Divššohasvuoigatvuođaláhka - "Ii áigáduvvon"

Divššohasvuoigatvuođaláhka

Ii áigáduvvon

 

LÁHKA 1999-07-02 nr 63

SISDOALLU

Láhka divššohasvuoigatvuođaid birra (divššohasvuoigatvuođaláhka)

Kapihttal 1. Dábálaš mearrádusat
§ 1-1. Juksanmearit
§ 1-2. Doaibmaguovlu
§ 1-3. Meroštallamat

Kapihttal 2. Vuoigatvuohta oažžut dearvvašvuođaveahki
§ 2-1. Vuoigatvuohta oažžut dárbbašlaš dearvvašvuođaveahki
§ 2-2. Vuoigatvuohta oažžut árvvoštallama
§ 2-3. Vuoigatvuohta oažžut ođđa árvvoštallama
§ 2-4. Vuoigatvuohta beassat válljet buohcceviesu
§ 2-5. Vuoigatvuohta oažžut oktagaslaš plána

Kapihttal 3. Mielváikkuhus- ja diehtojuohkinvuoigatvuohta
§ 3-1. Divššohasa mielváikkuhusvuoigatvuohta
§ 3-2. Divššohasa diehtojuohkinvuoigatvuohta
§ 3-3. Diehtojuohkin divššohasa lagamus oapmahažžii
§ 3-4. Diehtojuohkin go divššohas lea vuolleahkásaš
§ 3-5. Diehtojuohkima hápmi
§ 3-6. Suodjalusvuoigatvuohta dieđuid leavvama vuostá

Kapihttal 4. Dearvvašvuođaveahkkái miehtan
§ 4-1. Miehtama váldonjuolggadus
§ 4-2. Gáibádusat miehtama hápmái
§ 4-3. Geas lea miehtangealbu
§ 4-4. Miehtan mánáid ovddas
§ 4-5. Miehtan nuoraid ovddas geain ii leat miehtangealbu
§ 4-6. Miehtan válddálaččaid ovddas geain ii leat miehtangealbu
§ 4-7. Divššohasaid birra geat leat uminddegin dahkkon
§ 4-8. Divššohasaid birra geain ii leat miehtangealbu eaige leat lagamus
oapmahaččat
§ 4-9. Divššohasa vuoigatvuohta biehttalit dearvvašvuođaveahki sierranas
Dilálašvuođain

Kapihttal 5. Journálageahččama vuoigatvuohta
§ 5-1. Vuoigatvuohta journála geahččat
§ 5-2. Journála divodeapmi ja sihkkun
§ 5-3. Journála sirdin ja luoikan 

Kapihttal 6. Mánáid sierranas vuoigatvuođat
§ 6-1. Mánáin lea vuoigatvuohta oažžut dearvvašvuođaiskkadeami
§ 6-2. Mánáid ovttastallanvuoigatvuohta váhnemiideasetguin
dearvvašvuođaásahusain
§ 6-3. Mánáid buđaldanvuoigatvuohta dearvvašvuođaásahusain
§ 6-4. Mánáid vuoigatvuohta oažžut oahpahusa dearvvašvuođaásahusain 

Kapihttal 7. Váidaleapmi
§ 7-1. Ollašuhttinávžžuhus
§ 7-2. Váidaleapmi
§ 7-3. Váidalusa hápmi ja sisdoallu
§ 7-4. Ávžžuhus árvvoštallat vejolaš geaskorihkkuma
§ 7-5. Ávžžuhusa ja váidaleami áigemearri
§ 7-6. Hálddahuslága geavahus

Kapihttal 8. Divššohasbearráigeahčči
§ 8-1. Juksanmearit
§ 8-2. Ortnega bargoviidodat ja ovddasvástádus
§ 8-3. Vuoigatvuohta oktavuođa váldit divššohasbearráigeahččiin
§ 8-4. Dieđihemiid meannudeapmi
§ 8-5. Divššohasbearráigeahčči vuoigatvuohta dieđuid oažžut
§ 8-6. Divššohasbearráigeahčči beassanvejolašvuohta dearvvašvuođabálvalusa lanjaide
§ 8-7. Divššohasbearráigeahčči doaimmat
§ 8-8. Láhkaásahusat  

Kapihttal 9. Fápmui boahtin ja eará lágaid rievdadusat
§ 9-1. Fápmui boahtin
§ 9-2. Eará lágaid rievdadusat 

 

Láhka divššohasvuoigatvuođaid birra (divššohasvuoigatvuođaláhka)
Kapihttal 1. Dábálaš mearrádusat

§ 1-1. Juksanmearit
Lága juksanmearrin lea váikkuhit sihkkarastit álbmogii ovttadássásaš dearvvašvuođaveahki, mas lea buorre dássu go addit divššohasaide vuoigatvuođaid dearvvašvuođabálvalusa ektui. Lága mearrádusat galget
váikkuhit luohttevašvuođa gaskal divššohasa ja dearvvašvuođabálvalusa ja čájehit vuollegašvuođa juohke ovtta divššohasa eallimii, rihkkomeahttunvuhtii ja olmmošárvui.

§ 1-2. Doaibmaguovlu
Láhka gusto juohkehažžii gii lea riikkas. Gonagas sáhttá láhkaásahusas spiehkastit láhkakapihttal 2:s mii guoská olbmuide, geat eai leat norgga riikkavuollásaččat dahje geat eai oro bissovaččat riikkas.
Gonagas addá láhkaásahusa lága geavaheami birra Svalbarddas ja Jan Mayenis ja sáhttá mearridit sierranaš njuolggadusaid báikkálaš dilálašvuođaid ektui. Nu guhkás go Gonagas mearrida láhkaásahusas gusto láhka olbmuide norgga skiippaid alde mat johtet olgoriikkas, norgga siviila áibmoskiippaid alde riikkaidgaskasaš johtolagas ja huksehusaid ja skiippaid alde mat leat barggus norgga nannánjuolggis.

§ 1-3. Meroštallamat
Dán lágas oaivvilduvvo
a) Divššohas: olmmoš gii dieđiha iežas dearvvašvuođabálvalussii ja hálida
dearvvašvuođaveahki, dahje geasa dearvvašvuođabálvalus addá dahje fállá
dearvvašvuođaveahki juohke áidna háve;
b) divššohasa oapmahaš: son gean divššohas dieđiha leat oapmahaš ja lagamus oapmahaš. Jus divššohas ieš ii sáhte bajásčuvget oapmahačča, galgá lagamus oapmahaš leat son gii eanemus ja bistevaččat doallá oktavuođa divššohasain, liikká nu ahte vuoruheapmi lea: isit/eamit, dieđihuvvon guimmeš, olbmot geat ellet náitoslágan dahje guimmešvuođalágan gaskavuođain divššohasain, válddálaš mánát, váhnemat dahje earát geain lea váhnenovddasvástádus, válddálaš oarbinat, áddjá/áhkku, eará bearašolbmot geat leat divššohasa lagašolbmot, fuolaheaddji dahje veahkkefuolaheaddji;
c) dearvvašvuođaveahkki: eastadeaddji, diagnostalaš, dikšu, dearvvašvuođabisuheaddji, veajuidahtti dahje dikšun- ja fuolahanulbmilat ja maid dearvvašvuođabargit dahket;
d) dearvvašvuođabálvalus: álgodearvvašvuođabálvalus, spesialistadearvvašvuođabálvalus ja bátnedearvvašvuođabálvalus;
e) dearvvašvuođabargit: olbmot mat leat namahuvvon Dearvvašvuođabargiid lágas § 3.

Kapihttal 2. Vuoigatvuohta oažžut dearvvašvuođaveahki

§ 2-1. Vuoigatvuohta oažžut dárbbaslaš dearvvašvuođaveahki
Divššohasas lea vuoigatvuohta vajot oažžut veahki. Divššohasas lea vuoigatvuohta oažžut dárbbašlaš dearvvašvuođaveahki gieldda dearvvašvuođabálvalusas. Divššohasas lea vuoigatvuohta oažžut dárbbašlaš dearvvašvuođaveahki spesialistadearvvašvuođabálvalusas. Dearvvašvuođabálvalus galgá addit sutnje gii ohcá dahje dárbbaša dearvvašvuođaveahki daid dearvvašvuođa- ja dikšundieđuid, maid son dárbbaša go galgá vuhtiiváldit vuoigatvuođaidis.
Vuoigatvuohta dearvvašvuođaveahkkái gusto dušše jus divššohas oažžu ávkki dearvvašvuođaveahkis, ja dan golut leat govttolaččat veahki ektui. Vuoigatvuohta dearvvašvuođaveahkkái gusto riikka almmolaš ruhtaduvvon spesialistadearvvašvuođabálvalussii ja eará bálvalusaddiide nu guhkásgo guovlluguovdasaš dearvvašvuođadoaimmat dahje dearvvašvuođadoaimmat leat dahkan šiehtadusa bálvalusaid birra, ja siskkabealde návccalaš rájáid. Gonagas sáhttá addit láhkaásahusaid dan birra mii galgá áddejuvvot dearvvašvuođaveahkkin masa divššohasas lea vuoigatvuohta, ja áigemearri dan čađaheapmái. Rievdaduvvon lágain geassemánu 15.b. 2001 nr 93 (fápmui biddjojuvvon ođđajagemánu 1.b. 2002 res. vuođul juovlamánu 14.b. 2001 nr 1417).

§ 2-2. Vuoigatvuohta oažžut árvvoštallama
Divššohašas gii dieđihuvvo almmolaš buohccevissui dahje spesialistapoliklinihkkii, lea vuoigatvuohta oažžut dearvvašvuođadilis árvvoštallojuvvot 30 bargobeaivvi sisa dan rájes go dieđiheapmi lea vuostáváldon. Dearvvašvuođaveahkkedárbu galgá árvvoštallojuvvot, ja diehtu addojuvvot goas dikšu sáhttá addojuvvot. Árvvoštallan dahkkojuvvo dieđiheami vuođul. Jus lea dárbu, fertejit lassidieđut vižžojuvvot dahje divššohas gohččojuvvot boahtit iskkadeapmái.
Jus navdojuvvo leat duođalaš dahje heakkaváralaš dávda, lea divššohasas vuoigatvuohta oažžut jođáneabbot árvvoštallama.  

§ 2-3. Vuoigatvuohta oažžut ođđa árvvoštallama
Dábálaš doaktára dieđiheami vuođul lea divššohasas vuoigatvuohta oažžut spesialistadearvvašvuođabálvalusas ođđa árvvoštallama su dearvvašvuođadilis.
Vuoigatvuohta gusto dušše oktii seammá dilálašvuođa ovddas.

§ 2-4. Vuoigatvuohta beassat válljet buohcceviesu
Divššohasas lea vuoigatvuohta válljet makkár almmolaš buohcceviessu dahje guovlopsykiatralaš guovddáš galgá divššu čađahit. Dát ii guoskka dikšui mii boahtá mánáid- ja nuoraidpsykiatriija vuollái.
Divššohas ii galgga válljet dikšundási.

§ 2-5. Vuoigatvuohta oažžut oktagaslaš plána
Divššohasas, gii dárbbaša guhkit áiggi ja oktiiheivehuvvon dearvvašvuođabálvalusaid, lea vuoigatvuohta oažžut ráhkaduvvot oktagaslaš plána dáid lágaid mielde: gielddadearvvašvuođabálvaluslága, spesialistadearvvašvuođabálvaluslága ja lágain psykihkalaš dearvvašvuođasuodjalusa ásaheami ja čađaheami birra. Fápmui biddjojuvvon suoidnemánu 1.b. 2001 res. vuođul geassemánu 8.b. 2001 nr 595.

Kapihttal 3. Mielváikkuhus ja diehtojuohkinvuoigatvuohta

§ 3-1. Divššohasa mielváikkuhusvuoigatvuohta
Divššohasas lea mielváikkuhusvuoigatvuohta go dearvvašvuođaveahkki galgá čađahuvvot. Dán vuolde lea divššohasas vuoigatvuohta mielváikkuhussii go galgá válljejuvvot gaskal vejolaš ja dohkálaš iskkadan- ja dikšunvugiid. Mielváikkuhusa hápmi galgá heivehuvvot juohkehačča návccaid mielde go galgá addit ja vuostáváldit dieđuid.
Jus divššohasas ii leat miehtangealbu, lea divššohasa lagamus oapmahaččas vuoigatvuohta mielváikkuhussii ovttas divššohasain.
Jus divššohas hálida earáid leat fárus go dearvvašvuođaveahkki addojuvvo,  dat galgá čuovvoluvvot nu guhkás go vejolaš.  

§ 3-2. Divššohasa diehtojuohkinvuoigatvuohta
Divššohasas galget leat dat dieđut, mat leat dárbbašlaččat diehtin dihtii iežas dearvvašvuođadili ja dearvvašvuođaveahki sisdoalu. Divššohas galgá maiddái oažžut dieđuid vejolaš riskkaid ja lassiváikkuhusaid birra.
Dieđut eai galgga addojuvvot divššohasa miela vuostá jus eai leačča dárbbašlaččat dearvvašvuođaveahki vahátváikkuhusaid eastadeami dihtii, dahje lea mearriduvvon lágas dahje maid láhka doarju.
Dieđuid ii dárbbaš juohkit go lea hui dárbbašlaš suodjalit iežas divššohasa heakkaváralaš dahje duođalaš dearvvašvuođa roasmmohuvvamiid birra. Dieđuid maiddái ii dárbbaš addit go lea heivemeahttun daid juohkit olbmuide geat leat divššohasa lagašolbmot.
Jus divššohas roasmmohuvvá dahje oažžu duođalaš váttisvuođaid, galgá
divššohas oažžut dieđu dan birra. Seammás galgá divššohassii dahkat dovddusin vejolašvuođa ohcat buhtadusa “Norsk pasientskadeerstatning” nammasaš ásahusas.
Jus fuomášuvvo dan maŋŋá, go dikšu lea loahpahuvvon, ahte divššohas lea duođalaččat roasmmohuvvan dearvvašvuođaveahki geažil, galgá divššohas oažžut dieđu dan birra jus lea vejolaš.  

§ 3-3. Diehtojuohkin divššohasa lagamus oapmahažžii
Jus divššohas dasa miehtá, dahje dilálašvuohta lea nu, galgá divššohasa lagamus oapmahaš oažžut dieđu divššohasa dearvvašvuođadili birra ja dan dearvvašvuođaveahki birra mii addojuvvo.
Jus divššohas lea badjel 16 jagi boaris ja lea čielggas ahte ii sáhte vuhtiiváldit iežas beroštumiid sivas fysihkalaš dahje psykihkalaš vigiid, seniila dementiija dahje psykihkalaš doaibmahehttejumi, lea sihke divššohasas ja su lagamus oapmahaččas vuoigatvuohta oažžut dieđuid §3-2 njuolggadusaid mielde. 

§ 3-4. Diehtojuohkin go divššohas lea vuolleahkásaš
Jus divššohas lea vuollil 16 jagi boaris, galgá sihke divššohas ja váhnemat dahje earát geain lea váhnenovddasvástádus oažžut dieđu.
Jus divššohas lea gaskal 12 ja 16 jagi boaris, eai galgga dieđut addojuvvot váhnemiidda dahje earáide geain lea váhnenovddasvástádus go divššohas sivaid geažil, maid berre čuovvolit, ii hálit dan.
Dieđut mat leat dárbbašlaččat deavdin dihtii váhnenovddasvástádusa, galget liikká addojuvvot váhnemiidda dahje earáide geain lea áhnenovddasvástádus go divššohas lea vuollil 18 jagi boaris.
Jus mánáidsuodjalusbálvalus lea badjelasas váldán fuolahusa mánáin vuollil 16 jagi mánáidsuodjaluslága § 4-8 dahje § 4-12 mielde, gusto vuosttas, nubbi ja goalmmát teakstaoassi seammaláhkái mánáidsuodjalusbálvalussii.  

§ 3-5. Diehtojuohkima hápmi
Diehtojuohkin galgá leat heivehuvvon vuostáváldi oktagaslaš eavttuide, nugo ahkái, rávisvuhtii ja kultur- ja gielladuogážii. Dieđuid galgá olmmošlaš vuogi mielde addit.
Dearvvašvuođabargit galget nu guhkás go vejolaš sihkarastit ahte divššohas lea ádden sisdoalu ja dieđuid mearkkašumi.
Bajásčuvgehus dieđuid birra mat leat addojuvvon, galget čállojuvvot divššohasa journálii. 

§ 3-6. Suodjalusvuoigatvuohta dieđuid leavvama vuostá
Dieđut fysihkalaš ja buozalmasvuođadiliid birra ja eará persovnnalaš dieđut galget meannuduvvot gustojeaddji jávohisvuođageatnegasvuođa mearrádusaid mielde. Dieđut galget meannuduvvot várrugasvuođain ja rihkkomeahttunvuođa doahttalemiin sutnje geasa dieđut gusket. Jávohisvuođageatnegasvuohta loažžá dađi mielde go son geas lea jávohisvuođa gáibádus, dasa miehtá.
Jus dearvvašvuođabargit addet dieđuid mat bohtet lágalaš dieđihangeatnegasvuođa vuollái, galgá sutnje gean birra dieđut addojit, nu guhkásgo dilálašvuohta luoitá, bajásčuvgejuvvot ahte dieđut leat addojuvvon ja makkár dieđut dat leat.  

Kapihttal 4. Dearvvašvuođaveahkkái miehtan

§ 4-1. Miehtama váldonjuolggadus
Dearvvašvuođaveahki sáhttá dušše addit jus divššohas dasa miehtá, jus muđui dasa ii gávdno láhkavuođđudus dahje eará lágalaš riektevuođđu addit dearvvašvuođaveahki miehtama haga. Vai miehtan galgá lea lágalaš, ferte divššohas leat ožžon dárbbaslaš dieđuid iežas dearvvašvuođadili birra ja dearvvašvuođaveahki sisdoalu birra.
Divššohas sáhttá geassit iežas miehtama ruovttoluotta. Jus dan dahká, galgá son gii addá dearvvašvuođaveahki addit sutnje dárbbašlaš dieđuid, makkár váikkuhusat leat jus dearvvašvuođaveahkki ii addojuvvo. 

§ 4-2. Gáibádus miehtama hápmái
Miehtama galgá cealkit deattuin dahje addit jávoheamit. Jávohis miehtan rehkenastojuvvo jus divššohasa láhttenvuohki ja birasdilálašvuohta muđui lea nu ahte son dohkkeha dearvvašvuođaveahki.
Departemeanta sáhttá addit láhkaásahusaid, mas gáibida čálalašvuođa dahje eará hápmegáibádusaid dearvvašvuođaveahkkái.

§ 4-3. Geas lea miehtangealbu
Vuoigatvuohta dearvvašvuođaveahki miehtamii lea:
a) válddálaš olbmuin, jus eará ii leat daddjon sierranas láhkamearrádusain, ja
b) vuolleahkásaččain dan maŋŋá go lea 16 jagi deavdán, jus eará ii leat daddjon sierranas láhkamearrádusain dahje doaibmabiju šlájas. Miehtangealbu sáhttá áibbas dahje muhtun muddui eret gahččat, jus divššohas sivas fysihkalaš dahje fysihkalaš vigiid, seniila dementiija dahje psykihkalaš doaibmahehttejumi geažil čielgasit ii nagot áddet maid miehtan sisdoallá.
Son gii addá dearvvašvuođaveahki mearrida, leago divššohasas váilevaš gealbu addit miehtama nuppi teakstaoasi mielde. Dearvvašvuođabargit galget divššohasa agi, silolaš dilálašvuođa, láddama ja vásáhusduogáža ektui láhčit dilálašvuođaid buoremus lági mielde nu ahte divššohas ieš sáhttá dearvvašvuođaveahki miehtat, gč. § 3-5.
Mearrádusat mat gusket váilevaš miehtangelbbolašvuhtii, galget leat suodjaluvvon ja leat čálalaččat, ja jus vejolaš farggamusat bidjat dan divššohasa dahje lagamus oapmahačča ovdii. Jus divššohasas váilu lagamus oapmahaš, galgá mearrádus biddjot dearvvašvuođabargiid ovdii nu mo čuožžu § 4-8:s. 

§ 4-4. Miehtan mánáid ovddas
Váhnemiin dahje earáin, geain lea váhnenovddasvástádus, lea vuoigatvuohta miehtat dearvvašvuođaveahki divššohasaide geat leat vuollil 16 jagi.
Jus mánáidsuodjalusbálvalus lea váldán badjelasas fuolahusa mánáin vuollil 16 jagi mánáidsuodjaluslága § 4-8 dahje § 4-12 mielde, lea mánáidsuodjalusbálvalus mas lea vuoigatvuohta dearvvašvuođaveahki miehtat.
Dađi mielde go mánna ovdána ja láddá, galget máná váhnemat, earát geain lea váhnenovddasvástádus dahje mánáidsuodjalus, gč. nuppi teakstaoasi, guldalit máná ovdalgo miehtan addojuvvo. Go mánná lea deavdán 12 jagi, son galgá beassat buktit oaivilis buot gažaldagaide mat gusket su dearvvašvuhtii. Galgá biddjot eanet ah eanet deaddu máná oaivilii su agi ja láddama ektui.  

§ 4-5. Miehtan nuoraid ovddas geain ii leat miehtangealbu
Váhnemiin dahje earáin, geain lea váhnenovddasvástádus, lea vuoigatvuohta miehtat dearvvašvuođaveahki divššohasaide gaskal 16 ja18 jagi geain ii leat miehtangealbu.
Jus mánáidsuodjalusbálvalus lea váldán badjelasas fuolahusa mánáin gaskal 16 ja 18 jagi mánáidsuodjaluslága § 4-8 dahje § 4-12 mielde, lea mánáidsuodjalusbálvalusas vuoigatvuohta dearvvašvuođaveahkkái miehtat.
Dearvvašvuođaveahki ii sáhte addit jus divššohas dan vuostálastá, jus eará ii leat daddjon sierranas láhkamearrádusain.  

§ 4-6. Miehtan válddálaččaid ovddas geain ii leat miehtangealbu
Jus válddálaš divššohasas ii leat miehtangelbbolašvuohta, sáhttá son gii addá dearvvašvuođaveahki, mearridit dearvvašvuođaveahki birra mii ii čuoza nu garrasit viidodaga/čikŋodaga ja guhkkodaga dáfus. Divššohasa lagamus oapmahaš sáhttá miehtat dearvvašvuođaveahkkái mii ii fátmmas vuosttas teakstaoasi. Eará dearvvašvuođaveahkki sáhttá addojuvvot jus divššohas čájeha beroštumi, ja lea jáhkehahtti ahte divššohas livččii miehtan dákkár veahkkái.
Sáhttá viežžat dieđuid divššohasa oapmahaččain diehtin dihtii maid divššohas livččii hálidan.
Vuosttas ja nuppi teakstaoasi mielde dearvvašvuođaveahkki ii sáhte addojuvvot jus divššohas dan ii hálit, jus eará ii leat daddjon sierranas láhkamearrádusain. 

§ 4-7. Divššohasaid birra geat leat uminddegin dahkkon
Divššohas gii lea uminddegin dahkkon skábmamánu 28.b. 1898 lága mielde, galgá nu guhkás go vejolaš ieš beassat mearridit dearvvašvuođaveahki miehtama. Jus dat ii lea vejolaš, sáhttá oapmahaš miehtat uminddega ovddas.  

§ 4-8. Divššohasaid birra geain ii leat miehtangealbu eaige leat lagamus oapmahaččat
Son gii addá dearvvašvuođaveahki, sáhttá ovttasráđiid eará dohkálaš dearvvašvuođabargiin miehtat dearvvašvuođaveahki divššohasaide geain váilu miehtangealbu iige leat lagamus oapmahaš.  

§ 4-9. Divššohasa vuoigatvuohta biehttalit dearvvašvuođaveahki sierranas dilálašvuođain
Duođalaš nana jáhku geažil lea divššohasas vuoigatvuohta biehttalit vuostáváldimis vara dahje varrabuktagiid dahje biehttalit botkemis nealgudeami mii lea jođus.
Jámadeaddji divššohasas lea vuoigatvuohta vuostálastit divššu mii guhkidivččii su eallima. Jus jámadeaddji divššohas ieš ii sáhte gaskkustit dikšosávvama, eai galgga dearvvašvuođabargit addit dearvvašvuođaveahki jus divššohasa lagamus oapmahaš dovddaha seammalágan oainnu, ja go dearvvašvuođabargit iežaset árvvoštallama mielde gávnnahit ahte dat lea maiddái divššohasa dáhttu ja ahte dat dáhttu čielgasit berre doahttaluvvot. Dearvvašvuođabargit fertejit diehtit sihkkarit ahte divššohas nugo namahuvvon vuosttas ja nuppi teakstaoasis lea válddálaš, ja ahte son lea ožžon dohkálaš diehtojuohkima ja lea ádden iežas dearvvašvuođa váikkuhusaid dikšobiehttaleami oktavuođas.  

Kapihttal 5. Journálageahččama vuoigatvuohta

§ 5-1. Vuoigatvuohta journála geahččat
Divššohasas lea vuoigatvuohta iežas journála geahččat oktan mildosiiguin ja lea vuoigatvuohta oažžut das máŋgosa sierranas jearrama vuođul. Jearrama vuođul lea sus vuoigatvuohta oažžut álkis oanehis čilgejumi fágasániiguin jna. Journála dieđuid geahččama sáhttá biehttalit divššohasa beassat oaidnit jus das lea heakkaváralašvuohta dahje balahuvvo duođalaš dearvvašvuođaroasmmohuhttin alddis divššohassii, dahje ii ávžžuhuvvo dieđuid geahččan sivas olbmuid geat čužžot divššohasa lahka.
Ovtta ovddasteaddjis divššohasa ovddas lea vuoigatvuohta dieđuid geahččat maid divššohas biehttaluvvo oaidnimis, jus ovddasteaddji dasa lea dohkálaš.
Doaktárii dahje advokáhttii ii sáhte biehttalit dieđuid geahččamis, jus eai leat erenoamáš sivat mat celket eará.
Njuolggadusat §3-3 ja § 3-4 earáid vuoigatvuođaid birra oažžut dieđuid, gustojit seamma láhkái journála geahččamii.
Lagamus oapmahaččas lea vuoigatvuohta journála geahččat dan maŋŋá go divššohas lea jápmán, jus sierranas sivat eai eará cealkke. Departemeanta sáhttá láhkaásahusain addit lagat mearrádusaid journála geahččama vuoigatvuođaid birra, dán vuolde mearrádusaid mávssu birra máŋgosiid ovddas.

§ 5-2. Journála divodeapmi ja sihkkun
Divššohas dahje son gean birra dieđut leat, sáhttá gáibidit ahte journála dieđut divvojuvvojit dahje sihkkojuvvojit njuolggadusaid mielde mat čužžot dearvvašvuođabargiidlágas § 42:s § 44:i.  

§5-3. Journála sirdin ja luoikan
Divššohasas lea vuoigatvuohta biehttalit journála olggosaddimis dahje journála dieđuid addimis. Dieđut maiddái eai sáhte addojuvvot, jus lea sivva navdit ahte divššohas livččii mannan dan vuostá jus jearaldat livččii boahtán. Olggosaddin sáhttá liikká dáhpáhuvvat jus gávdnojit dasa beaktilis sivat. Journála sirdin dahje olggosaddin dahje dieđuid olggosaddin galgá dahkkot dearvvašvuođabargiid lága mearrádusaid ektui.

Kapihttal 6. Mánáid sierranas vuoigatvuođat

§ 6-1. Mánáin lea vuoigatvuohta oažžut dearvvašvuođaiskkadeami Mánáin lea vuoigatvuohta oažžut dárbbašlas dearvvašvuođaveahki maiddái dearvvašvuođaiskkadeami hámis dan gielddas, gos mánná ássá dahje gaskaboddasaččat orru, gč. Gielddadearvvašvuođabálvaluslága § 2-2.  

§ 6-2. Mánáid ovttastallanvuoigatvuohta váhnemiideasetguin dearvvašvuođaásahusain
Mánáin lea ovttastallanvuoigatvuohta unnimustá nuppiin váhnemiin dahje earáin geain lea váhnenovddasvástádus,dan áiggi go lea dearvvašvuođaásahusas, jus eará ii leat ávžžuhuvvon máná geažil, dahje ovttastallanvuoigatvuohta lea eret gahččan mánáidlága dahje mánáidsuodjaluslága mielde.  

§ 6-3. Mánáid buđaldanvuoigatvuohta dearvvašvuođaásahusain
Mánáin lea vuoigatvuohta oažžut árjjasmahttima ja oalgguheami dearvvašvuođaásahusa dilis nu guhkás go lea dohkálaš máná dearvvašvuođadilálašvuođa ektui.  

§ 6-4. Mánáid vuoigatvuohta oažžut oahpahusa dearvvašvuođaásahusain
Mánáin skuvlaagis lea vuoigatvuohta oažžut oahpahusa dan áiggis go lea
dearvvašvuođaásahusas nu guhkás go dat čuovvu oahpahuslága. Nuorain lea vuoigatvuohta oažžut oahpahusa dan áiggis go leat dearvvašvuođaásahusas nu guhkás go dat čuovvu oahpahuslága.
Ovdaskuvlamánáin lea vuoigatvuohta spesiálapedagogalaš veahkkái dan áiggis go lea dearvvašvuođaásahusas, nu guhkás go dat čuovvu oahpahuslága.

Rievdaduvvon lágain juovlámánu 21.b. 2000 nr 127 (fámus ođđajagemánu 1.b. 2001 res. vuođul juovlamánu 21.b. 2000 nr 1359).

Kapihttal 7. Váidaleapmi

§ 7-1. Ollašuhttinávžžuhus
Divššohas dahje su ovddasteaddji gii oaivvilda ahte mearrádusat kapihttaliin 2, 3 ja 4 oktan § 5-1, § 6-2 ja §6-3 leat rihkkojuvvon, sáhttá ávžžuhit su, gii addá dearvvašvuođaveahki ahte vuoigatvuohta galgá ollašuvvat.
Vuosttas tekstaoassi gusto seammaláhkái earáide geat oaivvildit ahte eai leat ožžon iežaset iešheanálaš vuoigatvuođaid devdojuvvot kapihttaliid 3' ja 6' mielde.
Divššohasa ovddasteaddji vuosttas teakstaoasi mielde lea son gii lea fápmuduvvon buktit váidagiid divššohasa ovddas, dahje geas lea miehtangealbu kapihttal 4' mielde. Doaimmaheaddji gii ii leat advokáhta, galgá ovdanbidjat čálalaš fápmudusa.  

§ 7-2. Váidaleapmi
Jus son gii addá dearvvašvuođaveahki, ii vuhtiiváldde ávžžuhusa § 7-1' mielde, dahje oaivvilda ahte vuoigatvuođat leat devdojuvvon, sáhttá váidalit dan Fylkka dearvvašvuođagehččui. Váidalus sáddejuvvo Fylkka dearvvašvuođagehččui.
Mearrádusat § 7-1:s nuppi ja goalmmát teakstaoasis gustojit seamma láhkái go váidalus dán paragráfa mielde.
Rievdaduvvon lágain borgemánu 29.b. 2003 nr 87 (fámus čakčamánu 1.b. 2003 res. vuođul borgemánu 29.b. 2003 nr 1092).  

§ 7-3. Váidalusa hápmi ja sisdoallu
Váidalus Fylkka dearvvašvuođagehččui galgá leat čálalaš. Divššohas dahje su ovddasteaddji galgá leat váidalusa vuolláičállán. Váidalusas galgá leat namahuvvon dat dilálašvuohta, mas váidaluvvo ja addojuvvon dat dieđut, mat leat dárbbašlaččat váidalusa meannudeamis. Jus váidalusas leat boasttuvuođat dahje váilevašvuođat, bidjá Fylkka dearvvašvuođageahčču oanehis áigemeari daid divvut dahje buktit lassidieđuid.
Rievdaduvvon lágain borgemánu 29.b. 2003 nr 87 (fámus čakčamánu 1.b. 2003 res. vuođul borgemánu 29.b. 2003 nr 1092).  

§ 7-4. Ávžžuhus árvvoštallat vejolaš geaskorihkkuma
Divššohas dahje earát, geain dasa lea vuoigatvuohta, jus oaivvildit ahte geatnegasvuođamearrádusat vuođđuduvvon dearvvašvuođabargiidlága vuođul dahje lága doarjagiin lea rihkkojuvvon, ja lea sutnje hehttehussan, sáhttet dáhttut geahččoeiseválddi árvvoštallat dilálašvuođa.
Geahččoeiseváldi sáhttá omd. buktit hálddahuslaš cealkámuša dearvvašvuođabargiidlága kapihttala 11' mielde. Dán kapihttala mearrádusat eai boađe atnui dákkár ávžžuhusain
Rievdaduvvon lágain juovlamánu 21.b. 2000 nr 127 (fámus ođđajagemánu 1.b. 2001 res. vuođul juovlamánu 21.b. 2000 nr 1359).  

§ 7-5. Ávžžuhusa ja váidaleami áigemearri
Ávžžuhusa áigemearri § 7-1' mielde lea njeallje vahku dan rájes go son oaččui dahje livččii berren oažžut doarvái máhtolašvuođa buktit dákkár ávžžuhusa. Áigemearri botkejuvvo go ávžžuhus ovdanbiddjo. Áigemearri váidalusa buktit Fylkka dearvvašvuođagehččui § 7-2' mielde lea golbma vahku dan rájes go son oaččui dahje livččii berren oažžut dihtosii ávžžuhusa bohtosa. Rievdaduvvon lágain borgemánu 29.b. 2003 nr 87 (fámus čakčamánu 1.b. 2003 res. vuođul borgemánu 29.b. 2003 nr 1092).

§ 7-6. Hálddahuslága geavahus
Hálddahuslága njuolggadusat bođuáššiid ja váidalusaid meannudeami birra, gustojit nu guhkás go heivejit Fylkka dearvvašvuođageahču váidalusáššiid meannudeamis, oktan daid sierranas mearrádusaiguin mat leat addojuvvon dán kapihttalis.
Rievdaduvvon lágain borgemánu 29.b. 2003 nr 87 (fámus čakčamánu 1.b. 2003 res. vuođul borgemánu 29.b. 2003 nr 1092).  

Kapihttal 8. Divššohasbearráigeahčči

§ 8-1. Juksanmearit
Divššohasbearráigeahčči galgá bargat dan ala ahte vuhtiiváldit divššohasa dárbbuid, beroštumiid ja riektesihkarvuođa dearvvašvuođabálvalusa ektui, ja dan ala ahte buoridit dearvvašvuođabálvalusa dásu.  

§ 8-2. Ortnega bargoviidodat ja ovddasvástádus
Stáhta galgá fuolahit ahte gávdno divššohasbearráigeahčči juohke fylkkas. Divššohasbearráigeahčči bargoviidodat fátmmasta almmolaš spesialistadearvvašvuođa-bálvalusaid.
Bearráigeahčči galgá doaimmahit bargguidis iešheanálaččat ja sorjjasmeahttumin earáid ektui.
Rievdaduvvon lágain geassemánu 15.b. 2001 nr 93 (fámus ođđajagemánu 1.b. 2002 res. vuođul juovlamánu 14.b. 2001 nr 1417).  

§ 8-3. Vuoigatvuohta oktavuođa váldit divššohasbearráigeahččiin Divššohasbearráigeahčči sáhttá váldit meannudeapmái áššiid, mat gusket almmolaš spesialistadearvvašvuođabálvalussii, njálmmálaš dahje čálalaš dieđiheami vuođul dahje ahte ieš loktet ášši.
Juohkehaš sáhttá oktavuođa váldit divššohasbearráigeahččiin ja dáhttut su váldit ášši meannudeapmái. Sus gii oktavuođa váldá divššohasbearráigeahččiin, lea vuoigatvuohta orrut anonyman. 

§ 8-4. Dieđihemiid meannudeapmi
Divššohasbearráigeahčči mearrida ieš, leago dieđiheamis doarvái vuođđu ášši váldit meannudeapmái. Jus divššohasbearráigeahčči ii váldde ášši meannudeapmái, galgá ášši dieđiheaddjái addojuvvot diehtu dan birra, ja oanehis čilgehus manin.  

§ 8-5. Divššohasbearráigeahčči vuoigatvuohta dieđuid oažžut
Almmolaš eiseválddit ja eará orgánat, mat addet bálvalusaid hálddahussii, galget addit bearráigeahččái daid dieđuid maid son dárbbaša iežas doaimmaheami dihtii. Njuolggadusat nággolága § 204:s § 209 rádjái ožžot seammá geavahusa bearráigeahči vuoigatvuhtii dieđuid gáibideami oktavuođas.  

§ 8-6. Divššohasbearráigeahčči beassanvejolašvuohta dearvvašvuođabálvalusa lanjaide
Divššohasbearráigeahčči galgá beassat buot lanjaide, gos addojuvvojit almmolaš spesialistadearvvašvuođabálvalusat.  

§ 8-7. Divššohasbearráigeahčči doaimmat
Divššohasbearráigeahčči galgá govttolašvuođain addit sutnje dieđuid gii jearrá, ráđiid ja bagadallama, dilálašvuođaid birra mat gullet bearráigeahčči bargosisdollui.
Divššohasbearráigeahčis lea vuoigatvuohta buktit oaiviliiddis dilálašvuođaid birra mat gullet bearráigeahčči bargoviidodahkii, ja evttohit konkrehtalaš buoridandoaimmaid. Divššohasbearráigeahčči mearrida ieš geasa cealkámušaid addá. Cealkámušaide ii leat čadnojuvvon. Divššohasbearráigeahčči galgá addit sutnje gii suinna lea oktavuođa váldán, su meannudeami bohtosiid birra áššis, ja oanehis čilgejumi bohtosa birra. Divššohasbearráigeahčči galgá addit dieđu geahččoeiseválddiide dilálašvuođaid birra mat fertejit čuovvoluvvot.
Divššohasbearráigeahčči galgá dahkat ortnega dovddusin. 

§ 8-8. Láhkaásahusat
Departemeanta sáhttá addit láhkaásahusaid čađaheapmái ja mearrádusaide deavdaga mii guoská divššohasbearráigeahččái.  

Kapihttal 9. Fápmui boahtin ja eará lágaid rievdadusat

§ 9-1. Fápmui boahtin ja eará lágaid rievdadusat
Láhka boahtá fápmui dan áiggi rájes go Gonagas mearrida. Gonagas sáhttámearridit ahte iešguđet láhkamearrádusat galget fápmui boahtit iešguđet áigái.
Fápmui boahtán ođđajagemánu 1.b. 2001 res. vuođul juovlamánu 1.b. 2000 nr 1198 earret §2-5 mii biddjui fápmui suoidnemánu 1.b. 2001 res. vuođul geassemánu 8.b. 2001 nr 595  

§ 9-2. Eará lágaid rievdadusat
Dan áiggi rájes go láhka fápmui biddjo, dahkkojit čuovvovaš rievdadusat eará lágain: - - -