Ulbmillaš plána eanet dutkama várás

Odne ovddida ráđđehus vuosttaš guhkesáiggeplána dutkama ja alit oahpahusa birra. Ráđđehus dieđiha ceahkkálastinplána mas lea 1,4 miljárdda ruvdno dávviriidda, rekruterenvirggiide ja doaimmaide mat galget movttiidahttit vel eanet searvat eurohpálaš dutkanovttasbargui.

Odne ovddida ráđđehus vuosttaš guhkesáiggeplána dutkama ja alit oahpahusa birra. đđehus dieđiha ceahkkálastinplána mas lea 1,4 miljárdda ruvdno dávviriidda, rekruterenvirggiide ja doaimmaide mat galget movttiidahttit vel eanet searvat eurohpálaš dutkanovttasbargui.

 

Plána mearkkaša historjjálaš áŋgiruššama mas ráđđehus fas mearrida áigemeari ja ulbmila dutkanáŋgiruššamiidda. Ráđđehus áigu geavahit ovtta proseanta bruttoálbmotbuvttadusas dutkan ja ovdánahttin (FoU) suorgái, ja lea mihttomearrin ahte dán galgat joksat 2019-2020 áigodagas..

 

-  Guhkesáiggeplánain mii čujuhat movt boahtte áiggis sihkkarastit sihke bargosajiid ja čálggu. Jus dainna galgat lihkostuvvat, de leat áibbas dehálaš ahte mis lea dutkan ja oahpahus mas lea hui buorre kvaliteahta, dadjá máhttoministtar Torbjørn Røe Isaksen.

 

Guhkesáiggeplánas lea golbma bajitdási mihttomeari: Nannet Norgga gilvalanvuoimmi ja ođđahutkamušcoavcci, gálgat stuorra servodathástalusaid ja ovddidit báras fágabirrasiid.

 

Ráđđehus áigu viiddidit juolludemiid guđa guhkesáiggi vuoruhansurggiide: 

  • Áhpi
  • Dálkkádat, biras ja birasustitlaš energiija
  • Ođasteapmi almmolaš suorggis ja buoret ja beaktilat čálgo-, dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid
  • Veadjehahtti teknologiijat
  • Ođasteaddji ja nuppástusábas ealáhusdoaimma
  • Fágabirrasat njunnošis máilmmis 

-  Vai joksat guhkitáiggeplána mihttomeriid, de evttohat eanet juolludit doaimmaide mat dagahit eanet čeahpes fágaolbmuid, buoret dávviriid ja eanet ovttasbarggu eará riikkaiguin, cealká Røe Isaksen.

 

2015–2018 áigodagas ráđđehus evttoha:

  • Viiddidit 500:in ođđa rekruhttenvirggiiguin.
  • Lasihit juolludemiid dutkaninfrastruktuvrii 400 miljovnna ruvnnuin.
  • Lasihit juolludemiid vai sáhttit movttiidahttit searvama EO dutkama ja ođasteami rámmaprográmma, Horisont 2020, 400 miljovnna ruvnnuin.

 

- Mii áigut maiddái vuoruhit guokte dehálaš vistti mat dorjot mihttomeriid maid mii leat mearridan guhkesáiggeplánas, ođđa eallindieđalaš visti Oslo Universitehtii ja ođasmahttit Mearrateknihkalaš guovddáža Troandimis, dadjá Røe Isaksen.

 

2015 bušeahtas ráđđehus čuovvola guhkesáiggeplána áigumušaid 660 miljovnna ruvdnosaš juolludemiin. Juolludeamit oktiibuot dutkamii ja ovdáneapmái (FoU) lassánit 2,1 miljárdda ruvnnuin 2015:s. Dát vástida 4,2 proseanta duohtalassáneami 2014 - 2015 rádjai. Stuorimus doaibmabijuin lea 100 miljovnna rudno vuoruhit máilmmi njunuš fágabirrasiid, 100 miljovdna ruvdno dutkaninfrastruktuvrii ja 60 miljovnna ruvdno friddja prošeaktadoarjagiidda ja 115 miljovnna ruvdno movttiidahttimis Norgga oassálastima Horisont 2020:s.

 

-  Lea dehálaš ahte čađahuvvo eanet dutkan ealáhuseallimis. Danin mii nannet moanaid ortnegiid mat galget dahkan dán eanet geasuheaddjin, dadjá Røe Isaksen.

 

Geavaheaddji háldejuvvon innovašuvdnalávdi (BIA) evttohuvvo nannejuvvot 70 miljovnna ruvnnuin, áhpedutkan 40 miljovnna ruvnnuin ja FORNY 2020 evttohuvvo nannejuvvot 20 miljovnna ruvnnuin. Viidáset áigu ráđđehus nannet Skattefunn nammasaš ortnega. Dat mearkkaša sullii 120 miljovnna ruvnno.