Finnmárkkuláhka

Láhka geassemánu 17. 2005 nr. 85 riektediliid ja eatnamiid ja luondduvalljodagaid hálddaheami birra Finnmárkku fylkkas (finnmárkkuláhka)

Kapihtal 1 Dábálaš mearrádusat

§ 1 Lága ulbmil
Lága ulbmil lea lágidit diliid nu, ahte eatnamat ja luondduvalljodagat Finnmárkku fylkkas hálddahuvvojit dássedis ja ekologalaččat suvdinnávccalaš vuogi mielde fylkka ássiide buorrin ja earenoamážit sámi kultuvrii, boazodollui, meahcásteapmái, ealáhusdoaimmaheapmái ja servodateallimii vuođusin.

§ 2 Doaibmaviidodat
Láhka gusto gittaopmodagaide ja čázádagaide oktan luondduvalljodagaiguin Finnmárkku fylkkas. Gáddesárgás gusto láhka nu guhkás merrii go ovttaskas oamastanvuoigatvuohta ollá.

§ 3 Gaskavuohta álbmotriektái
Láhka gusto daid ráddjehusaiguin mat čuvvot ILO-konvenšuvnnas nr. 169 eamiálbmogiid ja čearddaid birra iehčanas stáhtain. Láhka galgá adnojuvvot álbmotrievtti njuolggadusaid mielde álgoálbmogiid ja veahádagaid birra ja daid mearrádusaid mielde mat leat šiehtaduvvon vieris stáhtaiguin guolásteami birra rádjačázádagain.

§ 4 Sámedikki válddahusat meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheapmái
Sámediggi sáhttá addit válddahusaid dasa, mo meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheami váikkuhus sámi kultuvrii, boazodollui, meahcásteapmái, ealáhusdoaimmaheapmái ja servodateallimii galgá árvvoštallojuvvot. Válddahusaid galgá departemeanta dohkkehit. Departemeanta iská leatgo válddahusat vuost tas čuoggá ráma siskkobealde, ja leatgo hábmejuvvon heivvolaš vuogi mielde.
Áššiin meahcceeatnamiid nuppástuvvan geava - he ami birra galget stáhtalaš, fylkkagielddalaš ja gielddalaš eiseválddit árvvoštallat, mo nuppástupmi váikkuha sámi kultuvrii, boazodollui, meahcásteapmái, ealáhusdoaimmaheapmái ja servodateallimii. Sámedikki válddahusat galget adnojuvvot sámi beroštusaid árvvoštallama vuođusin vuosttas čuoggá mielde.

§ 5 Gaskavuohta bissovaš vuoigatvuođaide
Sámit leat oktasaččat ja oktagaslaččat bistilis eanaja čáhceguovlluid geavahemiin rábidan vuoigatvuođaid eatnamiidda Finnmárkkus.
Láhka ii guoskkat oktasaš dahje oktagaslaš vuoi gatvuođaid, maid sámit ja earrásat leat rábidan oama stusa dahje dološ áiggi rájes geavaheami bokte. Dát gusto maiddái daid vuoigatvuođaide, mat boazodolliin leat dákkár vuđđosa alde dahje boazodoallo lága mielde.
Nannen dihtii vuoigatvuođaid mahtodaga ja sis doa lu, mat sámiin ja earrásiin leat oamastusa da hje dološ áiggi rájes geavaheami vuođul dahje eará vuđđosa alde, ásahuvvo komišuvdna mii galgá čielggadit vuoigatvuođaid Finnmárkku eatnamiidda ja čáziide, ja sierraduopmostuollu mii galgá mearridit soahpameahttunvuođaid dakkár vuoigatvuođaid alde, vrd. kapihtal 5.

Kapihtal 2 Finnmárkkuopmodat

§ 6 Finnmárkkuopmodaga riektedilli
Finnmárkkuopmodat (Finnmarkseiendommen) lea Finnmárkkus sierra riektesubjeakta, mii galgá hálddahit eatnamiid ja luondduvalljodagaid jna, maid dat oamasta lága ulbmila mielde ja dán lága njuolggadusaid mielde.

§ 7 Finnmárkkuopmodaga stivra
Finnmárkkuopmodaga jođiha stivra, mas leat guhtta olbmo.
Finnmárkku fylkkadiggi ja Sámediggi válljeba ieža goabbáge golbma lahtu oktan persovnnalaš sadjásašlahtuiguin. Lahtut ja sadjásašlahtut galget ássat Finnmárkkus. Sámedikki válljen lahtuid gaskkas galgaba uhcimustá okta stivrralahttu ja su sadjásašlahttu leat boazo doalu ovddasteaddjit. Sihke lahttun ja sadjásašlahttun galgaba guktot orgánat válljet sihke nissoniid ja dievdduid. Orgána galgá válljet lahtuid ja sadjá sašlahtuid ovtta ollái. Stivrralahttun dahje sadjásašlahttun ii sáhte válljet Finnmárkku opmodaga virgehasaid, Finnmárkkuopmodaga rehketdoallodárkkistead dji ja gozihanlávdegotti lahtuid ja sadjásašlahtuid. Láhka geassemánu 17. 2005 nr. 85 riektediliid ja eatnamiid ja luondduvalljodagaid hálddaheami birra Finnmárkku fylkkas (finnmárkkuláhka)
Stivrralahtut ja sadjásašlahtut nammaduvvojit njealji jahkái háválassii. Ii oktage sáhte leat stivrralahttun eambbo go logi jagi oktilassii.
Stivrralahtuid ja sadjásašlahtuid sáhttá bidjat eret dat orgána, mii lea nammadan guoskevačča. Orgána galgá dalle ođđasis válljet lahtuid ja sadjásašlahtuid ovtta ollái. Stivrralahtuin ja sadjásašlahtuin lea vuoigatvuohta luohpat ovdal go bálvalusáigi lea nohkan, juos lea earenoamáš árta. Stivrii ja orgánii, mii lea nammadan guoskevačča, galgá addojuvvot govttolaš ovddalgihtedieđáhus. Njealját lađđasa nubbi čuokkis gusto seamma láhkai.
Stivra vállje ieš lahtuidis gaskkas jođiheaddji ja várrejođiheaddji. Juos ii oktage oaččo eanetlogu, de mearrida Finnmárkku fylkkadiggi leaskalohkojagiin ja Sámediggi bárralohkojagiin guhtemuččat guđa lahtus galgaba leat jođiheaddji ja várrejođiheaddji.

§ 8 Dárkileappot gorreválggaid birra
Stivrralahtuid ja sadjásašlahtuid válggat galget dollojuvvot gorreválgan nugo namahuvvo gielddalágas § 37, juos uhcimustá okta orgána lahtuin dan gáibida.
Juos gorreválggain lea dárbbašlaš deavdit gáibádusa, man mielde lahtuid ja sadjásašlahtuid gaskkas galget leat sihke nissonat ja dievddut, de galgá beare uhccán ovddastuvvon sohkabeali evttohasaid loktet badjeliidda dan listtas, mii lea ožžon uhcimus jienaid daid listtaid gaskkas mat galget ovddastuvvot. Juos leat ovtta meare jienat, de mearriduvvo vuorbádeami bokte guđe listtas loktejuvvo badjeliidda.
Juos gorreválggain Sámedikkis lea dárbbašlaš deavdit gáibádusa, ahte okta stivrralahtuin ja su sadjásašlahttu galgaba leat boazodoalu ovddastead djit, de galgá boazodoalu ovddasteddjiid loktet badjeliidda dan listtas, mii lea ožžon uhcimus jienaid daid listtaid gaskkas, mat galget ovddastuvvot ja main leat dakkár evttohasat. Juos ii leat oktage dakkár lista, de manná maŋimuš stivrrasadji boazodoalu ovddasteddjiide, geat leat dan listtas mii lea ožžon eanemus jienaid daid listtaid gaskkas, main leat dakkár evtto hasat. Juos leat
ovtta meare jienat, de mearriduvvo vuorbádeami bokte, gu đe lista lea ožžon eanemus dahje uhcimus jienaid.

§ 9 Stivrra dahkamušat ja áššegieđahallan
Finnmárkkuopmodaga hálddaheapmi gullá stivrii. Stivra galgá fuolahit doibmii bealuštahtti organiserema. Stivra galgá dárbbašlaš olis mearridit plánaid, budjeahta, válddahusaid ja bagadusaid doibmii. Stivra čađaha guorahallamiid, maid atná dárbbašlažžan
vai sáhttá doaimmahit dahkamušaidis. Stivra čađaha guorahallamiid, juos okta stivrralahttu gáibida dan.
Stivrrajođiheaddji galgá fuolahit, ahte áigeguovdilis áššit gieđahallojuvvojit stivrras ja ahte stivra gohččojuvvo čoahkkimiidda ulbmillaš vuogi mielde ja govttolaš áigemeriin. Okta stivrralahttu sáhttá gáibidit stivrra gieđahallat dihtoáššiid.
Stivra galgá gieđahallat áššiid čoahkkimis, juos jođiheaddji ii gávnnat ahte ášši sáhttá ovdandivvut stivrii čálalaččat dahje gieđahallat eará sihkkaris vuogi mielde. Okta stivrralahttu sáhttá gáibidit čoahkkingieđahallama.
Stivra sáhttá dahkat mearrádusaid, go uhcimustá vihtta lahtu leat das. Mearrádusat dahkkojuvvojit dábálaš eanetloguin, juos eará ii čuovo §:s 10. Go leat ovtta meare jienat, de mearrida stivrrajođiheaddji jietna. Stivra addá jahkásaččat muitalusa gozihanlávdegoddái
Finnmárkkuopmodaga doaimmas. Muitalusas galgá namalassii čilget meahcceeatnamiid geavaheami nuppástumiid ja árvvoštallat maid nuppástumit mearkkašit sámi kultuvrra luondduvuđđosii, boazodollui, meahcásteapmái, ealáhusdoaimmaheapmái ja
servodateallimii.
Stivra mearrida ieš iežas mávssu. Mávssu máksá
Finnmárkkuopmodat.

§ 10 Áššit meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheami ja gittaopmodagaid luobaheami jd. birra
Áššiin meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheami birra galgá Finnmárkkuopmodat árvvoštallat, mo nuppástupmi váikkuha sámi kultuvrii, boazodollui, meahcásteapmái,  ealáhusdoaimmaheapmái ja servodateallimii. Sámedikki válddahusaid § 4 mielde galgá
atnit vuođđun sámi beroštusaid árvvoštallamis vuosttas čuoggá mielde. Mearrádusat meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheami birra gáibidit álo uhcimu stá njealji stivrralahtu doarjaga, juos olles uhcit lohku vuođđudallá oainnus sámi kultuvrra, boazodoalu, meahc ásteami, ealáhusdoaimmaheami ja servodateallima destii mii lea árvvoštallojuvvon Sámedikki válddahusaid vuođul. Juos eanetlogus eai leat eambbo go njealjis, de sáhttá uhcitlohku stivrračoahkkima áigge ovtta oli gáibidit ášši Sámedikki gieđahallamii. Juos Sámediggi ii dohk ket eanetlogu mearrádusa, dahje ii gieđahala ášši govttolaš áiggi sisa, de sáhttá stivrra eanet lohku ovtta oli gáibidit Finnmárkkuopmodaga váldit ášši ovdan Gonagasain, gii mearrida dohkkehuvvogo mearrádus. Mearrádusa dohkkeheapmi dahká stivrramearrádusa mađđása.
Juos evttohusa meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheami birra, mii juogo gusto dušše Kárášjoga, Guovdageainnu, Unjárgga, Porsáŋggu ja Deanu gildii dahje gusto dušše reasta Finnmárkui, dorjot golbma ja dušše golbma stivrralahtu, de sáhttet golbma stivrralahtu
ovtta oli gáibidit ášši gieđahallat oktii vel. Dán gieđahallamii ii searvit Finnmárkku fylkkadikki válljen maŋimuš stivrralahttu, juos ášši gusto Kárášjoga, Guov dageainnu, Unjárgga, Porsáŋggu ja Deanu gieldda meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheapmái. Juos ášši gusto reasta Finnmárkku meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheapmái, de ii searvit Sámedikki válljen maŋimuš stivrralahttu gii ii ovddas boazodoalu. Ášši mearriduvvo dábálaš eanetloguin. Juos mearriduvvo meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheapmi golmma ja dušše golmma stivrralahtu doarjagiin ja olles uhcitlohku vuođđudallá oainnus sámi kultuvrra,
boazodoalu, meahcásteami, ealáhusdoaimmaheami ja servodateallima destii mii lea árvvoštallojuvvon Sámedikki válddahusaid vuođul, de sáhttá uhcitlohku ovtta oli stivrračoahkkima áigge gáibidit ášši Sáme dikki gieđahallamii. Nuppi lađđasa goalmmát ja njealját čuokkis gusto seamma láhkai.
Nubbi ja goalmmát lađas gustojit seamma láhkai virgehasaid ja earrásiid fápmudeapmái dahkat mearrádusa meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheamis.
Vuosttas lađđasis njealját lađđasii gustojit seamma láhkai áššiide meahcceeatnamiid dahje vuoigatvuođaid meahcceeatnamiin luobaheami ja láigoheami birra. Dán paragráfa mearrádusat eai gusto kapihttalis 3 namahuvvon áššiide.
Mearrádusaid gittaopmodaga luobaheamis, mat leat dahkkojuvvon uhcit go njealji stivrralahtu doarjagiin, ferte Sámediggi ja Finnmárkku fylkkadiggi dohkkehit. Vuosttas čuokkis ii gusto daid opmodagaid
luobaheapmái mat leat čuldojuvvon almmolaš juohkogávppi bokte ja mat leat biddjojuvvon huksenguovlun plánain plána- ja huksenlága mielde, dahje čuldojuvvon duktasajiide maidda lea huksejuvvon.

§ 11 Áššit mat gusket virgehasaid bargodillái ja riektedillái
Finnmárkkuopmodaga virgehasat válljejit gaskkasteaset ovddasteaddji, gii searvá Finnmárkkuopmodaga stivrii go dat gieđahallá virgehasaid bargodillái dahje riektedillái guoski áššiid. Virgehasaid ovddasteaddjis lea sárdnun- ja evttohanvuoigatvuohta, muhto ii jienastanvuoigatvuohta.
Virgehasaid ovddasteaddjis ii leat vuoigatvuohta leat mielde gieđahallamin daid áššiid, mat gustojit bargoaddi ráhkkaneapmái šiehtadallat bargiiguin, bargogiččuide, riektesoahpameahttunvuođaide bargiidorganisašuvnnaiguin dahje tariffašiehtadusaid eretcealkimii guoskevaš áššiin.

§ 12 Ovddastus
Stivra ovddasta Finnmárkkuopmodaga olggosguvlui ja vuolláičállá fi rpmá beales.
Stivra sáhttá addit ovtta dahje máŋgga stivrralahttui dahje eará nammejaolbmuide vuoigatvuođa vuolláičállit Finnmárkkuopmodaga firpmá beales. Vuoigatvuođa vuolláičállit fi rpmá beales sáhttá goas ihkinassii rávkat ruoktot.
Juos oktage, gii ovddasta Finnmárkkuopmodaga olggosguvlui dán mearrádusa mielde, lea mannan guhkkelii go su váldi juoksu, de háldogeavaheapmi ii čana Finnmárkkuopmodaga, go Finnmárkkuopmodat duođašta ahte mieldešiehtadalli áddii dahje livččii galgan áddet, ahte lea mannan guhkkelii go váldi juoksu ja ahte livččii riidán rehálašvuođa dahkat háldogeavaheami gustojeaddjin.

§ 13 Rehketdoallu, rehketdoallodárkkisteapmi ja logaheapmi
Finnmárkkuopmodat doallá rehketdoalu rehketdoallolága njuolggadusaid mielde.
Rehketdoalu galgá stáhta autoriseren rehketdoallodárkkisteaddji dárkkistit. Rehketdoallodárkkisteaddji galgá juohke rehketdoallojagi addit dárkkástusmuitalusa
Finnmárkkuopmodaga stivrii.
Finnmárkkuopmodat galgá logahuvvot fi tnodatlogaheapmái.

§ 14 Bántideapmi ja vealgeoaguheapmi
Gittaopmodaga, man Finnmárkkuopmodat oama sta ja daid ráddjejuvvon vuoigatvuođaid, mat Finnmárkku opmodagas leat earáid oamastan gittaopmo dagas, ii sáhte bidjat dáhkádussan vealggi dahje eará geatnegasvuođaid ovddas eaige dat sáhte leat
velgoheaddjiduoguštanáhtun. Dát ii dattege gusto dak kár opmodagaide ja ráddjejuvvon vuoigatvuođaide opmoda gain, mat leat čuldojuvvon almmolaš juohkogávppi bokte ja mat leat biddjojuvvon huksenguovlun plánain plána- ja huksenlága mielde, dahje čuldojuvvon
duktasajiide maidda lea huksejuvvon.
Finnmárkkuopmodaga ii sáhte reastaluhttit dahje álggahit das vealgešiehtadallamiid.

§ 15 Badjebáhcaga juogadeapmi
Juos Finnmárkkuopmodagas lea báŋkoduksan, reaidaruhtan dahje sullasaš aktivan, main lea gessojuvvon vejolaš vealggi ovddas, eambbo go dat mii dárbbašuvvo várrin váfi stit doaimma, de sáhttá stivra mearridit ahte badjebáza ollásit dahje oassálassii mákso juvvo Finnmárkku fylkkagildii, Sámediggái, fylkka gielddaide dahje dakkár oktasašávkki ulbmiliidda, mat bohtet fylkka ássiide buorrin.

§ 16 Gozihanlávdegoddi
Stivrra doaimma geahččá bearrái gozihanlávdegoddi, mas leat golbma lahtu. Finnmárkku fylkkadiggi, Sámediggi ja Gonagas nammadit guhtege ovtta lahtu oktan persovnnalaš sadjásašlahtuin. Lahttun ja sadjásašlahttun galgá iešguhtege orgána nammadit
dievddu ja nissona. Stáhta nammadan lahttu ja sadjásašlahttu galgaba deavdit gáibádusaid, maid duop mostuolloláhka bidjá alimusrievttiduopmáriidda. Lahtut ja sadjásašlahtut nammaduvvojit gitta njealji jagi rádjai háválassii. Ii oktage sáhte leat lahttun eambbo go logi jagi oktilassii. Lahttu, gean stáhta lea nammadan, lea lávdegotti jođiheaddji.

Gozihanlávdegoddi galgá:
a) gozihit ahte Finnmárkkuopmodaga doaibma jođihuvvo finnmárkkulága ja eará láhkamearrádusaid mielde,
b) válljet ovtta dahje máŋga stáhta autoriseren rehket doallodárkkisteaddji dárkkistit Finnmárkkuopmodaga rehketdoalu,
c) dohkkehit Finnmárkkuopmodaga jahkerehketdoalu, jahkemuitalusa ja dárkkástusmuitalusa,
d) dohkkehit stivrra mávssu,
e) dohkkehit loanahemiid ja dáhkidemiid ja
f) dohkkehit badjebáhcaga juogadeami.

Juos leat sierramielalašvuođat, de eanetlohku mear rida. Mearrádusaide nugo namahuvvo nuppi lađđasis bustávas e ja f gáibiduvvo ovtta miela lašvuohta.
Gozihanlávdegoddi galgá fi dnet buot dábuhahtti dieđuid Finnmárkkuopmodagas, maid dárbbaša dahkamušaidis čađaheapmái dán paragráfa mielde.
Gozihanlávdegoddi addá jahkásaččat raportta Finnmárkku fylkkadiggái, Sámediggái ja departementii. Raporttas galgá gozihanlávdegoddi čilget gozihandoaimmas, árvvoštallat stivrra jahkemuitalusa ja dilálašvuođaid maid dat siskkilda, ja árvvoštallat mo dát láhka
doaibmá ja leago sávahahtti dan nuppástuhttit.
Gozihanlávdegotti goluid máksá Finnmárkkuopmodat. Mávssu lahtuide ja sadjásašlahtuide máksá dat orgána, mii lea nammadan guoskevačča.

§ 17 Stivrralahtuid je. ráŋggáštus- ja buhtadasovddasvástádus
Stivrra lahttu, fi rpmávuolláičálli, rehketdoallodárkkisteaddji, hovdejeaddji virgehas geasa lea addo juvvon váldi dahkat mearrádusaid Finnmárkkuopmodaga beales ráddjejuvvon áššeduovdagiid siskkobealde, dahje gozihanlávdegotti lahttu, gii fasttes jearggahisvuođain čađaha dahkamušaidis Finnmárkku opmodaga ovddas, ráŋggáštuvvo sáhkuiguin dahje čavgejeaddji dilálašvuođain giddagasain gitta jagi rádjai.
Stivrra lahttu, gii eaktodáhtus dahje sahtedohko lea dagahan Finnmárkkuopmodahkii manahusa luohttámušdoaimma čađahettiin, leat geatnegas buhttet manahusa. Gozihanlávdegoddi mearrida, gáibiduvvogo buhtadas.

§ 18 Gaskavuohta almmolašvuođaláhkii ja hálddašanláhkii
Finnmárkkuopmodahkii gusto hálddašanlága kapih tal II bealátkeahtesvuođa birra, § 11 oaivadangeat negasvuođa birra, § 11 a áššemeannudanáiggi ja gaskaboddasaš vástádusa birra ja §§ 13 rájes 13 f rádjai jávohisvuođageaskku birra seamma láhkai. Finnmárkkuopmodat galgá ovddalgihtii dieđihit guo vllu vuoigatvuođalaččaide ja addit vejolašvuođa ceal kit hálddašanlága § 16 njuolggadusaid mielde ovdal go Finnmárkkuopmodat dahká dakkár mearrádusaid, main sáhttet leat rievttálaš dahje duođalaš
čuovvumušat sidjiide.
Finnmárkkuopmodaga áššegirjjit leat almmolaččat almmolašvuođalága njuolggadusaid mielde. Go oaidningáibádusat biehttaluvvojit, de sáhttá gažaldaga, leago lohpi beaitit áššegirjji almmolašvuođas, váidalit Finnmárkku fylkkamánnái.

§ 19 Álbmotmeahcit Finnmárkkuopmodaga eatnamiin
Eatnamat, maid Finnmárkkuopmodat oamasta, sáhttet biddjojuvvot álbmotmeahccin luonddugáhttenlága mielde. Geavahannjuolggadusaid hábmemis galgá deattuhit, ahte árbevirolaš geavaheami sáhttá joatkit. Finnmárkkuopmodat ja geavahanvuoigatvuođalaččat
geat guoskkahuvvojit, sáhttet gáibidit buhtadasa ekonomalaš manahusas luonddugáhttenlága
§ 20 b njuolggadusaid mielde.

§ 20 Gaskavuohta boahttevaš láhkamearrádusaide
Finnmárkkuopmodat ii leat suddjejuvvon dan vuo stá, ahte dan riektedilli dahje vuoigatvuođat nuppástuhttojuvvojit, gáržžiduvvojit dahje fámuhuhttojuvvojit lága bokte.

Kapihtal 3 Ođasmuvvi valljodagat Finnmárkkuopmodaga eatnamiin

§ 21 Hálddaheami váldoprinsihpat
Finnmárkkuopmodat galgá hálddahit ođasmuvvi valljodagaid iežas eatnamiin lága ulbmila mielde ja daid rámaid siskkobealde, mat čuvvot fuođđolágas, luossa- ja sáivaguollelágas ja eará láhkamearrádusain. Luonddu máŋggadáfotvuođa ja buvttadanmuni galgá seailluhit. Dán kapihttala njuolggadusat eai gusto juos eará čuovvu sierra riektediliin.

§ 22 Gielddas ássi olbmuid vuoigatvuođat
Dán kapihttala njuolggadusaid mielde ja daid rámaid siskkobealde, mat čuvvot eará láhkamearrádusain, lea sis geat ásset gielddas Finnmárkku fylkkas, Finnmárkkuopmodaga eatnamiin vuoigatvuohta:

a) bivdit sáivaguliid fi rpmiiguin,
b) bivdit sáivačázis gođđi luossaguliid gittaneavvuiguin mearas,
c) mannet ja uvjet,
d) čuohppat lastamuoraid boaldámuššan dáludárbui,
e) loggut lavnnjiid boaldámuššan ja eará dáludárbbuide ja
f) čuohppat lastamuoraid áiddisin ja áhcestávrán boazo doallo- ja eanadoalloealáhusa atnui.

Boazodolliin lea boazodoalu doaimmahettiin gielddas seamma vuoigatvuohta go gielddas ássi olbmuin.

§ 23 Finnmárkkus ássi olbmuid vuoigatvuođat
Dán kapihttala njuolggadusaid mielde ja daid rámaid siskkobealde, mat čuvvot eará láhkamearrádusain, lea sis geat ásset gielddas Finnmárkku fylkkas, Finnmárkkuopmodaga
eatnamiin gielddas vuoigatvuohta:

a) bivdit fuođđuid,
b) bivdit smávvafuđožiid,
c) oaggut čázádagain stákkuin ja duorgguin,
d) lubmet ja
e) ávnnastit ruovttuduodjái.

Eanadoalloopmodahkii gullá guohtunvuoigatvuohta
nu olu šibihiidda go sáhttá dálvvi badjel biebmat
opmodagas.

§ 24 Sierranas vuoigatvuohta báikkálaš ávkkástallamii
Ovttaskasolbmuide dahje olmmošjoavkkuide, geat gullet báikegoddái ja geaid eallinvuođus ollásit dahje oassálassii čatnasa ođasmuvvi valljodagaid ávkkástallamii gili lahka, sáhttá gielda gitta 10 jagi rádjai háválassii addit sierranas vuoigatvuođa ávkkástallat ođasmuvvi valljodagain, nugo namahuvvo §§ 22 ja 23 dárkileappot albmaduvvon guovlluin gielddas. Guovllu ja dárkilet eavttuid mearrideames galgá atnit vuođđun báikegoddái
gulli olbmuid árbevirolaš geavaheami. Guovlu galgá ovddimustá gártat oktilis guovlun gili lahka.
Finnmárkkuopmodat sáhttá addit oppalaš mearrádusaid, mo gielddat galget gieđahallat ja árvvoštallat áššiid dán paragráfa mielde. Finnmárkkuopmodat lea váidalusorgánan gieldda dahkan mearrádusaid hárrái. Gieldda ja Finnmárkkuopmodaga áššegieđahallamii
gusto hálddašanláhka.
Dát paragráfa ii gusto fuođđo- ja smávvafuđo šbivdui, stággo- ja duorgobivdui čázádagain ja sáivačázis gođđi luossaguliid bivdimii gittaneav vuiguin.

§ 25 Earrásiid beassan
Dán kapihttala njuolggadusaid mielde ja daid rámaid siskkobealde, mat čuvvot eará láhkamearrádusain, beassá juohkehaš Finnmárkkuopmodaga eatnamiin bivdit smávvafuđđožiid ja oaggut čázádagain stákkuin ja duorgguin ja lubmet iežas ruovttudollui.
Finnmárkkuopmodat sáhttá addit earrásiidda go gieldda dahje fylkka ássiide lasi beassama ávkkástallat ođasmuvvi valljodagain nugo namahuvvo §§ 22 ja 23.

§ 26 Bivddu ja guolásteami báikkálaš hálddaheapmi
Finnmárkkuopmodat sáhttá gitta 10 jagi rádjai háválassii juohkit báikkálaš servviide ja dakkár ovttastusaide, maid ulbmilin lea ovddidit oktasaččat bivddu ja guolásteami, sierranas vuoigatvuođa hálddahit bivddu ja guolásteami dárkileappot albmaduvvon guovlluin
Finnmárkkuopmodaga eatnamiin.

§ 27 Dárkilet eavttut ođasmuvvi valljodagaid ávkkástallamii ja ávkkástallama gáržžádusat
Finnmárkkuopmodat sáhttá mearridit dárkilet mearrádusaid ođasmuvvi valljodagaid ávkkástallamii nugo namahuvvo §§ 22 bustáva a rájes f rádjai ja § 23 bustáva a rájes e rádjai. Finnmárkkuopmodat sáhttá mearridit ahte ávkkástallamii gáibiduvvo lohpi. Lobiide sáhttá bidjat eavttuid.
Bivdui ja guolásteapmái dárbbašuvvo álo lohpi. Son gii oažžu lobi, galgá vuostáiváldit goartta dahje sullasačča, mii čájeha ahte sus lea lohpi. Departemeantta miellasuvvamiin sáhttá Finnmárkkuopmodat mearridit spiehkastagaid dán lađđasa mearrádusain.
Bivdo- ja guolástanlobis sáhttá Finnmárkkuopmodat gáibidit divada. Finnmárkkus ássi olbmuid divat ii galgga leat alit go guovtte dan mađe go gielddas ássi olbmuid divat. Divada ii sáhte gáibidit sierranas vuoigatvuođaid juohkimis § 24 mielde.
Sáivačázis gođđi luossaguliid sáhttá bivdit dušše gittaneavvuiguin mearas maŋŋil go Finnmárkkuopmodat lea čujuhan bivdosaji.
Finnmárkkuopmodat sáhttá dárkileappot albmaduvvon guovlluide mearridit gáržžádusaid beassat ávkkás tallat ođasmuvvi valljodagain nugo nama huvvo vuosttas lađđasis, juos deasta valljodagas gáibida dan. Gielddaid, fuođđo- ja guolástaneiseválddiid jna. ja guoskevaš geavaheddjiid servviid, galgá gullat ovddalgihtii.
Ođasmuvvi valljodagaid ávkkástallama gáržžide - miin nugo namahuvvo vuosttas lađđasis galgá adnojuvvot govttolaš deasta iešguđege geavaheaddjijoavkku geavaheamis valljodaga.
Finnmárkkuopmodaga mearrádusaid gáržžá dusaid birra nugo namahuvvo viđát ja guđát lađđasis sáhttá váidalit departementii hálddašanlága kapihttala VI mielde. Departemeantta mearrádusa ii sáhte váidalit.

Kapihtal 4 Deatnu ja Njávdán

§ 28 Guolásteapmi Deanu ja Njávdáma čázádagas
Deanu ja Njávdáma čázádagas leat báikkálaš veahka dagas sierranas vuoigatvuođat guolásteapmái lága, dološ áiggi rájes geavaheami ja báikkálaš vieruiduvvama vuođul.
Gonagas sáhttá láhkaásahusa bokte addit dárki let njuolggadusaid guolásteami hálddaheami ja doaimmaheami birra. Láhkaásahus galgá lágidit vejola švuođaid guollevalljodagaid báikkálaš vuoigat vuođaide vuođđu duvvan hálddaheapmái soahpamušaid
mielde mat leat Suomain guolásteami birra Deanu ja Njávdáma čázádagas.
Láhkaásahusaid ráhkadeapmi ja šiehtadallamat Suomain guolásteami birra Deanu ja Njávdáma čázádagas galget dáhpáhuvvat ovttasráđiid Sáme dikkiin, guoskevaš gielddaiguin ja singuin geain leat sierranas vuoigatvuođat guolásteapmái dáid čážádagain.

Kapihtal 5 Leahkki vuoigatvuođaid gárten ja dohkkeheapmi

I Finnmárkkukomišuvdna

§ 29 Finnmárkkukomišuvdna
Ásahuvvo komišuvdna (Finnmárkkukomišuvdna), mii gustojeaddji riikkagottálaš rievtti vuođul galgá čielggadit daid eatnamiid geavahan- ja eaiggá t vuoigatvuođaid, maid Finnmárkkuopmodat váldá badje lasas § 49 mielde.
Gonagas nammada Finnmárkkukomišuvnna lahtuid. Finnmárkkukomišuvnnas galget leat jođiheaddji ja njeallje eará lahtu. Jođiheaddji galgá deavdit daid gáibádusaid, maid  duopmostuolloláhka bidjá alimusrievttiduopmáriidda. Guovttis daid eará lahtuin galget
deavdit daid gáibádusaid, mat leat biddjojuvvon diggerievttiduopmáriidda. Uhcimustá guokte lahtu galget ássat Finnmárkku fylkkas dahje eará láhkai leat čavgadit čatnašuvvan Finnmárkku fylkii.

§ 30 Čielggadanguovllu jna. ráddjen
Finnmárkkuopmodat mearrida čielggadanbarggu guovllu ja mearrida gieđahallama ortnega. Mearrideames galgá ee. deattuhit deastta guovllu lunddolaš ja ulbmillaš ráddjemis oli ja rievttálaš ja historjjálaš ovttastusaid dáfus ja dárbbu čielggadit riektediliid. Finnmárkkukomišuvdna sáhttá gáržžidit dahje viid didit guovllu maŋŋil go čielggadeapmi lea álggahuvvon, juos dat lea dárbbašlaš duddjon dihtii lunddolaš ja ulbmillaš ráddjema.
Finnmárkkukomišuvdna sáhttá guođđit čielggakeahttá daid vuoigatvuođaid, mat čalbmosit eai heive komišuvnna čielggadeapmái. Mearrideames galgá deat tuhit ee. vuoigatvuođa šlája ja dan makkár vuđđosa ala dat vuođđuduvvá.

§ 31 Vejolaš vuoigatvuođalaččaide dieđiheapmi
Guovllu čielggadanbarggu birra galgá dieđihit ja vejolaš vuoigatvuođalaččaid galgá ávžžuhit almmuhit iežaset. Dieđihuvvo Norsk Lysingsblad bokte ja aviissas man dábálaččat lohket báikkis ja báikkálaččat eará ulbmillaš vugiin.
Boazodoalloorganisašuvnnaide ja áigeguovdilis guo vllu eará geavaheaddjiberoštusaid ovddasteddjiide ja Sámediggái, Finnmárkku fylkkadiggái, Finnmárkkuopmodahkii ja guoskevaš gielddaide dieđihuvvo sierra.

§ 32 Ovddasvástádus ášši čuvgeheames
Finnmárkkukomišuvnnas lea alddis ovddasvástádus das, ahte ášši čuvgehuvvo doarvái. Komišuvdna sáhttá dainna vugiin man gávnnaha ulbmillažžan, viežžat čilgehusaid, áššegirjjiid ja eará materiála ja guorahallat ja čielggadit jna. duođalaš ja rievttálaš diliid main sáhttá lea mearkkašupmi komišuvnna konklušuvnnaide.
Áššeoasálaččain lea vuoigatvuohta čilget duođalaš diliid ja bidjat ovdan duođaštusaid main lea meark kašupmi komišuvnna konklušuvnnaide. Áššeoasálaččat sáhttet gáibidit álggahit doaibmabijuid vuost tas lađđasa mielde. Finnmárkkukomišuvdna sáhttá biehttalit gáibádusa, juos dat gávnnahuvvo vuođu haga, dahje ahte dat mielddisbuktá govttolašmeahttun
maŋŋonemiid dahje goluid juos dasa mieđiha.
Finnmárkkuopmodat sáhttá áimmahuššan dihtii áššeoasálaččaid beroštusaid, nammadit iešguđetlágan beroštusjoavkkuide ovddasteddjiid, geat besset čuovvut komišuvnna barggu. Stáhta máksá goluid.

§ 33 Finnmárkkukomišuvnna raporta
Maŋŋil go komišuvdna lea čielggadan muhtun guovllu, galgá dat addit raportta, mii sisdoallá čuv gehusaid das:

a) gii komišuvnna áddejumi mielde lea eatnama eaiggát
b) makkár geavahanvuoigatvuođat komišuvnna áddejumi mielde leat
c) maid áššediliide komišuvdna vuođđuda konklu šuvnnaidis.

Raporttas galgá boahtit ovdan, leatgo konklušuvnnat ovttamielalaččat. Juos nu eai leat, de galgá boahtit ovdan guhtemuš lea sierramielas, ja guđe čuoggáide sierramielalašvuohta gusto. Sihke eanetlogu ja uhcitlogu konklušuvnnaid galgá vuođđudallat.
Maŋŋil go raporta lea addojuvvon, de galgá dan dalán almmuhit dan vuogi mielde, mii lea válddahuvvon §:s 31. Go almmuhuvvo § 31 vuosttas lađđasa mielde, de lea doarvái ahte almmuheapmi sisdoallá konklušuvnnaid oanehis oktiigeasu ja čuvgehusa, gos berošteaddjit sáhttet oahpásmit olles raportii. Almmuheames galgá maiddái čuvgehit áigemearis doalvut
soahpameahttunvuođaid meahcceduopmostullui.

§ 34 Gieđahallan Finnmárkkuopmodagas
Finnmárkkuopmodat galgá vuođohis áji haga buktit oaivila komišuvnna konklušuvnnaide. Mearrádusaide mat dohkkehit komišuvnna konklušuvnnaid ahte earrásiin leat vuoigatvuođat, gusto § 10 guđát lađas seamma láhkai.
Dan muddui go Finnmárkkuopmodat lea ovtta - mielas komišuvnnain das ahte earrásiin leat vuoigatvuođat, lea Finnmárkkuopmodat geatnegas čálalaččat cealkit dan, ja almmá vuođohis áji haga fuolahit ahte vuoigat vuohta diggelogahuvvo dahje juos dilálašvuohta lea nu doalvut ášši eanajuohkoriektái § 45 mielde.

§ 35 Šiehtadallamat
Áššeoasálaččat geat eai leat ovttamielas komišuvnna konklušuvnnaiguin, dahje geat dárbbašit veahki oažžut konklušuvnnaid čállojuvvot čatnavaš šiehtadussii, sáhttet bivdit Finnmárkkukomišuvnna soabahallat. Komišuvnna geatnegasvuohta soabahallat jávká, go áigemearri doalvut soahpameahttunvuođa eanajuohkoriektái § 45 mielde lea nohkan.

II Finnmárkku meahcceduopmostuollu

§ 36 Finnmárkku meahcceduopmostuollu
Ásahuvvo sierraduopmostuollu (Finnmárkku meahcceduopmostuollu), mii galgá gieđahallat soahpameahttunvuođaid vuoigatvuođaid alde, mat čuožžilit maŋŋil go  Finnmárkkukomišuvdna lea čielggadan muhtun guovllu.  
Gonagas nammada meahcceduopmostuolu lahtuid. Meahcceduopmostuolus galgá leat jođi head dji, várrejođiheaddji, golbma bissovaš lahtu ja guokte sadjásašlahtu. Jođiheaddji, várrejođiheaddji ja okta daid eará lahtuin galget deavdit daid gáibádusaid, maid duopmostuolloláhka bidjá alimusrievttiduopmáriidda. Seamma gusto ovtta sadjásašlahttui, gii lea dán golbmasa sadjásašlahttu.  
Áššiid mat gullet meahcceduopmostuolu vuollái, ii sáhte doalvut dábálaš  duopmostuoluide dahje eana juohko riektái, juos meahcceduopmostuollu lea hilgon ášši §
40 mielde, dahje juos áššečuoččáldahttináigemearri § 38 mielde lea nohkan, iige meahcceduopmostuollu galgga váldit ášši gieđahallamii § 38 nuppi lađđasa mielde.

§ 37 Jávkan
Juos oktage bissovaš lahttu lea eret, de gohččojuvvo dat sadjásašlahttu boahtit gii galgá bálvalit bissovaš lahtu sajis gii lea eret. Juos jođiheaddji lea eret, de bálvala várrejođiheaddji jođiheaddjin.
Juos oktage meahcceduopmostuolu lahttu šaddá leat eret maŋŋil go ášši gieđahallan lea álgán, de sáhttá gieđahallama joatkit almmá gohčokeahttá
sadjásašlahtu nu guhká go njeallje lahtu leat gieđahallamin ášši. Juos leat ovttamađe jienat, de
jođiheaddji jietna mearrida.

§ 38 Stevnnet
Soahpameahttunvuođaid sáhttá doalvut meahcceduopmostullui čálalaš stevnnegiin maŋimustá jagi ja guhtta mánu maŋŋil go Finnmárkkukomišuvnna raporta addojuvvui. Stevnnet galgá leat vuolláičállojuvvon ja sisdoallat:

a) áššeoasálačča olles nama ja čujuhusa
b) daid gáibádusaid albmadeami maid áššeoasálaš čuoččáldahttá, ja diliid maid ala dat caggojuvvojit
c) dan čuoččuhusa man áššeoasálaš buktá
d) dan vuosttuha gean vuostá gáibádus buktojuvvo

Vaikko áigemearri vuosttas lađđasa mielde lea nohkan, de galgá meahcceduopmostuollu liikká gieđa hallat áššiid mat bohtet sisa ovdal go buot áššit ovtta guovllus leat loahpahuvvon, juos dat gávnnaha ahte ášši dohkke dakkár gieđahallamii ja dan sáhttá gieđahallat almmá mearkkašahtti maŋŋoneami haga duopmostuolu áššečađaheapmái. Dán lađđasa mielde dahkkojuvvon mearrádusaid ii sáhte fallehit guoddalusain dahje váidalusain.

§ 39 Hilgun
Áššiid mat eai gávnnahuvvo dohkket meahcceduopmostuolu gieđahallamii, sáhttá duopmostuollu riektecealkámušain hilgut ollásit dahje osohahkii. Mearrideames galgá ee. adnojuvvot deasta gáibádusa šlájas ja makkár vuđđosii dat vuođđuduvvá.
Ovdal go ášši hilgojuvvo, de galgá áššeču oččál dahttái addojuvvot vejolašvuohta cealkit. Ášši sáhttá hilgut almmá gohčokeahttá áššeoasálaččaid riektečoahkkimii. Dán paragráfa mielde dahkkojuvvon hilguma ii sáhte fallehit guoddalusain dahje váidalusain.

§ 40 Áššiid ovttastahttin, juohkin jna.
Meahcceduopmostuollu sáhttá:

a) ovttastahttit máŋga ášši oktasaš gieđahallamii ja vejolaččat oktasaš mearrideapmái
b) juohkit šiehtadallamiid ja dubmema ovtta dahje máŋgga gáibádusa hárrái mat leat ovttastahttojuvvon ovtta áššis
c) mearridit guđe ortnegis gieđahallojuvvojit áššit mat leat buktojuvvon duopmostuolu ovdii.
  
Mearridemiin vuosttas lađđasa mielde galgá ee. deattuhit deastta soahpameahttunvuođa guovlluid lunddolaš ja ulbmillaš gáržžideames oli, rievttálaš ja historjjálaš čatnosiid dáfus ja dárbbu čielggadit riektediliid.
Ovdal go mearrádusat vuosttas lađđasa mielde dahkkojuvvojit, galgá áššeoasásalaččaide addit vejolašvuođa cealkit, juos dát ii gávnnahuvvo dárbbašmeahttumin dahje dát mielddisbuvttášii govtto lašmeahttun maŋŋoneami dahje golu.
Dán lađđasa mielde dahkkojuvvon mearrádusaid ii sáhte fallehit guoddalusain dahje váidalusain.

§ 41 Ovddasvástádus ášši čuvgeheames jna.
Áššeoasálaččain lea geatnegasvuohta čilget duođalaš diliid ja duođaštusaid, main lea mearkkašupmi mearrádussii. Meahcceduopmostuollu galgá ieš viežžat Finnmárkkukomišuvnna raportta ja dan atnit vuođđun go gieđahallá ášši. Áššeoasálaččat sáhttet lassin buktit ovdan duođaštussan dokumenttaid, mat leat boahtán dahje buktojuvvon ovdan Finnmárkkukomišuvdnii dahje maid Finnmárkkuopmodat lea čállán.
Meahcceduopmostuollu ii sáhte váldit vuostá vihtančilgehusaid Finnmárkkukomišuvnna lahtuin dahje olbmuin, geat leat bargan komišuvnna ovddas ášši oktavuođas.
Riektečoahkkimiid áššeoasálaččaid ja vihtaniid gažadeapmái olggobealde váldošiehtadallama sáhttet doallat meahcceduopmostuolu guokte lahtu, geain nuppis fertejit leat dat gealbbut, mat gáibiduvvojit alimusrievttiduopmáriin. Meahcceduopmostuollu sáhttá gáibidit, ahte guoskevaš diggeriekti čađaha gažademiid.

§ 42 Váidalus ja guoddalus
Meahcceduopmostuolu mearrádusain sáhttá váidalit Alimusriektái. Soahpameahttunvuođalága § 357 ii gusto.
Mearrádusain mat soahpameahttunvuođalága mearrádusaid mielde lea guoddalusaid áhtun, sáhttá seamma láhkai guoddalit Alimusrievtti guoddaluslávdegoddái go guoddalusat eai leat áiddastuvvon dán lága mielde.

§ 43 Ášši golut
Stáhta máksá meahcceduopmostuolu doaimma goluid. Stáhta máksá maiddái áššeoasálaččaid dárbbašlaš goluid daid áššiin vuoigatvuođaid gáibádusaid birra, maid Finnmárkkuopmodat lea vuostálastán.
Go mearrida gažaldagas, leatgo golut leamaš dárbbašlaččat, de galgá meahcceduopmostuollu ee. atnit čalmmis ahte áššeoasálaččat geain leat ovttalágan
beroštusat mat eai leat vuostálaga, sehtet geavahit ovtta juridihkalaš ja teknihkalaš veahki. Duopmostuollu galgá nu árrat go vejolaš ieš váldit ovdan gažaldaga doppe gos dat lea áigeguovdil.
Go sierranas árttat dahket dan sávahahttin, de sáhttá meahcceduopmostuollu geatnegahttit áššeo asálačča ollásit dahje oassálassii ieš máksit goluidis áššis. Muđui gusto soahpmeahttunvuođalága § 177 seamma láhkai. Áššiid gieđahallama ovddas  meahcceduopmostuolus ii máksojuvvo divat. Meahcceduopmostuolu mearrádusaid
váidalemiide dahje guoddalemiide gusto láhka juovlamánu 17. 1982 nr. 86 riektedivada birra § 8.

III Oktasašnjuolggadusat

§ 44 Sámegiella
Sámegiela geavaheami hárrái gusto sámelága kapihtal 3. Sámelága § 3-4 vuosttas lađas gusto maiddái Finnmárkkukomišuvdnii.

§ 45 Rádjegeassin ja diggelogaheapmi
Meahcceduopmostuolu riektefámolaš duomuid ja julggaštusaid ja šiehtadusaid, mat leat addojuvvon dahje dahkkojuvvon Finnmárkkukomišuvnna konklušuvnnaid mielde, sáhttá doalvut eanajuohkoriektái eanajuohkolága § 88 mielde. Eanajuohkoriekti čađaha rádjemearkuma eatnamis, koordináhtamearrideami ja rájiid gártema duomu, julggaštusa dahje šiehtadusa mielde. Njuolggadusat eanajuogu birra gustojit seamma láhkai nu guhkás go heivejit. Eanajuohkoriekti vuođđuduvvo almmá eanajuohkomieldeduopmáriid haga.  Eanajuohkolága § 88 viđát lađas ja § 89 nubbi lađas eai gusto. Go váidaluvvo, de gusto § 72. Riektedivat ii máksojuvvo § 74 vuosttas lađđasa mielde. Eaige áššeoasálaččat galgga máksit rádjemerkema, koordináhtamearrideami ja rájiid gártema goluid. Diggelogaheapmái gusto eanajuohkolága § 24 nu guhkás go heive.
Vuoigatvuođaid hárrái, maid meahcceduopmostuolu lágafámolaš duopmu dahje Finnmárkkukomišuvnna konklušuvnnaid mielde dahkkojuvvon julggaštus dahje šiehtadus lea mearridan, eai eastat dakkár vuoigatvuođaid vuođđudan- dahje luobahan vejolašvuođaid almmolašrievttálaš gáržžá dusat digge logaheames vuoigatvuođa. Divat dahje dokumenta
divat ii máksojuvvo diggelogaheami ovddas.

§ 46 Gaskavuohta eará láhkamearrádusaide
Duopmostuollolága kapihtal 6 bealátkeahtesvuođa birra ja almmolašvuođaláhka gustojit nu guhkás og heive Finnmárkkukomišuvnna doibmii. Go oaidningáibádusat
biehttaluvvojit, de sáhttá gažaldaga, leago lohpi beaitit áššegirjji almmolašvuođas, váidalit
Finnmárkku fylkkamánnái. Hálddašanláhka ii gusto Finnmárkkukomišuvnna doibmii.
Duopmostuolloláhka ja soahpameahttunvuođaláhka gustojit nu guhkás go heivejit meahcceduopmostuolu doibmii, juos eará ii leat mearriduvvon dán lágas.

§ 47 Fápmudus addit dárkilet njuolggadusaid
Gonagas sáhttá addit dárkilet njuolggadusaid Finnmárkkukomišuvnna ja Finnmárkku meahcceduopmostuolu birra, dán vuolde maiddái organiseremis ja ekonomalaš dilálašvuođain jna.

Kapihtal 6 Loahppamearrádusat

§ 48 Fápmuiboahtin
Láhka gusto dan áiggi rájes, go Gonagas mearrida. Gonagas sáhttá bidjat fápmui iešguđege mearrádusa iešguđege áigái.

§ 49 Muhttádusnjuolggadusat
Kapihttala 2 fápmuiboahtimis váldá Finnmárkkuopmodat badjelasas daid gittaopmodagaid Finnmárkkus, maidda Statskog SFas lea giddodatvuođđu dahje maid dat oamasta almmá giddodatvuođu haga. Seamma láhkai gustojit gittaopmodagaid ráddjejuvvon vuoigatvuođat. Ođđasislogaheapmi vuođđogirjái dáhpáhuvvá namma muhttimiin. Sirdin dáhpáhuvvá verolaš jotkkolaš vuođain iige dagat vearrogeatnegasvuođa Statskog SFii vearrolága § 5-2 mielde.
Finnmárkkuopmodat váldá badjelasas persovnnalaš ovddasvástádusa Statskog SFas bántagiddehusain ja eará giddehusain ruhtageatnegasvuođain daid opmodagain dahje vuoigatvuođain, maid Finnmárkkuopmodat váldá badjelasas. Finnmárkkuopmodat váldá
maiddái badjelasas ovddasvástádusa šiehtadusain geavahanvuoigatvuođaid, láigovuoigatvuođaid j.s. birra daid opmodagaide ja vuoigatvuođaide, maid váldá badjelasas. Finnmárkkuopmodat váldá badjelasas konsešuvnnaid ja doaibmalobiid jna, mat Statskog SFas
leat daid opmodagaid ja vuoigatvuođaid oktavuođas, mat váldojuvvojit badjelassii.
Šiehtadusa mielde Statskog SFain lea Finnmárkkuopmodagas vuoigatvuohta váldit badjelasas šiehta dusaid, maid Statskog SF lea dahkan doaimma hárrái Finnmárkkus.
Gii kapihttala 2 fápmuiboahtimis lea Statskog SFa virgehas ja geas lea bargobáiki Finnmárkku fylkkas, earret virgehasaid geat leat Statskog SFa meahccebálvalusas, adnojuvvo Finnmárkkuopmodaga virgehassan fápmuiboahtináiggi rájes seamma bálká- ja bargoeavttuiguin go sus ledje Statskog SFas, juos virgehas ii leačča dieđihan ahte son ii hálit dan. Fápmuiboahtináiggi rájes eai leat Statskog SFa virgehasat, geain lea bargobáiki Finnmárkkus, šat Statskog SFa virgehasat, juos dat ii leačča vásedin šiehtaduvvon.
Departemeanta gohčču Finnmárkkuopmodaga vuosttas stivrračoahkkimii. Stivra galgá fuolahit, ahte Finnmárkkuopmodat logahuvvo fi tnodatlogaheapmái ovdal go guhtta mánu leat vássán fápmuiboahtima rájes.
Gii kapihttala 2 fápmuiboahtimis lea Statskog SFa virgehas ja geas lea bargobáiki Finnmárkku fylkkas ja gii lea Statskog SFa meahccebálvalusas, adnojuvvo fápmuiboahtináiggi rájes Stáhta luonddugeahču virgehassan. Muđui gusto njealját lađas seamma láhkai.
Gonagas sáhttá mearridit, ahte Finnmárkku doaimma eará oamit go gittaopmodagat galget sirdojuvvot Statskog SFas Finnmárkkuopmodahkii ja Stáhta luonddugehččui. Gonagas sáhttá maiddái mearridit, ahte šiehtadusaid, nugo namahuvvo goalmmát lađđasis, galgá Stáhta luonddugeahčču váldit badjelasas.
Muđui sáhttá Gonagas addit dárkilet muhttádusnjuolggadusaid.

§ 50 Eará láhkamearrádusaid nuppástuhttimat
Dán áiggi rájes go Gonagas mearrida, dahkkojuvvojit čuovvovaš nuppástusat eará láhkamearrádusaide:

1. Láhka njukčamánu 12. 1965 stáhta čálitkeahtes eatnamiid birra Finnmárkku fylkkas fámuhuhttojuvvo.

2. Láhkii geassemánu 30. 1972 nr. 70 báktedoaimma birra dahkkojuvvojit čuovvovaš nuppástusat:

Kapihttalis 2 čuodjá ođđa § 7 a:
Sierranjuolggadusat šerpema birra Finnmárkkus
Šerpemis Finnmárkku fylkkas galgá ohcci maŋimustá vahku ovdal go šerpen álgá, čálalaččat dieđihit Sámediggái, eanaoamasteaddjái ja boazo doalu guoskevaš guovllustivrii. Juos ohcci áigu meassat eatnamiid, de galgá albmadit meassanbáikki.

Kapihttalis 3 čuodjá ođđa § 22 a:
Sierranjuolggadusat ozu birra Finnmárkkus
Ohcamušaid ozu birra Finnmárkku fylkkas sáhttá biehttalit, juos oktasaš deasttat mannet vuo stá ohcamuššii mieđiheami. Árvvoštallamis galgá mearkkašahtti mahttái deattuhit deastta sámi kultuvrras, boazodoalus, meah cásteames, ealáhusdoaimmaheames ja servodateal limis. Juos ohcamuššii mihttojuvvo, de sáhttá bidjat eavttuid mat áimmahuššet deasttaid nugo namahuvvon.
Ohcamuša gieđahallamis galgá báktemeašttir addit eanaoamasteaddjái, Sámediggái, fylkkamánnái, fylkkagildii, gildii ja boazodoalu guoskevaš guovllustivrii ja orohatstivrii vejolašvuođa addit cealkámuša.
Juos Sámediggi dahje Finnmárkkuopmodat eanaoa masteaddjin vuosttalda ohcamu ššii miehtama, de departemeanta mearrida ohcamuša.
Juos departemeanta miehtá ohcamuššii dáh páhusain nugo namahuvvo goalmmát lađđasis, de lea váidalusas Gonagassii Sámedikkis dahje Finnmárkkuopmodagas
eanaoamasteaddjin maŋideaddji váikkuhus.

Kapihttalis 4 čuodjá ođđa § 39 b:
Sierranjuolggadusat mihtádusa birra Finnmárkkus
Ohcamušaide mihtádusa birra Finnmárkku fylkkas gustojit mearrádusat §:s 22 a seamma láhkai. Dáhpáhusain nugo namahuvvo §:s 22 a goalmmát lađđasis mearrida
departemeanta, galgágo doallat mihtádusgávppi ovdal vai maŋŋil go departemeanta lea gieđahallan ohcamuša.

§ 42 vuosttas lađas nubbi čuokkis čuodjá:
Ruvkkiide Finnmárkkuopmodaga eatnamiin sáhttá Gonagas láhkaásahusa bokte mearridit alit divada.

3. Láhkii geassemánu 9. beaivvi 1978 nr. 49 boazodoalu birra dahkkojuvvojit čuovvovaš nuppástusat:

§ 13 goalmmát lađas ođđa njealját čuokkis čuodjá:
Finnmárkkuopmodat ii sáhte gáibidit mávssu dán oasi mearrádusaid mielde.

§ 14 vuosttas lađas vuosttas čuokkis čuodjá:
Bivdo- ja guolástanvuoigatvuohta addá lobi lobálaš boazodoaluin barggadettiin boazoguovllus bivdit ja guolá stit stáhta oktasašmehciin, dakkár stáhtaeatnamiin mat eai leat erenoamážit mihtiduvvon ja Finnmárkku opmodaga eatnamiin dan orohaga siskkobealde
gos boazodoaluin bargojuvvo, seamma eavttuiguin go dan gieldda, gili dahje báikegotti fásta ássit, gos oktasašmeahcci, stáhtaeana dahje guoskevaš oassi Finnmárkkuopmodaga eatnamiin lea.

4. Lágas miessemánu 29. 1981 nr. 38 fuođđuid birra fámuhuhttojuvvo § 44 nubbi lađas.

5. Láhkii miessemánu 15. 1992 nr. 47 luossaguliid ja sáivaguliid jna birra dahkkojuvvojit čuovvovaš nuppástusat:

§ 19 goalmmát lađas čuodjá:
Stáhta dahje Finnmárkkuopmodaga gittaopmodaga vuovdimis Finnmárkkus sáhttá guolástanvuoigatvuohta doalahallojuvvot buorrin álbmogii.

§ 22 njealját ja viđát lađas fámuhuhttojuvvojit.

6. Lágas geassemánu 21. 1996 nr. 38 stáhtalaš luonddugeahču birra § 2 ođđa njealját lađas čuodjá:
Finnmárkkuopmodaga eatnamiin galgá geahčču gozihit lasi dađi mielde, maid departemeanta ja Finnmárkku opmodat šiehttaba.

¬¬¬¬¬¬¬¬¬¬¬¬¬¬¬¬¬¬¬¬¬¬---------------------------------------------------------------------
Finnmárkkuláhka lea Lovdatas: www.lovdata.no
---------------------------------------------------------------------