– Ráđđehus áigu ásahit oadjebasvuođa dearvvašvuhtii go hukse nanu dearvvašvuođabálvalusaid boahtteáigái ja oanida vuordináiggiid. Vuordináigelohpádusain leat mii mearkkašahtti ollu oanidan vuordináiggiid buohcciviesuide. Seammás leat mis viidát áigumušat. Dál bidjat mii mihtu ahte divššohasat dábálaččat galget ožžon divššu dahje dikšu lea álggahuvvon 60 beaivvi sisa dan rájes go ožžot dikšomearrádusa, dadjá stádaministtar Jonas Gahr Støre.

Vuordináigelohpádusa doaibmaguoibmevuođabargu lea mielddisbuktán ahte gaskamearálaš vuordináigi dikšomearrádusa rájes dassá go dearvvašvuođaveahkki álggahuvvo lea dál oaneheamos áigi mii lea leamaš viđa jahkái. Vurdiidlohku lea dál njiedjan birrasiid 59 000 divššohasain dan rájes go Vuordináigelohpádus álggahuvvui. Seammás lea gaskamearálaš vuordináigi oažžut divššu birrasiid vihtta ja bealle mánu divššuide mat leat oassin Áigi doaibmaálggaheami indikáhtoris. Dat gustojit divššuide mat sáhttet vuordit, ii ge fáhkkabuohccánveahkkái, borasdávdadikšui ja eará divššuide maiguin lea hoahppu. Muhto dat lea goitge beare guhká. Dál bidjá ráđđehus mihtu ahte guhkit áigge vuollái galgá vuordináigi eanas divššuide leat oanehit go 60 beaivvi.

Stádaministtar Jonas Gahr Støre  ja dearvvašvuođa- ja fuolahusministtar Jan Christian Vestre ovdanbuvttiiga geassemánu 19. beaivvi ođđa vuordináigemihtu Akershus universitehtabuohcceviesus.

– Norggas galget mis leat máilmmi buoremus dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusat. Danne fertet mii sihkkarastit ahte divššohasat ožžot veahki govttolaš áiggis, eai ge galgga dárbbašit vuordit nu guhká. Vuordináigelohpádus lea buktán earenoamáš buriid bohtosiid, ja vuordináigemihtuin lávket mii viidáseappot boahttevaš stuorit lávkkiide. Áiggun rámidit dearvvašvuođabargiid dan buori

barggu ovddas maid sii dahket addin dihte buori ja jođánis divššu. Go mii olahit mihtu addit divššu 60 beaivvi sisa, de bohtet Norgga divššohasat oaidnit dikšunáiggi, mii lei ovdal ja maŋŋil, dadjá dearvvašvuođa-  ja fuolahusministtar Jan Christian Vestre.

Dát lea ođas:

  • Guhkit áigge vuollái galget divššohasat ožžon divššu dahje dikšu lea álggahuvvon 60 beaivvi sisa dan rájes go dikšunmearrádusa leat ožžon, jus fal eai leat medisiinnalaš ákkat manne divššuin ferte vuordit dahje jus divššohas ieš lea válljen maŋidit divššu. Dál lea gaskamearálaš vuordináigi dikšui birrasiid vihtta ja bealle mánu daidda divššuide mat leat oassin dálá indikáhtoris. Ođđa mihttu galgá olahuvvot guhkit áigge vuollái, muhto buohcciviesut galget dakkaviđe bargagoahtit olahandihte mihtuid ja vurdojuvvo ahte vuordináigi mearkkašahtti ollu oatnu dás duohko.
  • Divššohasat galget dainna ođđa “Mu buohcciviesuválljen” čovdosiin álkibut sáhttit válljet dikšunbáikki gaskal almmolaš buohcciviesuid ja ideála ja priváhta buohcciviesuid main lea šiehtadus almmolašvuođain. Eanas divššut galget leat oassin bálvalusas ja divššohasat sáhttet válljet dikšunbáikki mottiin boallodeaddilemiin. Dál leat unnán divššut mat gullet dan čovdosii, vuordináiggit mat addojit eai leat buot áiggiid ođasmahtton ja divššohasat fertejit ieža váldit oktavuođa buohcciviesuin gosa leat ožžon dikšomearrádusa ja dáhttut ahte dikšomearrádus sáddejuvvo viidáseappot sávvojuvvon buohccivissui. Čoavddus galgá dađistaga viiddiduvvot ja bargu álggahuvvo dakkaviđe.
  • Divššohasat galget njuolga oažžut diimmu “Njuolga diibmui” čovdosa bokte. Dat mearkkaša ahte divššohasat ožžot vuosttaš reivves válljejuvvon buohcciviesus dieđu goas ja gosa galget boahtit. Dáinna rievdademiin fertejit buohcciviesut bidjat divššohasaid johtilit vuosttaš guoros diibmui, dan sadjái go bidjat divššohasaide diimmu lagamus dáhtonii garvin dihte áigemearrerihkkuma, nugo dál dahkko. Rievdadus ásahuvvo buot dearvvašvuođadoaimmaide dán čavčča rájes.
  • Divššohasat galget álkit ja digitálalaččat sáhttit rievdadit mearriduvvon diimmu jus áigi ii oro heiveme. Dál fertejit divššohasat ieža riŋget buohccivissui jearrat ahte gávdnojit go eará guoros diimmut. Helsenorge kaleanddarfunkšunalitehta rahppo áigodagas 2026 ja 2027.
  • Ásahuvvo movttiidahttinortnet (insentivordning) mas buohcciviesut, mat váldet eambbo divššuid go dábálaččat, ožžot liigemávssu. Helse Vest lea ásahan dakkár ortnega lassi čuohpadusdoaimmaide, mas buohcciviesut ožžot birrasiid 40 proseanta lassi mávssu dan ovddas. Eará guovlluguovdasaš dearvvašvuođadoaimmat ásahišgohtet sullasaš ortnegiid dán geasi juo.
Stádaministtar Jonas Gahr Støre ja dearvvašvuođa ja fuolahusministtar Jan Christian Vestre ovdanbuvttiiga geassemánu 19. beaivvi ođđa vuordináigemihtuid buohcciviesuide
Stádaministtar Jonas Gahr Støre ja dearvvašvuođa ja fuolahusministtar Jan Christian Vestre ovdanbuvttiiga geassemánu 19. beaivvi ođđa vuordináigemihtuid buohcciviesuide. Govva: Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta
Viečča gova

Eambbo válljenvejolašvuođat “Mu buohcciviesuválljen” ortnega bokte

Ráđđehus háliida maid dakkár dearvvašvuođabálvalusa mii lea olámuttos ja lea heivehuvvon olbmuid eallimii.

– Galgá šaddat álkit válljet dan buohcciviesu gos lea oaneheamos vuordináigi, ja oažžut buoret bajilgova iežas šiehtadusaiguin “Mu buohcciviesuválljema”  bokte. Bargiidbellodat ásahii divššohasvuoigatvuođa “Friddja buohcciviesuválljema” juo 2001, ja dál leat álggahan 2026-veršuvnna nu ahte divššohasat ožžot duođas vejolašvuođa válljet dikšunbáikki, gávdnat ođasmahtton vuordináiggiid iešguđet buohcciviesuide ja dikšunbáikkiide ja galget sáhttit rievdadit iežaset diimmu digitálalaččat jus diibmu ii heive dahje jus háliida oažžut divššu eará sajis, dadjá Vestre.

Ođasmahttinbargu ja oainnusin dahkat divššuid vuordináiggeloguid, njuolga oažžut diimmu ja vejolašvuohta válljet dikšunbáikki leat muhtin doaibmabijut mat dál álggahuvvojit, vai oažžut oanehit vuordináiggiid.

– Buorre ovttasbargu oasalaččaiguin ja eambbo buvttadeapmi lea eaktun ahte galgá sáhttit oanidit

vuordináiggiid. Máŋga buohcciviesu leat juo bargan buoridemiiguin. Mii áigut hoahpuhit bargguid,

nugo ovddasvástádus- ja doaibmajuohkima, buoret logistihkain ja go earret eará beaktileappot ávkkástallat čuohpahuskapasitehta. Guovlluguovdasaš dearvvašvuođadoaimmat galget šiehtadit eambbo guhkesáiggi šiehtadusaid ideála ja priváhta buohcciviesuiguin, dadjá Vestre.

Ođđa vuordináigemihtu birra:

Ođđa mihtut gustojit jus eai leat makkárge medisiinnalaš ákkat mat dadjet ahte ferte vuordit divššuin dahje ahte divššohas ieš ii leat válljen maŋidit divššu.

Dál lea gaskamearálaš vuordináigi 171 beaivvi plánejuvvon divššuid čielggademiide  ja divššuide mat leat oassin indikáhtoris “áigi dassážii go oažžu divššu” (123 čađahanvuogi).  Ođđa mihttu guoskkaha eanas divššuid ja divššohasjoavkkuid. Divššut mat eai šatta oassin dan buoriduvvon Vuordináigelohpádusas, bohtet leat medisiinnalaččat ákkastallon.

Psyhkalaš dearvvašvuhtii galget gustot dat seamma mihtut go guoská dasa goas dikšu galgá álggahuvvot. Seammás lea áigumuš mihtidit divššu intensiteahta.

Vuordináiggelohpádusa birra:

Vuordináiggelohpádus lea bargoguoibmevuohta gaskal dearvvašvuođadoaimmaid, Legeforening, Norsk sykepleierforbund, Fagforbundet, Delta, Psykologforening, Spekter, KS, Virke, NHO Geneo ja guovlluguovdasaš dearvvašvuođadoaimmaid. Bargoguoibmevuohta ásahuvvui miessemánus 2024 dainna ulbmiliin ahte oanidit vuordináiggiid dearvvašvuođabálvalusain. Ovttasbargu joatká, ja dat ođđa vuordináigge mihtut leat sajáiduvvan bargoguoibmevuhtii.

Fáktádieđut  

Preassakonferánsa geassemánu 19. beaivvi sáhtát geahččat fas ođđasit dákko:

Neahtta-tv Lansering nye ventetidsmål

Geahča sáddaga dás

Geahča sáddaga dás