3 Ovdánanmearkkat ja eallindilit sámi guovlluin

Demográfalaš ovdáneapmi gielddain main leat sámi ássit, čuovvu seamma ovdáneami go muđui riikkas. Gielddain mat dábálaččat leat adnon sámi ássanguovlun, lea easkariegádan mánáid lohku njiedjan ja vuorrasiid oassi orru stuorrumin.1 Sámit čuvvot maid dan soju ahte fárret smávva gilážiin gávpogiidda ja čoahkkebáikkiide.

Váttis lea einnostit guđe demográfalaš rievdamiin váikkuhusat leat sámi gielaid ja kultuvrra ovdáneapmái. Dattetge lea sivva jáhkit ahte dán ovdáneamis lea mearkkašupmi sámi gielaid ja kultuvrra viidásat fievrrideapmái ja ovdáneapmái, aiddo fal dannego suopmanat, kulturdovddaheamit ja árbevierut leat nu čadnon sámi báikegottiide ja vuođđoealáhusaide. Go sámit fárrejit eret sámi guovlluin gávpogiidda, de dat mearkkaša persovnnalaš dásis ahte sámi giella ja kultuvra ii leat šat nu oidnosis ja diehttelassan árgabeaivvis. Gávpotgielddat fas ožžot stuorát ovddasvástádusa ollašuhttimis sámi álbmoga dárbbuid dásseárvosaš bálvalusfálaldagaide ja vejolašvuhtii gáhttet ja ovddidit iežaset giela ja identitehta.

3.1 Sámi statistihkka

Ii makkárge almmolaš statistihkka čájet sápmelaččaid logu Norggas ja gos riikkas sii ásset. Danne ii leat makkárge diehtovuođđu ráhkadit indiviidavuđot statistihka iešguđet gieldda olbmuin geain lea sámi duogáš. Gielddaide mat galget ovddidit ja lágidit buriid bálvalusfálaldagaid, lea máhttováili iežaset álbmoga čoahkkádusa birra hástalus. Gielddaide lea váttis plánet ja láhčit diliid buriid sámi mánáidgárdefálaldagaide ja oahpahusfálaldagaide sámegielas ja sámegillii, go eai dieđe galle máná dárbbašivčče dakkár fálaldaga. Nu lea maiddái gielddaide váttis láhčit diliid buriid mánáidsuodjalusfálaldagaide, dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaide, čálgobálvalusaide ja kulturfálaldagaide sámi álbmoga várás go dárbbut eai leat meroštallon.

Ollu minoritehtajoavkkut vásihit hui unohassan dakkár statistihka mas čearddalašvuohta lea molsašuddin. Čearddalašvuođavuđot registarat leat historjjá čađa geavahuvvon vuođđun dakkár sosiála ja kultuvrralaš sierradoaibmabijuide maid áigumuš lei assimileren ja nállehygienalaččat motiverejuvvon illasteapmi. Jáhkkimis vuolggaha dálá áigi stuimmiiguin, eahpesihkarvuođain ja polariseremiin ollu riikkain ain eanet vuostehágu minoritehtajoavkkuid gaskkas dasa ahte ráhkaduvvo statistihkka mas čearddalašvuohta registrerejuvvo.

Ráđđehusa doaibmaplánas sápmelaččaid cielaheami ja vealaheami vuostá čujuhuvvo dattetge dasa ahte lea vejolaš čađahit dutkama ja iskkademiid sámiid ja eará čearddalaš minoritehtaid birra. Eaktun lea ahte čearddalaš gullevašvuohta ferte adnot sensitiiva persovdnadiehtun masa gustojit sierra meannudannjuolggadusat.2 Ovdamearkka dihtii čohkke Sámi dearvvašvuođadutkama guovddáš anonyma dearvvašvuođadieđuid sámi ja davvinorgalaš guovlluálbmoga birra SAMINOR-iskkadeami bokte. Ulbmilin lea oahppat dávddaid lávdadeami ja riskafáktoriid birra, eastadit gillámušaid, ja buoridit dearvvašvuođafálaldaga buohkaide. Fylkkaiskkademiin, masa Álbmotdearvvašvuođainstituhtta lea ráhkadan málle, lea ovttasbarggus Sámi dearvvašvuođaguovddážiin ráhkaduvvon lassemálle jagiid 2019 ja 2020 erenoamážit sámi kvena/norggasuopmelaččaid iskkadeami várás. Okta gažaldagain das lea sámi identitehta. Seamma láhkai lea Mihá-iskkadeapmi kárten nuorra sápmelaččaid vásáhusaid das mo lea eallit sápmelažžan Norggas.

Statistihkalaš guovddášdoaimmahat (SSB) ráhkada maiddái sámi statistihka. Dát statistihkka lea geográfalaččat ráddjejuvvon SED-guvlui (Sámedikki ealáhusovddideami doarjjaortnega doaibmaguovlu). Guvlui gullet 21 olles gieldda ja oasit 10 gielddas. Buot dat leat Sáltoduoddara davábealde. Jahkásaš publikašuvnnain Sámi logut muitalit, maid sámi statistihka fágalaš guorahallanjoavku almmuha, leat bistevaš jahkásaš artihkkalat, mas SSB statistihkka válljejuvvon servodatsurggiin buohtastahtto ja kommenterejuvvo. Sámi logut muitalit 16 čujuha dasa ahte ođđajagimánu 1. b. 2024 muttus ásse sullii 52 200 olbmo SED-guovllus. Statistihkkii eai gula lulli-, bihtán- ja julevsámi guovllut ja gávpogat.

Dasa lassin dahká Telemarksforskning, Sámedikki ovddas, jahkásaš guorahallamiid ealáhus- ja veahkadatovdáneamis gielddain mat leat definerejuvvon sámi guovlun. Analysaide gullet 22 gieldda sámi álbmogiin. Dát gielddat leat buot guovllugielddat, mas eatnašat leat Romssas ja Finnmárkkus (17 gieldda), lassin guovtti gildii sihke Nordlánddas ja Trøndelágas. Buot gielddat leat vuollegis guovddášlašvuođadásis – 19 gieldda leat vuolimus guovddášlašvuođadásis 6 ja guokte leat guovddášlašvuođadásis 5. Olbmot ásset stuorra areálain, áinnas smávva gilážiin, mat eai leat nu lahka gielddaguovddážiid. Olbmot ásset ja barget eanaš seamma gielddas, gos bargomárkanat maiddái leat smávvát. Uhccán ássit dagaha maiddái ahte bálvalusmárkan lea uhcci, ja danne lea maiddái bálvalusviidodat uhcit dáid sámi báikkálaš servodagain.

3.1.1 Sámedikki mearkkašupmi

Sámediggi oaivvilda ahte lea oppalaš dárbu eanet ja buoret statistihkkii sámi mánáid birra mánáidgárddis ja vuođđoskuvllas. Duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna lea raporttastis čujuha dasa mo earret eará olmmošlohkamat leat dagahan sámi álbmoga oaidnemeahttumin. Sámegielaid ja máŋggagielatvuođa oppalaš oainnusmahttin statistihkain ja dáhtain oainnusmahttá maiddái sámi mánáid ja ohppiid. Dat attášii buori vuođu gielddaide, fylkkagielddaide, mánáidgárddiide ja skuvllaid bargat vuogádatlaččat já guhkesáigásaččat giellaoahpahusain iešguđet dásiin.

Mánáidgárdelága vuođul lea sámi guovllu gielddain ovddasvástádus das ahte mánáidgárdefálaldat lea vuođđuduvvon sámi gillii ja kultuvrii. Eará gielddain galgá láhčit diliid dasa ahte sámi mánát sáhttet sihkkarastit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra. Dál ii leat vejolaš mánáidgárddiide sihkkarastit sámi mánáid vuoigatvuođa dakkár mánáidgárdefálaldahkii mii lea vuođđuduvvon sámi gillii ja kultuvrii, go mánát eai registrerejuvvo rivttes láhkai guoskevaš vuogádagain.

Sámi ohppiin lea vuoigatvuohta sámegieloahpahussii. Riikarevišuvnna jagi 2020 mannosaš raporta čujuha dasa ahte leat stuorra headjuvuođat oahpahusfálaldagas sámegielas ja sámegillii.3 Danne dárbbašit skuvllat ja gielddat statistihka mánáid ja ohppiid birra fuolahan dihtii mánáid vuoigatvuođaid sámegielaid oahppama ja ovddideami oktavuođas. Erenoamáš dehálaš lea sihkkarastit ahte dieđut čuvvot máná sirdašuvvamiid oktavuođas mánáidgárddis joatkkaoahpahussii. Dainna lágiin sáhtášedje skuvllat ja gielddat buorebut plánet boahttevaš dárbbu oahpahussii sámegielas ja sámegillii, doppe gos dat lea guoskevaš.

Sámediggi lea hui fuolas das mo dát vuoigatvuođat sihkkarastojit ja fuolahuvvojit go ii leat doarvái buorre statistihkka ja dieđut mat leat vuođđun politihkalaš mearridanproseassaide.

Sámediggi lea guhká háliidan viidáseappot ovddidit sámi statistihka. Dan oktavuođas sáddii Sámediggi guovvamánus 2023 reivve NIM:i (Norgga olmmošvuoigatvuođaásahussii). Reivves bivddii Sámediggi NIM árvvoštallat vejolašvuođa ovddidit:

• Standárdagažaldagaid eaktodáhtolaš sámi iežas identifikašuvnna geavaheami várás gažaldatskoviin, iskkademiin ja eará hálddahuslaš skoviin.

• Statistihkalaš indikáhtoriid gozihan dihtii sámiid olmmošvuoigatvuođaid čađaheami, mat maiddái identifiserejit bálvalusaid ja surggiid main lea guoskevaš geavahit gažaldagaid eaktodáhtolaš sámi iežas identifikašuvnna birra.

Vástádusastis Sámediggái lea NIM rávven ahte ovddiduvvojit standárdagažaldagat eaktodáhtolaš sámi iežas identifikašuvnna geavaheami várás gažaldatskoviin, iskkademiin ja eará hálddahuslaš skoviin. Gažaldagat galget vuođđuduvvot eaktodáhtolaš iežas identifikašuvdnii ja gokčat nállašuvvama, iežas áddejumi ja giela beliid.

NIM rávve viidáseappot ahte ovddiduvvojit indikáhtorat maid sáhttá geavahit dasa ahte árvvoštallat ja gozihit olmmošvuoigatvuođaid čađaheami. Dáidda indikáhtoriidda berrejit gullat struktuvrralaš proseassa- ja boađusindikáhtorat. Struktuvrralaš indikáhtorat čilgejit leat go stáhtat geatnegahtton suodjalit ja ovddidit olmmošvuoigatvuođaid, ovdamearkka dihtii riikkaidgaskasaš soahpamušaid ratifiserema bokte dahje lágaid, njuolggadusaid, doaibmaplánaid ja strategiijaid mearrideami bokte. Proseassaindikáhtorat čilgejit čađahuvvojit go stáhtaid olmmošvuoigatvuođageatnegasvuođat duođaid konkrehta doaibmabijuid geavaheami bokte. Boađusindikáhtorat čilgejit váikkuhusaid dahje bohtosiid stáhtaid áŋgiruššamis olmmošvuoigatvuođa čađahemiin ja leat go bajimus mihttomearit ollašuhtton. NIM lea kapasitehta vuhtiiváldima geažil vuoruhan golbma guovddáš olmmošvuoigatvuođahástalusa sámiid ektui:

• sámi mánát mánáidsuodjalusa fuolahusas

• vealaheapmi ja vaššás cealkámušat sápmelaččaid vuostá

• veahkaváldi ja illasteamit sápmelaččaid vuostá

Juohke suorgái lea NIM identifiseren guoskevaš indikáhtoriid ja diehtogálduid dáid vuoigatvuođaid goziheapmái

NIM deattuha man dehálaš lea vuogádahttit dieđuid čearddalašvuođa dahje álgoálbmotstáhtusa vuođul vai sáhttá ollašuhttit olmmošvuoigatvuođageatnegasvuođaid. Dan dárbbaša dahkat gozihan dihtii sámi vuoigatvuođaid, eastadit vealaheami sámiid vuostá ja buoridit politihka ja bálvaluslágideami dakkár gažaldagain main lea mearkkašupmi sámi servodahkii. NIM rávve maiddái ahte dieđut galget čohkkejuvvot eaktodáhtolaš iežas identifikašuvnna vuođul ja ahte vástideddjiide galgá dieđihit diehtogieđahallama ulbmila ja mo dieđut galget geavahuvvot. Dat veahkehivččii sihkkarastit ahte dieđut leat ovddastuslaččat ja sáhttet geavahuvvot máhttovuđot čovdosiid ovddideapmái daid olmmošvuoigatvuođačuolmmaid oktavuođas maid sámit vásihit.

Sámediggi lea geahčadišgoahtán vejolašvuođa váldit mielde eaktodáhtolaš sámi iežas identifikašuvnna SSB gažaldatskoviin. Dat sáhttá Sámedikki oainnu mielde váikkuhit sámi indiviidavuđot statistihkkii.

3.2 Gielddat sámi ássiiguin – dovdomearkkat ja ovdánanmearkkat

Veahkadat

Telemarksforsking čállá analysastis ahte Sámi guovllus njiejai olmmošlohku jagi 2000 rájes jagi 2010 rádjai. Áigodagas jagi 2010 rájes jagi 2018 rádjai bisui olmmošlohku dássidit, ja dasto maŋit viđa jagis njiejai olmmošlohku garrasit. Jagiid 2023 ja 2024 lassánii olmmošlohku veaháš. Sisafárren Ukrainas čilge lassáneami. Jagi 2025 álggus ledje 44 913 ássi Sámi guovllus. Telemarksforskninga analysat čájehit ahte jagi 2000 rájes lea olmmošlohku njiedjan 11,5 proseanttain. Olmmošlohku riikkadásis lea lassánan 24,4 proseanttain jagi seamma áigodagas. Viidáseappot čilge Telemarksforsning ahte Sámi guovllus lea 3,5 proseantta riegádahttinvuollebáza maŋimus logijagiáigodagas4.

Maŋimus viđa jagis lea olmmošlohku Sámi guovllus njiedjan 0,5 proseantta. Dat lea veháš stuorát njiedjan go guovddášlašvuođa 6 guovllugielddain oppalohkái.5 Sivvan njiedjamii lea muhtumassii ahte Sámi guovllus lea riegádahttinvuollebáza, muhto erenoamážit ahte lea gorálaččat stuorra eretfárren guovllus eará osiide riikkas, ja eretfárren dáhpáhuvvá sihke sisafárrejeddjiid gaskkas ja álbmoga gaskkas muđui. Nu go eará guovllugielddain ge, de lea sisafárren leamaš stuoris maŋimus jagiid, vuosttažettiin Ukraina báhtareddjiid geažil.

Gáldu. SSB (tabealla 01223). Meroštallamat: Gielda- ja guovlodepartemeanta.

Maŋimus logi jagis lea mánáid ja nuoraid lohku Sámi guovllus njiedjan, ja mánáid lohku vuođđoskuvlla agis lea njiedjan badjel 20 proseanttain. 0–5 jahkásaš smávvamánáid lohku ja nuoraid lohku joatkkaskuvllas lea maid garrasit njiedjan. Seammás lea daid vuorrasiid lohku geat leat 67 jagi ja boarrásat, lassánan badjel 20 proseanttain, ja daid olbmuid lohku geat leat bargonávccalaš agis (20–66 jagi) lea njiedjan. SSB einnostusa mielde njiedjá mánáid lohku mánáid- ja joatkkaskuvlla agis ain eanet boahtte logi jagis, muhto vurdet smávvamánáid (0–5 jagi) logu lassánit. Vuorrasiid lohku lassána ain, muhto ii nu ollu go maŋimus logi jagis.

Gáldu: SSB (tabealla 07459 ja tabealla 14288). Meroštallamat: Gielda- ja guovlodepartemeanta.

Barggolašvuohta ja oahppodássi

Telemarksforskninga analysa vuođul lea almmolaš sámi ásahusaid dovdomearka ahte dat leat stáhta bargosajit, ja dat dagaha ahte sámi guovllus leat eanet stáhta bargosajit go eará guovllugielddain.6 Sámi geahččanguovllus sáhttá dadjat ahte eanetlohkogielddat Kárášjohka ja Guovdageaidnu, ja Deatnu ja Unjárga lea sámepolitihkaš guovddáš.7 Dáid gielddain leat sámi guovddášásahusat Sámediggi, Sámi allaskuvla, NRK Sápmi, Beaivváš Sámi Našunálateáhter, Sámi klinihkka – Finnmárkku buohcceviessu, Sis- ja Nuorta-Finnmárkku diggegoddi ja Riikkaidgaskasaš boazodoalloguovddáš, dasa lassin leat ásahusat nu go Saemien Sijte Snoasas ja Árran Julevsámi guovddáš Hábmera suohkanis. Dát ásahusat leat čoavddaásahusat sámi báikkálaš servodagaide, ja dehálaš bargosajit álbmogii – ja erenoamážit nissoniidda geain lea alit oahppu.

Sámi ásahusat leat guovddáš máhttoorganisašuvnnat ja dagahit ahte oassi olbmuin sámi guovllus geain lea alit oahppu (26,6 proseantta8) lea veaháš stuorát go eará guovllugielddain vuolimus guovddášlašvuođadásis (24,5 proseantta guovddášlašvuođadásis 6). Kárášjohka ja Guovdageaidnu gullet dan 100 gildii riikkas gos álbmogis lea alimus oahppu. Sodju lea dattetge ahte ealáhuseallin boaittobeliin ja sámi guovlluin ii jearat alit oahpu dan mahttái go eará guovlluin, ja danne lea oahppodássi čielgasit vuolábealde riikagaskameari mii lea 37,4 proseantta.

Sámi guovllus lea leamaš vuollegis barggolašvuođaoassi riikagaskameari ektui buot jagiin maŋŋá 2004. Jagi 2023 ledje 64,8 proseantta buot ássiin gaskal 15 ja 74 jagi barggus, dan ektui go vástideaddji oassi Norggas lei 68,5 proseantta.

3.3 Sámi álbmoga eallindilit

Dieđáhusas Dieđ. St. 12 (2023–2024) Sámi giella, kultuvra ja servodateallin – Sámi álbmoga álbmotdearvvašvuohta ja eallindilit čujuhuvvo dasa ahte máhttu sámi álbmoga álbmotdearvvašvuođa ja eallindiliid birra lea váilevaš. Dieđáhusbarggus hábmii Álbmotdearvvašvuođainstituhtta ovttas UiT Norga árktalaš universitehta Sámi dearvvašvuođadutkama guovddážiin máhttočoahkkáigeasu. Dát čoahkkáigeassu lea maiddái váldon mielde sierra kapihttalin Álbmotdearvvašvuođaraporttas, mii ođasmahttojuvvo.9

Raporta čájeha ahte leat smávva dearvvašvuođaerohusat gaskal sámiid ja álbmoga muđui, (ii ge nu mo álgoálbmogiid oktavuođas eará osiin máilmmis). Sámit dieđihit dattetge dávjjit heajos dearvvašvuođa go sii geat eai leat sámit, ja sii dieđihit maiddái ahte sii gillájit eanet veahkaválddi go álbmot muđui ja vealahuvvojit dahje cielahuvvojit sin sámi duogáža geažil.

Vuollegis sisaboahtu sámi guovlluin

Álbmotdearvvašvuođaraporttas čujuhuvvo, SAMINOR 1 ja SAMINOR 2 loguid vuođul, ahte mealgat stuorát oassi sámiin go sis geat eai leat sámit, muitalit ahte bearraša/bearatgotti bruttosisaboahtu lea vuollegaš. Dat guoská sihke nissoniidda ja albmáide. Nissonat almmuhit vuolit bearašsisaboađu go albmát. Romssa ja Finnmárkku ja Nordlándda fylkkadearvvašvuođaiskkadeami bohtosat čájehedje ahte ekonomalaš váttisvuođat ledje mealgat dábáleappo sámiid gaskkas seamma fylkkas go sin gaskkas geat eai lean sámit, sihke nissoniid gaskkas ja albmáid gaskkas.

SSB statistihkka duođašta SAMINOR iskkademiid. Mediánasisaboahtu sámi guovlluin lea vuollegaš, maiddái go buohtastahttá eará gielddaiguin guovddášlašvuođadásiin 5 ja 6. Dat lea maid mealgat vuolábealde Norgga ruovttudoaluid vihkkejuvvon mediánasisaboađu. Vihkkejuvvon mediánasisaboahtu sámi gielddain lea 89,5 proseantta Norgga ruovttudoaluid vihkkejuvvon mediálasisaboađus.

¹ Gaskamearálaš mediána ruovttudoallosisaboađuin lea vihkkejuvvon ruovttudoaluid logu mielde ii ge váldde vuhtii ruovttudoaluid sturrodaga.

Gáldu: SSB. Meroštallamat: Gielda- ja guovlodepartemeanta..

Vaikke vel ruovttudoallosisaboahtu lea ge vuollegaš, de lea dattetge daid ruovttudoaluid oassi main lea bistevaš vuollegissisaboahtu uhcit sámi gielddain go eanet guovddášlaš gielddain. Dat lea dattetge stuorát go guovllugielddain, nappo gielddain mat leat guovddášlašvuođadásiin 4, 5 ja 6.

Bistevaš vuollegissisaboahtu lea mealgat stuorát nuoramus ahkejoavkkuin sámi guovlluin go eará guovllugielddain, muhto dattetge uhcit go eanet guovddášlaš gielddain. Boarrásepmosiid gaskkas leat maiddái hui stuorra oasit bistevaš vuollegissisaboađuin, muhto sámi gielddat eai earrán eará gielddain mat leat guovddášlašvuođadásiin 5 ja 6 (uhcimus guovddášlaš gielddat).

3.3.1 Nuorra sápmelaš odne – dáhpáhusat ja vásáhusat

Mihá-dutkkus lea kvalitatiiva ja kvantitatiiva dutkkus mii lea kárten nuorra sápmelaččaid vásáhusaid leahkimis nuorra ja sápmelaš Norggas, dutkkus addá maiddái eanet dieđuid nuorra sápmelaččaid mentála dearvvašvuođa ja čálggu birra. Iskkadeami oassálastit leat nuorra sápmelaččat 16 jagi rájes 31 jagi rádjai. Eatnašat orrot Romssas ja Finnmárkkus ja eanetlohku sis leat nieiddat.10 Iskkadeapmi čájeha ahte oassálastit leat hui duhtavaččat eallimiin ja hui sávrrit, mii mearkkaša ahte sis lea psyhkalaš nanusvuohta ja dearvvašvuohta vaikke vel lea ge streassa ja dávggut. Logut čájehit ahte sámi nuorat ja nuorra rávesolbmot vásihit buori doarjaga sihke alddiset, bearrašis ja servodagas iežaset birrasis. Sámi nuorat ja nuorra rávesolbmot vásihit maiddái ahte sámi árvvut leat dehálaččat ja sáhttet adnot vejolaš suodjalanfáktorin. Go lea sáhka bivdimis veahki dovdduide guoski čuolmmaiguin, lea eanet jáhkehahtti ahte nuorra sápmelaččat bivdet veahki lagamuččain ja oahppásiin (ustibis/bealálaččas/bearrašis) go almmolaš ásahusain. Sullii golmmas njealljásis muitalit ahte sii loktet skuvllas.

Seammás lea okta golbmasis geat dadjet ahte sii ballet mannamis skuvlii. Sullii čiežas lohkásis muitalit ahte sii leat vealahuvvon uhcimusat oktii eallimis, mas eatnašat (35,8 %) dadjet ahte sii leat vásihan vealaheami «moddii jagis». Oassálastit jerrojedje maiddái gos vealaheapmi dáhpáhuvvá. 45 proseantta nuorra sápmelaččain almmuhedje skuvlla ja oahpu gos sii leat vásihan vealaheami, dasto interneahtas, deaivvadeamis almmolašvuođain, bearrašis/sogas ja báikkálaš servodagas. Eanaš oassálastit muitaledje ahte vealaheapmi lea čuohcan sidjiide negatiivvalaččat. Bohtosat čájehit ahte vásihuvvon vealaheami alit dásit korrelerejit eanet psyhkalaš dearvvašvuođagivssiiguin.

Sullii okta nuorra sápmelaš 4 nuorra sápmelaččas geat leat vástidan Mihá-iskkadeapmái, muitalit ahte sii leat vásihan fysalaš veahkaválddi, ja sullii 30 proseantta fas dadjet sii leat gillán seksuála illasteami. Statistihkalaš guovddášdoaimmahaga jagi 2023 eallindilleiskkadeapmi balu birra gillámis láhkarihkkuma čájeha ahte 5,2 proseantta nuorain (gaskal 16 ja 24 jagi) leat vásihan veahkaválddi. Nationála ovddastuslaš dutkkus mánáid ja nuoraid gaskkas, mat leat gaskal 12 ja 16 jagi boarrásat, čájeha ahte okta mánná dahje nuorra 20 mánás ja nuoras lea vásihan duođalaš fysalaš veahkaválddi. Seamma dutkosis vástidit 6 proseantta ahte sii leat gillán seksuála illasteami.11 Iešsorbmenjurdagiid oktavuođas lea eanet jáhkehahtti ahte nuorra sápmelaččat bivdet veahki muhtumis gii bargá psyhkalaš dearvvašvuođain, go buohtastahttá dainna goas sámi nuorat vásihit dovdduide guoski čuolmmaid. Mihá-iskkadeapmi čájeha ahte máhttu ja gelbbolašvuohta sámi gielas ja kultuvrras lea hui dehálaš dasa ahte dearvvašvuođabálvalusat sámi nuoraide galget vásihuvvot buorrin ja dásseárvosažžan.

Ohppiidiskkadeapmi lea jahkásaš iskkadeapmi mas oahppit besset muitalit maid sii oaivvildit dilálašvuođaid birra mat leat dehálaččat oahppamii ja loaktimii skuvllas. Oahppit jerrojuvvojit earret eará leat go sii givssiduvvon eará ohppiin, givssiduvvon digitálalaččat dahje rávesolbmuin skuvllas maŋimus mánuin. Skuvlajagis 2024/2025 lea Romssas ja Finnmárkkus čielgasit stuorámus oassi ohppiin geat vásihit givssideami, 7. luohkás, 10. luohkás ja joatkkaskuvlla 1. luohkás. Joatkkaskuvva 1. luohkás Finnmárkkus dadjet 8,9 proseantta ohppiin ahte sii leat givssiduvvon maŋimus mánuin, juoga mii maid lea lassáneapmi ovddeš jagiid ektui.