7 Bajásšaddaneavttut ja oahppu mat leat mielde nannemin sámi giela, kultuvrra ja identitehta

Mánáidgárddit ja skuvllat leat deháleamos arenat sámi giela, kultuvrra ja identitehta ovddideapmái. Ráđđehusa áigumuš lea movttiidahttit sámegielohppui buot dásiin mánáidgárddis ja vuođđooahpahusas. Mii dárbbašit bures oahppan oahpaheddjiid ja eará bargiid mánáidgárddiin ja skuvllain vai sáhttit addit sámi mánáide ja nuoraide buori oahpahusa. Danne lea mearrideaddjin vuoruhit alitoahpu ja gealboloktema. Dat gáibida ollislaš áŋgiruššama buot oahppomannolaga osiin.

Dehálaš mihttomearrin lea ahte sámi mánát ja nuorat galget bajásšaddat dainna oadjebasvuođain ahte sin kultuvrras, gielas ja identitehtas lea lunddolaš sadji dan servodagas masa sii gullet. Stáhta, gieldda ja fylkkagieldda eiseválddiin lea buot sin váikkuhangaskaomiin ovddasvástádus das ahte láhčit diliid nu ahte sámi mánát ja nuorat ožžot dakkár bajásšaddama mas kultuvrralaš ja gielalaš dárbbut fuolahuvvojit buriin ja dásseárvosaš vugiin.

7.1 Mánáid ja nuoraid mielváikkuheapmi

Mánáid ja nuoraid mielváikkuhanvuoigatvuohta bohtá ovdan Vuođđolága paragráfas 104, ja čuovvu maiddái ON mánáidkonvenšuvnnas. Dát vuoigatvuohta mearkkaša ahte mánát ja nuorat galget guldaluvvot buot áššiin mat gusket sidjiide, sihke oktagasolmmožin ja joavkun vuogádatdásis. Mánáid vuoigatvuohta guldaluvvot čatnasa hui lávga dan geatnegasvuhtii ahte deattuhuvvot galgá dat mii mánnái lea buoremussan.

Nuoraidráđit leat dehálaččat dasa ahte sihkkarastit nuoraidmielváikkuheami vuogádatdásis gieldda plána- ja mearridanproseassain. Gielddalága paragráfas 5-12 čuovvu ahte buot gielddat galget ásahit nuoraidráđi dahje eará mielváikkuhanorgána nuoraid várás, ja ahte nuoraidráđđi galgá beassat ovddidit cealkámuša áššiin mat gusket nuoraide. Stáhtahálddašeaddji galgá gozihit ahte gielddat fuolahit mánáid ja nuoraid vuoigatvuođaid barggusteaset, maiddái vuoigatvuođa mielváikkuheapmái.

Nannen dihtii sámi nuoraid mielváikkuheami áššiin lea Sámediggi ásahan Sámedikki nuoraidpolitihkalaš lávdegotti (SáNuL). Lávdegottis leat vihtta bistevaš lahtu maid sámediggeráđđi lea nammadan. Lahtut bohtet miehtá riikka ja sii leat gaskal 16 ja 28 jagi boarrásat. Sámedikki dievasčoahkkin lea mearridan SáNuL mandáhta ja organiserema. Lávdegotti ulbmil lea veahkkin nannet sámi nuoraid mielmearrideami ja mielváikkuheami Sámedikki politihkkii. Lávdegoddi galgá doaibmat oktavuođalađasin gaskal sámi nuoraid ja Sámedikki, muhto maiddái gulaskuddaninstánsan ja goziheaddjin Sámedikki ektui nuoraidáššiid oktavuođas. Dainna lágiin sáhttá SáNuL veahkehit Sámedikki hábmet dikki nuoraidprofiilla ja nuoraidpolitihka.

Sámediggi lea maid ásahan sámi ohppiidforuma. Ohppiidforumis leat oahppit viđat luohká rájes logát luohká rádjai iešguđet báikkiin riikkas. Forum lea ásahuvvon dan várás ahte nannet sámi mánáid ja nuoraid jiena Sámedikki barggus sihkkarastimin buriid bajásšaddaneavttuid ja dorvvolaš oahppanbirrasiid.

7.2 Kultuvrralaš skuvlalávka

Ráđđehus juolludii jagi 2024 350 miljon ruvnnu nationála ortnegii Kultuvrralaš skuvlalávka speallanruđain kulturulbmiliid várás. Kulturtáŋka lea stáhta hálddašanorgána mánáid- ja nuoraidkultursuorggis ja fuolaha nationála ovddasvástádusa Kultuvrralaš skuvlalávkkas buot dáidda- ja kulturdovddahemiin. Kulturtáŋkkas lea erenoamáš ovddasvástádus ovddideamis sámi dáidaga, kultuvrra ja giela ortnega bokte buot riikka skuvlaohppiide. Kulturtáŋka juogada viidáseappo Kultuvrralaš skuvlalávkaortnega doarjjaruđaid fylkkagielddaide ja muhtun gielddaide. Doarjjareivviin fylkkagielddaide ja gielddaide lea čielgasit spesifiserejuvvon ahte sámegielat galget nannejuvvot, ja ahte sámi dáidda- ja kulturdovddaheapmi galgá leat integrerejuvvon oassi Kultuvrralaš skuvlalávkka fálaldagas. Dat bidjá láidestusaid dasa ahte sihke sámi mánát ja nuorat galget vásihit dáidaga ja kultuvrra iežaset gielaide ja iežaset kultuvrralaš oktavuođas, ja ahte mánát ja nuorat geain ii leat sámi duogáš, galget oažžut eanet máhtu ja áddejumi sámi kultuvrras ja historjjás.

Kultuvrralaš skuvlalávkka sisdoallu lea viidánan bures maŋimus jagiid. Lagabui 5 proseantta buot buvttademiin, čájálmasain ja galledemiin maid Kultuvrralaš skuvlalávka lágidii jagi 2024 lei sámi sisdoallu. Máŋga fylkkagieldda ja gieldda leat ásahan prográmmaid mat váldet ovdan sámi lávdedáidaga, girjjálašvuođa, musihka ja visuála dáidaga Kultuvrralaš skuvlalávkagis. Dat lea dehálaš oassi nannemis mánáid ja nuoraid sámi giela ja identitehta, seammás go dat lea mielde oainnusmahttimin sámi kulturárbbi olles bajášaddi bulvii. Dán barggu bokte lea Kultuvrralaš skuvlaseahkka mielde huksemin šalddiid gaskal iešguđet kultuvrraid ja ovddideamen áddejumi sámevuođas ealli ja dynámalaš oassin Norgga searvevuođas.

Kulturtáŋka áigu ain doarjut barggu sihkkarastimiin ahte sámi sisdoallu vuoruhuvvo Kultuvrralaš skuvlalávkkas ja ahte sámi dáiddárat ja sámi kulturdovddaheamit ollejit buot mánáide ja nuoraide Norggas. Dat lea mielde sihkkarastimin buriid bajásšaddaneavttuid mat nannejit sámi giela ja identitehta ja ásahit stuorát áddejumi ja árvvusatnima sámevuhtii olles servodagas.

Boksa 7.2 Duohtavuođa- ja soabadanroadshow

Maŋŋá go Duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna geigii raporttas jagi 2023 ráhkadedje riikka golbma davimus teáhtera, Beaivváš, Kvääniteatteri ja Hålogalándda teáhter, teáhterbihtá raportta vuođul. prošeakta lea «golmma čeardda deaivvadeapmi». Čájálmasain háliidedje teáhterat dahkat duohtavuođa ja soabadeami olmmošlažžan ja veahkehit gehččiid dahkat oaivila dakkár dehálaš gažaldagain go: Mo galgat mii buoremus lági mielde eallit ovttas dán riikkas?

Ovttasbarggu boađusin šattai F*CK, F*CK, F*CK nammasaš roadshow. Bihttá lágiduvvui golmma pickupbiillas ja lea čájehuvvon 6000 ohppiide 16 joatkkaskuvlla skuvlašiljuin Romssa fylkkas. Bihttá čájehuvvui maiddá Stuorradikki olggobealde raportta meannudeami oktavuođas. Kultuvrralaš skuvlalávka Oslos ja Innlandetis áigot čájehit roadshowa jagi 2026 ja Kultuvrralaš skuvlalávka Finnmárku árvvoštallá diŋgot bihtá ja čájehit dan čakčat 2025.

Romssa fylkkasuohkan lea dorjon teáhterbihtá 1,9 miljon ruvnnuin. Teáhterbihttá lea oassi Kultuvrralaš skuvlalávkkas.

Govva: Knut Åserud

7.3 Kulturskuvla

Stuorradiggedieđáhusas Meld. St. 18 (2020–2021) Oppleve, skape, dele – Kunst og kultur for, med og av barn og unge lea biddjon ulbmilin ahte kulturskuvla galgá fállat mánáide ja nuoraide máŋggabealálaš fálaldat alla kvalitehtain, ja ahte buot mánát ja nuorat geat dan háliidit, ožžot kulturskuvlafálaldaga. Dieđáhusas čujuhuvvo dasa ahte kulturskuvla addá mánáide ja nuoraide vejolašvuođa ovdánit ja ovddidit iežaset hutkáivuođa, ja ahte kulturskuvla lea mielde addimin dohkkehusa, inkluderema ja birgema eallimis.

Oahpahuslága § 26 nanne ahte buot gielddain galgá leat kulturskuvlafálaldat mánáide ja nuoraide. Dát fálaldat sáhttá lágiduvvot skuvlla ja kultureallima oktavuhtii, muhto dat gullá gielddaide mo sii háliidit organiseret dán fálaldaga, jogo okto dahje ovttas eará gielddaiguin. Láhka ii bija sierra gáibádusa kulturskuvlafálaldaga viidodahkii, govdodahkii dahje organiseremii, muhto dat deattuha dehálažžan ahte dakkár fálaldat gávdno. Gielddat vuoruhit iežaset kulturskuvlafálaldaga iešguđet láhkai, báikkálaš dárbbuid ja resurssaid vuođul.

Kulturskuvlaráđđi lea daid gielddaid beroštus- ja ovddidanorganisašuvdna mat eaiggáduššet ja doaimmahit kulturskuvllaid. Organisašuvdna doarju gielddaid kulturskuvllaid Norgga ja bargá dan ala ahte buohkat geat dan háliidit, galget oažžut kulturskuvlaoahpahusfálaldaga govttolaš haddái ja alla kvalitehtain. Sii ovttasbarget departemeanttaiguin, direktoráhtaiguin, politihkalaš bellodagaiguin ja eará organisašuvnnaiguin buoridan dihtii kulturskuvlla rámmaeavttuid. Kulturskuvlaráđi ođđa rámmaplána kulturskuvlla várás, Kulturskuvla buohkaide, deattasta ahte gieldda kulturskuvla lea integrerejuvvon oassi gieldda ollislaš bálvalusfálaldagas ja báikkálaš servodaga ovttasbargodoaimmaheaddji, dainna ulbmiliin ahte ásahit ollislaš ja oktalaš bálvalusaide mánáide ja nuoraide.

Kulturskuvlaráđđi bargá árjjalaččat dan ala ahte oažžut mielde sámi sisdoalu ja perspektiivva kulturskuvllaide. Ráđđi bargá ovttas Sámedikkiin sihkkarastin dihtii ahte sámi kulturfágat ožžot nannosat saji kulturskuvllain. Dasa gullá earret eará fállat oahpahusa duojis, juoigamis ja sámi mánáidteáhteris. Kulturskuvlaráđđi lea maid searvvahan resursajoavkku ođđa rámmaplána plánemii mii galgá nannet kulturskuvllaid sámi sisdoalu ja perspektiivva. Ulbmilin lea ahte buot mánát ja nuorat Norggas galget oažžut vuođđudeaddji máhtu sámi kultuvrra, historjjá ja servodateallima birra.

Kulturskuvlaráđđái lea guhkit áiggi ožžon juolluduvvot ruđaid stáhtabušeahta bokte, maŋimus jagiid Organisašuvnnaid vuođđodoarjaga bokte. Doarjjaortnet lea jagi 2024 rájes rievdaduvvon ohcanvuđot ortnegin. Oahpahusdirektoráhta hálddaša ortnega. Maŋŋá go ortnet rievdaduvvui ohcanvuđot ortnegin lea Kulturskuvlaráđđái juolluduvvon 86,4 miljon ruvnnu 2024 čavčča rájes 2027 giđa rádjai. Dat mearkkaš sullii 28,8 miljon ruvnnu jahkásaččat jagiid 2024, 2025 ja 2026.

Boksa 7.3 Sámi giella ja kultuvra kulturskuvllas

Sámegielaid hálddašanguovllu kulturskuvllain lea sámegielat ja sámi kultuvra dehálaš vuođđun doibmii. Ovdamearkka dihtii addo oahpahus juoigamis, duojis ja eará dáidda- ja kulturdoaimmain mat leat vuođđuduvvon sámi árbevirrui. Oahpahus lea mielde nannemin mánáid ja nuoraid sámi giela ja identitehta, seammás go dat ovddida áddejumi sámi kultuvrii báikkálaš servodagain.

Deanu kulturskuvla, mii ásahuvvui jagi 1998, addá fálaldaga ollu iešguđet dáidda- ja kulturfágain. Oahppit besset oahppat čuojahit iešguđet čuojanasaid, heivehit musihka, čállit šuoŋaid, juoigat ja lávlut. Kulturskuvla fállá maiddái oahpahusa iešguđet dánsunsurggiin ja duojis. Sámi mánáidteáhter lea dehálaš oassi kulturskuvlla doaimmas. Oahpahus teáhteris lea dušše sámegillii. Sámi mánáidteáhter oažžu merkejuvvon ruđaid Sámedikkis. Kulturskuvla lea máŋgii lágidan máŋggagielat teáhterčájálmasaid, masa sihke sámi ja dáža mánáidteáhter lea oassálastán. Dálá sámi artisttain lea máŋgasis duogáš Deanu kulturskuvllas.

Govva: Iris Egilsdatter Somby

7.4 Girjerájuid rolla barggus sámi gielain ja kultuvrrain

Girjerájuin lea erenoamáš rolla lohkama ja lohkanilu ja giellamáhtu ovddideamis. Láhka álbmotgirjerájuid birra (álbmotgirjerádjoláhka) deattuha ahte álbmotgirjerájut galget bearráigeahččat ahte buohkaide Norggas leat máhttu ja dieđut olámuttus. Juohke gielda eaiggáduššá ja ruhtada álbmotgirjeráju mii lea dehálaš doaimmaheaddji báikkálaš servodagas, earret eará deaivvadansadjin mii lea rabas buohkaide.

Girjerájut leat mielde nannemin giela, kultuvrra ja identitehta dainna lágiin ahte dahkat girjjiid olahahtti iešguđet gielaide ja gaskkustandoaibmabijuid, lohkanbottuid, čálliidčoahkkimiid, čájáhusaid jna. bokte. Girjerájut dahket maiddái musihka, filmmaid ja áigečállagiid ja digitálačovdosiid olahahttin. Ráđđehusa lohkanmiellastrategiija čujuha oktavuhtii gaskal giela, girjjálašvuođa ja lohkama, ja deattuha ahte giella ja čálakultuvrrat bisuhuvvojit girjjálašvuođa boke.

Muhtun fylkkagirjerájuin lea erenoamáš ovddasvástádus ovddideami sámi girjerádjobálvalusaid ovttas Sámedikki girjerájuin. Dat guoská davvi fylkkaid fylkkagirjerájuide ja Trøndelágii lullisámi guvlui. Nationálagirjerájus lea ovddasvástádus sámi bibliografiijas – nationála visogovva sámi ja sámi-guoskevaš almmuhemiin, mat gokčet čáppagirjjálašvuođa ja buot fágasurggiid.

7.5 Mánáidgárdi, vuođđoskuvla ja joatkkaoahpahus

Hurdal-julggaštusas lea ráđđehus bidjan áigumuššan ražastit sámegielaiguin, váikkuhit eanet sámegielhálli oahpaheddjiid ja mánáidgárdeoahpaheddjiid ja eanedit sámi mánáidgárdesajiid.

7.5.1 Dillečilgehus

Orru leamen nu ahte ráđđehusa áŋgiruššamis movttiidahttit eanebuid váldit vuođđoskuvlaoahpu lea leamaš beaktu. Daid ohppiid lohku ja oassi geat válljejit sámegieloahpahusa vuođđoskuvlla lea stuorrumin. Eanet joatkkaskuvlaoahpahusa oahppit válljejit sámegieloahpahusa, ja erenoamážit sámegiela nubbingiellan. Nu mo boahtá ovdan vuolábealde, lea oppalohkái dássidis ja positiiva ovdáneapmi vuođđooahpahusas. Seammás oaivvilda ráđđehus ahte ain lea vejolaš oažžut eanet mánáid váldit sámi mánáidgárdefálaldaga, ja oažžut eanet ohppiid válljet oahpahusa sámegielas ja sámegillii vuođđoskuvllas ja joatkkaoahpahusas.

Mánáidgárdi

Jagi 2024 ožžo oktiibuot 804 sámi máná mánáidgárdefálaldaga mii lea vuođđuduvvon sámi árvvuide ja sámi gillii, kultuvrii ja árbedihtui ja sámegieloahpahusa mánáidgárddis. 716 sámi máná ožžo davvisámegielfálaldaga, 48 máná ožžo lullisámegielfálaldaga ja 40 máná ožžo julevsámegielfálaldaga. Mánáidlohku sámi mánáidgárdefálaldagas lea molsašuddan áigodagas 2016–2024. Áigodagas 2016–2024 lassánii lohku. Jagi 2022 rájes jagi 2024 rádjai lea lohku njiedjan. Jáhkkimis lea sivvan ahte riegáduslohku ahkejoavkkus 0–5 jagi lea njiedjan, gč. kap 3. Eanaš sámi mánát geain lea sámi mánáidgárdefálaldat, ožžot dan sámi mánáidgárddis. Daid sámi mánáid lohku geat ožžot giellafálaldaga mánáidgárddis mas dárogiella lea váldogiellan, lassánii mealgat jagiid 2016–2018. Áigodagas 2019–2021 lei veaháš njiedjan, muhto lassáneapmi áigodagas 2021–2024.

Gáldu: Sámediggi

Dutkaninstituhtta NORCE lea evalueren rámmaplána ásaheami mánáidgárddi sisdoallu ja bargamušaid várás.1 Evalueren čájeha earet eará ahte sullii bealli gielddain almmuhit ahte sii leat ođđa rámmaplánain nannen bargguset sámi gielain ja kultuvrrain. Sullii bealli gielddain almmuhit ahte sis ii leat gelbbolašvuohta sámi suorggis. 46 proseantta luitet barggu sámi gielain ja kultuvrrain mánáidgárdái. 30 proseantta eai vuorut barggu sámegielain go sis ii leat sámi ássan gielddas. Dušše njeallje proseantta gielddain almmuhit ahte sis leat váhnemat geat leat jearahan sámi fálaldaga mánáide maid gielda ii leat sáhttán ollašuhttit. Sámi mánáidgárddit vásihit ahte rámmaplánat eanet go ovdal fuolahit sámi beroštusaid. Seammás lea váttis sámi mánáidgárddiide ollašuhttit gáibádusa ahte galget leat sámegielat bargit.

Govva: Namdalsavisa

Vuođđoskuvlaoahppit oahpahusain sámegielas

Logut Vuođđoskuvlla diehtojuohkinvuogádagas (GSI) čájehit ahte daid mánáid lohku geain lea oahpahus sámegielas, lea ain lassáneamen maŋimus jagiid. Guovtti maŋimus jagi leat registrerejuvvon badjel 2700 oahppi geat ožžot oahpahusa sámegielas vuođđoskuvllas, gč. tabealla 7.3. Dat lea alimus lohku daid ohppiin geat leat registrerejuvvon maŋimus 19 jagi.

Skuvlajagi 2024–2025 ožžot 0,44 proseantta buot vuođđoskuvlaohppiin oahpahusa sámegielas. Dat lea alimus ohppiidoassi mii lea mihtiduvvon daid jagiid main mis leat logut, gč. govvosa 7.5.

Gáldu: Vuođđoskuvlla diehtojuohkinvuogádat

Oahppit joatkkaoahpahusas geain lea oahpahus sámegielas

Oahpahusdirektoráhta logut čájehit ahte daid ohppiid lohku geain lea oahpahus sámegielas joatkkaoahpahusas lea ain lassáneamen, gč. tabealla 7.5.

Skuvlajagi 2024–25 válljejedje oktiibuot 665 oahppi sámegiela vuosttašgiellan dahje nubbingiellan. Dat lea alimus lohku mii lea mihtiduvvo maŋimus 12 jagi, ja lassáneapmi lea leamaš erenoamáš stuoris maŋimus guovtti jagis. Daid lohku geat válljejit sámegiela vuosttašgiellan lea dássit, muhto daid ohppiid lohku geat válljejit sámegiela nubbingiellan lea lassánan mealgat, gč. govvosa 7.6.

Sivvan lassáneami erohussii gaskal ohppiid geat válljejit sámegiela vuosttašgiellan ja ohppiid geat válljejit sámegiela nubbingiellan lea vuosttažettiin dat go daid ohppiid lohku geat válljejit sámegiela nubbingiellan, sámegiella 4, lassána mealgat, gč. govvosa 7.3. Dat oahppit válljejit álgit oahpahusain sámegielas go álget joatkkaoahpahussii. Jagi 2024–25 válljejedje sullii 250 oahppi sámegiela 4, mii lea masá duppalastin maŋimus viđa jagis.

Gáldu: Oahpahusdirektoráhta

Oahpaheaddjit geain lea gelbbolašvuohta sámegielas

GSI statistihka mielde leat oktiibuot 225 oahpaheaddji geat oahpahit sámegiela vuođđoskuvllas skuvlajagi 2024–2025. Tabealla 7.6 čájeha ahte skuvlajagi 2016–2017 rájes lea daid oahpaheddjiid lohku geat oahpahit sámegiela vuođđoskuvllas lassánan veaháš, muhto ahte lohku molsašuddá jagis jahkái ja mánáidceahki ja nuoraidceahki gaskkas.

Skuvlajagi 2024–2025 lea 79 proseantta oahpaheddjiin geat oahpahit sámegiela 1.–7. cehkiin, uhcimusat 30 oahppočuoggá sámegielas. Dat lea veaháš uhcit go skuvlajagi 2022–2023 go oassi lei 83 proseantta. 68 proseantta daid oahpaheddjiin geat oahpahit sámegiela 8.–10. cehkiin, uhcimus 60 oahppočuoggá sámegielas skuvlajagi 2024–2025. Dat lea eanet go skuvlajagi 2023–2024, go oassi lei 63 proseantta.

7.5.2 Doaibmabijut mánáidgárddis, vuođđoskuvllas ja joatkkaoahpahusas

7.5.2.1 Áššedovdijoavku buoridan várás sámi mánáid mánáidgárdefálaldaga

Dieđáhusas Meld. St. 13 (2022–2023) Sámi giella, kultuvra ja servodateallin – Gelbbolašvuohta ja rekrutteren mánáidgárddis, vuođđooahpahusas ja alit oahpus deattastuvvojit sámi mánáidgárdefálaldagat okta deháleamos doaibmabijuin nannen dihtii sámegielaid geavaheami. Ráđđehus čujuha dasa ahte eanebut jearahit sámi mánáidgárdefálaldaga miehtá riika.2 Dattetge eai leat sámi mánáidgárdefálaldagat lassánan vásttolaččat. Sámegielat bargiid váilun lea stuorámus hástalus sámegielaid ja sámi identitehta nannemii ja ovddideapmái mánáidgárddis. Gielddain lea ovddasvástádus láhčit mánáidgárdefálaldaga sámi mánáide. Dattetge leat ollu gielddat mat eai doarvái bures vuorut sámi mánáidgárdefálaldaga ásaheami ja láhčima.

Ráđđehus áigu gulahallama vuođul Sámedikkiin nammadit áššedovdijoavkku mii galgá váikkuhit sámi mánáidgárdefálaldaga máhttovuođu nannemii ja árvvoštallat mo sámi mánáidgárdefálaldaga sáhttá buoridit.

7.5.2.2 Nuvttá mánáidgárdefálaldat ja gelbbolašvuohta mánáidgárddis

Borgemánu 1. b. 2023 rájes ásahii ráđđehus nuvttá mánáidgárdefálaldaga buot mánáide Finnmárkkus ja Davvi-Romssas. Doaibmabidju lea oassi ráđđehusa áŋgiruššamis dahkat eanet geasuheaddjin mánnábearrašiidda ássat dáid guovlluin. Dasa lassin lea Sámediggi seamma áiggi rájes ásahan nuvttá sámegielat mánáidgárdefálaldaga mánáide geat ásset Davvi-Romssa lulábealde, gč. máinnašumi kapihttalis 7.5.2.9.

Váikkuhan dihtii dasa ahte sámi perspektiivvat leat mielde pedagogalaš barggus buot mánáidgárddiin, ásahii Oahpahusdirektoráhta ođđa joatkkaoahpahusfálaldaga mánáidgárdeoahpaheddjiide jagi 2023 čavčča rájes sámi gielas, kultuvrras ja árbevieruin.

7.5.2.3 Ođđa oahpahusláhka

Ođđa oahpahusláhka bođii fápmui borgemánu 1. b. 2024. Oppalaš diehtojuohkingeasku lea dál čielggasmahtton oahpahuslága paragráfa 10-8, mii aiddostahtte ahte gielddat ja fylkkagieldda galget juohkit dieđuid ohppiide ja váhnemiidda vuoigatvuođa birra oahpahussii sámegielas ja sámegillii. Dasa lassin lea vuoigatvuohta oahpahussii sámegielas joatkkaoahpahusas viiddiduvvon, nu ahte maiddái daid ohppiin geat eai leat sápmelaččat muhto geain lei oahpahus sámegielas vuođđoskuvllas, lea vuoigatvuohta beassat joatkit oahpahusain joatkkaoahpahusas, gč. oahpahuslága § 6.2 nuppi lađđasa.

Departemeanta háliida čielggadit guđe geavatlaš eavttut fertejit leat sajis vai sáhttá ollašuhttit daid iešguđet gáibádusaid maid Sámediggi lea cuigen. Buoret máhttovuođđu leat dehálaš boahttevaš árvvoštallamiidda das berre go álggahit ođđa njuolggadusbarggu. Máhttodepartemeanta lea álggahan gulahallama Sámedikkiin dan birra guđe eavttut fertejit leat sajis vai vejolaš ođđa vuoigatvuođaid sáhttá mearridit oahpahuslágas.

7.5.2.4 Sámi oahpponeavvut

Sámi oahpponeavvut dárbbašuvvojit sihkkarastin dihtii ahte sámi ohppiin leat oahpponeavvut iežaset gillii. Sámedikkis lea ovddasvástádus ovddideamis oahpponeavvuid davvi-, lulli- ja julevsámegillii. Jagi 2020 ođđa oahppoplánaid (fágaođasmahttima) vuođul lei dárbu ođasmahttit ja ovddidit oahpponeavvuid. Danne lea Sámediggi muhtun áigodaga nannejuvvon ruđaiguin jorgalit, heivehit ja ovddidit digitála oahpponeavvuid sámegillii, lassin dan bistevaš juolludeapmái mii Sámedikkis lea leamaš dán ulbmilii ieža rámmas.

Jagi 2025 stáhtabušeahtas leat várrejuvvon ruđat oahpponeavvodili čielggadeapmái Oahpahusdirektoráhta olis.

Sámediggi ja Máhttodepartemeanta galget gulahallat dan birra mo oahpponeavvodili sáhttá buoridit.

7.5.2.5 Gáiddusoahpahus

Ráđđehussii lea dehálaš ahte kvalitehta dan gáiddusoahpahusas maid oahppit ožžot sámegielas ferte šaddat buoret. Máhttodepartemeanta adden Oahpahusdirektoráhtii bargamuššan ođasmahttit máhttovuođu sámegiela gáiddusoahpahusas sámi ohppiide olles vuođđooahpahusas. Direktoráhta galgá evttohit doaibmabijuid mat oktiibuot, muhto maiddái bođđolagaid, sáhttet leat mielde buorideamen kvalitehta dan gáiddusoahpahusas maid oahppit ožžot sámegielas. Bargu galgá čađahuvvo lagas ovttasbarggus Sámedikkiin.

7.5.2.6 Ođđa meroštallanmodealla doarjagiid várás sámegieloahpahussii

Stáhtabušeahta kapihttala 225 poastta bokte juolluduvvojit jahkásaččat doarjagat sámegillii vuođđooahpahusas ja jagi 2025 várás lea juolluduvvon sullii 115 miljon ruvnnu. Doarjja galgá veahkkin ruhtadit daid gielddaid, fylkkagielddaid ja priváhta skuvllaid mat fállet sámegieloahpahusa oahpahuslága vuođul. Meroštallannjuolggadusat doarjagiid várás sámegieloahpahussii vuođđoskuvllas ledje ovdal hui mohkkái ja mielddisbuvttii stuorra erohusaid doarjagiin ohppiid ektui sámegielaid hálddašanguovllu siskkabealde ja olggobealde. Doarjagat ohppiide hálddašanguovllu siskkabealde ja olggobealde meroštallojedje guovtti iešguđet modealla vuođul. Jagi 2023 dat lea rievdaduvvo oktan oktasaš meroštallanmodeallan seamma doarjjaeavttuiguin buot gielddaide ja priváhta skuvllaide sámi hálddašanguovllu siskkabealde ja olggobealde. Vuolggasadjin doarjjameroštallannjuolggadusaide sámegieloahpahussii joatkkaskuvllas lei juohke oahppi diibmolohku juohke gielddas. Muhtun fylkkain leat gaskkas nu stuorrát ahte ii leat vejolaš ovttastahttit skuvllaid rastásaš joavkkuid. Jagi 2023 rájes lea doarjaga meroštallama vuolggasadjin leamaš juohke skuvla ii ge juohke fylka. Juolludus sámegieloahpahussii lassánii mealgat jagi 2023 bušeahtas, amas oktage skuvla galgan vuoittáhallat rievdadeami geažil go ásahuvvui okta oktasaš meroštallanmodealla. Dasa lassin lasihuvvui meroštallon doarjjadiimmu diibmohaddi sihke vuođđoskuvlii ja joatkkaoahpahussii.

7.5.2.7 Gelbbolašvuohta ja rekrutteren mánáidgárddis ja vuođđooahpahusas

Gielddain, fylkkagielddain ja priváhta eaiggádiin lea ovddasvástádus das ahte bargiin lea rivttes ja dárbbašlaš gelbbolašvuohta lágaid ja njuolggadusaid gáibádusaid ektui. Stáhta doarju dán ovddasvástádusa earret eará lasse- ja joatkkaoahppoortnegiid bokte mánáidgárddi ja skuvlla várás. Dattetge eai leat dálá ortnegat doarvái vuorddehahttit ja daid berre buorebut heivehit báikkálaš dárbbuide.

Ráđđehus ásaha ođđa ollislaš vuogádaga gelbbolašvuođa- ja karriearaovddideami várás mánáidgárddis ja vuođđooahpahusa mii galgá gusto jagiid 2025 ja 2026 rájes. Ulbmilin lea ahte buot jođiheddjiin, oahpaheddjiin ja eará fidnojoavkkuin mánáidgárddis ja skuvllas galget leat buorit vejolašvuođat gelbbolašvuođa- ja karriearaovddideapmái olles bargoeallimis. Vuogádat galgá dahkat mánáidgárddiid ja skuvllaid geasuheaddji bargosadjin mii rekruttere ja doalaha oahpaheddjiid ja eará fidnojoavkkuid.

Barggus ođđa gelbbolašvuođa- ja karriearageaidnovuogádagain mánáidgárddiid ja vuođđooahpahusa várás áigu Máhttodepartemeanta ásahit nationála foruma sámi giela ja kultuvrra várás mánáidgárddis ja skuvllas. Foruma galgá leat mielde nannemin ja čohkkemin daid gealbobirrasiid mat barget sámi gielain ja kultuvrrain mánáidgárddis ja skuvllas. Dat álkida mánáidgárde- ja skuvlaeaiggádiid ásahit doaibmaguoibmevuođa dahje ovttasbarggu daid fágabirrasiiguin main lea gelbbolašvuohta sámegielain ja sámi kultuvrras, fylkkaid rastásaččat, báikkálaš gealbudanortnega siskkabealde mánáidgárddis, vuođđoskuvllas ja joatkkaoahpahusas. Mihttomearrin lea nannet sámi oahpaheddjiid gelbbolašvuođaovdáneami erenoamážit. Forum galgá maiddái fuomášahttit ahte buot oahpaheddjiin ja eará bargiin galgá leat gelbbolašvuohta sámegielain ja sámi kultuvrras, ja ahte fáddá lea mielde mánáidgárddi rámmaplánas, SFO rámmaplánas ja skuvlla oahppoplánabuktosis sihke dáža ja sámi ohppiide. Forum galgá ásahuvvot jagi 2025 mielde.

Guovvamánus 2024 bijai Máhttodepartemeanta ovdan strategiija Flere lærere i barnehage og skole. Strategi for rekruttering til lærerutdanningene og læreryrket i 2024–2030 (Eanet oahpaheaddjit mánáidgárddis ja skuvllas. Strategiija rekrutterema várás oahpaheaddjeoahpuide ja oahpaheaddjeámmáhii áigodagas 2024–2030). Strategiija lea hábmejuvvon ovttas nationála forumiin oahpaheaddjioahpu ja profešuvdnaovddideami várás ja das lea govda lahkoneapmi oktan doaibmabijuiguin sihke oanehisáiggi ja guhkesáiggi vuollái. Olbmot sámi duogážiin dahje gelbbolašvuođain sámegielain dahje sámi kultuvrras gullet strategiija olahusjoavkkuide.

7.5.2.8 Buoret doarjja ja buorre oahpahus

Máhttodepartemeanta lea čađahan máŋga doaibmabiju mat galget leat mielde doarjumin ja nannemin skuvllaid, gielddaid ja fylkkagielddaid vejolašvuođa addit buori sámegieloahpahusa. Čakčat 2024 sohpe Máhttodepartemeanta ja Sámediggi ođđa mandáhta Åarjelsaemien Vierhtiesåafoe nammasaš máhttosiidii. Mandáhta čielggasmahttá ahte Åarjelsaemien Vierhtiesåafoe galgá sihkkarastit ahte gávdno nationála lullisámi gealbobiras mii fuolaha dán álbmotjoavkku giela, kultuvrra ja identitehta. Máhttosiida galgá fállat sámegieloahpahusa gáiddusoahpahusa, giella- ja kulturčoahkkanemiid ja bargobájiid bokte ohppiide geat sáhte oažžut báikkálaš oahpahusfálaldaga iežaset gieldda. Mandáhta dahká maiddái vejolažžan ahte Åarjelsaemien Vierhtiesåafoe sáhttá go lea kapasitehta, fállat gáiddusoahpahusa, giella- ja kulturčoahkkanemiid ja bargobájiid davvisámegielas ja julevsámegielas.

Sámi erenoamáš pedagogalaš doarjalus (SEAD), mii lea oassi Statpedas, veahkeha gielddaid ja fylkkagielddaid láhčit diliid kvalitatiiva buori oahpahussii sámegielat mánáide, nuoraide ja rávesolbmuide geain lea erenoamáš oahpahusdárbbut, ja geain oahpahuslága vuođul lea vuoigatvuohta sámegielfálaldahkii. Jagi 2023 oaččui SEAD sierra mandáhta. Dat lei dehálaš olahus Statpedii ja dohkkeheapmi ja oainnusmahttin ahte sámi mánáin ja ohppiin lea vuoigatvuohta oažžut erenoamáš pedagogalaš bálvalusa mii lea heivehuvvon sámegielagiidda. Bálvalusfálaldaga vuođđun lea buorre áddejupmi davvisámi, lullisámi ja julevsámi gillii ja kultuvrii. Mandáhta hábmen dahkkui lagas ovttasbarggus Sámedikkiin ja Sámi allaskuvllain.

Máhttodepartemeanta lea maiddái nannen Oahpahusdirektoráhta buoridan dihtii sámi fágagažaldagaid čuovvuleami, maiddái Oahpahusdirektoráhta skuvlaeaiggátovddasvástádusa Sámi joatkkaskuvllas Kárášjogas, Sámi joatkkaskuvllas ja boazodoalloskuvllas Guovdageainnus ja Åarjelsaemien Vierhtiesåafoes Aarbortes.

7.5.2.9 Sámedikki áŋgiruššan sihkkarastit kvalitatiiva buriid mánáidgárde-, oahpahus- ja oahppofálaldagaid sámiide.

Nuvttá sámegielat mánáidgárdefálaldat

Sámediggi lea jagi 2025 várren oktiibuot 7,4 miljon ruvnnu áŋgiruššamii nuvttá sámegielat mánáidgárdefálaldagain.

Dáid ruđain lea várrejuvvon 2,6 miljon ruvnnu gealboloktema ja kvalitehtaovddideami ovddidanšiehtadusaide. Mánáidgárdeeaiggádat ja mánáidgárddit mat leat dahkan ovddidanšiehtadus Sámedikki leat mielde ortnegis. Ovddidanšiehtadus geatnegahttá doaimmahit mánáidgárddiid sámi mánáidgárddiid gievrras giellaoahpahusmodeallaid ja pedagogalaš prinsihpaid vuođul. juovlamánu 2024 muttus ledje ortnegis 12 mánáidgárddi oktiibuot 179 mánáiguin.

Váhnemat geain leat mánát dáid mánáidgárddiin, ožžot váhnenmávssu gokčojuvvot. Sámediggi lea jagi 2025 bušeahtastis várren 3,7 miljon ruvnnu váhnenrefušuvnnaide.

Oassin nuvttá sámegielat mánáidgárdefálaldagas lea Sámediggi várren 1,1 miljon ruvnnu bagadeapmái ja gealboloktemii gievrras giellaoahpahusmodeallaid ja sámi pedagogalaš prinsihpaid geavaheamis. Mihttomearrin lea mánáidgárdebargit šaddet eanet diehtomielalaš giellabargin mánáidgárddis, sihkkarastin dihtii mánáide buori sámi giellaovdáneami. Sámedikki ulbmil lea maiddái ovddidit fierpmádaga mii lea mielde nuvttá sámegielat mánáidgárdefálaldaga ortnegis.

Sámegielat mánát dálá servodagas

Áŋgiruššamii Sámegielat mánát dálá servodagas lea Sámediggi várren 6,9 miljon ruvnnu jagi 2025 várás. Ruđat leat juogaduvvo njealji doarjjaortnegii:

• Sámi giellaoahpahus mánáidgárddiin – 1,845 miljon ruvnnu

• Prošeavttat ja ovddidanbarggut mánáidgárddiin – 2,705 miljon ruvnnu

• Pedagogalaš veahkkeneavvuid ovddideapmi mánáidgárddiide – 1,54 miljon ruvnnu

• Julevsáme sámástahtte – Viejega AS – 838 000 ruvnnu

Doarjja mánáidgárddiide lea gaskaoapmi dan mihttomeari ollašuhttimii ahte sámi mánáidgárdefálaldagain lea sámi sisdoallu mii ovddidat sámi mánáid ahtanuššama, oahppama ja oahppahábmema. Sámediggi lea čielggasmahttigoahtá doarjjaortnegiid mihttomeriid. Sámedikki ohcanvuđot doarjjaortnegiidda mánáidgárddiid várás leat evttohuvvon rievdadusat. Rievdadusevttohus sáddejuvvo gulaskuddamii mánáidgárddiide ja mánáidgárdeeaiggádiidda, ja eará berošteddjiide, ovdalgo rievdadusat čađahuvvojit

Árbediehtu ođđaáiggis

Sámediggi lea jagi 2025 várás várren 10,9 miljon ruvnnu áŋgiruššamii Árbediehtu ođđaáiggis. Ruđat leat várrejuvvon doarjjaortnegis Sámi mánáidgárddit ja mánáidgárddit sámi ossodagain. Doarjjaortnega ulbmil lea ahte sámi mánáidgárddit ja sámi ossodagat dáža mánáidgárddiin galget oahpahit sámi mánáide sámi giela, kultuvrra ja árbevieruid. Mánáidgárddit mat ovddidit sámi árvvuid, giela, kultuvrra ja árbemáhtu ja mat leat vuođđuduvvon sámi árvvuide, gillii, kultuvrii ja árbemáhttui vuoruhuvvojit.

Sámi sisdoallu skuvllas

Fágaođasmahttima oktavuođas lea Sámediggái leamaš dehálaš ahte sámi sisdoallu LK20S oahppoplánabuktosis galgá deattuhuvvot. Fága guoskevašvuođas ja guovddáš árvvuin boahtá ovdan ahte oahppoplána lea fakkastuvvon sámi árvvuide, gillii, kultuvrii ja servodateallimii.

Sámediggi lea jagi 2025 várás várren oktiibuot 2,3 miljon ruvnnu áŋgiruššamii Sámi sisdoallu skuvllas. Skuvlaeaiggádin sáhttet gielddat ohcet ruđaid doarjjaortnegis Árbediehtu vuođđooahpahusas.

Sámediggi vuoruha doaibmabijuid mat leat mielde eanedeamen sámi árbedieđu geavaheami skuvllas ja doppe gos máhttogaskkusteapmi sáhttá dáhpáhuvvat vuorrasiin nuorat buolvvaide. Sámediggi lea jagi 2025 várás várren 700 000 ruvnnu dán ulbmilii.

Oassálastin Sámegieloahpahusa fierpmádagas sáhttet gielddat ávžžuhettiin oahpaheddjiid ja skuvlajođiheddjiid maiddái ávkašuvvat daid ruđaiguin maid Sámediggi jahkásaččat juolluda Sámi allaskuvlii. Sámediggi lea jagi 2025 várás várren 612 000 ruvnnu dán ulbmilii.

Stipeandaortnegat – Joatkkaoahpahusa ja alit oahpu oahppit

Sámediggi lea ásahan stipeandaortnegiid movttiidahttin várás ohppiid čađahit sámegieloahpu joatkkaskuvladásis. Jagi 2025 várás lea Sámediggi várren 3,5 miljon ruvnnu ortnegii.

Sámedikkis leat maiddái stipeandaortnegat rekrutteren várás eanet sámegielstudeanttaid oahpuide main váilot sámegielagat, nu go giella- ja oahpaheaddjeoahpuide. Sámediggi lea jagi 2025 várás várren 3,6 miljon ruvnnu dan ortnegii. Sámedikki dievasčoahkkin mearrida guđe oahput galget vuoruhuvvot.

Oahpponeavvut

Sámedikki ulbmil lea ahte sámi oahppit ja oahppit sámi oahpahusain sáhttet fidnet buriid sámegielat oahppaneavvuid buot golmma sámegielain ja ahte dat čuvvot oahppoplánabuktosa Máhttolokten 2020 – sámegiella. Sámediggi lea jagi 2025 várás várren 18,5 miljon ruvnnu oahpponeavvuid ovddideapmái ja 9 miljon ruvnnu oahpponeavvuid háhkamii.

7.5.3 Sámedikki mearkkašupmi

Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna raporta čujuha dasa ahte lea stuorra implementerengaska olahahttivuođas oahpahussii sámegielas ja sámegillii ja vuoigatvuođas sámegieloahpahussii sihke mánáidgárddiin, vuođđooahpahusas ja joatkkaoahpahusas. Sámediggi čujuha Sámedikki mearrádussii áššis 008/24 Duohtavuohta ja soabadeapmi – Pilára 2: Giella ja oahpahus kommišuvnna cuiggodeapmái dárbui gielalaš áŋgiruššamii ja dárbui doaibmabijuide ollašuhttin dihtii gielalaš dásseárvvu.

Vuoigatvuođaid oktavuođas oahpahussii sámegielas ja sámegillii oaivvilda Sámediggi ahte berre biddjot guhkesáigge mihttomearrin ahte buot mánáin miehtá riikka galgá leat vuoigatvuohta oahpahussii sámegielain ja sámegielaide mii mearriduvvo oahpahuslága bokte.

Dasa lassin lea Sámediggi mearridan čuovvovačča piláras 2 Giella ja oahpahus:

Sámediggi doarju doaibmabidjoevttohusa ja oaivvilda ahte sámegielaid ealáskahttin ferte čielggasmahttot lágaid ulbmiliin. Oahpahuslága, mánáidgárdelága, sámelága 3. kapihttala ja giellalága ferte rievdadit čielggasmahttin dihtii dan mihttomeari ahte ealáskahttit sámegielaid.

(…)

Sámediggi bivdá stuorradikki ja ráđđehusa erenoamážit guorahallat implementerengaskka giellavuoigatvuođain ja oahpahus- ja oahpposuorggis dainna ulbmiliin ahte gávdnat čovdosiid mat gokčet dán gaskka.

Sámediggi lea konsulteren Máhttodepartemeantta doarjagiid birra sámegieloahpahussii. Sámediggi ja Máhttodepartemeanta sohpe ahte ođđa doarjjaortnet attášii lassesisaboađu/stuorát ruvdnosupmi skuvllaide go dat ovddit. Sámediggái leat oahpaheaddjit dieđihan ahte ođđa doarjjaortnet lea dagahan ahte skuvllat organiserejit buot ohppiid ovtta ja seamma jovkui beroškeahttá das lea go oahppis vuosttaš- vai nubbigiella. Dakkár čoavddus dagaha váddáseabbon oahpaheaddjái plánet dakkár oahpahuslážáldaga mii lea heivehuvvon ohppiid dássái.

7.6 Alit oahppu

7.6.1 Dillečilgehus

Sámi allaskuvla, UiT Norgga árktalaš universitehta ja Davvi universitehta fállet alit oahpu sámegielas. Guokte vuosttaš ásahusa fállet váldoáššis oahpu ja dutkama davvisámegillii, ja Davvi universitehta lea fas ovddasvástádus julevsámegielas ja lullisámegielas. Sámi allaskuvla lea áidnalunddot go sámegiella lea bargogiellan buot allaskuvlla doaimmain – oahpus, dutkamis ja hálddahusas. Čakčat 2024 dieđihedje buot ásahusat stuorát beroštumi sámi giellakurssaide dahje sámi oahpuide.

Čakčat 2024 álggii vuosttaš mastergrádaoahppu lullisámi giella- ja girjjálašvuođas. Dan addá Davvi universitehta Levangkes, ovttasbarggus UiT – Norgga árktalaš universitehtain.

7.6.2 Oahput maid rámmaplána mudde

Oahpaheaddjeoahput

Govva: Ole Johan Ramfjord, Davvi universitehta.

Fuolahan dihtii mánáid ja nuoraid geat hálddašit sámegiela bures, leat rámmaplánat sámi mánáidgárdeoahpaheaddjeohppui ja sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeohppui (GLU) sihke 1–7 cehkiid ja 5–10 cehkiid várás. Mearrádusat sámegielgelbbolašvuođa birra leat maiddái váldon mielde buot «dábálaš» oahpaheaddjeoahpuid rámmaplánaide sihkkarastin dihtii ahte buot Norgga oahpaheaddjeoahpuid kandidáhtain leat doarvái buorre duogáš fuolahit sámi ohppiid. GLU 1–7 cehkiid rámmaplána § 1 Ulbmil ja doaibmaguovlu viđat lađđasis lea dat ovdamearkka dihtii sátnáduvvon ná:

Vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahppu 1–7 cehkiid várás galgá máhttáhit studeantta fuolahit oahpu sámi diliid birra, das maiddái dovdat dan stáhtusa mii álgoálbmogiin lea riikkaidgaskasaččat, ja sámi ohppiid vuoigatvuođa oahpahussii oahpahuslága ja gustovaš oahppoplánabuktosiid vuođul.

Viidáseappot lea mearriduvvon sierra oahppanjovssus dan birra, dat mearkkaša gáibádusa ahte buohkat geat čađahit vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu galget ollašuhttit:

[Kandidáhta] sáhttá nannet riikkaidgaskasaš ja máŋggakultuvrralaš perspektiivvaid skuvlabarggus, váikkuhit áddejupmái sámiid stáhtusis álgoálbmogin ja movttiidahttit demokráhtalaš oassálastimii ja guoddevaš ovdáneapmái.

2023 giđa čađahedje vuosttaš golbma studeantta julevsámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu Davvi universitehtas, ja 2024 giđa čađahedje golbma vuosttaš studeantta lullisámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu, buohkat masteriin vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpus 1–7 cehkiid várás.

Davvi universitehta álggahii 2021 čavčča mánáidgárdeoahpaheaddjeoahpu sámi profiillain julevsámegielain ja lullisámegielain. Oahppu addo oasseáiggis njealji jagis, ja vuosttaš kandidáhtat galget plána mielde čađahit oahpu 2025 giđa.

Tabealla 7.8 čájeha kandidáhtaid Sámi allaskuvlla, UiT Norgga árktalaš universitehta ja Davvi universitehta sámi oahpaheaddjeoahpuin áigodagas 2022 – 2024. Jeavddahis sisaváldima geažil lea váttis oaidnit sojuid nu oanehis áigodagas. Sámi allaskuvlla mánáidgárdeoahpaheaddjeohppui lea sisaváldin juohke nuppi jagi, ja jagi 2022 rájes jagi 2024 rádjai lei čielga lassáneapmi kandidáhtalogus.

Dearvvašvuođa- ja sosiálafágaoahput

Dearvvašvuođa- ja sosiálafágaoahput leat muddejuvvon ovtta oktasaš rámmaplánas oktan láhkaásahusaiguin nationála njuolggadusaid birra juohke ohppui. Dat mearriduvvojit departemeanttaidgaskasaš ovttasbarggu vuođul gohčoduvvon RETHOS.

Okta oktasaš oahppanjoksosa čilgehusain dáid oahpuin lea ahte kandidáhta maiddái galgá dovdat sámiid vuoigatvuođaid, ja sus galgá leat máhttu ja áddejupmi sámiid stáhtusis álgoálbmogin.

Jagi 2021 mearriduvvojedje sierra nationála njuolggadusat sámi buohccedivššároahpu várás, ja UiT Norgga árktalaš universitehtas lea sámi buohccedivššároahppu. Dat addo oasseáiggis njealji jagis, ovttasbarggus Sámi allaskuvllain. Oahppobáikin lea Guovdageaidnu.

Guhtta vuosttaš kandidáhta UiT sámi buohccedivššároahpus čađahedje juovlamánus 2024. Nubbi beasuš lei álggahan oahpu ođđajagimánus 2025, ja guhtta studeantta bohte oahppoálgimii. Boahtte sisaváldin lea plána mielde jagi 2027.

7.6.3 Doaibmabidju alit oahppu

7.6.3.1 Ođđa universitehta- ja allaskuvlaláhka

Ođđa universitehta- ja allaskuvlaláhka bođii fápmui borgemánu 1. b. 2024. Das lea boares mearrádus dárogiela birra fágagiellan viiddiduvvon maiddá gustot sámegillii. Dat lea dahkkon dainna lágiin ahte paragráfii 2-3 lea lasihuvvon njuolggadus ahte ásahusain main lea erenoamáš ovddasvástádus sámi dutkamis ja alit oahpus, lea ovddasvástádus geavahit, ovddidit ja nannet sámi fágagiela. Dasto lea ásahuvvon gáibádus ahte universitehtaid ja allaskuvllaid oahpahusgiella váldonjuolggadusas galgá leat dárogiella dahje sámegiella. Dat mearkkaša ahte sámegiella lea váldon mielde láhkii čielgasit ovttadássásažžan dárogielain. Rievdadusat leat máinnašuvvon evttohusa Prop. 126 L (2022–2023) Lov om universiteter og høyskoler (universitets- og høyskoleloven) čuoggás 6.3.

Golggotmánus 2024 sáddii Máhttodepartemeanta gulaskuddamii evttohusa ahte láhkaásahusa mearridit ahte studeanttat daid ásahusain maidda lea addon sierra ovddasvástádus sámi dutkamis ja alit oahpus, lea vuoigatvuohta lágidit iehčanas barggu (bachelor- ja masterbargun, jna.) sámegillii, muhto ahte ásahusat sáhttet spiehkastit das jus dat lea fágalaččat vuođustuvvon. Gulaskuddanáigemearri lei juovlamánu 15. b. 2024, ja áigumuš lea rievdadusaid bidjat fápmui oahppojahkái 2025–2026.

7.6.3.2 Ođđa sisaváldinláhkaásahus

Dieđáhusas Meld. St. 20 (2023–2024) Opptak til høgare utdanning lea ráđđehus dieđihan ahte Máhttodepartemeanta áigu ollislaččat árvvoštallat doaibmabijuid mat sáhtte lokte sámi giellagelbbolašvuođa dieđáhusa čuovvuleami oktavuođas, ja árvvoštallat sáhttet go lassečuoggát leat heivvolaš váikkuhangaskaoapmin. Máhttodepartemeanta lea čađahan konsultašuvnnaid Sámedikkiin dan birra ja lea dál sádde gulaskuddamii evttohus ođđa sisaváldinláhkaásahussii oktan máŋga doaibmabijuin lokten dihtii sámi giellagelbbolašvuođa. Gulaskuddamis evttoha Máhttodepartemeanta ásahit ovtta lassečuoggá ohcciid várás geain lea sámegiella vuosttašgiellan joatkkaoahpahusas. Doaibmabidju galgá váikkuhit dasa ahte eanebut válljejit sámegiela vuosttašgiellan. Máhttodepartemeanta evttoha maiddái rievdadit gii dat sáhttá gilvvohallat earis daid ohcciid várás geain lea sámi giellagelbbolašvuohta ja rievdadit sámi eari ortnetvuoru. Áigumuššan lea sihkkarastit ahte earri geavahuvvo daid ohcciid várás geat leat doaibmi sámegielagat ja eastadit ahte earri duohtavuođas šaddá bajimus rádján.

7.6.3.3 Eará doaibmabijut

Sámi allaskuvla oaččui jagi 2024 Máhttodepartemeantta bušeahtas 7 miljon ruvnnu doaimma nannemii, álgooahpu viiddideapmái ja sámegiela dulkaoahpu ásaheapmái. Dasa lassin oaččui allaskuvla 2 miljon ruvnnu sámegiela álgooahppofálaldahkii ja joatkkaoahppofálaldahkii Nuorta-Finnmárkkus.

Sámi allaskuvla oaččui maiddá 3 miljon ruvdnosaš bušeahttalassáneami ja UiT Norgga árktalaš universitehta 1,5 miljon ruvnnu láhčit diliid dávgasis oahppofálaldahkii sámegielas ja ásahit sámi oahpaheaddjeoahppofálaldaga studeanttaide miehtá riikka. Viidáseappot oaččui UiT 1,5 miljon ruvnnu sámi leksikografiijaguovddáža ásaheapmái.

Davvi universitehta oaččui 3 miljon ruvnnu nannet lullisámi ja julevsámi fágabirrasiid, váikkuhan dihtii ásahit ollesárvosaš oahppofálaldaga lullisámegielas ja julevsámegielas.

Álgoálbmotvuoigatvuođat mearkkašit maiddá ahte sámiin lea vuoigatvuohta dakkár oahppofálaldahkii mii lea erenoamážit ovddiduvvon dasa ahte dustet álgoálbmoga dárbbuid sin iežaset giela, kultuvrra ja historjjá vuođul. Danne lea ásahuvvon sierra sámi buohccedivššároahppu UiT Norgga árktalaš universitehtii. Oahppu lea jurddašuvvon sidjiide geat háliidit autorisašuvnna buohccedivššárin, ja geat háliidit erenoamáš máhtu sámi kultuvrralaš, sosiála, dearvvašvuođalaš ja servodatlaš diliid birra, ja kultuvrralaš oadjebasvuođa birra. oahppu galgá sihkkarastit ahte kandidáhta oažžu áddejumi sámi servodagain, gielain, kultuvrrain, oskkuin ja buoridemiin, ja das mo sámiid oaidnu dávddaide ja dearvvašvuhtii lea leamaš, lea dál, ja rievdadan áiggi mielde. Oahppu galgá maiddái sihkkarastit gelbbolašvuođa ja guottuid mat leat vuođđun dásseárvosaš bálvalusfálaldagaide buot servodaga joavkkuid várás. Sámiid stáhtus álgoálbmogin ja sin vuoigatvuođat gielalaččat ja kultuvrralaččat heivehuvvon bálvalusaide lea erenoamážit deattuhuvvon. Maŋŋá čađahuvvon oahppomannolaga galgá kandidáhta máhttit ollislaš ja dearvvašvuođaovddideaddji buohccedivššu erenoamáš čiekŋudemiin sámi álbmoga dearvvašvuođadiliin.

7.6.3.4 Buoret vealgesihkkun

Jagi 2024 stáhtabušeahtas viiddiduvvui dálá vealgesihkkun pedagogalaš oahpuid várás, nu ahte vealgesihkkun gusto eanebuidda geain leat oahppočuoggát sámegielas ja kvenagielas oassin mánáidgárde- dahje oahpaheaddjeoahpus. Dálá vealgesihkkunortnet áŋgiruššanavádaga Finnmárku ja Davvi-Norgga várás, mii nannejuvvui 30 000 ruvnnus 60 000 ruvdnui jahkái jagi 2025 stáhtabušeahtas, váikkuha ássamii ja barggolašvuhtii gávpogiin ja čoahkkebáikkiin main lea stuorát sámi álbmot.