahppu galgá čatnat oahpaheaddjeámmáha sámi oktavuhtii ja álgoálbmotoktavuhtii.

Vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahput gealbudahttet kandidáhtaid bastit oahpahit sámi dilálašvuođaid birra ja sii galget diehtit ja dovdat sámi mánáid vuoigatvuođaid oahpahuslága mielde ja vuođđooahpahussii gustovaš oahppoplánaid vuođul.


§ 2 OAHPPANJOKSOSAT


Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahput gealbudahttet oahpaheddjiid bargagoahtit ja čađahit hástaleaddji ja máŋggabealát ámmáha girjás ja rievdi servodagas. Oahppanjoksosat leat hábmejuvvon našunála kvalifiserenrámmaid vuođul.

Go kandidáhttá lea ollašuhttán vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu, de son galgá leat olahan oahppanjoksosiid mat čilgejuvvojit máhtu, gálggaid ja oppalaš gelbbolašvuođa vuođul. Dát leat vuođđun skuvlabarggus ja gelbbolašvuođaovdáneamis.

Oahppanjoksosat erenoamážit 1. – 7. dási kandidáhtaide: 

Kandidáhtas
- lea fágalaš ja fágadidáktalaš máhttu sámegielas, matematihkas, dárogielas ja eará oahppofagain, ja nana máhttu álgooahpahusas nuoramus ohppiide lohkan-, čállin- ja rehkenastinfágain
- lea máhttu bargat ohppiid vuođđogálggaiguin das ahte ovdanbuktit njálmmálaččat, lohkat, ovdanbuktit čálalaččat, rehkenastit ja geavahit digitála reaidduid fágaid siskkobealde ja fágaid rastá
- lea máhttu lágidit oahpahusa mii ovdánahttá vuođđogálggaid heivehuvvon 1. -7. dási ohppiide 
- lea máhttu ollislaš oahppomannolagas, mas deattuhit sirdášumi mánáidgárddis skuvlii ja mánáidskuvladásis nuoraidskuvladássái

Oahppanjoksosat erenoamážit 5. – 10. dási kandidáhtaide:

Kandidáhtas
- lea nana fágalaš ja fágadidáktalaš máhttu sámegielas ja eará oahppofágain ja máhttu fágaide skuvlafágan ja dutkanfágan
- lea máhttu bargat ohppiid vuođđogálggaid ovdánahttimiin das ahte ovdanbuktit njálmmálaččat, lohkat, ovdanbuktit čálalaččat, rehkenastit ja geavahit digitála reaidduid fágaid siskkobealde ja fágaid rastá
- lea máhttu lágidit oahpahusa mii ovdánahttá vuođđogálggaid heivehuvvon 5. -10. dási ohppiide 
- lea máhttu ollislaš oahppomannolagas, mas deattuhit sirdášumi mánáidskuvladásis nuoraidskuvladássái ja nuoraidskuvladásis joatkkaskuvlaoahpu dássái

Oktasaš oahppanjoksosat goappaš oahpuid kandidáhtaide:


Dán guovtti vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu oahppanjoksosat biddjojit fágaid sisdoalu ja bargovugiid oktavuhtii.


MÁHTTU
Kandidáhtas
- lea máhttu skuvlla ja oahpaheaddjeámmáha iešvuođas, historjjás, ovdáneamis ja sajádagas sámi servodagas ja servodagas muđui
- lea máhttu láhkavuođu birra, nu movt skuvlla ulbmila, árvovuođu, oahppoplánaid ja ohppiid iešguđetlágan vuoigatvuođaid birra 
- lea máhttu oahppoplánabargguin ja skuvllas organisašuvdnan 
- lea máhttu mánáid ja nuoraid oahppamis, ovdáneamis ja ahtanuššamis iešguđetlágan sosiála, máŋggakultuvrralaš ja máŋggagielalaš konteavsttain
- lea máhttu luohkkájođiheamis ja luohkkábirrasis ja máhttá ovdánahttit buriid oktavuođaid ohppiiguin ja ohppiid gaskkas
- lea máhttu áddet man mávssolaš ja eaktudahtti buorre gulahallan lea ja buorre ovttasbargu skuvlla ja ruovttuid gaskkas
- lea máhttu máŋggalágan bargovugiin, oahppanresurssain ja oahppanarenain ja áddet mihttomeriid, sisdoalu, bargovugiid, árvvoštallama ja ovttaskas ohppiid eavttuid oktiigullevašvuođa
- lea máhttu mánáid ja nuoraid bajásšaddanbirrasa, dásseárvvu ja identitehtabarggu birra
- lea máhttu mánáin, geat leat váttis diliin ja mánáid vuoigatvuođain našunála ja riikkaidgaskasaš perspektiivvas, riikkaidgaskasaš šiehtadusaid vuođul, álgoálbmotjulggaštusaid ja našunála lágaid vuođul
- lea máhttu sámi, našunála ja riikkaidgaskasaš dutkan- ja ovddidanbargguin mat gusket oahpaheaddjeámmáhii
- lea máhttu sámi árbevirolaš máhtus iešguđetge fágasurggiid siskkobealde
- lea máhttu sámi mánáid ja nuoraid bajásšaddandilálašvuođaid hástalusain

GÁLGGAT
Kandidáhtta
- máhttá iešheanalaččat ja ovttas earáiguin plánet, čađahit ja reflekteret oahpaheami fágaid siskkobealde ja fágaid rastá, mas vuolggasadjin leat sámi árbevirolaš máhttu ja dutkan- ja vásáhusvuđđosaš máhttu
- máhttá lágidit ja jođihit buriid ja hutkás oahppanbirrasiid
- máhttá lágidit dili estehtalaš ovdánahttimii, muosáhussii ja dovddiidussii
- máhttá heivehit oahpahusa iešguđetlágan ohppiid návccaide ja attáldagaide, beroštumiide ja sosiokultuvrralaš duogážii, movttiidahttit oahppanhálu, go čielgasit ovdanbuktá oahppanmihttomeriid, ja geavaha iešguđetlágan bargovugiid vai oahppit olahit mihttomeriid
- máhttá árvvoštallat ja duođaštit ohppiid oahppama ja ovdáneami oahpahusa mihttomeriid ektui, rávvet nu ahte ovddida oahppama ja veahkehit ohppiid árvvoštallat iežaset oahppama
- ádde teknologiija- ja mediaovdáneami servodatlaš perspektiivvaid (dorvvolaš geavaheami, persovdnasuodjalusa, jietnadanfriddjavuođa) ja bastá mánáid ja nuoraid veahkehit oažžut reflekterejeaddji oktavuođa digitála arenaide
- máhttá kritihkalaččat reflekteret iežas ja skuvlla geavadiid go ovdánahttá oahpaheaddjerolla ja ámmátetihkalaš gažaldagaid
- hálddaša njálmmálaš ja čálalaš sámegiela, máhttá ámmátlaš giellageavaheami ja máhttá oahpahit sámegillii iežas fágain. Hálddaša njálmmálaš ja čálalaš dárogiela ja máhttá ámmátlaš giellageavaheami
- máhttá árvvoštallat ja geavahit heivvolaš dutkanbohtosiid ja ieš čađahit systemáhtalaš ovddidanbargguid
- máhttá ovttasráđiid váhnenovddasteddjiiguin ja fágalaš ásahusaiguin gávnnahit ja fuobmát ohppiid dárbbuid, vai dárbbašlaš doaibmabijut álggahuvvojit
- máhttá lágidit dili mii ovddida fidnoálggahangealbbu (entreprenørskap) ja máhttá searvvahit oahpaheapmái báikkálaš bargo-, kultuvra- ja servodateallima, árbediehtoguddiid ja resursaolbmuid
- ádde bures globála gažaldagaid ja bistilis ovdáneami
- máhttá ávkin atnit sámi oahppanvugiid oahpahusas
- máhttá heivehit oahpahusa guovtte- dahje máŋggagielalaš geahččanvugiin


OPPALAŠ GELBBOLAŠVUOHTA
Kandidáhtta
- bastá oaččuhit ámmátlaš oahpaheaddjesearvevuođa nu, ahte ovdánahttá buori geavada ja ámmátetihkalaš vuođđudusa
- bastá oaččuhit ámmátlaš searvevuođa sámi oahpaheddjiid gaskii dainna ulbmiliin ahte ovdánahttit buori geavada ja ámmátetihkalaš vuođđudusa maiddái riikarájiid rastá
- bastá ovdánahttit demokratiijaáddejumi, demokráhtalaš oassálastima ja bastá kritihkalaččat reflekteret luohkkádásiid dárbbuid sierra
- bastá nannet riikkaidgaskasaš ja máŋggakultuvrralaš áššiid skuvlla barggus
ja bastá oaččuhit áddejumi sámiid álgoálbmotstáhtosa hárrái
- bastá fuobmát iežas oahppan- ja gelbbolašvuođadárbbuid oahpaheaddjeámmáhis
- lea háhkan nuppástuhttin- ja ovddidangelbbolašvuođa, mainna bastá dustet skuvlla boahttevuođas
- bastá nannet sámi, álgoálbmot ja riikkaidgaskasaš áššiid skuvlla barggus
- bastá doarjut sámi mánáid ja nuoraid ovdáneami ja identitehtahuksema

§ 3 MOATTESUORAT VUOĐĐOSKUVLAOAHPAHEADDJEOAHPU STRUKTUVRA


(1) Spesialiserema ja fágalaš ovttasteami gáibádusat
Vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahput leat spesialiserejuvvon skuvlla ahkeluohkáide, ja gealbudahttet oahpahit jogo 1.–7. dásis dahje 5.–10. dásis. Oahput organiserejuvvojit guovtti sierra vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahppun vugiiguin, mat sihkkarastet progrešuvnna ollislaš profešuvdnaoahpus.

1.–7. dási vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahppu doallá sisttis dábálaččat unnimusat njeallje oahpahusfága, main unnimusat okta fága lea 60 oahppočuoggá ja eará fágat leat unnimusat 30 oahppočuoggá. Okta oahpahusfága 4. oahppojagis sáhttá buhttet ovtta 30 oahppočuoggá skuvlarelevánta fága. Jus joatká masteroahpuin 3. oahppojagi maŋŋá, de masteroahpu vuosttaš jahki buhtte vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu 4. oahppojagi fágaid.

5.-10. dási vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahppu doallá sisttis dábálaččat golbma oahpahusfága, juohke fága lea 60 oahppočuoggá. Ovtta oahpahusfága 4. oahppojagis sáhttá buhttet ovttain oahpahusfágain ja ovttain skuvlarelevánta fágain, main goappásge leat 30 oahppočuoggá, nubbi vejolašvuohta lea guokte oahpahusfága, main goappásge leat 30 oahppočuoggá. Jus joatká masteroahpuin 3. oahppojagi maŋŋá, de masteroahpu vuosttaš jahki buhtte vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu 4. oahppojagi fágaid.


Geatnegahtton fágat, fágaid ja hárjehallanoahpahusa viidodat
Goappaš oahpuin galgá hárjehallanoahppu doallat sisttis bagadallama, árvvoštallama ja iešguđetlágan hárjehallanoahpu buot oahppojagiin. Hárjehallanoahppu lea integrerejuvvon oassin buot oahppofágain. Hárjehallanoahpu viidodat lea unnimusat 100 beaivvi njealji jagis; unnimusat 80 beaivvi golmma vuosttaš oahppojagi, ja unnimusat 20 beaivvi maŋemus oahppojagi. Hárjehallanoahppu čađahuvvo vuođđoskuvllas ja juhkkojuvvo sihke vuolit ja alit ahkeluohkáide dan oahpposuorggis, masa oahppu gealbudahttá. Hárjehallanoahpus galgá leat progrešuvdna ja heivehuvvot studeanttaid válljenfágaide buot oahppojagiin ja čadnojuvvot iešguđetlágan skuvladoaimmaide. Hárjehallanoahpu lágideapmi berre speadjalastit miehtásámi perspektiivvaid.

Oahpahusfágat galget leat profešuvdnii ráhkkanahtti oahpaheaddjeoahppofágat ja dain galgá leat fágadidaktihkka ja galgá bargojuvvot vuođđogálggaiguin fágas. Oahpahusfágain, skuvlarelevánta fágain ja fáddájoavkkuin galgá dutkan leat vuođđun ja čanastuvvot dutkanaktiivvalaš fágabirrasii.

Bachelorbargu lea geatnegahtton 3. oahppojagi. Barggu viidodat ja dieđateoriija ja metodaid vuođđomáhttu lea oassin 15 oahppočuoggá pedagogihka ja oahppimáhtu oahppoollisvuođas.
Bachelorbargu galgá ráhkkanahttit profešuvdnii ja temáhtalaččat čatnasit pedagogihkkii ja oahppimáhttui ja/dahje eará fágaide. Barggus berre leat sámi perspektiiva dahje álgoálbmotperspektiiva.

Vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu 1.–7. dásis leat geatnegahtton fágan pedagogihkka ja oahppimáhttu 60 oahppočuoggá, matematihkka 30 oahppočuoggá, sámegiella 30 oahppočuoggá ja dárogiella 30 oahppočuoggá. 

Vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu 5.–10. dásis leat geatnegahtton fágan pedagogihkka ja oahppimáhttu 60 oahppočuoggá. Ii guhtege oahpahusfága leat geatnegahtton.

Oahppoásahusat galget lágidit vejolašvuođa váldit riikkaidgaskasaš lohkanbaji ja oahppat riikkaidgaskasaš perspektiivvaid vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpuin.

(2) Oahpuid lágideapmi

Vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu 1.–7. dássi:

1.–3. oahppojahki:
Hárjehallanoahppu
Pedagogihkka ja oahppimáhttu 60 oahppočuoggá
Sámegiella 30 oahppočuoggá
Dárogiella 30 oahppočuoggá
Matematihkka 30 oahppočuoggá
Oahpahusfága 30 oahppočuoggá

4. oahppojahki:
Hárjehallanoahppu
Oahpahusfága 60 oahppočuoggá, vejolaččat guokte fága goabbáge 30 oahppočuoggá,
mas nubbi sáhttá leat skuvlarelevánta fága 30 oahppočuoggá  

Vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu 5.–10. dássi:

1.–3. oahppojahki:
Hárjehallanoahppu
Pedagogihkka ja oahppimáhttu 60 oahppočuoggá (dábálaš juohkin lea 15 oahppočuoggá goabbáige dan guovtti vuosttaš oahppojahkái ja goalmmát oahppojahkái 30 oahppočuoggá)
Oahpahusfága I 60 oahppočuoggá
Oahpahusfága II 60 oahppočuoggá

4. oahppojahki:
Hárjehallanoahppu
Oahpahusfága III 60 oahppočuoggá, vejolaččat guokte fága goabbáge 30 oahppočuoggá,
mas nubbi sáhttá leat skuvlarelevánta fága 30 oahppočuoggá
 

§ 4 NAŠUNÁLA NJUOLGGADUSAT, PROGRÁMMAPLÁNAT JA INDIKÁHTORAT

 
Vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpuide ráhkaduvvojit našunála njuolggadusat fágaide ja indikáhtorat mat meroštallet vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpuid, main lea alla kvalitehta. Láhkaásahusa, našunála ja sámi njuolggadusaid vuođul, galget oahppoásahusat ráhkadit sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpuid prográmmaplánaid. Prográmmaplánat mearridit fágalaš sisdoalu, hárjehallanoahpu, organiserema, bargovugiid ja árvvoštallanortnegiid. Oahppoásahusa stivra dohkkeha prográmmaplánaid.

§ 5 FRIDDJENMEARRÁDUSAT

 
Eksámen dahje geahččaleapmi, mii ii leat čađahuvvon vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu oassin, sáhttá leat vuođđun friddjet eksámenis, geahča universitehtaid ja allaskuvlalága § 3-5.  Oahppu mii sáhttá addit vuođu friddjet eksámenis, galgá leat jogo fága, mii vástida skuvlafága dahje fága mas lea relevánsa vuođđoskuvlla oahpaheaddjebargui, geahča § 1, ja berre fátmmastit fágadidaktihka ja hárjehallanoahpu. Studeanta berre maid duođaštit sámegiela gelbbolašvuođa fágas.

Vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu 1.–7. dásis sáhttá friddjet nuppi dain dárogiela čállingiela (girjedárogiela ja ođđadárogiela) geahččaleamis daid studeanttaid, geaidda ii leat addojuvvon árvvoštallan dárogiela goappaš čállingielain joatkkaskuvlaoahpus. Dárogiela gáibádusas sáhttá friddjet daid olgoriikastudeanttaid, geat válljejit eatnigiela oassin iežaset oahpus. 

Friddjet geahččaleamis, nuppi dain dárogiela čállingielain, gusto maiddái
vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu 5.–10. dási studeanttaide, geat eai vállje dárogiela fágačoakkáhussii. Friddjen gusto maiddái olgoriikastudeanttaide, geain ii leat Norgga joatkkaskuvlaoahppu. Studeanttaide, geain dárogiella lea 5.–10. dási vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpus, eai gusto friddjenmearrádusat goappáge dárogiela čállingiela geahččaleamis.

Friddjen galgá merkejuvvot oahppoduođaštussii. 
 

§ 6 FÁPMUIBOAHTIN JA GASKABODDOSAŠ NJUOLGGADUSAT

 
Láhkaásahus lea fámus njukčamánu 1. beaivvi 2010 rájes. Láhkaásahus gusto studeanttaide geaid váldet sisa 2010-2011 oahppojagi rájes.

Studeanttain, geat čuvvot ovddeš rámmaplánaid, lea vuoigatvuohta váldit eksámena dáid vuođul gitta juovlamánu 31. beaivái 2015. Dán dáhtona rájes ii leat šat fámus láhkaásahus dábálášoahpaheaddjeoahpu rámmaplánii, mii fápmuduvvui juovlamánu 13. beaivvi 2005.

Bajás