6 Bálvalusfálaldat láhččon sámi ássiide

6.1 Sámi giellageavaheaddjit ja vuoigatvuohta gulahallat ieža gillii

6.1.1 Sámelága giellanjuolggadusat

Sámelága § 1-5 deattasta ahte sámegielat ja dárogiella leat dásseárvosaš gielat. Lullisámegiella, julevsámegiella ja davvisámegiella galget leat ovttadássásaččat dárogielain lága kapihtal 3 mearrádusaid vuođul. sámelága giellanjuolggadusat addet sámi geavaheddjiide, dihto oktavuođain ja guovlluin, vuoigatvuođa geavahit sámegiela go sis lea oktavuohta almmolašvuođain. Máŋga mearrádusa gustojit erenoamážit hálddašanguovllu gielddaide, ja eará mearrádusat gustojit fylkkagielddaide ja stáhta eiseválddiide. Sámelága giellanjuolggadusat leat vuolimus njuolggadusat. Buot almmolaš doaimmat leat ávžžuhuvvon vuhtiiváldit sámegielaid geavaheddjiid maiddái olggobealde lága njuolggadusaid.

Jus almmolaš orgána ii čuovo sámelága giellakapihttalaš mearrádusaid, sáhttá son geasa ášši guoská njuolgga, váidit dan orgánii mii lea lagamusat bajábealde dan orgána masa váidda guoská. Stáhtahálddašeaddji lea váiddaásahus go váidda guoská gieldda dahje fylkkagieldda orgánii. Maiddái riikkaviidosaš sámi organisašuvnnain ja riikkaviidosaš almmolaš orgánain mat doaimmahit bargamušaid main lea erenoamáš mearkkašupmi olles sámi álbmogiid dahje osiide das, lea váidinvuoigatvuohta dakkár áššiin. Seammá gusto áššiide mat eai guoskka ovttaskasolbmui erenoamážit.

Gielda- ja guovlodepartemeanta evttohii njukčamánu 24. b. 2023 rievdadusaid sámelága kapihttalii sámegielaid birra proposišuvnnas Prop. 58 L (2022–2023) Endringer i sameloven (endringer i språkregler) rievdadusaid birra sámelágas. Stuorradiggi mearridii njuolggadusaid geassemánu 3. b. 2023 ja dat bohte fápmui ođđajagimánu 1. b. 2024. Láhkaásahusas sámegielaid hálddašanguovllu birra lea mearriduvvon guđet gielddat gullet guđe kategoriijii.

Rievdadusat mearkkašit earret eará ahte sámegielaid hálddašanguovllu gielddat leat juhkkon golmma gieldakategoriijii iešguđet vuoigatvuođadásiiguin. Rievdadusa ulbmil lea vuhtiiváldit hálddašanguovllu iešguđet gielddaid erohusaid ja dárbbuid. Gielddat mat dál gullet hálddašanguvlui, leat juhkkon guovtti kategoriijii alimus vuoigatvuođadásiin; giellaovdánahttingielddat ja giellaealáskahttingielddat. Goalmmát kategoriija, giellamovttiidahttingielddat, galget vuolidit šielmmá vai eanet gielddat háliidit gullat hálddašanguvlui. Giellamovttiidahttingielddat galget fuolahit sámi giella- ja kulturfálaldaga gieldda mánáide, nuoraide ja vuorrasiidda. Viidáseappot mearkkašit rievdadusat earret eará gáibádusa ahte gielddain ja fylkkagielddain galgá leat giellaplánen nannen ja oainnusmahttin dihtii sámegielaid, ja gáibádusa ahte gielddat ja eará almmolaš orgánat mat galget sáhttit vástidit sámegillii, galget árjjalaččat juohkit dieđuid vuoigatvuođa birra geavahit sámegiela go lea oktavuohta sámi giellageavaheddjiiguin. Láhkarievdadusat ledje NAČ 2016: Váibmogiella – Sámegielaide evttohuvvon láhkamearrádusat, doaibmabijut ja ásahusat čuovvuleapmi.

Gielda- ja guovlodepartemeantta mielas lea dehálaš láhčit diliid dasa ahte sámi álbmot beassá váldit oktavuođa guovddáš almmolaš eiseválddiiguin iežas gillii. Departemeanta sáddii miessemánus 2024 gulaskuddamii rievdadusevttohusa láhkaásahussii sámelága giellanjuolggadusaid birra. Evttohus lea lasihit listui eanet riikaviidosaš orgánaid mat leat geatnegasat sámi giellageavaheddjiide vástidit čálalaččat sámegillii.

6.1.2 Dulkon

Stáhta galgá fállat gielalaččat ja kultuvrralaččat heivehuvvon dearvvašvuođa- ja čálgobálvalusaid, vai álbmot beassá geavahit gielas rašis diliin. Láhka almmolaš orgánaid ovddasvástádusa birra geavahit dulkka jna. (dulkonláhka) bođii fápmui ođđajagimánu 1. b. 2022. Láhka galgá veahkkin sihkkarastit riektesihkkarvuođa ja dohkálaš veahki ja bálvalusaid olbmuide geat eai sáhte gulahallat dohkálaččat almmolaš orgánaiguin dulkka haga. Dulkonláhka gáibida ahte almmolaš orgánat galget addit dohkálaš veahki ja bálvalusaid. Láhka addá sierralobi gáibádusas geavahit gelbbolaš dulkka juovlamánu 31. b. 2026 rádjai. Lassin geatnegasvuhtii almmolaš orgánaide geavahit gelbbolaš dulkka, bidjá láhka maiddái gáibádusa dulkii, nu go buori dulkondábi, bealátkeahtesvuođa ja jávohisvuođageaskku. Mánáid ii leat lohpi geavahit dulkan.

Ráđđehus bargá oktilaččat sihkkarastimiin doarvi dulkkaid guoskevaš gielain. Searvadahttin- ja máŋggabealatvuođadirektoráhta (SMDi) lea nationála fágaeiseváldi dulkoma várás almmolaš suorggis. SMDi doaimmaha lagas ovttasbarggu oahppoásahusaiguin mat isket ja gealbudit dulkkaid (OsloMet – stuorragávpotuniversitehta, Vestlandet allaskuvla ja Sámi allaskuvla). SMDi doaimmaha maiddá nationála dulkaregistara. Dat lea rabas registtar mas leat dulkkat iešguđet gelbbolašvuođakategoriijain.

Tolkemonitor SPRÅK nammasaš DjO-prošeavtta ásahii SMDi máŋggajahkásaš indikáhtormihtideapmin almmolaš orgánaid dulkadárbbus. Dasa lassin iská eará oasseprošeakta, Tolkemonitor LOV, man muddui almmolašdoaimmat doahttalit dulkonlága mearrádusaid dulkka geavaheami birra.

Ovddasvástádus gealbudeamis sámegielat dulkkaid sirdui jagi 2022 OsloMetas Sámi allaskuvlii Guovdageainnus. Bargo- ja searvadahttindepartemeantta bušeahtas, kap. 671, poasta 72, lea jagi 2025 juolluduvvon 1,2 miljon ruvnnu sámegieldulkkaid gealbudeapmái. SMDi hálddaša daid ruđaid. Jagi 2024 bušeahttasoahpamušas lasihuvvui rámmajuolludeapmi Sámi allaskuvlii Máhttodepartemeantta bušeahta 7 miljon ruvnnuin nannet doaimma, viiddidit álgooahpahusa ja ásahit dulkaoahpu sámegielas.

6.1.3 Sámi giellateknologiija ja KI

Jus galggaš lihkostuvvat sámegielaid gáhttemiin ja ovddidemiin, de ferte láhčit diliid dasa ahte sámegielat leat mielde teknologalaš ovdáneamis. Sámi giellateknologiijas lea sáhka sihke das ahte sámi giellageavaheddjiin leat reaiddut mat dahket álkibun geavahit sámegiela juohkebeaivválaš giellan, ja ahte sámi čálamearkkaid sáhttá geavahit almmolaš dáhtavuogádagain.

Dat ahte ođđa teknologiija lea olámuttus sámegielat geavaheddjiide, mearkkaša hui ollu sihke sámiid oassálastimii servodagas ja sámegielaid ovdáneapmái. Divvun, UiT Norgga árktalaš universitehtas, lea maŋimus jagiid ovddidan ja almmuhan máŋga giellareaiddu sihke sámegielaide ja eará minoritehtagielaide. Das lea sáhka earret eará grammatihkkaprográmmain, korrekturprográmmain, elektrovnnalaš sátnegirjjiin ja sámi boallobeavdečovdosiin dihtoriid ja mobiilla várás. Divvun lea maiddái ovddidan teavsttas-hállamii-prográmma mii dahká vejolažžan neahttabáikkiide fállat teakstalohkama sámegillii. Gielda- ja guovlodepartemeanta ruhtada Divvuma, ja buot dan reaidduid sáhttá viežžat nuvttá neahtas.

Sámi giellateknologiijaguovddáš – Giellatekno, UiT Norgga árktalaš universitehtas, veahkeha maiddái nannet sámegielaid digitaliserema. Giellatekno ulbmil lea ovddidit vuođđudeaddji analysareaidduid iešguđet sámegielaid várás. Giellatekno lea ovddidan máŋga interaktiiva prográmmaid olbmuide geat háliidit oahppat sámegiela ja lea ovddidan mášenjorgalanprográmma mii jorgala davvisámegielas dárogillii. Prográmma dahká ovdamearkka dihtii álkibun sámi ásahusaide geavahit eanet davvisámegiela bargogiellan, vaikke vel buohkat eai hálddaš sámegiela.

Divvuma ja Giellatekno stuorámus hástalus lea ahte stuorra riikkaidgaskasaš fitnodagain eai leat rabas lavttat, rabas resurssat ja olámuttolaš standárddat. Dat dagaha ahte daid buktagiid maid Divvun ja Giellatekno ovddidit, ii sáhte fállat standárda prográmmagálvun dihtoriidda ja mobiilatelefovnnaide, muhto juohke geavaheaddji ferte dan ieš viežžat neahtas. Dat dahká váddáseabbon sámi giellageavaheddjiide geavahit sámegiela iešguđet digitála lávddiin.

Doppe gos giellateknologiija lea spesialiserejuvvon teknologiija giellagieđahallamii, lea goanstajierbmi govddit suorgi masa gullet mášinoahppan, dáhtaoaidnu, robotihkka ja mearridandoarjja, lassin giellateknologiijii. Goanstajierbmi sáhttá čoavdit ollu hástalusaid maid sámi servodat ferte dustet. Dán suorggi teknologiija ovddideapmi sáhttá nannet sámegielaid ja buoridit beasatlašvuođa resurssaide ja bálvalusaide. Go heiveha dan teknologiija mii lea jo, de lea vejolaš ovddidit reaidduid ja veahkkeneavvuid dakkár surggiin go oahpahusas ja oahpus, dearvvašvuođa- ja fuolahussuorggis ja dulkonbálvalusas, ja sáhttá veahkehit čoavdit sámi giellaresurssaid váiluma.

Goanstajierbmi lea dakkár teknologiija mii lea johtilit ovdáneamen, muhto dál jo gávdnojit resurssat mat čatnasit sámegillii. Sámi AI Lab lea Sámi allaskuvlii gullevaš prošeakta, mii iská mo goanstajierpmi sáhttá ovddidit ja heivehit dusten dihtii sámi servodaga dárbbuid. Prošeakta deattuha erenoamážit dearvvašvuođalágádusa ja geahččala gávnnahit mo KI sáhttá buoridit bálvalusaid sámi buhcciid várás.

Ráđđehus bijai čakčamánus 2024 ovdan Fremtidens digitale Norge: Nasjonal digitaliseringsstrategi 2024–2030 nammasaš dokumeantta boahtteáiggi digitála Norgga. Dehálaš doaibmabidju strategiijas lea nationála infrastruktuvrra ovddideapmi KI várás mii galgá dahkat olahahttin dakkár vuođđomodeallaid mat leat vuođđuduvvon dáru ja sámi gielaide ja servodatdiliide.

Jagi 2025 stáhtabušeahtas lea juolluduvvon oktiibuot 40 miljon ruvnnu nannet goanstajierpmi dárogiela ja sámegiela. Bealli ruđain mannet Nationálagirjerádjui, ja ráđđehus lea addán Nationálagirjerádjui bargamuššan hárjehallat dáru ja sámi giellamodeallaid ja dahkat daid olahahttin.1 Nationálagirjerádju galgá váldoáššis hárjehallat vuođđomodeallaid maid almmolaš suorggi dahje ealáhuseallima doaimmaheaddjit sáhttet viidáseappot ovddidit dihto bargamušaid čađahit. Mihttomearrin lea ahte giellamodeallat galget leat vuođđun dakkár KI-reaidduide mat leat buorebut heivehuvvon dáža ja sámi bargosajiide, skuvlii ja ohppui. Muhtun erenoamáš áššit čatnasit sámegielaide, ja Kultur- ja dásseárvodepartemeanta áigu konsulteret Sámedikkiin Nationálagirjeráju bargamuša sámi oasi birra. loahppa 20 miljovnna, Máhttodepartemeantta bušeahtas, geavahuvvo ruhtadit modealla rehkenastinhárjehallama, maid gievrarehkenastinfitnodat Sigma2 lea lágidan ja maid Sikt nammasaš máhttosuorggi bálvaluslágideaddji eaiggáduššá. Dat galgá leat mielde ásahit dárbbašlaš teknologalaš infrastruktuvrra goanstajierbmái, vai ealáhuseallin ja almmolaš suorgi sáhttet ovddidit bálvalusaid dárogillii ja sámegillii. Dárogiela ja sámegiela digitála geavaheapmi lea mearrideaddjin dasa ahte daid seailluhit ealli ja servodatguoddi giellan.

Ráđđehus bijai cuoŋománus 2023 ovdan strategiija digitála gelbbolašvuođa ja infrastruktuvrra várás mánáidgárddis ja skuvllas. Strategiijain háliida ráđđehus váikkuhit čielgasat doarjagii gielddaide ja fylkkagielddaide sin barggus ođđa teknologiijaiguin, digitála reaidduiguin oahpahusas ja lassáneami preassa oktavuođas mánáid ja nuoraid persovdnasuodjalussii. Strategiija lea čállon ovttas KS:in. Strategiija váldomihttomearit leat:

1. Oahppit ovddidit digitála gelbbolašvuođa oahppoplánabuktosa vuođul. Mánáidgárddi digitála geavat váikkuhit mánáid stoahkamii, hutkáivuhtii ja oahppamii mánáidgárddi rámmaplána vuođul.

2. Mánáidgárde- ja skuvlasuorggi bargiin lea profešuvdnafágalaš digitála gelbbolašvuohta ollašuhttit mánáidgárddi ja skuvlaastoáiggeortnega rámmaplánaid ja skuvlla oahppoplánabuktosa intenšuvnnaid, máhttovuđot lahkonemiin.

3. Buot mánáin, nuorain ja rávesolbmuin leat fátmmasteaddji, oadjebas ja buorit digitála birrasat mánáidgárddis ja skuvllas.

4. Digitála geađgejuolgi ja digitála čovdosiid olahahttivuohta lea guoddevaš, buorre kvalitehta ja váikkuha dásseárvosaš mánáidgárde- ja oahpahusfálaldahkii miehtá riikka.

5. Mánáidgárde- ja skuvlasuorggi digitála bálvalusain ja diehtojuohkinhálddašeamis leat mánát, oahppit, bargit ja váhnemat guovddážis, ja dat ovddiduvvojit oktilis bálvalussan.

Ráđđehus lea bargamin stuorradiggedieđáhusain mánáid ja nuoraid digitála bajásšaddama birra. Stuorradiggedieđáhus oadjebas digitála bajásšaddama birra galgá váikkuhit ollislaš politihkkii suorggis. Dieđáhus galgá geahčadit sihke vejolašvuođaid ja hástalusaid dan digitála árgabeaivvis mas mánát ja nuorat ellet. Jagi 2025 stáhtabušeahtas lea várrejuvvon 7 miljon ruvnnu bargui mánáid ja nuoraid suodjalemiin digitála lávddiin.

ON váldočoahkkin lea mearridan ahte 2022–2032 ON logijahki álgoálbmotgielaid várás – The UN International Decade for Indigenous Languages (IDIL). Norgga eiseválddit vuoruhit IDIL. Logijagi oktavuođas giellateknologiija, digitaliseren ja mánáid ja nuoraid oahpus dehálaš ráđđehussii. Sámediggi ja Gielda- ja guovlodepartemeanta leat ovttas ásahan nationála ovttasbargoforuma IDIL 2022–2032 várás. Forumis leat iešguđet sámi ja eará guoskevaš ásahusat ja organisašuvnnat mielde. Nationála ovttasbargoforum galgá láhčit diliid dasa ahte oktiiordnet IDIL 2022–2032 čalmmusteami áŋgiruššama Norggas. Foruma lea earret eará hábmen nationála doaibmaplána mii doaibma strategalaš rámman bargui sámegielaiguin giellalogijagi áiggi. Doaibmaplána váldovuoruheamit leat teknologiija ja oahpahus. Norggas leat maiddái guokte ovddasteaddji, geaid ráđđehus ja Sámediggi leat nammadan, ADHOC-joavkkus IDIL 2022–2032 oktavuođas, mii bargá digitála inkluderemiin.

6.1.4 Sámedikki mearkkašupmi

Sámedikki miela dárbbašuvvo sierra sámi KI-áŋgiruššan ja áigu bargagoahtit dainna ulbmiliin ahte ovddidit dakkár strategiija. Strategiijabargu čađahuvvo ovttas dálá fágabirrasiiguin, nu go Sámi AI Labiin ja Divvumiin. Sámediggi čujuha dasa ahte sámi KI-reaiddu ovddideapmi lea gáibideaddji ja gáibida sihke olmmošlaš ja ekonomalaš resurssaid.

6.2 Sámi perspektiiva álbmotdearvvašvuođabarggus

Álbmotdearvvašvuođa bargu Norgga galgá maiddái ovddidit buori dearvvašvuođa sámi álbmogis. Dan sajis go ovddidit sierra doaibmabijuid sámi álbmoga várás, lea váldostrategiija ahte sámi perspektiivvat galget buorebut báidnit álbmotdearvvašvuođapolitihka, nu ahte sámi perspektiivvat vuhtiiváldojit. Ráđđehus bijai giđđat 2024 ovdan Dieđ. St. 12 (2023–2024) Sámi giella, kultuvra ja servodateallin – Sámi álbmoga álbmotdearvvašvuohta ja eallindilit, man vuođđun lea dat dovddastus ahte Norgga álbmotdearvvašvuođapolitihkka lea eanaš vuhtiiváldán majoritehta álbmoga. Viidáseappot čujuha dieđáhus dasa ahte dárbbašuvvojit doaibmabijut mat sihkkarastet ahte sámi perspektiivvat vuhtiiváldojit.

Nannen dihtii sámi perspektiivvaid nationála álbmotdearvvašvuođapolitihka ovddideamis lea departemeantta miela dárbu fuolahit sámi ovddastusa iešguđet arenain. Nammaduvvon lea almmolaš lávdegoddi álbmotdearvvašvuođadoaibmabijuid vuoruheapmái mas lea lahttu sámi duogážii, ja ráđđehus lea dieđihan ahte go ásahuvvot álbmotdearvvašvuođapolitihkalaš ráđđi, de das galgá leat sámi ovddastus.

Dearvvašvuođagelbbolašvuohta lea olbmo nákca áddet, árvvoštallat ja geavahit dearvvašvuođadieđuid dasa ahte dahkat máhttovuđot mearrádusaid iežas dearvvašvuođa ektui. Dat guoská mearrádusaide sihke eallindábiid, dearvvašvuođaovddideaddji ja dávdaeastadeaddji doaibmabijuide ja iežas dávdda hálddašeapmái ja dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusa geavaheapmái. Heajos dearvvašvuođagelbbolašvuohta čatnasa heajut dearvvašvuhtii ja iežas dávdda fuonit čuovvuleapmái, alit dávdagávdnoštupmái ja dasa ahte dávjjit gártá buohccevissui. Álbmoga dearvvašvuođagelbbolašvuođa lokten sáhttá váikkuhit buoret eallindábiide, dearvvašvuhtii ja eallinkvalitehtii. Mis váilu máhttu vejolaš erohusain dearvvašvuođagelbbolašvuođas gaskal sámi álbmoga ja Norgga álbmoga muđui. Dattetge orrot leamen erohusat oainnus dearvvašvuhtii ja dávddaide. Jagi 2025 stáhtabušeahtas lea juolluduvvon 25 miljon ruvnnu «ABC for god psykisk helse» nammasaš álbmotdearvvašvuođakampánnjii. Dán kampánnja bokte galget olbmot oažžut máhtu dan birra mo sii sáhttet nannet psyhkalaš dearvvašvuođa ja eastadit psyhkalaš givssiid. Fylkkagielddaid áŋgiruššamii leat ráhkaduvvon njuolggadusat, seammás go Dearvvašvuođadirektoráhta čađaha nationála mediahivvodatkampánnja mii galgá sihke loktet álbmoga máhtu ja doarjut regionála ja báikkálaš áŋgiruššama. «ABC for god psykisk helse» sáhttá heivehit iešguđet ahkejoavkkuide, arenaide ja joavkkuide servodagas. Guoskevaš lea árvvoštallat heivehit ABC-kampánnja buoret psyhkalaš dearvvašvuođa várás, sámi gielaide, kultuvrii ja servodateallimii.

Dearvvašvuođadirektoráhtas lea ovddasvástádus gielddaid álbmotdearvvašvuođabarggu prográmmas ja lagas gulahallan lea leamaš fylkkagielddaiguin. Ollu doaibmabijut mat leat ovddiduvvon prográmma bokte gusket maiddái sámi mánáide ja nuoraide.

Ráđđehus dieđihii stuorradiggedieđáhusas Dieđ. 12 (2023–2024) Sámi giella, kultuvra ja servodateallin – Sámi álbmoga álbmotdearvvašvuohta ja eallin dilit ahte sii áigot árvvoštallat vuhtiiváldima sámi álbmogii álbmotdearvvašvuođalága ođasmahttima oktavuođas. Sii sáddejedje gulaskuddannotáhta golggotmánus 2024, mas earret eará evttohedje ahte stáhta dearvvašvuođaeiseválddit galget atnit ávvira sámi álbmoga erenoamáš álbmotdearvvašvuođahástalusain go dat leat guoskevaš.

Dasa ahte lága bokte mearridit ovddasvástádusa das ahte atnit ávvira sámi álbmoga erenoamáš álbmotdearvvašvuođahástalusain, leat iešguđet oainnut. Ollu gulaskuddancealkámušat dorjot evttohusaid, muhto earát leat kritihkalaččat dasa ahte addit sámi álbmogii ovddu servodaga eará joavkkuid ektui. Sámediggi oaivvildii ahte sátnádeapmi «gos dat lea guoskevaš», lea menddo eahpečielggas dasa ahte gielddat, fylkkagielddat ja stáhta dearvvašvuođaeiseválddit sáhttet čađahit beaktilis doaibmabijuid. Jus galggaš sihkkarastit ahte sámi álbmoga álbmotdearvvašvuođahástalusat fuolahuvvojit doarvái bures ja sihkkarastit beaktilat, ulbmileappo ja eanet konsekveanta áŋgiruššama, bivdá Sámediggi ahte bájuheapmi «gos dat lea guoskevaš» lonuhuvvo dajaldagain «doppe gos lea sámi ássan». Sámediggi oaivvilda ahte dakkár rievdadus livččii mielde sihkkarastimin ahte doaibmabijut hábmejuvvojit ja deivet duohta dárbbuide.

Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta áigu 2025 giđa ovddidit láhkaproposišuvnna rievdadusaid birra álbmotdearvvašvuođalágas.

Fylkkaid álbmotdearvvašvuođaiskkadeamit leat dehálaš máhttodoarjjan gielddaide sin visogovvabargui. Dát iskkadeamit leat dehálaččat dasa ahte oažžut ovdan báikkálaš dieđuid dearvvašvuođa ja eallinkvalitehta ja váikkuhanfáktoriid birra. Iskkadeamit dahket vejolažžan oažžut ovdan erohusaid gaskal sámi álbmoga ja álbmoga muđui. Álbmotdearvvašvuođainstituhtta čađaha iskkademiid, Álbmotdearvvašvuođainstituhta ja riikka fylkkagielddaid gaskasaš ovttasbarggus. Hástalussan dál lea ahte iskkadeamit čađahuvvojit eahpejeavddalaččat. Dat ollistit daid iskkademiid maid earret eará SAMINOR ja Ungdata čađahit. Fylkkadearvvašvuođaiskkademiide hábmejuvvon sámi lassemodula mii veahkeha čuvget sin dearvvašvuođa ja eallinkvalitehta geat identifiserejit iežaset sápmelažžan. Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna raporta čujuha daid dáruiduhttinproseassaide mat mearkkašahtti láhkai leat noađuhan sámi álbmoga ja sámi kultuvrra, jáhkkimis dearvvašvuođaváikkuhusaiguin.

Dieđáhusa Dieđ. 12 (2023–2024) Sámi giella, kultuvra ja servodateallin – Sámi álbmoga álbmotdearvvašvuohta ja eallin dilit hábmema oktavuođas čálle Álbmotdearvvašvuođainstituhtta ja UiT Norgga árktalaš universitehta Sámi dearvvašvuođadutkama guovddáš raportta sámi álbmoga dearvvašvuođa birra. Raporta lea okta Álbmotdearvvašvuođaraportta kapihttaliin ja galgá ođasmahttojuvvot jeavddalaččat, boahtte háve 2025 giđa. Raportta sáhttá maid atnit nationála visogovvan sámi álbmoga álbmotdearvvašvuođahástalusain.

6.3 Ahkeheivehuvvon báikkálaš servodagat

Demográfalaš rievdamat eanet vuorrasiiguin, geat ellet guhkit, ja uhcit mánáiguin ja nuoraiguin ja olbmuiguin bargonávccalaš agis, čuhcet garraseappot guovllugielddaide ja rurála guovlluide, ja leat maiddái mihtilmasat sámi álbmogii.

Ráđđehus áigu ásahit ahkeheivehuvvon servodaga mas dilit galget láhččojuvvot dasa ahte vuorrasat sáhttet eallit doaimmalaš eallimiid, hálddašit árgabeaivvi ja searvat servodahkii. Eanebut ja eanebut ellet máŋga jagi penšuvnnain buriid ja doaimmalaš jagiid, ovdalgo dárbbašit viiddes dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid. Álbmotdearvvašvuođadieđáhus deattuha doaimmalaš ja dearvvašlaš boarásmuvvama dearvvašovddideaddji potensiála nannema, ja ovddidit dearvvašvuođa ja eallinkvalitehta olles eallima. Ahkeheivehuvvon servodagain lea maiddái dehálaš deattuhit ahte vuorrasiin leat árvvolaš resurssat ja vásáhusat maid lea dehálaš árvvusatnit ja geavahit. Vuorrasat sáhttet vásihit hehttehusaid ja negatiiva guottuid dasa ahte boarásmuvvat, nu gohčoduvvon ahkeisma, ja bargu galgá maiddái leat mielde vuosttaldeamen dan.

Bo trygt hjemme gohčoduvvon ođastusas oadjebas ruovttus orruma várás lea Ealli báikkálaš servodagat dehálaš áŋgiruššansuorgin ásahit fátmmasteaddji lagasbirrasiid ja láhčit diliid sosiála ja dearvvašvuođaovddideaddji doaimmaide. Program for et aldersvennlig Norge 2030 nammasaš prográmmain ahkeheivehuvvon Norgii galgá jotkojuvvot diehtojuohkin dálá ja boahtte vuorrasiidbuolvvaide man dehálaš lea buorebut plánet iežas boarisvuođa, dan birra ahte nannet mielváikkuheami plánabargui, loktet gielddaid gelbbolašvuođa ahkeheivehuvvon servodatovddideamis ja ovddidit ahkeheivehuvvon čovdosiid ovttasbarggus ja bargoguoibmevuođas iešguđet organisašuvnnaiguin, ealáhusaiguin ja dutkamiin. Earret eará leat čohkkejuvvon ahkeheivehuvvon olgoguovlluid ovdamearkkat, dieđut ahkeheivehuvvon fievrrádusaid birra, kampánnja- ja bagadanmateriála iežas boarisvuođa plánema birra ja dan birra makkár ásodagas lea vuogas boarásmuvvat. Ovttas Frivillighet Norge nammasaš organisašuvnnain lea bargu jođus ovddidemiin vuorrasiid resursan eaktodáhtolaš barggus. Senteret for et aldersvennlig Norge lea Dearvvašvuođadirektoráhtii gullevaš guovddáš mas lea ovddasvástádus prográmmas ja galgá ovddidit barggu gielddaid ja eará doaimmaheddjiid ektui. Guovddáš lea maid čađahan oahpahusa buot riikka vuorrasiidráđiid várás jagi 2024, ja áigu joatkit fálaldaga jagi 2025, nannen dihtii báikkálaš mielváikkuheami ja vuorrasiid váikkuhanvejolašvuođaid ja addit árvalusaid gielddastivrii ja gieldda plánabargui. Jagi 2025 lea guovddáš maiddái ožžon doarjaga nannet vuorrasiid digitála searvadahttima.

Stuorradiggedieđáhusas sámi álbmoga álbmotdearvvašvuođa ja eallindiliid birra boahtá ovdan ahte Senteret for et Aldersvennlig Norge galgá váldit mielde sámi perspektiivva iežaset bargui earret eará ahkeheivehuvvon gielddaiguin ja eaktodáhtolaš bargguin. Guovddáš lea bovden ovttasbargui Sámedikkiin ja Sámedikki vuorrasiidráđiin, ja áigu geahččalit searvvahit guoskevaš gielddaid dan bargui.

6.4 Buorit dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusat heivehuvvon sámi ássiide

Dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid vuolggasadjin galgá leat dat mii lea dehálaš juohkehažžii ja mo son vásiha iežas dili ja máilmmi su birrasis. Sámiid vuoigatvuođat álgoálbmogin lea deaivvadeamis dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaiguin muddejuvvon nationála lágain ja riikkaidgaskasaš konvenšuvnnain.

Hui mávssolaš lea ahte dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid bargiin lea máhttu sosiála, historjjálaš ja kultuvrralaš beliin main sáhttá lea mearkkašupmi deaivvademiide gaskal sámiid ja bálvalusaid. Girjjálašvuođas geavahuvvo doaba kultuvrralaš oadjebasvuohta mii čujuha buohcci oadjebasvuođadovdui deaivvadeamis bálvalusaiguin, vai sin kultuvra ja eallinmáilbmi dovdájuvvo, mieđihuvvo ja fuolahuvvo oadjebas vugiin.2

Sámit geavahit dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid dadjat seamma láhkai go majoritehtaálbmot ge, muhto lea uhcit duhtavaš fálaldagain. Lea uhccán mii geažida dan ahte leat erohusat gaskal sámi álbmoga ja majoritehtaálbmoga go guoská dearvvašvuođadillái ja dávdagávdnoštupmái, muhto muhtun girjjálašvuođain dieđihuvvo ahte sámiin lea eará áddejupmi dearvvašvuođas, dávddas ja dikšumis go majoritehtaálbmogis.3 Gávdno maiddái girjjálašvuohta mii čujuha dasa ahte sámiin lea eambbo njuolgga giellageavaheapmi ja eanet metaforat go hállet dávdda ja dearvvašvuođa birra. Viidáseappot čujuha dutkan dasa ahte dakkár preferánssat sorjájit hui ollu indiviiddas ja dilálašvuođas. Oktagaslaš heiveheapmi ja báikkálaš čatnaseapmi leat dehálaš doaibmabijut.4

Sámi bálvalusvuostáváldit dárbbašit deaivvadit dakkár bálvalusain mas lea gelbbolašvuohta sámi gielas ja kultuvrras. Erenoamážit vuorrasiin sáhttá leat váttis dovddahit iežaset oaiviliid majoritehtagillii, mii lea hui guoskevaš olbmuide geain lea demeansadávda, ja geat dávjá máhccet eatnigiela geavaheapmái. Mađe eanebut boarásmuvvet, dađe eanebut ožžot demeanssa. Ođđasat girjjálašvuođas lea gávnnahuvvon ahte dearvvašvuođa- ja fuolahusásahusaid bargit vásihit ahte fysalaš birrasa ja borramušfálu heiveheapmi nu ahte dat dávista sámi kultuvrra, sáhttá addit dovdán- ja oadjebasvuođadovddu.5

Sámedikki vuorrasiidráđđi deattuhii ahte demeansa lea tabuvuloš dávda sámi álbmogis, ja ahte dat lea dávda man oapmahaččat sáhtte čiegadit guhká, ja ahte šielbmá veahki ohcamis almmolašvuođas lea allat.

Duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna čujuha dárbui loktet dearvvašvuođabargiid kulturgealbbu, ja deattuha dan mearkkašumi bálvalusaid kvalitehtii. Kommišuvdna čujuha ahte ferte systemáhtalaččat áŋgiruššat fuolahan dihtii ahte bálvalusat šaddet eanet fátmmasteaddjin ja heivehuvvon kultuvrralaš dárbbuide. Kommišuvdna čujuha maiddái dasa ahte sámit leat vásihan vealaheami ja molsašuddi vejolašvuođa fidnet dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid, mii lea vuolggahan eahpeluohttámuša dearvvašvuođalágádussii ja uhcit bálvalusgeavaheami. Kommišuvdna evttohan nannet dearvvašvuođabargiide oahpahusa sámi kultuvrras ja gielas sihkkarastin dihtii buoret gulahallama ja áddejumi. Viidáseappot evttohuvvo ásahit eanet dearvvašvuođabálvalusaid guoskevaš guovlluin gos ásset ollu sápmelaččat. Dasa sáhttá gullat mobiila dearvvašvuođabálvalusaid ja teknologiija geavaheapmi vai sáhttá fállat gáidduskonsultašuvnnaid olbmuide geat ásset boaittobeliin. Kommišuvdna oaivvilda dan sáhttá doarjut eanet ovttasbargguin báikkálaš doaimmaheddjiiguin. Evttohusat galggašedje uhcidit eastagiid maid sámi álbmot deaivvašii go sii ohcet dearvvašvuođaveahki.

Jus bálvalusat galggašedje deaivvadit sámi álbmogiin heivehuvvon bálvalusaiguin main lea buorre kvalitehta, gáibiduvvo máhttu ja gelbbolašvuohta sámi gielas, kultuvrras ja servodatdiliin. Danne áigu ráđđehus joatkit ovddideami ja gealbudeami daid surggiin mat leat dehálaččat sámi álbmogii.

6.4.1 Gealbudeapmi ja ovddideapmi

Ráđđehus háliida ahte sámi álbmot galgá oažžut dásseárvosaš bálvalusaid main lea buorre kvalitehta ja heivehuvvon ovttaskasolbmui. Danne lea ráđđehus máŋggaid jagiid áŋgiruššan dutkamiin, ovddidemiin, gielain ja kulturgealbbuin bálvalusas. Ráđđehus áigu joatkit dán barggu.

6.4.1.1 Sámi dearvvašvuođadutkama guovddáš ja SAMINOR

Sámi dearvvašvuođadutkama guovddáš lea UiT Norgga árktalaš universitehta Servodatmedisiinnalaš instituhta vuollásaš iehčanas guovddáš. Guovddáš lea mielde ovddideamen dásseárvosaš ja máhttovuđot dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid sámi álbmogii dearvvašvuođa- ja eallindilledutkamiin. Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta veahkeha guovddáža vuođđoruhtademiin.

Sámi dearvvašvuođadutkama guovddáš lea čađahan máŋga stuorra álbmotiskkadeami gielddain main lea sámi álbmot jagiid 2003–2004 ja 2012–2014, gohčoduvvon SAMINOR 1 ja 2. Dutkamat leat almmostahttán máŋga dearvvašvuođahástalusa sámi álbmogis. Boahtte iskkadeapmi SAMINOR 3, álggahuvvui jagi 2023 ja galgá plána mielde loahpahuvvot jagi 2025. Davvi-, julev- ja lullisámi guovllut leat mielde dutkamis.

SAMINOR 1 ja 2 leat addán eanet máhtu sámi ja davvinorgalaš álbmoga álbmotdearvvašvuođa birra, muhto lea seammás čuoččáldahttán ođđa máhttodárbbuid. Dasa lassin lea dárbu čuovvut álbmotdearvvašvuođaprofiilla áiggi vuollái. SAMINOR bokte oažžut maiddái máhtu kvena/norggasuopmelaš álbmoga birra.

SAMINOR 3 dáhtačohkken dáhpáhuvvá sihke jearahallamiid bokte ja stuorra dearvvašvuođa- ja eallindilleiskkadeami bokte gažaldatskoviiguin ja klinihkalaš mihtidemiiguin. SAMINOR 3 oassálastiid lohku lea mealgat stuorát go dan guovtti ovddit iskkadeamis. Sámi dearvvašvuođadutkama guovddáža dutkan ja dieđut SAMINOR 3 álbmotiskkadeamis leat dehálaččat dán suorggi máhttoovddideapmái. Oktiibuot lea juolluduvvon lagabui 92,5 miljon ruvnnu stáhtabušeahtas áigodagas 2023–2025 SAMINOR 3 čađaheapmái.

6.4.1.2 Buhcciidsiiddaid ja ruovttubálvalusaid ovdánahttinguovddáš

Nannen dihtii dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid miehtá riikka lea ásahuvvon buhcciidsiiddaid ja ruovttubálvalusaid ovdánahttinguovddáš juohke fylkii, maŋŋá ovddeš fylkkajuogadeami.

Guovddážat galget váikkuhit fága- ja gealboovddideapmái ja ođđa máhtu, ođđa čovdosiid ja nationála láidestusaid lávdadeapmái. Okta gielda juohke fylkkas lea lágideaddjigielda buhcciidsiidda ja ruovttubálvalusaid ovdánahttinguovddážii. Guovddážat galget váikkuhit ovddideapmái nationála áŋgiruššansurggiin, báikkálaš dárbbuid vuođul. Ovdánahttinguovddáža olahusjoavkun leat gieldda dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid jođiheaddjit ja eará bargit iežas fylkkas, vuosttažettiin buhcciidsiiddain ja ruovttuvuđot bálvalusain. Ovdánahttinguovddážiin galgá leat govda fágalaš perspektiiva ja bálvalusat buot buhcciid- ja geavaheaddjijoavkkuide, nu go olbmot somáhtalaš ja psyhkalaš dávddaiguin, gárrenávnnassorjjasvuođain dahje doaibmavádjitvuođain.

Kárášjoga gielda lea jagi 2018 rájes leamaš lágideaddjigieldan Buhcciidsiiddaid ja ruovttuobálvalusaid ovdánahttinguovddážii (BRO) sámi álbmoga várás Finnmárkkus. Guovddáža ulbmil lea láhčit diliid dásseárvosaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid sámi álbmogii sihke báikkálaš, regionála ja nationála dásis. Ovdánahttinguovddáš galgá erenoamážit leat mielde ovddideamen bálvalusaid buhcciidsiiddaide ja ruovttuvuđot fuolahussii sámi álbmoga várás Finnmárkkus.

6.4.1.3 Gieldda dearvvašeallin-, oahppan- ja hálddašanfálaldat

Dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusa oahppan- ja hálddašandoaibma dáhpáhuvvá sihke buhcciidsiiddain ja gielddain masa gullá oktagaslaš ja joavkovuđot diehtojuohkin, bagadeapmi, oahpahus, gálggaid hárjehallan ja vásáhusjuogadeapmi. Dat doaibma dáhpáhuvvá sihke dan jotkkolaš oktavuođas mii geavaheddjiin, buhcciin ja oapmahaččain lea dearvvašvuođabargiiguin, ja sierra fálaldagaid ja lágášbarggu bokte.

Oahppan- ja hálddašandoibmii gullá maiddái bargu eallindábiiguin, ja gieldda dearvvašeallinguovddážiid fálaldat lea oassi gieldda dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid oahppan- ja hálddašandoaimmas. Dakkár fálaldagat sáhttet buoridit juohkehačča álbmotdearvvašvuođa ja iešhálddašeami. Oahppan- ja hálddašanfálaldaga láhčin sámi ássiide ja ássiide sisafárrenduogážiin lea dál váilevaš. Dehálaš lea ahte dieđut heivehuvvojit ja ahte giella, kultuvra ja dearvvašvuođagealbu vuhtiiváldo fálaldagaid hábmema oktavuođas. Dearvvašvuođadirektoráhta lea ođasmahttimin nationála ráđiid ja rávvagiid oahppan- ja hálddašandoaimma birra mat plána mielde galget almmuhuvvot jagi 2025 mielde.

6.4.1.4 Sámi Klinihkka

Sámi Klinihkka fállá spesialistadearvvašvuođabálvalusaid somáhtalaš ja psyhkalaš dearvvašvuođas, gárrendiliin ja sorjjasvuođagillámušain, ja lea gielalaččat ja kultuvrralaččat heivehuvvon sámi álbmogii. Klinihkkii gullet Spesialistadoavtterguovddáš ja Sámi našuvnnalaš gealbobálvalus – psyhkalaš dearvvašvuođasuddjen ja gárrendilledikšu (SÁNAG). SÁNAG lea organiserejuvvon guhttan klinihkalaš ovttadahkan ja das lea nationála joavku mii galgá leat mielde ovddideamen dásseárvosaš ja kulturheivehuvvon dikšofálaldaga sámiide miehtá riikka.

SÁNAG lea ásahan vuosttašlávkefálaldaga psyhkalaš dearvvašvuođas. Vuosttašlávkefálaldat lea nuvttá, ja SÁNAG:in sáhttá váldit njuolgga oktavuođa. Ságastallanfálaldat lea kultur- ja giellaheivehuvvon.

Oassin doibmii lea ásahuvvo geriatriijalaš joavku, mas lea ohcandoaibma sámegiela hálddašangielddaid ektui, mii oktiivástida nationála dearvvašvuođa- ja buohcceviessoplánain (2016–2019). Joavku galgá earret eará čielggadit kognitiiva váilli ja demeanssa sámi buhcciin.

6.4.1.5 Erenoamážit olbmuid birra geain lea demeansa

Ráđđehus áigu loktet daid dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusa bargiid gelbbolašvuođa geain lea oktavuohta sápmelaččaiguin geat leat oažžumin demeanssa. Demeansaplánas 2020 lea hábmejuvvon sierra diehtojuohkinávdnasat sámi álbmoga várás, earret eará Demensomsorgens ABC bokte. Ulbmilin lea ahte sápmelaččat galget oažžut dieđu iežaset gillii.

Dearvvašvuođadirektoráhta Nasjonal faglig retningslinje for demens nammasaš nationála fágalaš njuolggadusain demeanssa váráš nannejuvvo ahte dearvvašvuođaásahusat galget láhčit diliid dasa ahte dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusat váldet vuhtii divššohasa iežas perspektiivva. Dakkár fuolahusas lea vuosttažettiin sáhka geahččat olbmo áidnalunddot indiviidan ja váldit vuhtii oktagaslaš dárbbuid, sávaldagaid, oainnuid, dábiid, duogáža, eallinhistorjjá ja kultuvrralaš referánsarámma. Dat guoská maiddái buhcciid ja geavaheddjiid sámi gullevašvuhtii.

Stuorra oasis sámi vuorrasiin lea sámegiella vuosttašgiellan. Seammás lea nu ahte stuorra oassi sin mánáin ja maŋisbohttiin eai hálddaš sámegiela. Dat sáhttá leat hástaleaddji sihke oapmahaččaide ja bálvalusaide. Nannen ja ovddidan dihtii sámi kultuvrra, giela ja servodateallima lea Sámedikkis ovttasbargošiehtadusat máŋgga gávpotgielddain main lea stuorát sámi álbmot. Šiehtadusat gusket earret eará kultuvrii, skuvlii ja dearvvašvuhtii, ja lea dehálaš doaibmabidjun dasa ahte loktet sámepolitihkalaš áššiid áššelistui. Gielddat ja fylkkagielddat maiguin Sámedikkis leat ovttasbargošiehtadusat sáhttet dasto ohcat doarjaga regiovdnaovddidanprošeavttaide Sámedikki iežas doarjjaortnegiin. Ráđđehus ávžžuha gielddaid main lea stuorát sámi álbmot, váldit atnui ovttasbargošiehtadusaid Sámedikkiin.

Boksa 6.6 Oahppan- ja fuolahusvuđot bálvalusat – Duoddarii

Duoddarii-fálaldat lea ásahuvvon stuorra osiin sámi boazoguohtunguovllus. Duoddarii lea jurddašuvvon máŋga iešguđet geavaheaddjijovkui. Okta geavaheaddjijoavkkuin leat olbmot geat árrat leat ožžon demeanssa. Duoddara bokte ožžot dál olbmot geat árrat leat ožžon demeanssa fálaldaga mii váikkuha fysalaš doaibmamii, sosiála searvevuhtii, iešguđet doaimmaide ja vel gullevašvuhtii ge iežas sámi duogážii. Dán fálaldaga bokte addo áidnalunddot vejolašvuohta beassat boazodollui, geavahit giela, máistit árbevirolaš biepmu ja fas beassat vásihit boazodoalloeallima. Ráđđehus áigu joatkit Duoddara oainnusmahttima ja ovddideami guoskevaš bálvalusfálaldahkan demeansafuolahusa ja eará geavaheaddjijoavkkuid várás.

Jagi 2024 evaluerejuvvui ortnet. Evaluerema váldocealkka lea ahte Duoddarii lea bures organiserejuvvon ja servodatávkkálaš prográmma ásahan dihtii lassedietnasa berošteaddji boazodoallobearrašiidda oahppan- ja fuolahusvuđot bálvalusaid ovddideami ja vuovdima bokte.

Govva: Ingrid Roaldsen/Nordlándda stáhtahálddašeaddji

6.4.1.6 Gealbudeapmi spesialistadearvvašvuođabálvalusas

Eaktun dásseárvosaš- ja fuolahusbálvalusaide sámi álbmoga várás lea ahte gávdnojit buorit ja olámuttolaš dulkonbálvalusat. Nationála dearvvašvuođa- ja ovttasdoaibmanplánas daddji ahte dearvvašvuođabargiid gelbbolašvuohta sámi gielas ja kulturáddejumis galgá loktejuvvot. Regionála dearvvašvuođafitnodagaid bargu Spesialistadearvvašvuođabálvalusat sámi álbmogii nammasaš strategiijadokumeanttain sihkkarastá spesialistadearvvašvuođabálvalusa kvalitehta ja gelbbolašvuođa ovddideami sámi gielas ja kultuvrras. Strategiijadokumeantta čuovvuleapmin leat dat njeallje regionála dearvvašvuođafitnodaga čállán oktasaš raportta Spesialistadearvvašvuođabálvalusat sámi álbmogii regiovnnaid gaskasaš raporta 2023–2027 oktan regionála doaibmabidjoplánaiguin mat galget čuovvuluvvot regionála dearvvašvuođafitnodagain. Doaibmabijut lokten dihtii máhtu sámi gielas ja kultuvrras leat guovddážis dáid doaibmabidjoplánain.

6.4.1.7 Fágaovddideapmi ja gealbudeapmi fuolahusbálvalusas sámi geavaheddjiide

Dearvvašvuođadirektoráhta hálddaša doarjjaortnega Fágaovddideapmi ja gealbudeapmi fuolahusbálvalusas sámi geavaheddjiide. Doarjjaortnega jagi 2025 bušeahttarámma lea 1,4 miljon ruvnnu. Doarjaga olahusjoavkun leat dálá fágabirrasat main lea gelbbolašvuohta sámi gielas ja kultuvrras. Doarjjaoažžut sáhttet leat gieldda, fylkkagielddat, eaktodáhtolaš ja ideála organisašuvnnat ja fitnodagat. Doarjjaortnega ulbmil lea váikkuhit bálvalusaid huksemiid, implementeremii ja kvalitehta nannemii. Doaibmabijut galget heivehuvvot guovlluide gos ássiin lea sihke lulli-, davvi- ja julevsámi giella ja kultuvra. Doarjja galgá veahkehit háhkat, initieret ja gilvit máhtu daid sámi ássiid dárbbuid birra geat ožžot gieldda dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid, ja mo daid dárbbuid buoremusat sáhttá duhtadit, gilvit máhtu sámi álbmoga, álgoálbmogin, vuoigatvuođaid birra dásseárvosaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaide, leat mielde daid bargiid gelbbolašvuođa geat addet gieldda dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid sámi geavaheddjiide ja ovddidit ovttasbarggu ja vásáhuslonohallama guoskevaš aktevrraiguin. Ráđđehus áigu joatkit diehtojuohkimiin ja máhttogaskkustemiin.

Dearvvašvuođadirektoráhta juolludii doarjaga njealji ohccái jagi 2024.

6.4.2 Sámedikki mearkkašupmi

Sámediggi lea máŋgga oktavuođas čujuhan dasa ahte sámi ieš- ja mieldemearrideapmi dearvvašvuođabálvalusaid plánemis, hábmemis ja organiseremis sámi buhcciide ii fuolahuvvo doarvái bures.

Dokumeanttas NOU 2023: 8 Fellesskapets sykehus – Styring, finansiering, samhandling og ledelse, mii geigejuvvui Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartementii njukčamánus 2023, rávvejuvvo viidáseappot čielggadit mo sáhttá sihkkarastit Sámi klinihkkii mielmearrideami. Sámediggi oaivvilda ahte Sámi klinihka ferte sirdit njuolgga Davvi Dearvvašvuođa vuollásažžan sierra dearvvašvuođafitnodahkan sierra stivrrain ja sierra bušeahtain. Sámediggi oaivvilda maiddái ahte Sámi klinihkka ferte oažžut nationála doaimma sihkkarastin dihtii sámi ieš- ja mielmearrideami.6 Sámediggi vuordá ahte ráđđehus dan čuovvula.

6.5 Bargo- ja čálgohálddašeami deaivvadeapmi sámi geavaheddjiiguin

Bargo- ja čálgohálddašeapmái (Nav) gullet Bargo- ja čálgoetáhta ja dat oasit gieldda sosiála bálvalusain mat leat oktasaš báikkálaš kantuvrrain. Gielddas lea ovddasvástádus máŋgga bargamušas maid Nav-kantuvra doaimmaha, nu go ekonomalaš sosiálaveahki ja gealbudanprográmma, gč. sosiálabálvaluslága máinnašupmi kapihttalis 4.3.

Stáhta Bargo- ja čálgoetáhta lágida muhtun čovdosiid main sáhttá leat mearkkašupmi dasa ahte vásihit go sámit ahte sii ožžot buriid ja dásseárvosaš bálvalusaid gielddas. Dás lea guoskevaš namuhit Nava riikkaviidosaš telefonbálvalusa davvisámegillii mii earret eará fállá bagadusa Nav-kantruvrra gieldda bálvalusaid birra. Dat lea mielde veahkeheamen gielddaid addit buriid ja dásseárvosaš bálvalusfálaldagaid sámi ássiide, ja mas almmolašvuohta geavaha doaibmanvejolašvuođa ja heiveha iežas deaivvadeapmái ovttaskasolbmuiguin. Dieđáhusas Dieđ. St. 12 (2023–2024) Sámi giella, kultuvra ja servodateallin – Sámi álbmoga álbmotdearvvašvuohta ja eallindilit muitaluvvui ahte dát telefovdna ásahuvvui geahččalanprošeaktan. Bálvalus lea ásahuvvon bistevažžan jagi 2024 giđa rájes.

Bargo- ja čálgoetáhtas ja gielddas galget leat oktasaš kantuvrrat mat bálvalit buot riikka gielddaid. Sámegielaid dálá hálddašanguovllus lea sámegiella jo ásahuvvon gieldda hálddašeami giellan. Dat guoská erenoamážit davvisámegillii, ja eanet uhcit lullisámegillii ja julevsámegillii.

Njukčamánu 8. b. 2024 rahppui Nav Ávjovárri almmolaččat. Nav Ávjovárri lea verddegieldaovttasbargu gaskal Guovdageainnu ja Kárášjoga, mas davvisámegiella lea bargogiellan. Verddegieldaovttasbargu mearkkaša ahte Nav Guovdageaidnu ja Nav Kárášjohka organiserejuvvojit oktan kantuvran, muhto guvttiin sajádagain. Okta ulbmiliin dáinna ovttasbargguin lea sihkkarastit dásseárvosaš bálvalusaid ovddideami sámi geavaheddjiide dakko bokte ahte fuolahit ja háhkat sámi giella- ja kulturgelbbolašvuođa kantuvrraide. Nav Ájovári davvisámegielat bargit dat bálvalit riikkaviidosaš davvisámegiela telefonbálvalusa.

6.6 Bargu veahkaválddi ja illastemiid vuostá

6.6.1 Heahteguovddášfálaldat láhččon sámi álbmogii

Heahteguovddášlága vuođul leat buot gielddat geatnegasat addit heahteguovddášfálaldaga nissoniidda, albmáide ja mánáide geat gillájit veahkaválddi dahje veahkaváldeáitagiid lagas gaskavuođain. Gielddat galget maid fuolahit buori kvalitehta bálvalusas, earret eará dainna lágiin ahte bargiin lea gelbbolašvuohta fuolahit geavaheddjiid erenoamáš dárbbuid, gč. § 2 njealját lađđasa, ahte fálaldat lea oktagaslaččat láhččon, gč. § 3 ja ahte geavaheaddjit besset geavahit dulkka, gč. § 3 goalmmát lađđasa.

Heahteguovddážat leat heajut láhččon sámi álbmogii. Jagi 2023 heahteguovddášstatistihkka čájeha ahte 11 guovddážis 43 guovddážis lea gelbbolašvuohta sámi gillájeddjiid birra. Uhccán dieđut heahteguovddášfálaldaga birra gávdnojit sámegielaide. Vaikke vel ollu sámi geavaheaddjit áddejit dárogiela, de lea dehálaš dovddahit ahte heahteguovddážat deaivvadit sápmelaččaiguin áddejumiin sin sámi duogáža ja kultuvrra ektui.

Maiddái leat leamaš hástalusat heahteguovddášfálaldagain Sis-Finnmárkkus maŋŋágo sámi heahte- ja inseastaguovddáš Kárášjogas giddejuvvui jagi 2019. Mánáid-, nuoraid- ja bearašdirektoráhta (Bufdir) lea juolludan oktiibuot badjel 2,1 miljon ruvnnu doarjjan Kárášjoga gildii dainna ulbmiliin ahte ođđasis ásahit heahteguovddášfálaldaga regiovdnii. Dainna lea Bufdir láhčán diliid dasa ahte guoskevaš gielddat sáhttet ovddidit čovdosiid mat leat heivehuvvon báikkálaš diliide. Kárášjoga gielda ja Álttá suohkan leat jagi 2024 soahpan ahte Kárášjoga gielddas sáhttá leat satelihttačoavddus Álttá heahteguovddáža oktavuođas. Báikkálaš heahteguovddášfálaldat Kárášjogas galgá fállat beaiveságastallamiid Kárášjogas ja daid Álttá heahteguovddáža ássiide geat háliidit háleštit sámegielagiin. Kárášjoga ássit sáhttet geavahit Álttá heahteguovddáža ássanfálaldaga.

Mánáid-, nuoraid- ja bearašdirektoráhta lea addán regionála resursaguovddážiidda veahkaválddi, traumáhtalaš streassa ja iešsorbmeneastadeami birra (RVTS) bargamuššan váikkuhit gelbbolašvuođa loktemii nannen dihtii heahteguovddášfálaldaga erenoamáš rašis joavkkuide ja sámi álbmogii.

Dan áirrasevttohusa meannudeami oktavuođas ahte ásahit nannejuvvon, dásseárvosaš, birrajagi rabas ja birrajándor heahteguovddášfálaldaga miehtá riikka, gč. Dok. 8: 135 S (2021–2022) ja Innst. 339 S (2021–2022) lea Stuorradiggi miessemánu 30. b. 2022 dahkan mearrádusa 592:

Stuorradiggi bivdá ráđđehusa fuolahit ahte heahteguovddášfálaldat sámi álgoálbmogii buoriduvvo, ja dieđihit Stuorradiggái heivvolaš vuogi mielde.

Gulaskuddannotáhtas mas evttohuvvo rievdadit heahteguovddášlága lea Mánáid- ja bearašdepartemeanta evttohan lága bokte mearridit ahte sámi álbmoga erenoamáš vuoigatvuođa galget fuolahuvvot heahteguovddášfálaldagas. Mearrádusa áigumuš ii leat addit ođđa vuoigatvuođaid sámi veahkaváldegillájeddjiide, muhto čielggasmahttit gielddaid ovddasvástádusa addimis oktagaslaččat heivehuvvon fálaldaga sámiide. Mearrádus čujuha dasa ahte sámiin lea vuoigatvuohta dásseárvosaš almmolaš bálvalusaide. Dat mearkkaša ahte almmolaš bálvalusaid ferte láhčit ja heivehit sámiid dárbbuide. Mánáid- ja bearašdepartemeanta árvvoštallá ahte mearrádus fuomášuhtášii sámiid heahteguovddášfálaldaga geavaheaddjin, ja nu dat attášii buoret fálaldaga sámi nissoniidda, albmáide ja mánáide geat gillájit veahkaválddi lagas gaskavuođain. Dat guorrasa sihke nationála lágaide ja riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaide. Mánáid- ja bearašdepartemeanta čuovvula sierra proposišuvnnain jagi 2025 giđa. Konsultašuvnnat leat čađahuvvon Sámedikkiin heahteguovddášlága rievdadeami birra.

6.6.2 TryggEst

Ráđđehus áigu veahkehit gielddaid eastadit, almmostuhttit ja gieđahallat veahkaválddi ja illastemiid rávesolbmuid vuostá geat leat rašis eallindiliin. TryggEst lea ovddiduvvon dasa ahte veahkehit gielddaid fuolahit riskavuloš rávesolbmuid. Dat galgá veahkkin eastadit, almmostahttit ja gieđahallat veahkaválddi ja illastemiid dán joavkku vuostá. Olahusjoavkun sáhttet leat olbmot alla agis, gárrendilleváttisvuođaiguin, psyhkalaš givssiiguin ja gillámušaiguin, somáhtalaš dávddaiguin, doaibmavádjitvuođain dahje čálganváttuiguin.

Modeallas leat konkrehta evttohusat dasa mo gielda sáhttá lágidit dán barggu, ja earret eará lea ovddiduvvon e-oahppankursa ja riskaárvvoštallanreaidu. TryggEst lea álggahan oahpahan- ja gealbudandoaibmabijuid mat leat erenoamážit jurddašuvvon gieldda dearvvašvuođa- ja fuolahusbargiid várás. Bagadus, filmmat, gihppagat ja neavvut leat jorgaluvvon davvisámegillii, ja muhtun ráje maiddái lullisámegillii. Álttá, Bådådjo, Kárášjoga, Suortta, Romssa ja Porsáŋggu gielddat davvin oassálastet dál TryggEstii, ja gávcci gieldda leat oassálastigoahtán.

TryggEst ja Sámediggi bovdejedje ođđajagimánus 2025 Finnmárkku gielddaid ja eará berošteddjiid ságaškuššančoahkkimiid dan birra mo TryggEst sáhtášii heivehit Finnmárkku álbmogii. Sámedikki mielas lei hui dehálaš oažžut cealkámušaid ja evttohusaid dan birra mo gielddat main lea sámi álbmot, sáhtte atnuiváldit TryggEst. Čoahkkimis čujuhuvvui dasa ahte vuorrasat sámit geain lea demeansa ja sámit doaibmavádjitvuođaiguin, čálganváttuiguin, gárrenávnnasváttisvuođat ja eará dilálašvuođaiguin leat erenoamáš rašis dilis. Čujuhuvvui maiddái vásáhusaide veahkaválddiin vuorrasiid vuostá dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusas.

6.6.3 Dikšofálaldat veahkaválddi čađaheddjiide

Stiftelsen Alternativ til vold (ATV) nammasaš vuođđudus molssaeaktun veahkaváldái doaimmaha vuosttašceahkkedikšofálaldaga veahkaválddi čađaheddjiide, deattuhettiin erenoamážit veahkaválddi lagas gaskavuođain. ATV Finnmárku ásahuvvui jagi 2020 stáhta ollislaš ruhtademiin. Fálaldat addo ássiide buot gielddain Finnmárkkus, váldokantuvrrain Álttás ja olgokantuvrraiguin Girkonjárggas, Kárášjogas ja Guovdageainnus. ATV Finnmárkkus leat oassálastit ATV álgoálbmotprošeavttas. Prošeavtta ulbmil lea addit dásseárvosaš terapevttalaš fálaldaga eanet sámi bearrašiidda, ja oahpásmahttit ATV fálaldaga buorebut buot ATV sisaváldinguovlluin. ATV oaččui badjel 7,2 miljon ruvnnu Álgoálbmotprošektii Mánáid-, nuoraid- ja bearašdepartemeantta doarjjaortnegis doaibmabijuide veahkaválddi ja illastemiid vuostá áigodagas 2022–2024.

6.7 Mánáidsuodjalus mii fuolaha sámi mánáid kultuvrralaš ja gielalaš vuoigatvuođaid

Sámi mánáin leat vuoigatvuođat mat leat mearriduvvon Norgga lágain ja riikkaidgaskasaš konvenšuvnnain mat nannejit sin vuoigatvuođa beassat bajásšaddat iežaset kultuvrras iežaset gielain. Dát vuoigatvuohta čuovvu maiddái daid sámi mánáid geat leat mánáidsuodjalusa fuolahusas.

Mánáidsuodjaluslágas lea máŋga mearrádusa mat galget leat mielde fuolaheamen mánáid kultuvrralaš, gielalaš ja oskuvaš duogáža. Mearrádusain lea erenoamáš mearkkašupmi sámi mánáide. Ođđa mánáidsuodjaluslágas, mii bođii fápmui ođđajagimánu 1. b. 2023, lea dát geatnegasvuohta čielggasmahtton ođđa mearrádusain paragráfas 1-8 mánáid kultuvrralaš, gielalaš ja oskuvaš duogáža birra. Mearrádus deattasta ahte:

Mánáidsuodjalus galgá barggustis vuhtiiváldit máná čearddalaš, kultuvrralaš, gielalaš ja oskuvaš duogáža buot muttuin áššis. Sámi mánáid erenoamáš vuoigatvuođat galget fuolahuvvot.

Dat mearkkaša ahte mánáidsuodjalusas lea ovddasvástádus das ahte doarvái bures vuhtiiváldit mánáid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid buot dásiin ja muttuin mánáidsuodjalusáššis, dat mearkkaša mánáidsuodjalusa buot áššemeannudemiin, daguin ja mearrádusain, ii dušše biebmoruovttu ja ásahusa válljemis. Danne galgá vuhtiiváldit mánáid duogáža sihke iskkadeamis, veahkkedoaibmabijuid válljemis ja doaibmabijuid válljemis olggobealde ruovttu, orruma oktavuođas ásahusas dahje biebmoruovttus, ja mánáidsuodjalusa čuovvulanbarggus.

6.7.1 Sámi našuvnnalaš gealbobálvalus

SÁNAG bajimus mandáhta lea váikkuhit dásseárvosaš bálvalusaide sámi álbmogii gieldda ja stáhta mánáidsuodjalusas, bearašsuodjalusas ja heahteguovddášfálaldagas. SÁNAG bargá dan ala ahte lokte bálvalusaid diehtomielalašvuođa sámi álbmoga birra ja gaskkustit vuođđomáhtu kampánnjaid, oanehis diehtojuohkinfilmmaid, websemináraid ja semináraid bokte ja oahpásmahttima ja logaldallamiid bokte konferánssain, SÁNAG ovddida kulturheivehuvvon reaidduid, metodaid ja prográmmaid guoskevaš bálvalusaid gealbudeami várás. SÁNAG veahkeha lágidit čiekŋudankurssaid sámi kulturáddejumis ja kultuvrraidgaskasaš gelbbolašvuođas. SÁNAG ovttasbargá maiddái Ruoŧa ja Suoma doaimmaheddjiiguin nannen dihtii rádjarasttideaddji bálvalusovttasbarggu. Dat heive sámi bearrašiidda mat ásset rádjaguovlluin.

6.7.2 Bearašsuodjalus

Sis-Finnmárkku bearašsuodjaluskantuvrras lea ovddasvástádus bearašsuodjalusfálaldagas Deanus/Unjárggas, Guovdageainnus, Porsáŋggus, Davvesiiddas ja Kárášjogas, ja lea erenoamáš ovddasvástádus addimis sámi álbmogii dásseárvosaš ja heivehuvvon bearašsuodjalusfálaldaga. Bearašsuodjaluskantuvra ovttasbargá lahkalagaid SÁNAG:in reaidduid ja metodihka heivehemiin ja viidásat ovddidemiin bálvalusa geavaheapmái, nu go sámi bearaškárta, sámi jahkejuvla ja dustehatkursa sámi heiveheamis. Kantuvrras lea maiddái ovddasvástádus ovddideamis sámi perspektiivvaid eará bearašsuodjaluskantuvrraide, Bufetáhta njunušgelbbolašvuođabirrasiidda ja olggobealde ovttasbargoguimmiide.

Bearaškárta nasakfamiliekart.no neahttasiiddus lea ságastallanreaidu mii dahká álkibun sihke mánáide ja rávesolbmuid hállat váttes áššiid birra bearašgaskavuođain. Sis-Finnmárkku bearašsuodjaluskantuvra ja SÁNAG leat ovttas digitaliseren dán reaiddu vai lea álkibun terapevttaide miehtá Norga dan váldit atnui – maiddái videokonsultašuvnnain.

SÁNAG ja Sis-Finnmárkku bearašsuodjaluskantuvra galget plána mielde álggahit prošeavtta iskan dihtii mo bearašráđđemodealla sáhttá heivehit sámi oktavuhtii.

6.7.3 Diehtojuohkin guoskevaš veahkkefálaldagaid birra mánáide ja nuoraide sámegillii

Ráđđehus lea mearridan ahte ung.no galgá leat stáhta váldokanála digitála, kvalitehtasihkkaraston dieđuid, gulahallama ja digitála bálvalusaid várás mánáide ja nuoraide. Rávesolbmot, mánát ja nuorat dárbbašit eanet vuosttašceahkkedieđuid sámegillii. Buoridanplánas mánáid veahkaválddi ja illastemiid vuostá ja veahkaválddi vuostá lagas gaskavuođain lea okta ráđđehusa áigu-čuoggáin mielde: áigu ásahit siiddu ung.no oktavuhtii dieđuiguin sámegillii guoskevaš veahkkefálaldagaid birra mánáide ja nuoraide. Plána vuođul áigu maiddá árvvoštallat veahkketelefondárbbu sámegielagiidda.

6.8 Sámedikki mearkkašupmi

Sámediggi oaivvilda ahte gielddaid váilevaš gelbbolašvuohta sámi gielas ja kultuvrras lea hástaleaddji. Gelbbolašvuohta ja máhttu sámi gielain ja sámi kultuvrras uhcida riskka boasttudiagnosteremis, boasttudikšumis ja vásihit gulahallančuolmmaid. Sámediggi oaivvilda ahte máhtu institušunaliseren sáhttá maiddái sihkkarastit sámi geavaheddjiid riektesuodjaleami.

Sihkkarastin dihtii buriid ja oadjebas bálvalusaid sámi geavaheddjiide, lea dehálaš ahte bálvalusfállis lea báikkálaš máhttu. Ovttasdoaibman bálvaluslinnjáid rastá lea hui dehálaš go galgá sihkkarastit ollislaš ja vuorddehahtti dikšo- ja čuovvulanfálaldaga sámi álbmogii.

Ollu dutkamiin boahtá ovdan ahte ollu sámi geavaheaddjit vásihit ahte bálvalusain maid sii ožžot lea vuolit kvalitehta go daid bálvalusain maid majoritehtaálbmot oažžu, ja ollugat čujuhit dasa ahte váilevaš gelbbolašvuohta sámi gielas ja kultuvrra lea mearrideaddjin.7 Geavaheaddjit muitalit váttisvuođaid birra deaivvadeamis mánáidsuodjalusain, go gaska lea stuoris ja lotnolas luohttámuš lea váilevaš.8

Sámediggi čujuha dasa ahte lea uhccán dutkan daid sámi mánáid birra geat leat mánáidsuodjalusas. Dutkan lea dehálaš buot politihkkaovddideapmái, ja sihke ráđđehus ja Sámediggi dárbbašit dutkanvuđot máhtu doaibmabijuid ovddideapmái ja čađaheapmái. Danne oaivvilda Sámediggi ahte lea dehálaš doarjut sámi dutkama.

Sámediggi čujuha dasa ahte váilot ollu buohccedivššárat. Sámediggi oainnu mielde lea dehálaš ahte sámi buohccedivššároahppu, maid UiT Norgga árktalaš universitehta lea ásahan ovttasbarggus Sámi allaskuvllain, šaddá bistevažžan, mii ásaha vuorddehahttivuođa boahttevaš ohcciide.

Buhcciidsiiddaid ja ruovttubálvalusa ovddidanguovddážis Finnmárkku sámi álbmoga várás leat dán njeallje bargi. Dál eai lea galle gielddas olggobealde Finnmárkku earenoamáš fuomášupmi bálvalusfálaldagaide sámi buhcciide. Danne oaivvilda Sámediggi ahte guovddáža ferte nannet, vai eará guovllut ge besset dan geavahit. Sámedikki oainnu mielde berre Buhcciidsiiddaid ja ruovttubálvalusa ovddidanguovddáš sámi álbmoga várás oažžut nationála stáhtusa.

Psyhkalaš eahpedearvvašvuohta sámiid gaskkas ii čatnas njuolgga sámevuhtii, muhto baicce dasa mo sámiiguin minoritehtan meannudit servodagas. Dutkan ja raporttat čájehit ahte vuortnuheapmi ja vealaheapmi sámiid vuostá váikkuha heajut psyhkalaš dearvvašvuhtii ja heajut eallinkvalitehtii.9 Dan dorjot maiddái riikkaidgaskasaš dutkamat, mat isket Alaska álgoálbmotservodagaid.10 Dát dutkamat čilgejit mo mearkkašahtti kultuvrralaš massimat ja traumat dakkár vásáhusaid oktavuođas, lassin dálá rasismmain ja vealahemiin, leat čuohcan duođalaččat. Dasa gullet maiddá alla deprešuvdnagávdnoštumit, alkoholisma, psyhkalaš givssit, iešsorbmen ja eará psyhkalaš dearvvašvuođaváttisvuođat.