Stáhtaministara sárdni Gonagas Haralda jápmima oktavuođas

Ráhkis álbmot,

Majestehta Gonagas Harald V lea jápmán.

Olles álbmot morašta.

Olles álbmot muittaša su stuora giitevašvuođain.

Mii muittašat gonagas Haralda ráhkisvuođa iežas álbmogii.

Su leaikkastallamiid ja liekkusvuođa.

Ja su nana luohttámuša midjiide.

Dáinna luohttámušain veahkehii son min gávdnat dan buoremusa alddiineamet. Ja guhtet guoimmisteamet.

Gonagas Harald riegádii Skaugumas Askeris guovvamánu 21. b.1937.

Vuosttaš geardde goasii 600 jahkái riegádii Norgga truvdnoárbbolaš Norggas.

Son lei dušše golmmajahkásaš go soahti šattai. Gonagasbearaš šattai báhtarit, ja bearaš háddjanii dan boddii.        

Goasii vihtta jagi ásai prinssaš USA:s etniinis kruvdnaprinseassa Märthain, ja oappáidisguin Ragnhildiin ja Astridiin.

Lei stuora molsašuvvan go son 8-jahkásažžan, viđa jagi okkupašuvnna maŋŋá, máhcai ruovtturiikii, mii dál lei fas friddja riikka.

Harald lei dábálaš gánda, eahpedábálaš boahtteáiggiin.

Ieš čilgii iežas veaháš njáigun.

Máŋgga láhkai elii son dego dábálaš olmmožin min searvvis.

Son váccii vuođđoskuvlla, valáštalai ja olgunasttii ja válddii alit oahpu, fárrolaga iežas ahkásaččaiguin.

Muhto son diđii čađat ahte muhtin beaivvi son galggai šaddat Norgga gonagassan. Ja ruvdnaprinsan juo diđii Harald ahte dan doaimma son áiggui dustet láhkásis.

Dan oinniimet čielgasepmosit su ráhkisvuođas Sonjai.

Ovcci jagi son vurddii – vuosttaldemiid čađa – beassat náitalit suinna gean ráhkistii.

Soai vuittiiga loahpas – stuora vuoitun ráhkisvuhtii.

Ja dat muitalii olu dan gonagasa birra geanin Harald šattai.

Son lei dakkár olmmoš gii anii árvvus árbevieru, muhto gii duosttai dan doalvut viidáseappot ođđa áigái.

Go gonagas Olav jámii 1991:s, de muitalii gonagas Harald rahpasit ahte son ii riekta diehtán mo galggai deavdit áhčis saji.

Oasi dás beasaimet oaidnit nuppi jagi juo. Maŋŋel ođđabeaiorkána hearjidemiid Oarje-Norggas, vulggii ođđa gonagas galledit sin geat ledje massán ruovttuid ja eallinvuođu.

Oallugat muitet dán gova: Gonagas alit reddjuin ja ruoná gummestevveliiguin.

Son ii sáhttán divvut dan mii lei billahuvvan.

Muhto son sáhtii leat das.

Son oinnii. Son guldalii.

Dat šattai gonagas Haralda dovdomearkan.

Min stuorámus dáhpáhusain son lei das.

Ja nu maid stuorámus roasuin.

Nu go suoidnemánu 22. b. 2011.

Dalle deaivvadeimmet gonagasain geasa dáhpáhus maid čuozai garrasit.

Son ii viggan doalahit iežas olggobealde morraša.

Son maid moraštii, minguin fárrolaga.

Min ilut ja morrašat ledje maiddái gonagasa ilut ja morrašat.

Min gonagas lei aiddo nu: Min gonagas.

Seamma láhkai go iežas áhčči ja áddjá, de šattai gonagas Harald gonagassan iežas áiggis ja iežas áigái.

Su áigodagas ledje stuora rievdadusat Norggas.

Riikka rikkui.

Min lassáneimmet.

Mii šattaimet girjábun.

Ja boaresmállet jurdagat das ahte gii lea norgalaš, gii gulai deike, ja movt olbmot galge eallit, hástaluvvojedje.

Gonagas Harald lei ieš fárus addiime ođđa Norgii giela.

Sártnistis Gonagaspára šaddogárdedoaluin Slottsparkenis 2016:s celkkii son juoidá maid oallugat muitet:

«Norga lehpet dii. Norga leat mii».

Dát govvidii su vuođđojurdaga dan riikka birra gos son lei gonagas: Buohkat galge dovdat gullevašvuođa.

Son lei gonagas gii guldalii min ja oinnii min.  

Ja gii duohta váimmus beroštii mis.

Son bealuštii sin geat soite olgguštuvvot.

Ja luoikkai iežas jiena sidjiide geat eai álo guldaluvvon.

Maŋemus jagiid deaddigođii ahki.

Dan son ii čiegadan.

Muhto nu guhká go nagodii, jotkkii son doaimmas.

Mii muittášit iluin diimmá govaid Bjørnøyas dálkás Barentsábis.

Dronnet manai gáddái álggos. Iskkai dilálašvuođaid.

Su mielas ledje dohkálaččat.

Gonagas bođii maŋis.

Káija nalde lei traktor goallosjorriiguin vuordime. Goallosjorriid nalde lei beaŋka.

Gonagas Harald čohkkedii.

Ja de vuoddjájedje sullo nala.

Son lei, nu go ieš dajai, sáhtostuvvon máŋgga lágan vuojániiguin eallináiggistis. Muhto ii goassege dáinna lágiin.

Diekkár lei gonagas Harald: Son jorgalahtii allaáiggálašvuođa olmmošlažžan. Ja son čájehii doaimmas bokte ahte son čuovui iežan válljasániid “Buot Norgga ovddas”.

Odne lea Norga bisánan.

Min liekkus jurdagat mannet dronnet Sonjai.

Su mánáide, áddjubiidda ja olles gonagas Haralda bearrašii.

Gonagas Harald lea eretvádjolan.

Muhto su árbi eallá viidáseappot.

Olles álbmot morašta ovttas ja muittaša su giitevašvuođain.

Odne mii maiddái dearvvahat iežamet ođđa gonagasa ja dronnega, Gonagas Haakon VIII ja Dronnet Mette-Marit.

Stuora ovddasvástádus jotkojuvvo.

Soai lávkeba dál iežaska ođđa rollaide morraša čađa.

Dan soai dahkaba min luohttámušain ja min doarjagiin.

Lea buorre diehtit ahte Gonagas Haakon doalaha seamma válljasániid go iežas áhčči, áddjá ja máttaráddjá válljejedje – “Buot Norgga ovddas”.

Okta áigodat lea nohkan.

Ođđa áigodat álgá.

Gonagas lea jápmán. Ellos Gonagas!