Vuoruhat oahpaheddjiid, alit oahpu ja dutkama

Máhttosuorgái ráđđehus árvala áŋgiruššat oahpaheddjiid lassi- ja joatkkaoahpu ovdii. Dasa lassin nannejuvvo FoU-suorgi ja universitehtat.

-Dát bušeahtta lea dušše vuosttas lávki, muhto dat čájeha čielgasit ahte ráđđehus vuoruha máhtolašvuođa, cealká máhttoministtar Torbjørn Røe Larsen.

Oahpaheddjiidlokten

Ráđđehus háliida ahte 750 eanet oahpaheaddji, oktiibuot 2600 oahpaheaddji galget 2014 čavčča rájes ožžot joatkkaoahpu “Gelbbolašvuohta ovddida kvalitehta” ortnega bokte. Ortnet deattuha matematihka ja luonddufágaid.  Lassin ásahuvvo ođđa stipeandaortnet oahpaheddjiid várás geat váldet joatkkaoahpu erenoamážit matematihkas ja luonddufágain. 450 oahpaheaddji sáhttet oažžut dákkár stipeandda jagi 2014 rájes. Universitehtat ja allaskuvllat ožžot vel lassin 50 miljovnna kruvnnu vai sáhttet eanet oahpaheddjiide fállat lassi- ja joatkkaoahpu boahttevaš jagiid.

-Leat máŋga buori fálaldaga maid skuvllain sáhtašii álggahit, muhto mii álgit dainna mii lea deháleamos. Oahpaheaddji lea čoavdda buoridit ohppiid máhtolašvuođa  skuvllas. Danne áigut mii geavahit olu ruđaid dahkat čeahpes norgga oahpaheddjiid ain čeahpibun, dadjá Røe Isaksen.

Nannet fidnofágaid

Juohke jagi leat sullii 6 000 oahppi geat eai oaččo skuvlasaji. Ráđđehus árvala lasihit ruhtadoarjaga fága- ja fidnofágaide mii lea 114 miljovnna kruvnnu eanet go ruksesruoná ráđđehusa bušeahttaárvalus. Das árvaluvvo geavahit fylkkagielddaid oahpahalliortnegii  oktiibuot 79 miljovnna kruvnnu. Dat mielddisbuktá vejolašvuođa lasihit doarjaga juohke oahpahallái 3 500 kruvnnuin ja ásahit movttiidahttindoarjaga ođđa oahpahallifitnodagaide.

-Mii lasihat oahpahallidoarjaga vái fitnodagaide ja almmolaš ásahusaide šaddá álkibun váldit sisa  oahpahalliid, dadjá Røe Isaksen.

Mánáidgárddiin galgá dássi buoriduvvot

Ráđđehus árvala juolludit 69 miljovnna kruvnnu vai priváhta ja gielddamánáidgárddit meannuduvvojit ovttadássásaččat. Borgemánu 1.b.2014 rájes lasihuvvo vuolimus doarjja priváhta mánáidgárddiide  96 proseanttas 98 prosentii  dan stáhtadoarjaga ektui maid gielddamánáidgárddit ožžot. Čeahpes jođiheaddjit leat mávssolaččat mánáidgárddiid kvalitehtii, ja ráđđehus árvala danne lasihit doarjaga mánáidgárddiid jođiheaddjiohppui  10 miljovnna kruvnnuin 2014:s. Ráđđehus árvala joatkit bajimus hatti  seammá dásis jagi 2014 go 2013. Dat mearkkaša ahte bajimus haddi galgá leat  2405 kruvnnu mánnui.

Buoret kvalitehta alit ohppui

Ráđđehus áigu universitehtaide ja allaskuvllaide lasihit vuođđodoarjaga  oktiibuot 100 miljovnna kruvnnuin boađusvuođđuduvvon ruhtadanortnega bokte.  Inšenevraoahpahussii juolluduvvo maid 50 miljovnna rusttegiid ođasmahttimii ja buorideapmái.  

Ráđđehus árvala 100 miljovnna kruvnnu ođasmahttit ja divodit Norgga teknihkalaš-luonddudieđalaš universitehta (NTNU) huksehusaid ja laboratoriaid jagi 2014.

Oahpahusdoarjaga lassáneapmi ii leamaš goassige daid maŋimuš 10 jagiid nu stuoris go dál. Loatnakássa vuođđodoarjaga mii skuvlajagi 2013-14 leai 9 440 kruvnnu mii árvalat lasihit 9 785 kruvdnui  skuvlajahkái 2014-15. Vuođđodoarjaga lassáneapmi  skuvlajahkái dahká de 3 450 kruvnnu. Ráđđehus ii áiggo ásahit 11 mánnosaš oahpahusdoarjjaortnega.

Ráđđehus vuoruha dutkama

Ráđđehus vuoruha dutkansuorggi ja árvala 320 miljovnna kruvnnu eanet  go maid Stoltenberg-ráđđehus lei árvalan bušeahttaárvalusastis. Ráđđehus vuoruha erenoamážit ealáhusgullevaš  dutkama. Ráđđehus árvala jahkái 2014 oktiibuot 27,7 miljárdda kruvnnu dutkamii ja ovddideapmái (FoU). Reálavuoitu lea de sullii 3,4 proseantta  jagi 2013 ektui. Lassin bohtet vel Vearrogeassinortnega bohtosat  , mii  jahkái 2014 meroštallojuvvo sullii 1,8 miljárdda kruvnnu, ja ovddit ráđđehusa bušeahttaárvalusa ektui dahká lassáneapmi 160 miljovnna kruvnnu.  Almmolaš juolludus lassána sullii 0,5 miljárdda kruvnnuin.

Rávisolbmuid oahpahus nannejuvvo

Sihkkarastin dihte ahte olbmot eai duvdiluvvo eret bargoeallimis dárbbašlaš vuođđogálggaid geažil, ráđđehus árvala jahkái 2014 lasihit juolludusa 45 miljovnna kruvnnuin Prográmmii mii galgá ovddidit vuođđogálggaid bargoeallimis (BKA). Lasáhus lea 47 proseantta eanet go maid ovddit ráđđehus leai árvalan iežas bušeahttaárvalusas.  Ruđat galget vuoruhuvvot nannet ortnega ja BKA ođđa doaibmabijuid. Dás rájes lea vejolaš juolludit BKA-doarjaga oahpahussii  bargosajis  gos unnitloguide ja sisafárrejeddjiide oahpahuvvo njálmmálaš dárogiella ja eará dárbbašlaš vuođđomáhttu.

Ráđđehus áigu álggos nannet deháleamos áššiid. Nu go leat almmuhan, de eat joatkke skuvllaid šaddo- ja ruonasortnega nuoraidskuvllas. Ráđđehus heaittiha maid kulturskuvlaoahpahusa skuvllain jagi 2014 čavčča rájes. Bajimus haddi mánáidgárddiin joatkašuvvá seammá reáladásis go 2013, ja árvalit maid geassit árvalusa, man mielde mánáid váldet mánáidgárdái guovtti juogus. Ráđđehus áigu gávdnat álkit čovdosiid sisaváldimii.