5 Gielddaid ja fylkkagielddaid ruhtadangáldut
5.1 Gielddaid ja fylkkagielddaid sisaboahtovuogádat
Gielddasuorgi ruhtaduvvo vuosttažettiin vearrosisaboađuiguin ássiin ja rámmadoarjagiin stáhtas, mii oktiibuot lea badjelaš 70 proseantta suorggi sisaboađuin oktiibuot. Dasa lassin leat gielddasuorggis sisaboađut earret eará merkejuvvon doarjagiin, divadiin ja iešmávssuin. Vearrosisaboađut ja rámmadoarjagat gohčoduvvojit gielddasuorggi friija sisaboahtun, dannego gielddat ja fylkkagielddat ieža besset vuoruhit ruhtageavaheami daid bálvalusaddingáibádusaid siskkabealde maid lágat ja láhkaásahusat mearridit. Gielddasuorggi jagi 2025 friija sisaboađut oktiibuot leat meroštallan sullii 545 miljárdda ruvdnun.
Friija sisaboađut juogaduvvojit sisaboahtovuogádaga bokte. Sisaboahtovuogádaga bajimus ulbmil lea jevdet gielddaid ekonomalaš eavttuid, vai dilit láhččojit dasa ahte gielddat sáhttet fállat dásseárvosaš bálvalusfálaldagaid buot ássiide. Guokte guovddáš ortnega mat galget váikkuhit dasa, leat gollojevden golločoavdaga bokte ja vearrosisaboađuid sisaboahtojevden. Dasa lassin leat máŋga regionálapolitihkalaš doarjaga sisaboahtovuogádagas, earret eará Davvi-Norgga guovlodoarjagat.
Seamma ruhtadanvuogádat gusto buot Norgga gielddaide. Dat friija sisaboađut mat juogaduvvojit sisaboahtovuogádaga bokte, leat vuođđun gieldda guovddáš čálgobargamušaid ruhtadeapmái buot riikka gielddain, maiddá sámi guovllu gielddai.
5.1.1 Bálvalusat maidda sisaboahtovuogádaga gollojevden guoská
Gielddaid gaskkas leat muhtun stuorra erohusat veahkadatčoahkkádusa, geografiija ja sturrodaga gaskkas. Danne leat erohusat das guđe bálvalusaid ássit dárbbašit ja guđe golut gielddain leat dáid bálvalusaid addima oktavuođas. Gollojevdema ulbmil lea jevdet ekonomalaš váikkuhusaid dáid erohusain. Gielddaid gollodárbbu erohusat meroštallojit golločoavdagiin. Goalločoavdda leat kritearat ja daidda gulli viehkagat maiguin meroštallo indeaksa dasa man divrras lea doaimmahit gieldda. Golločoavdaga ulbmil lea fuobmát duogášfáktoriid mat gaskkalaččat váikkuhit gieldda goluide, nu go ássanmálle, gielddasturrodat, álbmoga ahkečoahkkádus ja sosioekonomalaš dilit.
Gollojevdemii gullet dat stuorra nationála čálgobálvalusat, nu go vuođđoskuvla, mánáidgárdi, dikšu ja fuolahus, gielddadearvvašvuođabálvalus, sosiála bálvalusat ja mánáidsuodjalus. Dasa lassin gullá maiddái hálddahus ja eanadoallohálddašeapmi gollojevdemii. Juohke suorgái lea oassegolločoavdda mii fuobmá dáhtokeahtes jearuid ja goluid.
Sámegielaid hálddašanguovllus leat máŋga suohkana dovddahan ahte sis leat hui stuorra lassigolut dan ovddasvástádusa geažil mii guovttegielat gielddain lea, ja leat evttohan ahte sisaboahtovuogádat berre vuhtiiváldit dan, ovdamearkka dihtii sierra golločoavdaga bokte.1
Sisaboahtovuogádatlávdegoddi čujuha sámegielaid hálddašanguovllu ovdamearkan dakkár gielddaide main leat bargamušat dahje ovddasvástádus mat eai leat eará gielddain, ja main danne maiddái leat stuorát golut.2 Lávdegoddi čujuha dasa ahte golločoavdaga kritearat fertejit leat guoskevaččat buot gielddaide, ja ahte danne ii leat gollojevden heivvolaš lassigoluid fuobmámii mat gusket dušše muhtun gielddaide.
Departemeanta doarju lávdegotti árvvoštallamiid ja čujuha dasa ahte golločoavdda geavahuvvo gielddaid gaskasaš golloerohusaid jevdemii. Danne lea dehálaš ahte čoavdaga kritearat leat guoskevaččat buot riikka gielddaide. Ii ge dáhtavuođđu mii geavahuvvo golločoavdaga hábmemii, atte vuođu dasa ahte ásahit kritearaid dakkár lassegoluide mat gusket dušše muhtun gielddajoavkkuide. Danne áigu departemeanta joatkit ásahuvvon geavada mas vejolaš buhtadus daid lassigoluid ovddas mat gusket dušše hárvelohkosaš gielddaide, gieđahallo gollojevdema olggobealde.
5.1.2 Gielddaid ođđa sisaboahtovuogádat jagi 2025 rájes
Ráđđehus evttohii dokumeanttas Prop. 102 S (2023–2024) Kommuneproposisjonen 2025 máŋga rievdadusa gielddaid sisaboahtovuogádagas, masa Stuorradiggi guorrasii (gč. Innst. 440 S (2023–2024)). Ođđa sisaboahtovuogádat bođii fápmui jagi 2025 rájes, ja mearkkaša gollojevdema golločoavdaga fágalaš ođasmahttima, eanet rievdadusaid vearroelemeanttain mat loktejit gielddaid main lea heajos vearrosisaboahtu, ja muhtun heivehusaid regionálapolitihkalaš doarjagiin sihkkarastin dihtii eanet ulbmilaš juogadeami. Dasa lassin leat gielddaid friija sisaboađut lassánan sisaboahtovuogádaga rievdadeami geažil. 1,5 miljárdda ruvnnu lassáneamis lea addon sierra juogademiin vai gielddat main ii leat nu stuorra sisaboahtu ožžot eanemus.
Sisaboahtovuogádat geavahuvvo dihto rámma juogadeapmái. Danne mearkkašit buot rievdadusat vuogádagas gielddaid gaskasaš sisaboađuid ođđasisjuogadeami. Muhtun gielddat ožžot lassi sisaboađuid rievdadusaid geažil, ja eará gielddaide sirdo fas uhcit. Sisaboahtovuogádagas ii leat oktage elemeanta mii gusto erenoamážit sámi guovllu gielddaide mat Telemarksforskninga jahkásaš analysain gohčoduvvojit sámi guovlun, ii ge oktage rievdadus mii guoská njuolgga dáid gielddaide. Danne váikkuhit sisaboahtovuogádaga rievdadusat iešguđet láhkai sámi guovllu gielddaide, seamma láhkai go gielddaide muđui.
Ođđa sisaboahtovuogádaga váikkuhusat leat vuogádaga ollu iešguđet rievdadusaid beavttu submi, ii ge leat makkárge mearkkašupmi das lea go gielda sámi guovllus vai ii. Sámi guovllu eanaš gielddaid vearrosisaboađut leat dattetge riikagaskameari vuolábealde, ja sidjiide leat ávkin dat rievdadusat mat loktejit gielddaid main lea heajos vearrosisaboahtu. Buot gielddat sámi guovllus gullet daid gielddaide mat ožžot sisaboahtovuogádaga Davvi-Norgga guovlodoarjaga, ja dát doarjjaortnet jotkojuvvo ođđa sisaboahtovuogádagas. Davvi-Norgga guovlodoarjaga máksomearit leat erenoamáš stuorrát buot gielddaide áŋgiruššanavádagas Finnmárkkus ja Davvi-Romssas. Stuorra máksomearit leat dehálaš váikkuhangaskaoapmin sihkkarastin dihtii áŋgiruššanavádaga gielddaid sisaboahtodási.
5.2 Gielddaid ruhtadangáldut sisaboahtovuogádaga olggobealde
Gielddat ožžot maiddá doarjaga merkejuvvon doarjjaortnegiid bokte. Sirdimat juolluduvvojit dábálaččat stáhtabušeahta poasttain 60–69 (60-poasttat). Ruđat mat juolluduvvot 60-poasttain sámi ulbmiliidda:
Kap. 225 Doarjja vuođđooahpahussii, poasta 63 Doarjja sámegillii vuođđooahpahusas
Doarjja galgá veahkehit daid gielddaid, fylkkagielddaid ja priváhta skuvllaid ruhtadeami mat fállet sámegieloahpahusa oahpahuslága § 3-2 ja § 6-2 vuođul. Doarjja galgá maiddái váikkuhit dasa ahte oahpaheaddjit ožžot joatkkaoahpu sámegielain, ja ahte oahpaheaddjistudeanttat váldet oahpu sámegielain.
Kap. 227 Doarjja sierra skuvllaide, poasta 21 Doarjja gielddaide ja fylkkagielddaide
Doarjja ruhtada gieldda sámeskuvllaid Snoasas ja Málatvuomis dasa gulli internáhtaiguin. Snoasa skuvla addá oahpahusa lullisámegielas, ja Málatvuomi skuvla fas addá oahpahusa davvisámegillii. Skuvllat váldet sisa ohppiid miehtá riikka. Doarjja galgá maiddái veahkkin gokčat Málatvuomi suohkana sámeskuvlla ohppiid skuvlasáhttogoluid.