Bálkábargit: Gažaldagat ja vástádusat buohcanvihpančuovvoleami rievdaduvvon njuolggadusaid birra

Almmustahttináigodat

Almmustahtti: Bargodepartemeanta

Maid mearkkašit bargobiraslága ja álbmotoadjolága evttohuvvon rievdadusat buohccindieđihuvvon bálkábargi čuovvoleapmái? Dás gávnnat vástádusaid 21 gažaldahkii Prop. 89 L sisdollui mat gusket farggabut čuovvoleapmái ja njuolggadusaid rihkkumiidda jos bálkábargi buohccá.

1. Mat leat mu deháleamos geatnegasvuođat buohccindieđihuvvon bálkábargin?

Vástádus: Don galggat ovttasbargat bargoaddiin gávdnan dihtii čovdosiid mat eastadit dárbbašmeahttun guhkes buohcanvihpama. Du geatnegasvuohta lea mieldeváikkuhit bargodili láhčinbarggus mii mearkkaša fuolahit ahte čuovvolanplána ráhkaduvvo ja oasálastit gulahallančoahkkimiin, ja muitalit bargoaddái ja NAV:i bargonávccaidat birra. Dasto leat don geatnegahtton čađahit šiehtaduvvon doaibmabijuid vai farggabut sáhtát máhccat fas bargui.

2. Mii lea mu rolla čuovvolanplána ráhkadeamis?

Vástádus: Plána galgá govvidit mii galgá dahkkot vai don sáhtát leat ollásit dahje belohahkii máhccat fas bargui. Don galggat fuolahit dieđuid iežat bargonávccaid birra, divaštallat vejolaš heivehuvvon doaibmabijuid dahje eará čovdosiid vai sáhtát searvat bargoguvllot doaimmaide. Don ja bargoaddi berrebeahtti divaštallat veahkkedárbbuid NAV:s, fitnodatdearvvašvuođabálvalusas dahje earáin.

3. Mii vurdojuvvo mus gulahallančoahkkimis?

Vástádus: Vurdojuvvo ahte boađát šiehtaduvvon áigái ja báikái bargoaddi dahje NAV gohččuma mielde. Čoahkkin temá galgá leat maid don sáhtát bargat bargosajis ja vejolaš láhčindoaibmabijut. Don ja bargoaddi berrebeahtti ságastallat čuovvolanplána viidáset barggu. Lea dehálaš deattuhit makkár bargguid don sáhtát bargat, ja vurdojuvvo ahte don almmuhat iežat bargonávccaid.

4. Man guhkás lean geatnegahttojuvvon almmuhit bargonávccaidan birra?

Vástádus: Gulahallan bargoaddiin galgá dan birra makkár bargguid don sáhtát bargat. Du dávda ii galgga temán ii gulahallančoahkkimiin iige čuovvolanplánas.

5. Makkár eará barggut leat mus vuordinláhkái?

Vástádus: Vuosttažettiin galggat oažžut vejolašvuođa joatkit iežat dábálaš barggu, vejolaččat maŋŋil bargodili láhčima dahje bargoáiggi, molsut bargorusttegiid, árvvoštallan bargui máhcaheami dahje sullasaš. Jos lea dárbu dahkat siskkáldas bargosirdima, de galgá dat ráđđádallojuvvon duinna ja luohttámušolbmuin ovdal go mearrádus dahkkojuvvo.

6. Gos oaččun veahki/bagadallama?

Vástádus: Suodjalanáittardeaddjis ja luohttámušolbmos lea ovddasvástádus bálkábargi rávvet ja bagadallat, ja veahkehit gulahallat bargoaddiin ja earáiguin. Sihke suodjalanáittardeaddji ja luohttámušolmmoš sáhttiba oasálastit čuovvolanplána ságastallamiin ja gulahallančoahkkimiin jos bálkábargi dan háliida. Bargoaddi- ja bargiidorganisašuvnnat sáhttet maid rávvet ja bagadit áššiin mat gusket vuoigatvuođaide ja geatnegasvuođaide čadnon bargoorganiseremii, bargodililáhčimii, ovttaiduhttimii ja čuovvoleapmái. Don sáhtát maid ohcat veahki ja bagadallama fitnodatdearvvašvuođabálvalusas, buohccindieđiheaddjis ja NAV:s.

7. Makkár váikkuhusat šaddet jos in mieldeváikkut čuovvolanbarggus?

Vástádusat: Buohcanruhta sáhttá bissehuvvot jos it mieldeváikkut čuovvolanbarggus nugo leat geatnegahttojuvvon. Don oažžut muittuhusa iežat mieldeváikkuhan geatnegasvuođaid birra NAV:s dieđihanreive bokte bargoaddái mas kopiija sáddejuvvo dutnje jos it leat sádden dieđuid maŋŋil 1. gulahallančoahkkima. Du oasálastima birra sáhttá NAV oažžut dieđuid dan oktavuođas go bargoaddi ovcci vahku maŋŋil galgá sáddet dieđuid čuovvoleami birra.