Buhcciiddikšu nannejuvvo sullii 2 miljárdda ruvnnuin 2015:s

2015 stáhtabušeahtas evttoha ráđđehus nannet buhcciiddivššu sullii 2 miljárdda ruvnnuin, 2014 dássejuvvon bušeahta ektui.

2015 stáhtabušeahtas evttoha ráđđehus nannet buhcciiddivššu sullii 2 miljárdda ruvnnuin, 2014 dássejuvvon bušeahta ektui.

- Ráđđehus ovddida bušeahta mas buohccit leat guovddážis rievdadusain. Mii áigut geahpidit vuordináiggiid ja fuolahit ahte eanet ožžot jođáneappot divššu máŋggaid doaimmaid bakte. Mii áigut oastit bálvalusaid priváhta bálvalusfáluheddjiin fálaldatbivdaga bakte ja addit almmolaš buohcciviesuide lassáneaddji friddjavuođa dikšut eanet buhcciid. Ođastusa friddja dikšunválljejumi bakte háliida ráđđehus nannet buhcciid vuoigatvuođaid. Mii áigut sirdit fámu vuogádagas divššohahkii, dadjá dearvvašvuođa- ja fuolahusministtar Bent Høie.

Buhcciiddikšu ahtanuššá

Bušeahttaevttohus láhččojuvvo ahte buot buhcciiddivššut galget ahtanuššan sullii 2,15 proseanttain.

- Dát dagaha alla doaibmaahtanuššama ovddit jagiid ektui. Spesialistadearvvašvuođabálvalusa váldodoaimmat galget čovdojuvvot almmolaš buohcciviesuin. Mii goittot oaidnit ahte pasieantat šaddet vuordit dárbbašmeahttun guhká ovdalgo ožžot divššu, vaikko vel leage dikšunkapasiteahtta. Dan mii fertet buorebut ávkkástallat, dadjá Høie.

- Olgeš-OB-ráđđehusa guovtti vuosttaš bušeahtain leat mii láhčen stuorit ahtanuššama pasieantadivššus, go maid rukses-ruoná ráđđehus mearridii gávcci jagis doaimmahit, dadjá Høie

Friddja dikšunválljejupmi

Ráđđehus álggaha jagi 2015:s čađahit ođastusa friddja dikšunválljejumi.

150 miljovdna ruvdno galgá adnot pasieantadikšui friddja dikšunválljejumi čađaheapmi oktavuođas. Dát dagaha 0,15 proseanta pasieantadivššu oppalaš ahtanuššamis.

Friddja dikšunválljejumi vuoigatvuohta galgá álggos čađahuvvot fágaidrasttideaddji spesialiserejuvvon gárrenmirkodivššus, psyhkalašdearvvašvuođasuodjalusas ja soames osiin somáhtalaš surggis.

- Ođastus galgá oanidit vuordináiggiid, lasihit pasieanttaid válljenfriddjavuođa ja movttiidahttit almmolaš buohcciviesuid šaddat beaktileabbon, oaivvilda Høie.

Ođastusa mielde galget buohcciviesut maiddái eanet dikšunsajiid oastit dikšunfálaldagaid priváhta ásahusain haddebivdaga vuođul.

Lassáneaddji friddjavuohta almmolaš buohcciviesuide

Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta jávkada bajimus meari man galle pasieanttaid buohcciviesut sáhttet dikšut. Beaktilis almmolaš buohcciviesut sáhttet 2015 ođđajagimánu 1. beaivvi rájes dikšut eanet pasieanttaid go maid ledje bušeteren nu guhka go dan sáhttet ruhtadit áŋgiruššanjođihuvvon ruhtadeami (ISF) bakte. 2014 bušeahtas ráđđehus lasihii ISF-gollobuhtadusa 40 proseanttas 50 prosentii.

Buohcciviesuid fleksibilitehta lassána mii mearkkaša ahte šaddá álkibun, hálbbibun soahpat visttiide ja dávviriidda láigosoahpamuša.

Fágaidrasttideaddji spesialiserejuvvon gárrenmirkodikšu – lasihit dikšunsajiid 2015:s

Jagi 2014:s ožžo dearvvasvuođaregiovnnat gohččosa ahte oastit eanet jándorsajiid fágaidrasttideaddji spesialiserejuvvon gárrenmirkodivššus ideála ásahusain. Dalá mihttun lei ahte galge lasihit dikšunsajiid sullii guvttiin čuđiin daid njealji dearvvasvuođaregiovnnain. Kapasitehtanannen galgá leat čađahuvvon jagi 2015 mielde.

- Mearriduvvon njuolggadus ahte psyhkalaš dearvvašvuođadivššus ja fágaidrasttideaddji gárrenmirkodivššus goabbánai galget ahtanuššat eanet go somatihka suorggis ja mearkkaša ahte dát buohccit bures vuoruhuvvojit, dadjá Høie.

Jođáneappot diagnosa ja oanibut vuordináigi borasbuhcciide

Ráđđehus evttoha 3,5 miljovnna ruvnno joatkit álggahuvvon barggu standardiserejuvvon mannolagain boraspasieanttaide. Dat nu gohčoduvvon oktasašmannolagat galget plána mielde álggahuvvot jagi 2015:s.

- Oktasašmannolat dagaha ahte pasieanttaid dávdačielggadeapmi ja dálkkodanmannolat buohcciviesus, šaddá eanet ovttalágan, diehttevaš ja čađahuvvo jođáneappot, dadjá Høie.

Duppalastojuvvon divat jus ii boađe poliklinihkalaš iskkadeapmái

Ráđđehus evttoha duppalastit divada 320 ruvnnos 640 ruvdnui jus buohcci ii boađe poliklinihkalaš iskkadeapmái. Rievdadus lea doaimmas 2015 ođđajagimánu 1.beaivvi rájes.

‑ Leat beare máŋggas geat eai boađe lihtoduvvon iskkadeapmái poliklinihkas. Meroštusa mielde dát dagaha badjel 200 000 poliklinihkalaš iskkadeamit jahkái. Dát mearkkaša guhkit vuordináiggi eará buhcciide ja mearkkaša maiddái heajos resursaávkkástallama buohcciviesuin, dadjá dearvvašvuođa- ja fuolahusministtar Bent Høie.

Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta áigu dearvvasvuođaregiovnna bivdit várrogasvuođain dustet olbmuid geat leat mirkosorjavaččat dahje geain leat silolaš gillámušat go galget čálihit divada go eai leat leamašan poliklinihkalaš iskkadeamis. Departemeanta lea ovdal juo bivdán regionála dearvvašvuođafitnodagaid čađahit buoret bargodábiid go galget gohččut olbmuid iskkadeapmái ja muittuhit buhcciid boahtimis poliklinihkalaš iskkadeapmái.

Suohkanlaš mielruhtadeapmi

Nu movt Ráđđehusvuođus lea mearriduvvon de ráđđehus evttoha heaittihit suohkanlaš mielruhtadanortnega 2015 rájes.

- Diet lei byrokráhtalaš ortnet, mii dagahii ekonomalaš eahpevissisvuođa suohkaniidda, iige lean makkárge optimála vuohki movt buoridit ovttasdoaimma suohkaniid ja buohcciviesuid gaskkas, dadjá Bent Høie.

Ordnet álggahuvvui 2012:s. Dat mielddisbuktá ahte sullii 5,67 miljárdda ruvdno sirdojuvvo Gieldda- ja ođasmahttindepartemeanta bušeahtas Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta bušehttii ja sajáiduhttojuvvo fas áŋgiruššanvuođustuvvon ruhtadeapmái.