St.dieđ. nr. 44 (2004-2005)

Sámedikki doaibma 2004

Sisdollui

3 Ráđđehusa bargu sámepolitihkalaš gažaldagaiguin ja Sámedikki jahkedieđáhusa čuovvoleapmi

3.1 Ráđđádallamat stáhta eiseválddiid ja Sámedikki gaskka

Sápmelaččain, mii lea álgoálbmot, lea vuoigatvuohta beassat ráđđádallat stáhta eiseválddiiguin go meannuduvvojit áššit mat sáhttet njuolga sin váikkuhit. Vuoigatvuohta vuolgá maid ILO-soahpamušas nr. 169 álgoálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid hárrái iešmearrideaddji riikkain (1989) 6. artihkalis. ILO-soahpamuša 6. artihkal nanne ahte ráđđádallamat álgoálbmogiiguin galget” dáhpáhuvvat buoredáhtus, vugiin mii heive dilálašvuhtii ja galget oaččuhit ovttamielalašvuođa áššiin dahje nu ahte goappaš bealit sáhttet guorrasit evttohuvvon doaimmaide». ILO-stivra lea mearridan ahte áššebeliid gulahallamiid vuođđun galgá leat dat ahte nuppiid atná árvvus, galgá leat buoredáhttu ja galgá duođas bargat boahtit ovttamielalašvuhtii. Dás deattuhuvvo ahte galgá ráđđádallat ovdagihtii ja álgoálbmotservodagat geaidda guoská, galget áramus lágis fárrui prosessii. Od.prp.nr 53 (2002–2003) Láhka riektedili ja eanan- ja luondduriggodathálddašeami birra Finnmárkku fylkkas (Finnmárkkuláhka), das daddjo earret eará ahte eiseválddit galget ráđđádallamiid čađahettiin addit álgoálbmotáirasiidda heivvolaš ja dievaslaš dieđuid, ja ahte dieđut galget ovdanbuktojuvvot dakkár vugiin man álgoálbmogat ipmirdit.

Bargojoavku ásahuvvui, masa sihke Sámediggi ja Gielda- ja guovlodepartementa nammadedje áirasiid, vai sihkkarastit dohkálaš bargodábi barggadettiin áššiiguin mat váikkuhit sápmelaččaid njuolga. Bargojoavku galggai ráhkadit raportta mas čilge álgoálbmogiid juridihkalaš vuođu beassat ráđđádallat, ja maiddái evttohit vásedin ráđđádallanprosedyraid stáhta eiseválddiide ja Sámediggái. Stuoradiggái dieđihuvvui dán barggu birra St.prp. nr 1 (2004–2005) bokte. Ráđđádallanprosedyraid vuolláičáliiga gielda- ja guovloministtar ja sámediggepresideanta miessemánu 11.b 2005. Sámedikki dievasčoahkkin dohkkehii prosedyraid geassemánu 1.b. Prosedyrat dohkkehuvvojedje gonagas resolušuvnnas suoidnemánu 1.b. 2005.

Ráđđádallanprosedyra sisdoalus leat dát vuođđooasit:

  • Sámediggi galgá oažžut dievaslaš dieđuid áššáigulli beliin nu fargga go vejolaš, ja dađistaga ášši meannudettiin.

  • Sámediggái galgá addojuvvot áigemunni árvvoštallat áigeguovdilis jearaldagaid ja áigemunni máhcahit dieđuid ruovttoluotta. Galgá maid, jus orru dárbu, lágiduvvot dilálašvuohta doallat eambbo ráđđádallančoahkkimiid.

  • Ráđđádallamat eai galgga loahpahuvvot jus Sámediggi ja stáhta jáhkket vejolažžan boahtit ovttamielalašvuhtii.

  • Jus Sámediggi ja doaibmi departementa eaba lihkostuva boahtit ovttamielalašvuhtii, de galget Sámedikki oaivilat áššis ovdanboahtit dalle go ášši biddjo ovdan eará departementtaide, nu maid proposišuvnnain mat mannet Stuoradiggái.

  • Diehtojuohkimat mat dađistaga lonohallojuvvojit Sámedikkiin go ráhkkanahttá ášši, galget sáhttit dollojuvvot eret almmolašvuođas.

  • Ráđđádallančoahkkimiin galgá čállot beavdegirji, mas oanehaččat čilgejuvvo ášši, áššebeliid árvvoštallamat ja oaivilat ja bohtosat áššis.

Go ásahuvvojit ortnegat ja prosedyrat ráđđehusa ja Sámedikki ovttasdoaibmamii, de ii dárbbaš boahtte áiggis ovttohii digaštallat movt álbmotrievttálaš ráđđádallan- ja oassálastinmearrádusat galget ipmirduvvot. Ráđđádallanortnet geatnegahttá maiddái Sámedikki. Earret eará mearriduvvo ahte Sámediggi galgá čielgasit máhcahit dieđu ráđđehusa evttohussii šihttojuvvon áigemeriide. Dohkálaš ráđđádallanproseassat maiddái dahket nuppi vuorus álkibun čađahit áigeguovdilis doaimmaid ja lágaid. Jus áššesurggiide juo gávdnojit njuolggadusat maid sihke departementa ja Sámediggi oaivvildit vuhtiiváldit álgoálbmotberoštumiid seamma bures go ráđđádallanprosedyrat, de sáhttet stáhta ja Sámediggi válljet ahte eai čuovo prosedyraid. Ráđđádaladettiin eai galgga dieđut bušeahttačiegusvuođaid birra almmuhuvvot.

Stáhta hálddašeaddji eiseválddiin sáhttá, ILO-soahpamuša nr 169 mielde, maiddái leat ráđđádallangeatnegasvuohta eará sámi beroštumiiguin go Sámedikkiin.

Boksa 3.1 Stáhta eiseválddiid ja Sámedikki ráđđádallanprosedyrat

Sápmelaččat leat álgoálbmogat, ja nu leage sis dasto vuoigatvuohta beassat ráđđádallat stáhta eiseválddiiguin áššiin mat sáhttet sin váikkuhit njuolga. Vai lea sihkar ahte bargu mii njuolga sáhttá váikkuhit sápmelaččaid, čađahuvvo dohkálaččat, de leat ráđđehus ja Sámediggi soahpan rávvejeaddji ráđđádallanprosedyraid stáhta eiseválddiid ja Sámedikki várás.

1. Ulbmil

Prosedyraid ulbmil lea váikkuhit vai:

  • geavatlaččat sáhttá čađahuvvot stáhta álbmotrievttálaš geatnegasvuohta ráđđádallat álgoálbmogiin.

  • stáhta eiseválddit ja Sámediggi bohtet ovttamielalašvuhtii go plánejuvvojit ođđa lágat dahje doaimmat mat njuolga sáhttet váikkuhit sámi beroštumiid.

  • Lágidit vai stáhta eiseválddiid ja Sámedikki gaskii huksejuvvo guoibmevuohtaperspektiiva mii váikkuha nu ahte nanne sámi kultuvrra ja servodaga

  • huksejuvvo oktasaš áddejupmi das movt sámi servodagaid dilli lea ja gokko daid dárbbaša ovddidit

2. Viidodat

Ráđđádallanprosedyrat leat ráđđehusa, departementtaid, direktoráhtaid ja eará vuolit doaimmaid várás.

  • Ráđđádallanprosedyrat gustojit áššiin mat sáhttet váikkuhit sámi beroštumiid njuolga. Áššiid ráđđádallanviidodat sáhttá fátmmastit iešguđetlágan áššešlájaid, nu movt lágaid, láhkaásahusaid, eaŋkalmearrádusaid, njuolggadusaid, doaimmaid ja merremiid (omd. Stuoradiggedieđáhusain).

  • Ráđđádallangeatnegasvuohta sáhttá fátmmastit buot ideella ja materiálalaš vugiid sámi kultuvrras. Vejolaš áššefáttát sáhttet omd. leat musihkka, teáhter, girjjálašvuohta, dáidda, media, giella, osku, kultuvraárbi, immateriálalaš vuoigatvuođat ja árbevirolaš máhttu, báikenamat, dearvvašvuođa- jasosiála bealit, mánáidgárddit, oahppu, dutkan, opmodat- ja geavahanrievttit, areáladuohtadan- ja areálaháldenáššit, ealáhusovddideapmi, boazodoallu, guolástus, eanandoallu, mineráladoaibma, bieggafápmu, čáhcefápmu, ceavzilis ovdáneapmi, kultuvramuitogáhtten, biogirjáivuohta ja luonddugáhtten.

  • Dain áššiin mat gusket materiálalaš kultuvravuđđui, nu movt areálaháldejupmi, areáladuohtadeamit ja eananvuoigatvuođat, adnojit čuovvovaš geográfalaš doaibmaguovllut ráđđádallamiidda (árbevirolaš sámi guovllut): Finnmárku, Tromsa, Nordlánda ja Davvi-Trøndelága fylka, nu maid suohkanat Osen, Roan, Åfjord, Bjugn, Rissa, Selbu, Meldal, Rennebu, Oppdal, Midtre Gauldal, Tydal, Holtålen ja Røros Lulli-Trøndelága fylkkas, Engerdal ja Rendalen, Os, Tolga, Tynset ja Folldal suohkanat Hedmárkku fylkkas, ja Surnadal ja Rindal suohkanat Møres ja Romsdálas.

  • Ráđđádallangeatnegasvuohta ii gusto álgosaččat dábálaš áššiin mat jáhkkimis váikkuhit olles servodaga.

3. Diehtojuohkin

  • Stáhta eiseválddit galget dievaslaččat juohkit dieđuid áigeguovdilis áššiin mat sáhttet váikkuhit sápmelaččat njuolga, nu maid áššáiguoski dilálašvuođaid birra dađimielde go áššemeannudeapmi ovdána.

4. Almmolašvuohta

  • Diehtojuohkin man stáhta eiseválddit ja Sámediggi lonohallet gaskaneaset ráđđádaladettiin, galgá sáhttit dollojuvvot eret almmolašvuođas, eaktun lea ahte gávdno láhkavuođđu dan dahkat. Lassialmmolašvuohta galgá adnojuvvot dábálaš dáhpin. Áššebeliid loahpalaš oaidnu iešguđet áššis galgá leat almmolaš.

5. Fásta čoahkkimat

  • Galget dollojuvvot fásta politihkalaš čoahkkimat juohke jahkebealis gaskkal sámeáššiid stáhtaráđi ja Sámediggepresideantta. Iešguđet fágastáhtaráđit servet čoahkkimiidda dárbbu mielde. Dain fásta politihkalaš čoahkkimiin juohke jahkebealis galget ovdanváldit sámi servodagaid dilálašvuođaid ja ovddidandárbbuid, ja dettolaš prinsihpalaš áššiid ja proseassaid maiguin lea bargojuvvome.

  • Galget dollojuvvot fásta čoahkkimat juohke jahkebealis gaskkal Sámedikki ja departementtaid gaskasaš ovttastahttinlávdegotti mii lea sámeáššiid várás. Čoahkkimiin galget earret eará čilgejuvvot áigeguovdilis sámepolitihkalaš áššit maiguin lea plánas bargat lagamus mánuid.

6. Ráđđádallanprosedyraid oppalaš mearrádusat

  • Ráđđádallamat Sámedikkiin galget dahkkojuvvot buoredáhtus ja dainna ulbmiliin ahte boahtit ovttamielalašvuhtii evttohuvvon doaimmaid hárrái.

  • Stáhta eiseválddit galget farggamusat dieđihit Sámediggái go álggahuvvojit áigeguovdilis áššit mat njuolga sáhttet váikkuhit sápmelaččaid, ja gokko guoská sámi beroštumiide ja diliide.

  • Go Sámediggái lea dieđihuvvon áigeguovdilis áššiid birra, de galgá Sámediggi farggamusat dieđihit ruovttoluotta ahte dáhttotgo eambbo ráđđádallamiid áššis.

  • Sámediggi sáhttá maid váldit áššiid ovdan mas Sámediggi bivdá ráđđádallamiid.

  • Jus stáhta eiseválddit ja Sámediggi sohpet joatkit ráđđádallama dihto áššis, de galget ovttasráđiid soahpat ráđđádallanvugiid, dan soahpat goas ja gos oktavuođaid dollet (omd. čoahkkimiid, videokonferánssaid, telefonoktavuođa, čálalaš dieđuid lonohallama), áigemeriid goas máhcaha dieđuid, ja jus dárbbašuvvo politihkalaš dásis ráđđádallat, ja politihkalaččat meannudit ášši. Galgá várrejuvvot doarvái áigemunni vai sáhttá čađahit albma ráđđádallamiid ja bidjat politihkalaš meannudeapmái evttohusaid. Jus dárbbašuvvo ášši meannudit dievasčoahkkimis Sámedikkis, de galgá dat dahkkot farggamusat.

  • Go áššiid iešvuohta gáibida de galgá láhččojuvvot, vai sáhttá doallat moanat ráđđádallančoahkkimiid, ja eaige áššit galgga loahpahuvvot jus Sámediggi ja stáhta navdet olahit ovttamielalašvuođa áššis.

  • Áššiin mat meannuduvvojit ráđđehusas, de galgá, dallego áššit ovdanbiddjojit eará guoskevaš departementtaide, čielgasit oidnosii buktojuvvot gokko áššis lea ovttamielalašvuohta Sámedikkiin, ja gokko ii leat boahtán ovttamielalašvuhtii. Proposišuvnnain ja dieđáhusain mat mannet Stuoradiggái, ja main ráđđehus lea eará oaivilis go Sámediggi, galgá Sámedikki árvvoštallan ja oaivil áššis boahtit ovdan.

7. Beavdegirji

  • Stáhta eiseválddiid ja Sámedikki ráđđádallančoahkkimiin galgá čállojuvvot beavdegirji. Beavdegirjjis galgá oanehaččat čilgejuvvot ášši, áššebeliid árvvoštallamat ja oaivilat, ja ášši loahppaboađus.

8. Čielggadandárbu /diehtovuođđu

Gielda- ja guovlodepartementa ja Sámediggi nammadit ovttasráđiid guorahallanjoavkku mii earret eará sámi statistihka mielde juohke jagi buktá raportta sámi servodagaid dilis ja guđe guvlui servodat ovdána. Raporta adno ráđđádallamiid vuođđun konkrehta áššiin, ja maid go ráđđádallet sámi servodagaid ovddidandárbbuid birra. Dat dahkko juohke jahkebealis go čoahkkin dollojuvvo sámeáššiid stáhtaráđi ja Sámediggepresideantta gaskka.

  • Go stáhta eiseválddit dahje Sámediggi atnet dárbbašlažžan čielggademiid dahkat, vai nannešii fáktádieđuid vuođu dahje árvvoštallamiid ja mearridemiid formálalaš vuođu, de galgá dán áramusat buktit dihtosii, ja áššebealit galget čielggadeami mandáhttagažaldaga ságastallat, jus galggaš čielggadeapmi dahkkot. Stáhta ja Sámediggi galget geahččalit ovttamielalašvuođa olahit sihke mandáhta sisdollui, ja merret gean ovddasvástádus čielggadanbargu galgá leat. Stáhtas ja Sámedikkis lea geatnegasvuohta addit dárbbašlaš čuvgehusaid ja materiála mat adnojit go čielggadeami čađaha.

9. Ráđđádallamat sámi eará beroštumiiguin maidda guoská

  • Go leat áššit main stáhta pláne ráđđádallat sámi báikkálaš servodagaiguin ja/dahje sierra sámi beroštumiiguin, maid láhka dahje doaimmat sáhttet njuolga váikkuhit, de galgá stáhta áramusat diehtojuohkit makkár beroštumiide/organisašuvnnaide stáhta oaivvilda ášši guoskat, ja digaštallat Sámedikkiin movt ráđđádallanproseassaid sáhttá ovttastahttit.

3.2 Ekonomiijastivren ja dárkkistanortnet Sámedikki várás

3.2.1 Raporta dárkkistanortnegiid birra

Gielda- ja guovlodepartementa nammadii juovlamánus 2004 bargojoavkku man áirasat galge lagabuidda geahčadit dárkkistanortnegiid Sámedikki várás. Bargojoavkkus ledje guokte áirasa Sámedikkis ja guokte departementtas. Dasa lassin čuvvo guokte Riikarevišuvnna áiccardeaddji barggu.

Bargojoavkku mandáhta lei čilget Sámedikki doaimma ovddasvástáduslinjjáid ja siskkáldas dárkkistanortnegiid, bearráigeahču ja revišuvnna Sámedikkis ja dan várás. Joavkku bargun lei maid árvvoštallat leatgo ortnegat doarvái ja cuiget jus leat váilevašvuođat, lassin dasa ahte árvvoštallat Sámedikki dárkkistankomiteá rolla. Joavku galggai maid evttohit movt sáhttá njulget vejolaš váilevašvuođaid ja heittot beliid.

Joavku buvttii raportta cuoŋománu 1.b. 2005. Loahppaboađus lei ahte Sámedikki siskkáldas dárkkisteapmi lea dohkálaš, muhto sáhttá muhtin osiid buoridit. Earret eará evttohuvvojit čuovvovaš doaimmat:

  • Sámedikki dárkkistankomiteá galgá doaibmat čielga dárkkistankomiteán, ja áššemeannudanfunkšuvdna galgá nannejuvvot.

  • Galgá ásahuvvot dievasčoahkkinčállingoddi Čoahkkinjođihangotti vuollái, mii organisatuvrralaččat lea luvvejuvvon Sámediggeráđis. Dárkkistankomiteá áššemeannudanfunkšuvdna biddjo dievasčoahkkinčállingoddái.

  • Sámedikki rámma berre lasihuvvot 800 000 ruvnnuin jahkái vai nanne dárkkistankomiteá coavcci bargat.

  • Sámedikki hálddahusbušeahtta berre nannejuvvot ovttain virggiin siskkáldasdárkkisteami dihte, ja Sámedikki bušeahtta nannejuvvot 600 000 ruvnnuin juohke jagi dán ulbmila dihte.

Gielda- ja guovlodepartementa berre čielggadit, ráđđálagaid Sámedikkiin, ahte galgágo Sámediggi sirrejuvvot ja šaddat iehčanas riektesubstánsan ja movt dán sáhtášii dahkat.

Raporta geigejuvvui Gielda- ja guovlodepartementii ja Sámediggái cuoŋománu 15.b, ja Sámediggi meannudii raportta miessemánu 31. b. 2005. Sámediggi čuovvola mearrádusastis bargojoavkku evttohusa ahte ruđalaččat nannet Sámedikki dárkkistanbarggu. Ráđđehus lea reviderejuvvon našunálabušeahtas lasihan juolludeami Sámediggái 600 000 ruvnnuin 2005’ várás, nannen dihte Sámedikki hálddahusa siskkáldas dárkkisteami, ja Sámedikki dárkkistankomiteá áššemeannudannávccaid.

Sámediggi bivdá maiddái mearrádusastis Gielda- ja guovlodepartementta ráđđádaladettiin Sámedikkiin čielggadit berrego Sámediggi sirrejuvvot ja šaddat iehčanas riektesubstánsan, áibbas luvvejuvvot stáhtas. Gielda- ja guovlodepartementa álgá dáinna bargguin farggamusat. Dan olis árvvoštallojuvvojit maid gokko berre rievdadit sámelága, Sámedikki juolludanvuogádaga ja Sámedikki dárkkistanortnegiid ja revišuvnna, dan dihte go de rievdá Sámedikki riektedilálašvuohta. Gielda- ja guovlodepartementa muitala čielggadeami birra sámepolitihka prinsihppadieđáhusas mii boahtá jagis 2006.

3.2.2 Sámegiel’ rehketlihpuid ja duođaštusaid čuovvoleapmi ja dárkkisteapmi

Sámedikkis leat muhtin áššemeannudanbáhpirat dušše sámegillii. Dat leat áššečilgehusat, ohcamat ja ruhtalohpereivvet mat maiddái čuvvot rehketdoallolihppun go Sámedikki rehketdoallu reviderejuvvo. 2004’ rehketdoalu revideredettiin, lea Riikarevišuvdna jearran sáhttágo Sámediggi čuovvut dákkár bárgodábi, vai leago Sámediggi geatnegahtton duođaštit buot ruhtageavahemiid dárogillii.

Sámediggi čujuha sámeláhkii § 3–3 mii addá olbmuide vuoigatvuođa oažžut vástádusa sámegillii go sii váldet oktavuođa báikkálaš dahje regiovnnalaš almmolaš orgánain. Vaikko vel Sámediggi leage riikaviidosaš orgána, iige leat báikkálaš iige regiovnnalaš orgána go gáržžet dulko mearrádusa, de orru vissasit leamen govttolaš ahte olbmuin, geain lea vuoigatvuohta oažžut vástádusa sámegillii iežaset suohkanis, lea seamma vuoigatvuohta oažžut vástádusa sámegillii Sámedikkis. Go Sámediggi ieš doaimmaidisguin fuolaha áššemeannudeami eanemus lágis sámegillii, de ii ane ráđđehus leat dárbbašlažžan ovddidit sierra láhkamearrádusa dan birra.

Ráđđehus hálida ovddidit sámegiela nu ahte dat lunddolaččat sajáiduvvá nu olu servodatsurggiide go vejolaš. Danne doarju ráđđehus Sámedikki mihttomeari ahte eanas oassi áššemeannudeamis galgá leat sámegillii. Ráđđehus jáhkká ahte maiddái Riikarevišuvdna bargá dan ala ahte sáhttá revišuvdnabarggu čađahit ásahusaide mat áššeameannudit sihke sámegillii ja dárogillii, juogo dan bokte ahte huksejit alcceseaset gelbbolašvuođa dahje ostet jorgalanbálvalusaid. Nu sáhtášii čuovvolit sámelága áigumuša (§ 1–5) das ahte sámegiella ja dárogiella galget leat ovttaárvosaš giellan Norggas.

3.3 Sámedikki válgaortnet

Sámelága § 2–4 rievdaduvvui cuoŋománu 15.b. 2005. Dat mielddisbuktá ahte 2005’ sámediggeválgga rájis bohtet 4 dássenmandáhta Sámediggái lassin dan 39 dábálaš mandáhttii. Sámedikki válgalávdegoddi galgá juohkit dássenáirasiid dan njeallji válgabiirrii main leat eanemus jienat. (Loga eambbo Sámedikki jahkedieđáhusa kapihttalis 3.2).

Jietnalohku juohke áirasa nammii rievddada stuorámus ja unnimus válgabiirriid gaskka. Dássenáirasat maid stuorámus válgabiirret ožžot, galget njulget dán erohusa. Sámediggái ii mieđihuvvon ahte dássenáirasat galget juhkkojuvvot dan sohkabeallái mii lea unnán dikkis. Sámediggeválgga láhkaásahusas lea mearriduvvon ahte Sámediggi sáhttá gáibidit válgalistoevttoheddjiin ahte unnimusat 40 % galgá goappáge sohkabealis leat listtuin mat mannet válgii. Sámediggi mearridii láhkaásahusa juovlamánu 15.b. 2004.

Sámediggi lea ožžon 400 000 ruvnno lassiruđa reviderejuvvon našunálabušeahtas jahkái 2005 vai gokčá eambbogoluid go dikkis lassánit áirasat.

Gielda- ja guovlodepartementa lea jagis 2004 juolludan 230 000 ruvnno Sámedikki kampánjii oaččuhit eambbo nissoniid Sámediggái 2005’ válggas. Kampánja galgá listobiddjiide bidjat ovddasvástádusa lasihit nissoniid logu Sámediggái 2005’ válggas, váikkuhit vai eambbo nissonat movttáskit mannat listtuid vuosttašsajiide ja vai huksejuvvo nissonfierpmádat.

Departementa lea ovttaoaivilis Sámedikkiin ahte dárbbašuvvo ollislaččat čielggadit Sámedikki válgaortnega ja čielggadeamis galgá suokkardit leago dárbu rievdadit válgabiirriid juogu, ja rievdadit áirraslogu iešguđet válgabiirriin. Departementa lea addán 300 000 ruvnno Sámediggái vai ásaha áššedovdijoavkku árvvoštallat sámediggeválgga ortnega ollislaččat. Čielggadeapmi galgá adnot vuođđun árvvoštallat dárbbašago válgaortnega ođđasit rievdadit ovdal 2009’ válggaid.

3.4 Finnmárkoláhka

Láhka riektedili ja eanan- ja luondduriggodathálddašeami birra Finnmárkku fylkkas (Finnmárkkuláhka) dohkkehuvvui stáhtaráđis geassemánu 17.b. 2005. Láhkamearrádus spiehkkasa veahá Od. prp. nr. 53 (2002 – 2003) evttohusas, ee. dakko bokte go galgá ásahuvvot kommišuvdna ja sierraduopmostuollu mii galgá identifiseret ja dovddastit dohkkehahttin gustovaš vuoigatvuođaid.

Kommišuvdna nammaduvvo kártet dálá oktasaš ja oktagaslaš geavahan- ja oamastanvuoigatvuođaid eatnamiidda ja (sáiva) čáziide Finnmárkkus ja gaskaboddosaš sierraduopmostuollu mii gieđahallá riidduid dan oktavuođas (Láhka § 5, gč. 5. kapihtala).

Gielda- ja guovlodepartementa, Eanandoallo- ja biebmodepartementa, Birasgáhttendepartementa, Ruhtadandepartementa ja Justiisadepartementa váldet oasi bargojoavkkus mii galgá ovttaidahttit geavatlaš gažaldagaid Finnmárkkuopmodaga ásaheami dihte. Dán bargui bohtet maid fárrui Sámediggi, Finnmárkku fylkkadiggi, Statsskog SF, Stáhta luonddubearráigeahčču ja Statsskoga bargit.

Finnmárkkuopmodat lea álgoálggus ovttaárvosaš stáhta eiseválddiiguin ja eará priváhta eananoamasteddjiiguin. Muhtin mearrádusat bidjet dattetge vásedin bargguid Finnmárkkuopmodagas Gonagassii dahje departementii. Dat barggut leat ee. ahte Gonagas galgá dohkkehit meahci geavahanrievdadeami jna. muhtin sierradiliin (§ 10), nammadit ovtta mieldelahtu Finnmárkkuopmodaga dárkkistankomiteái (§ 16 vuosttaš lađas), meannudit váidagiid go Finnmárkkuopmodaga olis gáržžiduvvo ođasmahtti resursaid geavaheapmi jna. (§ 27 nubbi ja čihččet lađas). Dát dahkko ovttasráđiid Birasgáhttendepartementtain.

Sámediggi galgá ráhkadit njuolggadusaid movt árvvoštallat sámi kultuvrra mearkkašumi jna, go lea sáhka rievdadit Finnmárkku meahci geavaheami, gč. § 4. Dakkár áššiin main meahci geavaheapmi rievdaduvvo, leat almmolaš eiseválddit geatnegahtton čuovvut njuolggadusaid. Gielda- ja guovlodepartementa galgá gozihit njuolggadusaid lágalašvuođadárkkisteami, gč. § 4, vuosttaš lađas nubbi čuokkis.

Deanu ja Njávdáma guollebivddu regulerema galgá reguleret láhkaásahusain (§ 28). Láhkaásahus galgá ráhkaduvvot ráđđádallamiid bokte Sámedikkiin ja guoskevaš suohkaniiguin, ja galgá maid šiehtadallojuvvot Suomain.

Finnmárkkulága meannudettiin dagai Stuoradiggi mearrádusa geassemánu 6.b. 2005 dán hámis:

«Stortinget ber Regjeringen snarest mulig foreta en utredning av samer og andres rett til fiske i havet utenfor Finnmark, herunder minimumskvote for båter under ti meter, og fremme en oppfølgende sak om dette for Stortinget.»

Dás sámegillii jorgaluvvvon: «Stuoradiggi bivdá Ráđđehusa farggamusat čielggadit sápmelaččaid ja earáid vuoigatvuođa bivdit mearas Finnmárkku olggobealde, dása gullá maid čielggadit vuolemus eari fatnasiidda, mat leat vuollel 10 mehtara, ja ovddidit čuovvolahtti ášši Stuoradiggái dán birra.»

Guolástus- ja riddodepartementa leat bargagoahtán Stuoradiggemearrádusa čuovvolahttimiin. Departementta siskkobealde, ja ráđđálagaid eará departementtaiguin, leat hutkagoahtán movt barggu čađahit ovddasguvlui ja mandáhtta dán čielggadeami várás.

Go bergverksloven (bákteláhka) rievdaduvvo, de ee. rahppojuvvo vejolašvuohta láhkaásahusain mearridit ahte ruvkket Finnmárkkuopmodaga eatnama alde galget máksit alit divvada eananeaiggádii go ruvkket eará báikkiin (Bákteláhka § 42).

Ovdal go Finnmárkkuopmodat sáhttá háldosis váldit Statsskog SF eatnamiid, de ferte Finnmárkkuopmodat leat ásahuvvon ja beassan ráhkkanit eatnamiid hálddašeapmái dohkkehahtti láhkái. Dárbbaša ráhkadit gaskaboddosaš njuolggadusaid mat čilgejit stivrra gelbbolašvuođa ráhkkananáigodagas. Bargojuvvo dan ala vai dat dárbbašlas gaskaboddosaš njuolggadusat leat sajis ođđajagimánu 1.b.2006. Sámediggi ja Finnmárkku fylkkadiggi leat dadjan ahte sis lea vejolaš dan áigái válljet stivralahtuid. Ovttasráđiid Sámedikkiin ja fylkkadikkiin leat atnán vuođđun ahte finnmárkkulága njuolggadusat Finnmárkkuopmodaga birra, sáhttet boahtit fápmui 2006’ nuppi kvartálas, oktan dainna ahte Finnmárkku eatnamat váldojit dasto badjelassii eret Statskogas.

Bargojuvvo dan ala ahte njuolggadusat mat gustojit Finnmárkkukommišuvdnii ja Finnmárkku Meahcceduopmostullui biddjojit fápmui ođđajagimánu 1.b.2007.

3.5 Sámi mánát ja nuorat

3.5.1 Mánáidgárddit

Loga Sámedikki jahkedieđáhusa 2.4.kapihtalis bajásšaddandili birra. Sámediggái juolluduvvo ruhtadoarjja mii adno sámi mánáidgárddiide, eatnigiela oahpahussii ja diehtojuohkin-, ovddidan- ja bagadallanbargguide mat bargojuvvojit sámi mánáidgárddiin ja mánáidgárddiin gos leat sámi mánát.

Ráđđehus lea ođastan mánáidgárdelága. Odeldiggeproposišuvdna ođđa lága birra mánáidgárddiid várás ovddiduvvui Stuoradiggái cuoŋománu 8.b. 2005 (Od.prp. nr 72 (2004–2005). Stuoradiggi dohkkehii lága geassemánu 14.b. 2005. Lea evttohuvvon ođđa § 2 Mánáidgárddi sisdoallu, ja njealját lađas sisttisdoallá čuovvovaš mearrádusa: « Mánáidgárdi galgá vuhtiiváldit mánáid agi, doaibmandási, sohkabeali, sosiála, čearddalaš ja kultuvrralaš duogáža, dása gullá maid sámi mánáid giella ja kultuvra .» Viidásit lea § 8 Suohkana ovddasvástádus deattuhuvvon, gč. goalmmát lađđasa: « Suohkanis lea ovddasvástádus dasa ahte mánáidgárdefálaldagat sámi mánáide sámi distrivttain huksejuvvojit sámegiela ja kultuvrra vuođul. Eará suohkaniin galget dilálašvuođat láhččojuvvot dasa ahte sámi mánát sáhttet sihkkarastit ja ovddidit gielaset ja kultuvrraset.»

Mánáid- ja bearašdepartementta nammadan bargojoavku geigii suoidnemánu 5.b. 2005 ođastuvvon rámmaplánaevttohusa mánáidgárddiid várás. Sámediggi lei ráđđádallanmieldelahttu bargojoavkkus. Plána, mii lea láhkaásahus mánáidgárdeláhkii, manná gulaskuddamii 2005’ čavčča ovdalgo boahtá fápmui ođđajagimánu 1.b.2006.

Nannen dihtii sámi mánáidgárddiid ovttasbarggu ja oainnosmahttit sámi giellaovdáneami ovdaskuvlaagis, de lágiduvvui davviriikkalaš mánáidgárdekonferánsa Kárášjogas geassemánus 2004. Oasseváldit Ruoššas, Ruoŧas, Suomas ja Norggas lonohalle vásáhusaid rastá riikarájiid. Norgga Sámediggi lei lágideaddjin.

Mánáid- ja bearašdepartementa doallá jámmadit hálddahuslaš čoahkkimiid Sámedikkiin ja digaštallá oktasaš doaimmaid ja hástalusaid. Dan olis leat ásahuvvon nannejeaddji ovttasbargorutiinnat Sámi allaskuvllain doaimmaid várás mat galget buorebut oaččuhit studeanttaid ohppui, ja oažžut sámegielat ovdaskuvlaoahpaheddjiid bissut mánáidgárddiin. Viidásit galget sámi mánáidgárddit bargat mihttomeriiguin mat leat dokumenttas Handlingsplan for likestilling i barnehagene . Dat jorgaluvvo sámegillii.

Geahča vel St. dieđ. nr 11 (2004–2005) kap 4.1.1.

3.5.2 Mánáidsuodjalus

Mánáid- ja bearašdepartementta ja Sámedikki politihkalaš njunnožat dolle čoahkkima 2004’ giđa. Dan čoahkkimis muitalii Sámediggi ahte dárbbašuvvo eambbo oainnosmahttit sámi mánaid ja nuoraid geat leat hearkkes dilis. Viidásit lea dárbu oainnosmahttit ahte doaimmat mat ásahuvvojit sámi mánáid ja nuoraid várás geat váldojuvvojit eret ruovttuin, galget áimmahuššat mánáid giela ja kultuvrra. Mánáid- ja bearašdepartementa čuvgii Sámediggái ahte lea ásahuvvon Mánáid-, nuoraid- ja bearašetáhtta, ja davvi regiovnna Mánáid-, nuoraid- ja bearašetáhtta oassálasti čoahkkimis.

Mánáid- ja bearašdepartementa lea ovdalis jorgalan osiid Váhnenbagadusprográmmas sámegillii. Mánáid- ja bearašdepartementa bargá jorgalit digaštallangihppaga «Åtte temaer for godt samspill», ja árvvoštallá jorgalit fáddágihppagiid iešguđetlágan fáttáiguin, váhnemiid ja earáid várás.

Mánáid- ja bearašdepartementa doarju ain ruđalaččat Barnevernets utviklingssenter i Nord-Norge (Mánáidsuodjalusa ovddidanguovddáš Davvi-Norggas), dakko bokte go addá doaibmadoarjaga. Departementa attii jagis 2003 ruđaid Mánáidsuodjalusa ovddidanguovddážii Davvi-Norggas, vai ráhkada njeallje fáddágihppaga mánáidsuodjalusa birra main lea sámi konteaksta, mat sáhttet adnojuvvot studeanttaid oahpahussii vuođđo- ja viidásitoahpuin ja mánáidsuodjalusa bargiide. Gihppagat galge plána mielde válbmanit 2004’ jagi lohppii, muhto bargu lea maŋŋánan ja gárvána 2005’ čavčča.

Bearašráđđádallan lea metoda man mánáidsuodjalus geavaha go bargá sámi bearrašiiguin. Mánáid- ja bearašdepartementa doarjjui jagis 2004 našovnnalas prošeavtta man bargun lei johtui bidjat, ovddidit ja oahpahit dan metoda. Finnmárkkusuohkaniin lea oahpahuvvon movt bearašráđđádallama galgá geavahit. Prošeakta jotkojuvvo jagis 2005.

Geahča vel St. dieđ. nr 11 (2004–2005) kap 4.1.3.

3.6 Sámi vuođđooahpahus, alit oahppu ja dutkan

Loga oahpahusgažaldagaid birra Sámedikki jahkedieđáhusas, kapihtalis 2.4.

3.6.1 Sámi vuođđooahpahus

Sámi ohppiin lea oktagaslaš vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas, beroskeahttá gos sii orrot riikkas. Vuoigatvuohta guoská golmma gillii, nappo davvisámegillii, lullisámegillii ja julevsámegillii. Oahpahus- ja dutkandepartementa áŋgiruššá oažžut skuvlaoamasteddjiid šaddat dihtomielalažžan dán vuoigatvuođa hárrái, dan seammás go fylkkamánnit galget leat dihtomielalaččat dasa ahte bearráigeahččat ja meannudit váidagiid. Galget leat unnimusat logi oahppi joavkkus jus sámi ohppiin galgá leat vuoigatvuohta oažžut oahpahusa maiddái sámegillii . Sámediggi lea Oahpahus- ja dutkandepartementii buktán sávaldaga ahte vuoigatvuohta oahpahussii sámegillii, maiddái galgá šaddat oktagaslaš vuoigatvuohtan. Gažaldat árvvoštallojuvvo departementtas.

Ođđa oahppoplánat Kunnskapsløftet (Diehtolohpádusa) olis sámi vuođđooahpahussii ráhkaduvvojit ja mearriduvvojit oahpahuslága 6.kap. meriid mielde. Bargu fátmmasta vuođđoskuvlla ja fágaid mat čuvvot olles vuođđooahpahusa skuvlavázzináiggis. Sámi vuođđooahpahussii ráhkaduvvo ođđa fága- ja diibmojuohku 2005’ čavčča. Departementa lea ilus go dáiguin bargguiguin leat nu bures ovttasbargan Sámedikkiin.

Gáiddusoahpahusprošeavttat, mat ledje jođus sámi ohppiid várás geat čuvvot našovnnalaš oahppoplána, bukte midjiide ávkkálaš vásáhusaid. Oahpahusdirektoráhtta árvvoštallá movt vásáhusaid galgá geavahit go galgat ovddidit buriid fálaldagaid dáidda ohppiide. Ášši birra namuhuvvo 2006’ St.prp. nr 1.

Oahpahus- ja dutkandepartementa vuordá viidáseappot ovttasbarggu sámi vuođđooahpahusođastusain ja eará áigeguovdilis áššiiguin vuođđooahpahusa dásis.

Ortnet, mas muhtin skuvllat válljejuvvojit ovdagovvaskuvlan, almmuhuvvo ovtta gearddi jagis ja buot skuvllat ja skuvlaoamasteaddjit sáhttet ohcat. Ohcamat mannet fylkkamánniide, ja našovnnalaš jury vállje skuvllaid loahpalaččat. Nu leage buori sámi skuvllas seamma vejolašvuohta go eará skuvllain beassat ovdagovvaskuvlan. Sámi hálddašansuohkanat berrejit movttiidahttojuvvot vai sin skuvllat duođaštit bohtosiid ja dieđihit beroštumi go ortnet almmuhuvvo.

Diehtolohpádusa sisafievrrideami oktavuođas juolluduvvo ruhta gelbbolašvuođa ovddideapmái golmma jahkái. Jahkái 2005 lea juolluduvvon 300 miljovnna ruvnno suohkaniidda ja eará skuvlaoamasteddjiide doarjjan bargat gelbbolašvuođa ovddidemiin. Sámi hálddašansuohkanat ja eará suohkanat gos leat olu sámi oahppit, leat maid ožžon oasi dáin ruđain. Skuvlaoamasteddjiide lea dehálaš ráhkadit buriid plánaid ruhtageavaheapmái, ja ovttasbarget fágabirrasiiguin hukset maŋŋil- ja viidásitoahpu oahpaheddjiide, skuvlajođiheddjiide ja eará bargiide geaidda guoská.

Oahpahus- ja dutkandepartementa ja Gielda- ja guovlodepartementa leat čoahkkinastán Finnmárkku fylkkagielddain, Kárášjoga ja Guovdageainnu suohkaniiguin, Sámedikkiin ja sámi joatkkaskuvllaid stivrrain dan birra movt boahtte áiggis galgá jođihit Sámi joatkkaskuvlla Kárášjogas ja Sámi joatkkaskuvlla ja boazodoalloskuvlla Guovdageainnus. Jagis 2006 galgat geahččalit soahpat movt skuvllaid doaibma ovddasguvlui buoremusat sáhttá organiserejuvvot. Dát skuvllat leat vuođđooahpahusa guovddáš gaskaoamit sámi ohppiide miehtá riika, ja ášši ráđđádallojuvvo Sámedikkiin ođđa ráđđádallanšiehtadusa mielde.

3.6.2 Sámi instituhtta/Sámi allaskuvla

Sámi instituhta (NSI) ođđa njuolggadusain ja davviriikkaid ministariid cealkámušas NSI boahtte áiggi ruhtadeami birra, deattuhuvvo ahte galgá sihkkarastit NSI iešmearrideami, nu ahte bisuhuvvo sierra dutkanásahussan go sirdojuvvo Sámi allaskuvlii. Dasa lassin galget ruđalaš juolludeamit instituhta nammii várrejuvvot, vai ii leat eahpádus ahte ruđat galget čadnojuvvot instituhta dutkandoaimmaide.

Vaikko vel instituhtta galgáge, go oktiičaskojuvvo Sámi allaskuvllain, leat iešmearrideaddjin ja sierra dutkaninstituhttan, de liikká leat buorit vejolašvuođat ovddidit ja juohkit fágalaš ovttasbarggu mii dán guovtti ásahusa gaskkas lea. Dáid ásahusaid dutkanviidodagat viehka muddui dievasmahttet nubbi nuppi dutkama. Nu dáidetge leat buorit vejolašvuođat nannet fágalaš birrasa go oktiiorganisere ásahusaid. Sámi dutkanbirrasat Norggas ja Davviriikkain oppalaččat nannejuvvojit go dát institušuvnnat barget lávgalagaid.

Stuoradiggedieđáhusa nr. 34 (2001–2002) Sámi alit oahppu ja dutkan meannudeamis doarjjui Stuoradiggi ráđđehusa plánaid bargat vai Sámi allaskuvla ovdána viidáseappot ja oažžu stáhtusa dieđalaš allaskuvlan. Vuordimis lea dán bargui ávkkálaš go NSI ja Sámi allaskuvla oktiiorganiserejuvvojit. Lávgadis ovttasbargu dán guovtti ásahusa gaskka váikkuha maid dan ahte allaskuvlla iežas dutkandoaimmaid vuođđu šaddá govdadeabbun.

Geahča maid St. dieđ. nr. 11 (2004–2005) kap. 4.4.

3.6.3 Ođđa dieđaviessu

Lea guhká juo sávvojuvvon ásahit sierra dieđaviesu Guovdageidnui (gč.Sámedikki jahkedieđáhusa), ja bidjat ovtta dáhki vuollái máŋggaid sámi institušuvnnaid, nu movt NSI, Sámi allaskuvlla, Sis-Finnmárkku studeanttaid ovttastusa, Sámi earenoamášpedagogalaš doarjalusa, Sámedikki oahpahus- ja giellaossodaga, Álgoálbmotvuoigatvuođaid gelbbolašvuođaguovddáža ja Sámi arkiivva. Ráđđehusa mielas lea hirbmat buorre sirdit NSI ja Sámi allaskuvlla ovtta dáhki vuollái, muhto dáidá deháleamos ahte boahtá oktasaš sámi gelbbolašvuođaguovddáš sámi álbmogii go sámegielat barggut ja sámi dieđalaš doaibma čohkkejuvvojit ja nu šaddá stuorát biras.

Sámi allaskuvllas leat boares ja unnán heivvolaš lanjat. Ođđa dieđaviessu Guovdageidnui lea sakka vuoruhuvvon Oahpahus- ja dutkandepartementta bealis. Dán birra logat eambbo stáhtabušeahta báhpiriin.

3.6.4 Dutkan

St dieđ. nr. 20 (2004–2005) Vilje til forskning (Dáhttu dutkamii) evttoha máŋggaid doaimmaid mat galget ovddidit sámi dutkama, gč. čuokkis 9.8.1. Das logat maid movt čuovvoluvvo St.dieđ. nr. 34 (2001–2002) Kvalitehtaođastus. Sámi alit oahppu ja dutkan.

Dutkandieđáhusas dadjá ráđđehus ahte Dutkanráđi prográmma sámi dutkama várás galgá guhkiduvvot ja nannejuvvot. Das deattuhit ahte dutkanprográmma nannen galgá fuolahit doaimmaid mas almmuhuvvojit sámi álbmogii dieđut. Dieđáhusas deattuhuvvo maid dan seammas ahte sámigažaldagat eai galgga ráddjejuvvot duššefal dán sierra prográmmii, muhto maiddái váldojuvvot ovdan Norgga dutkanráđi eará dutkanprográmmain.

Oahpahus- ja dutkandepartementa deattuha dieđáhusas ahte lea dehálaš sámi dutkama čatnat eará dutkamiid oktavuhtii. Dat mielddisbuktá ahte sámi dutkanruđain, nu movt earáge dutkanruđain, ain galgá muhtin oassi juhkkojuvvot njuolga universitehtaide ja allaskuvllaide, ja muhtin oassi Norgga dutkanráđđái. Ráđđehus lea maid bivdán Norgga dutkanráđi álggahit oktasaš davviriikkalaš čielggadeami mii galgá árvvoštallat ásahit sámi dutkanlávdegotti Norgga, Ruoŧa ja Suoma várás. Dutkanlávdegoddi galgá hutkat sámi dutkama strategiijaid ja gávnnahit buoret resursageavaheami dan bokte go ovttaidahttá davviriikkalaš dutkanbargguid. Seammas galgá árvvoštallat cegget sierra sámi etihkkalávdegotti.

Dasa lassin áigu ráđđehus bargat vai sámegiella adnojuvvo eambbo vuođđogiellan dutkamis ja diehtogilvimis, ja eambbo oažžut duođaštuvvot sámi árbevirolaš dieđu, eandalii giela bealis. Viidásit galgá bargojuvvot nu ahte primára- ja vuođđodieđut sámi diliid birra lágiduvvojit ja heivehuvvojit sámi dutkamii buorrin. Gielda- ja guovlodepartementa juolludii 1 milj. kr liigeruđa Dutkanráđđái jagis 2004 nannet ja oainnosmahttit sámegiela dutkama vuođđogiellan, ja vai dutkanbohtosat vuohkkasit buktojuvvojit ovdan olbmuide.

St.dieđ. nr 34 (2001–2002) evttohuvvon doaimmaid vuođul jotkojuvvo maiddái álgoálbmotfierpmádat. Dat lea ovttasbargu gaskkal Tromssa universitehta, Sámi allaskuvlla ja Sámi instituhta. Dutkandieđáhus čujuha maid dasa ahte julev- ja lullisámegiella, oassin stuoradiggedieđáhusa čuovvoleamis, leat nannejuvvon go ruhtajuolludeapmi lea addojuvvon Bådåddjo allaskuvlii ja Davvi-Trøndelága allaskuvlii.

3.7 Kultuvra

3.7.1 Kultur- ja girkodepartementa ja Sámediggi ovttasbarget

Kultur- ja girkodepartementa ja Sámediggi dollet hálddahuslaš čoahkkimiid guovtte gearddi jagis vai bisuhuvvo buorre gulahallan.

2002 rájis lea addojuvvon Sámedikki háldui hálddašit máŋggaid kultuvraásahusaid ja doaimmaid, nu movt Sámi sierrabibliotehka, johtti girjerájusfálaldat (girjebusset), sámi dáiddárstipenda, sámi dáiddaásahusaid čájáhusbuhtadus, báikenammabálvalus ja sámi giellalága čuovvoleapmi, nu maid sámi museat, sámi arkiiva, sámi musihkkafestiválat ja Beaivváš Sámi Teahter. Sámediggi hálddaša kultuvraulbmiliid rámmajuolludeami, ja Sámediggi ieš vuoruha doaimmaid addojuvvon rámma siskkobealde.

3.7.2 Sámi kultuvra

Ráđđehusa giella- ja kulturpolitihka ollislaš čilgehusa don sáhtát lohkat St. dieđ. nr. 48 (2002–2003) Kulturpolitikk fram mot 2014 (Kulturpolitihkka 2014 rádjái). Dieđáhusas ovddiduvvo boahtte logi jahkái ollislaš giella- ja kulturpolitihkka, maiddái sámi kultuvra ja giella.

Sámi arkiivva hálddašanovddasvástádus lea ođđajagimánu 1.b 2005 rájis sirdojuvvon Riikkaarkiivárii, Sámedikki dáhttuma mielde. Sámi arkiiva lea dasto stáhta arkiivadoaimma oassin. Dán rievdadeami dihte lea 0,7 milj. kr sámi arkiivva hovdemii sirdojuvvon stáhta Arkiivadoaimmahahkii.

3.7.3 Sámegiella

Sámediggi mearridii jagis 2003 bivdit ráđđehusa evttohit Stuoradiggái ahte rievdadit sámelága giellanjuolggadusaid, vai Divttasvuona suohkan nai beassá mieldelahttun sámegiela hálddašanguovlui. Hálddašanguovlui gullet dál suohkanat Kárášjohka, Guovdageaidnu, Unjárga, Porsáŋgu, Deatnu ja Gáivuotna.

Kultur- ja girkodepartementa lea čuovvolan Sámedikki mearrádusa ja evttohan rievdadit lága mii mielddisbuktá ahte Divttasvuona suohkan šaddá oassin sámegiela hálddašanguovlui. Departementa evttohii ahte lágas ii galgga njuolga mearriduvvot guđet suohkanat gullet sámegiela guovlui, muhto dan sadjái galgá gonagassii addojuvvot váldi mearridit guđet suohkanat galget gullat hálddašanguovlui. Stuoradiggi lea mearridan láhkarievdadusa sámelahkii § 3–1. Láhkaásahusa bokte lea mearriduvvon ahte Divttasvuona suohkan lea mieldelahtustuvvon giellaguovlui 1.1.2006 rájes.

Mieldelahtusteapmi sáhttá áiggi mielde leat áigeguovdilin maid eará suohkaniidda, ja departementa lea ožžon ohcamuša Snåase suohkanis beassat mieldelahttun sámegiela hálddašanguovlui.

Sámediggi lea Kultur- ja girkodepartementta bivdán árvvoštallat sámelága giellanjuolggadusaid. Departementa lea ságastallagoahtán Sámedikkiin ja Gielda- ja guovlodepartementtain giellanjuolggadusaid árvvoštallama birra.

3.7.4 Báikenammaláhka

Stuoradiggi dohkkehii báikenammalága rievdadusaid cuoŋománu 14.b.2005. Rievdadusaid erenoamáš áigumuš lea oažžut áššemeannudeami álkibun, ja njuolggadusaid ráhkadit čielgaseabbun ja doaibmevaččabun. Sámi báikenamaid dehálaš rievdadus lea ahte galgá oktanis nammaášši ceggejuvvot go leat paralleallanamat dárogillii, sámegillii ja kveanagillii. Dasa lassin namuhuvvo sámi báikenamaid vuhtiiváldin sierra ulbmilparagráfas lágas. Departementa lea bargagoahtán láhkaásahusa rievdademiin.

3.7.5 Sámi media

Sámediggi čujuha čuovvovaččat sámi almmuhemiid ruđalaš dilli lea eahpedohkálaš ja nu lea leamaš ollu jagiid , ja atná vuođđun ahte dárbbašuvvo nannet dáid olggosaddima vai ilmmášedje dássetlaččat sávahahtti kvalitehtain ja vai maiddái lassánivččii olggosaddimiid lohku jahkái.

Ruhtajuolludeapmi Kultur- ja girkodepartementta bušeahtas sámi aviissaide lea oktiibuot 13 milj. kr jahkái 2005, ja lea 1,4 milj. kr eambbo go 2004:s. Rievttimielde lea doarjjarámma lassánan 5 milj. kr, dahje sullii 60 proseantta, 2000 rájis. Dan vuođul go Stuoradiggi gieđahalai St.dieđ.nr 33 (2201–2002), de atná Kultur- ja girkodepartementa vuođđun ahte 2005’ bušeahttalassáneapmi berre várrejuvvot sámegielat aviissaide, dán ortnega mielde, loga Sd.prp.nr. 1 (2004–2005). Dasa lassin rabai departementa vejolašvuođa addit doarjaga ovttaskas čállimiidda ja dakkáriidda julevsámegillii aviissain mat álgoálggus leat olggobealde láhkaásahusa mas čilgejuvvo mii sámegielat aviisa lea. Goappaš evttohusat gáibidit ahte láhkaásahus rievdaduvvo. Departementa sádde farggabáliid láhka-ásahusevttohusa gulaskuddamii.

Nordnorsk filmsenter AS (Davvi-Norgga filbmaguovddáš OS) oažžu 5,4 milj. kr jahkái 2005. Dáin ruđain várrejuvvo 2,5 milj. kr oanehisfilmmaid buvttadeapmái. Ruhtadoarjaga eaktun lea ahte galgá buvttaduvvot unnimusat okta sámi filbma mii oažžu doarjaga Davvinorgga filbmaguovddážis.

3.7.6 Sámi valáštallan

Sámediggi ja Sámi valáštallanlihttu –Norga (SVL-N) bivddiiga jagis 2003 Kultur- ja girkodepartementtas oažžut jahkásaš ruhtadoarjaga spealloruđain. Kultur- ja girkodepartementa lea 2004:s doallan oktavuođa Sámedikkiin ohcama struktuvrra ja sisdoalu birra, jus datte galgá addojuvvot ruhtadoarjja sámi valáštallamii.

3.7.7 Sámi girjebusset

Sámedikki dieđáhusas (kap. 2.7.2) čujuhuvvo ahte ođđa sámi girjebusset dárbbašit ruhtaduvvot. Danne leage ráđđehus evttohan reviderejuvvon stáhtabušeahtas juolludit Kultur- ja girkodepartementta bušeahtas 2 milj. kr liigeruđa Sámediggái ruhtadit ođđa, lullisámi girjebusse.

3.8 Dearvvašvuođa ja sosiálabálvalusat sápmelaččaide

Loga dearvvašvuođa- ja sosiálagažaldagaid birra Sámedikki jahkedieđáhusas (kap. 2.6 ovdalis).

Lea ovttamielalašvuohta joatkit ovttasbarggu Sámedikki ja dearvvašvuođaeiseválddiid gaskka oažžun dihtii sámi albmogii ovttaárvosaš bálvalusaid. Dearvvašvuođaministtar Dagfinn Høybråten doalai 2004’ giđa čoahkkima Sámedikkiin, ja 2004’ čavčča doalai ges stáhtaráđđi Ansgar Gabrielsen dan ođđa Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartementta olis čoahkkima Sámedikkiin. Sáhkavuođđun lei oaččuhit doaktáriid ja eará dearvvašvuođabargiid Sis-Finnmárkku vuođ-đodearvvašvuođabálvalussii, veajuiduhttinfálaldaga sámi álbmogii, fálaldaga psyhkalaš dearvvašvuhtii, ásahit ovttasbargoorgána mii fuolaha sámi álbmoga vuhtiiváldámušaid dearvvašvuođaforetáhkain, ja Suoma ja Norgga ovttasbarggu birra mii čuovvolahttá prošeavtta «Grenseløst i Nord (Rájehisvuohta Davvin).

Finnmárkku fylkkamánni lea ovttasráđiid guoskevaš suohkaniiguin bargagoahtán buoridit doavtterdili ja oaččuhit bargiid vuođđodearv-vašvuođabálvalussii. Dát doaimmat sisttisdollet earret eará fáttarortnega medisiinnalaš turnuskandidáhtaide.

Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartementa lea bargan viidáseappot jagis 2004 plánain ahte viiddidit psyhkalaš dearvvašvuođagáhttema ja hukset ásahusaid Kárášjogas ja Leavnnjas našovnnalaš gelbbolašvuođa doibmenbáikin bálvalan várás sámi álbmoga. Dás leat vuoruhan hukset Bearašossodaga ja akuhttasajiid nuoraid várás. Ollislaš ruhtajuolludeapmi lei 13 milj. kr jagis 2004 (lassáneapmi lei 6 milj. kr 2003’ ektui) ja meroštallojuvvo leat 18 680 kr jagis 2005 (ođđa lassáneapmi 6 milj. kr).

Jagis 2004 várrii Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartementa 10,7 milj. kr geahččalan- ja ovddidanbargui mii vulggii NAČ 1995: 6 Sámi álbmoga dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusa plána Norggas ja Mangfold og likeverd (Eatnatgeardáivuohta ja ovttaárvosašvuohta) – Ráđđehusa doaibmaplána sámi álbmoga dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalussii Norggas 2002–2005 vuođul. Dáin ruđain fievrriduvvojedje 5,1 milj. kr Sámediggái, mas eanas adnojuvvo hálddašit prošeaktaruđaid ja dasto guovtti áššemeannudanvirgái Sámedikkis. Jahkái 2005 lea Sámedikki ruhtajuolludeapmi 5,4 milj. kr.

Dan 5,6 milj. kr mii vel báhcá, hálddaša Sosiála- ja dearvvašvuođadirektoráhtta, man ovddasvástádus lea johtui bidjat doaibmaplána eará osiid. Dáin ruđain oaččui Sámi dearvvašvuođadutkama guovddáš 4,3 milj. kr. dábálaš doaibmaruhtan, ja dasto dearvvašvuođa- ja eallindille-iskkadeapmái sámi guovlluin. Departementa vuordá ahte Sámediggi ja Sosiála- ja dearvvašvuođadirektoráhtta barget lávgalagaid go čađahit doaibmaplána eará doaimmaid. Loahpparuhta lea várrejuvvon plánet sámi diehtojuohkinbálvalusa, jorgalemiide, earret eará Pasientavuoigatvuođalága jorgalit ja nannet bajilgeahččoeiseválddiid sámi gelbbolašvuođa. Ruđat leat maid adnojuvvon dulkaoahpu ovdaprošektii «dulkon almmolaš bálvalusaddimis» Sámi allaskuvllas Guovdageainnus.

Eatnatgeardáivuohta ja ovttaárvosašvuohta – mii lea Ráđđehusa doaibmaplána sámi álbmoga dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalussii Norggas 2002–2005, das lea 2005 plánenáigodaga maŋemus jahki. Departementa áigu ráđđádallat Sámedikkiin ja eará áigeguovdilis áššeguimmiiguin vai gávnnahivččii heivvolaš vuogi movt čuovvolit doaibmaplána.

Sámediggi ja Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartementa soabaiga čoahkkimis borgemánu 18.b.2005 ahte berre ásahit ovttasbargojoavkku dearvvašvuođa- ja sosiálafágalaš gažaldagaid várás gaskkal Sámedikki, Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartementta, Bargo- ja sosiáladepartementta, Gielda- ja guovlodepartementta, ja eará vejolaš dasto guoski departementtaid, vuolit etáhtaid ja dutkanbirrasiid. Dán ovttasbargojoavkku bargun lea earret eará čuovvolit doaibmaplána Eatnatgeardáivuohta ja ovttaárvosašvuohta .

3.9 Biraspolitihkka ja kulturmuittut

3.9.1 Boraspirepolitihkka- ja hálddašeapmi

Maŋemus jagiid lea norgga boraspirepolitihkka vuđolaččat čielggaduvvon, geahča St.dieđ.nr 15 (2003–2004) Rovvilt i norsk natur (Boraspiret norgga mehciin). Čielggaduvvon ja árvvoštallojuvvon lea maid movt boazodoallu váikkuhuvvo. Stuoradiggi meannudii dieđáhusa 2004’ giđa, gč.Innst S.nr. 174 (2003–2004), ja cuoŋománu 1.b.2005 rájis leat dehálaš oasit ođđa boraspirepolitihkas čađahuvvon Stuoradikki láidestusaid mielde. Ulbmil lea sihkkarastit vai boraspirehálddašeapmi šaddá ceavzilin, muhto seammas galgá vuhtiiváldit šibitdoalu ja boazodoalu ja maiddái eará servodatberoštumiid.

Dál leat ásahuvvon gávcci hálddašanregiovnna main leat gávcci boraspirelávdegotti. Ođđa boraspirelávdegottiid mieldelahtut bohtet fylkkasuohkaniin ja Sámedikkis. Boraspirelávdegottiid váldoovddasvástádus lea mearridit movt váikkuhangaskaomiid galgá geavahit go regiovnnat hálddašit boraspiriid. Hálddašeapmái gullet čuovvovaš áššit: roasmmahuvvan/lápmahuvvan elliid báhčin, lisensabáhčin, albbasbivdu eari vuođul, eastadan- ja riidduidhehtten doaimmat, ja ráhkadit regiovnnalaš plánaid boraspirehálddašeapmái. Juohke regiovdnii lea mearriduvvon sierra mihttomearri olu go galget leat iešguđetlágan boraspiret. Lávdegoddi galgá hálddašit boraspiriid mearriduvvon mihttomeriid mielde. Hálddašeamis galgá deattuhit einnostahttivuođa ja báikkálaš mieldeváikkuheami, ja lagas oktavuođa gullevaš suohkaniiguin ja organisašuvnnaiguin.

Sámedikkis lea áirras mielde buot njeallji lávdegottis dain regiovnnain gos lea sámi boazodoallu, ja nu leage ortnetládje beassan oassálastit ja váikkuhit boraspirehálddašeami buot guovlluin gos lea sámi boazodoallu. Sámediggi nammada ieš mieldelahtuid ja várrelahtuid boraspirelávdegottiide juogo Sámedikki áirasiid dahje sin várrelahtuid gaskkas.

3.9.2 Kulturmuitogáhtten

Sámediggi oaččui jagis 2001 válddii hálddašit kulturmuitolága gaskaboddosaš hálddašanortnega vuođul. Hálddašanortnet guhkiduvvui 2004’ rájes ovddasguvlui. Nammaduvvon bargojoavku, man Birasgáhttendepartementa jođiha ja mas Sámediggi ja Riikaantikvára leat mielde, galgá čielggadit boahttevaš organiserema ja váldejuogadeami. Bargojoavku galgá válbmet ášši 2005’ mielde.

Sámedikki hálddus lea 2 milj. kr doarjjaortnet man Birasgáhttendepartementa ruhtada. Doarjja addojuvvo iešguđetlágan doaimmaide gáhttet sámi kulturmuittuid. Birasgáhttendepartementta 2005’ juolludanreivves lea biddjon eaktun ahte dušše 15 % sáhttá adnojuvvot gokčat áššemeannudangoluid maid ortnet mielddisbuktá.

3.9.3 Vistegáhtten

Sámedikki čielggademiin boahtá ovdan ahte sámi vistegáhtten dárbbašuvvo oainnosmahttojuvvot eambbo, vai sihkkarastit visttiid árvvu ja eastadit billašuvvama. Nu movt daddjo St.dieđ.nr 16 (2004–2005) Leve med kulturminner (Eallit kulturmuittuiguin), de dárbbašuvvo konkrehtalaččat árvvoštallat guđiid visttiid lea dehálaš vuoruhit gáhttet guhkit áiggi perspektiivvas. Dieđáhusas maiddái daddjo ahte dárbbašuvvo buoret ja eambbo gelbbolašvuohta sámi vistegáhttemis. Departementa fuolaha vai ráhkaduvvo čuovvolanplána Sámedikki sámi visteárbbi prošektii.

3.9.4 Areálgáhtten

Suohkaniid ovddasvástádus dat lea plánet ja hálddašit areálaid geavaheami iežaset guovllus. Birasgáhttendepartementa meannudii njeallje vuostecealkámuša maid boazodoallu celkii regulerenplánaide jagis 2004. Golbma vuostecealkámuša guske bartahuksemiidda boazodoalloguovlluin. Guovtti áššis vuhtiiváldojedje boazodoalu vuostecealkámušat, ja goalmmáda lea departementa meannudeame. Njeallját áššis, mii guoskkai mohtorkrossabánii, mieđihuvvui vuostecealkámuš belohahkii. Departementta diehtá ahte suohkanat addet olu dispensašuvnnaid, ja boazodoallu oaidná dán váttisin. Danne árvvoštallá departementa ahte berrešii go buorebut juohkit dieđuid suohkaniidda plána- ja huksenlága ja dispensašuvnnaid birra.

3.9.5 Gáhttenplánat

Sámedikki ja Birasgáhttendepartementta čoahkkimis ođđajagimánu 16.b.2004 šattai ovttamielalašvuohta dárkileappot geahčadit áššemeannudannjuolggadusaid mat gullet gáhttemii luonddugáhttenlága vuođul, vai sihkkarasttášii ahte sámi beroštumit buorebut váldojuvvojit vuhtii plánaproseassas. Dát čoahkkin lei hálddahuslaš dásis cuoŋománu loahpageahčen, mas sohppojuvvui vuođđu movt joatkit bargat ja ráhkaduvvui sohppojuvvon dokumenta/referáhtta beivejuvvon geassemánu 28.b.2004. Sámediggi buvttii maŋŋil ođđa, viiddiduvvon oaivila go ášši meannuduvvui čoahkkimis guovvamánu 2005’ loahpageahčen. Jagis 2005 joatkit ain barggu buoridit áššemeannudannjuolggadusaid.

3.9.6 Bievlavuodjin

Mohtorjohtolatnjuolggadusat leat aiddo dáid áiggiid geahččaladdanprošeaktan gávcci suohkanis, ja Guovdageainnu suohkan lea okta dain. Geahččaladdan galgá plána mielde loahpahuvvot ja árvvoštallojuvvot 2005’ guhkkodahkii. Geahččaladdan lea buktán olu evttohusaid movt rievdadit njuolggadusaid, sihke čavget ja ložžet eambbo. Bievlavuodjin oainnosmahttojuvvo sierra dannego dánlágan vuodjimat ráhkadit stuora háviid ja luottaid lundui, ja vuodjimat sáhttet leat vahágin šattuide ja elliide.

3.10 Suodjaluspolitihkka

Sámediggi namuha areálagáhttema oasis Hálkavári báhcinšilju Finnmárkkus ja Meavkki/Árvenjárgga báhčinšiljuid oktiiovttastahttima Tromssa fylkkas. (kap. 2.9.3 ovdalis).

Stuoradiggi mearridii jagis 1997 Meavkki/Arvenjárgga báhčinšiljuid oktiiovttastahttit ja dat duohtandahkkojuvvo dál. Dát viiddideapmi gáržžida guovllu boazodoalu, ja Suodjalusdepartementa ja boazodoallit geaidda ášši guoská, leat šiehtadallame mii livččii govttolaš ruđalaš buhtadussan go masset guohtuneatnamiid báhčinšiljuid oktiiovttastahttima dihte.

Eai leat plánat dál Hálkavári báhčinšilju viiddidit.

3.11 Minerálaláhka

Sámediggi namuha dieđáhusastis máŋgga sajis gažaldagaid mat gusket minerálaide.

Departementa áigu, ođđá minerálaláhkabarggu čuovvolettiin, dalle go orru lunddolaš, guorahallat ja árvvoštallat Sámedikki oaiviliid minerálalága birra, minerálaresursaid vuoigatvuođaid birra ja mineráladoaimmaid birra sámi resursaguovlluin.

3.12 Guolástuspolitihkka

Loga Sámedikki dieđáhusa guolástuspolitihka birra (kap 2.7.1).

Loga maiddái St.dieđ. nr. 19 (2004–2005) Marin næringsutvikling – Den blå åker (Máriidna ealáhusovddideapmi – Alit bealdu). Dán dieđáhusa 12.kapihtalis namuhuvvo erenoamážit guolásteapmi sámi geahččanbealis. Stuoradiggi meannudii dieđáhusa miessemánu 27.b.2005.

Loga maiddái Stuoradiggemearrádusa mii dahkkui finnmárkkulága mearrideamis, kap. 3.2. ovdalis.

Sámedikki mearkkašumit gonagasreabbábivddu oassálastima hárrái jagis 2005, ráđđádallojuvvui Guolástus- ja riddodepartementtain miessemánu 10.b. 2005. Guolástus- ja riddodepartementa lea muhtinmuddui guorrasan Sámedikki gáibádussii, earret eará lea departementa rahpan vejolašvuođa dasa ahte fatnasat vuollel 7 mehtara joavkkus I ja 6 mehtara joavkkus II, sáhttet oassálastit gonagasreabbábivdui .

3.13 Boazodoallu, areálagáhtten ja eanandoallu sámi guovlluin

3.13.1 Boazodoallu

Boazodoalus (kap. 2.8.1) leat olu hástalusat. Boazodoallu duvdojuvvo máŋgga bealis, ja dasa lassin lea boazolohku váttisvuohtan guovddáš guovlluin Finnmárkkus. Boazodoalu hástalusaid berre geahččalit čoavdit dan bokte ahte ealáhus ja eiseválddit ovttasbarget, ja dás lea Sámediggi dehálaš vuođđoeavttuid biddji.

Nu movt Sámediggi namuhage, de ii leat njuovvan- ja gávpemárkandilli leamaš dohkálaš moadde maŋemus jagi. Almmatge lea bargojuvvon garrasit dili buoridemiin, dasgo olu ruhta lea juolluduvvon márkanfievrrideapmái, ja eará doaimmaid álggaheapmái. Dál ii leat váttis jođihit buktagiid mat fállojuvvojit gávpemárkaniidda. Danne eiseválddit deattuhit láhčit rámmaeavttuid mat ovddidit buori ovttasbarggu iešguđet priváhta aktevrraid gaskka. Lea árvoháhkangollosa iešguđet cehkiid vuođđoovddasvástádus hábmet doaimmaid ja konkrehtalaččat daid čuovvolit.

Oarje-Finnmárkku boazologuheiveheapmi lea vuoruhuvvon hui garrasit. Eanandoallo- ja biebmodepartementa lea Stuoradikki áigumušaid mielde deattuhan eaktudáhtu ja gulahallama. Almmatge čájehuvvo ahte boazolohku ii leat unnon dohkehahtti mearrái. Dan dihte ovddidii ráđđehus miessemánu 27.b. 2005 proposišuvnna mas evttoha dihto rievdadusaid boazodoalloláhkii (Od.prp.nr. 99 (2004–2005), áigumušain ahte láhkii oažžut buoret láhkavuođu man mielde sáhttá heivehit boazologu.

Sámediggi bidjá gažaldaga ahte sáhttágo boazologu heivehit dálá lága vuođul ja riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid vuođul mat Norgii gullet. Iešguđetlágan čuovvoleapmi, mii dahkko lágaid vuođul, galgá leat daid lágaid vuođul mat leat fámus iešguđetge áiggi. Dan seammás galget álbmotrievttálaš geatnegasvuođat čuvvojuvvot. Dát gáibida erenoamáš gozešvuođa dáid proseassaid ektui mas dás lea sáhka. Muhto dál leat bargojuvvome čiekŋalit ođastit boazodoallolága. Bargu lea ádjánan go leat nu olu ja máŋggašlájat gažaldagat, eandalii go ášši geahččá dan bealis ahte Finnmárkkus lea váttis guohtuneanandilli.

3.13.2 Areálagáhtten boazodoalu várás

Boazodoalu guohtuneatnamiid dili (loga kap. 2.9.3) ferte erenoamážit gozihit dás ovddasguvlui. Boazodoallu vásiha garra deattu máŋgga bealis. Hui stuora hástalussan lea sihkarastit doarvái guohtuneatnamiid vai bisuhuvvo ceavzilis boazodoallu sámi boazoguohtuneatnamiin. Dát gažaldagat leat olu leamaš sáhkavuođđun iešguđetlágan dilálašvuođain maŋemus jagiid. Dás čujuhit St.dieđ. nr. 33 (2001–2002) Om samepolitikken (Sámepolitihka birra), ja St.dieđ. nr. 11 (2004–2005) Sámedikki 2003’ doaibma.

Bieggafápmorusttegiid ja gullevaš vuođđostruktuvrra birra sáhttá lohkat eambbo St. dieđ. nr. 11 (2004–2005) čuokkis 4.14, mas dát gažaldagat leat eambbo suokkarduvvon. Dasa lassin lea Boazodoallohálddahus ja NVE ráhkadan raportta mii galgá lasihit dieđuid bieggafámu ja boazodoalu birra Norggas. Raporta lea boađus lávgadis ovttasbarggus Boazodoallohálddahusa ja NVE gaskka, vai buktá oidnosii dehálaš hástalusaid go plánejuvvojit bieggafápmohoiddut guohtuneatnamiidda.

3.13.3 Eanandoallu sámi guovlluin

Eanandoallo- ja biebmodepartementa fuomášuhttá ahte dat man Sámediggi namuha 2.7.1 čuoggás «riikkalaš árvobuvttadanprográmman», lea dat man fas Ráđđehus gohčoda «biebmobuvttadeami árvoháhkanprográmman». Departementa lea oaidnán ahte Sámediggi bargá searvvahit sámi eanandoallopolitihkalaš sona našovnnalaš eanandoalloperspektiivii ja bargá heivehit váikkuhangaskaomiid geavaheami eanandollui.

Eanandoallo- ja biebmodepartementa áigu čujuhit dasa ahte dálá eanandoallopolitihka ulbmilin lea doalahit regiovnnalaš biebmobuvttadeami ja árvoháhkama. Vai dán ulbmila olaha, de leat oallut váikkuhangaskaoamit sakka geográfalaččat differensierejuvvon, ja bajimussii vuoruhuvvojit guovllut mat eanasmuddui leat sámi guovddášguovllut. Dan dihte oaivvilda departementa ahte lea unnán áigeguovdil ásahit sierra sámepolitihkalaš sona.

3.14 Riikkaidgaskasaš gažaldagat

3.14.1 Bargu ON’ álgoálbmotjulggaštusain

I ilihkostuvvan bargu oažžut ON’ álgoálbmotjulggaštusa mearrádusa ollašuvvat ON álgoálbmotjagi 2004’ lohppii. Bargojoavku, mii šiehtadallá oažžut áigái julggaštusa, lea vel ovttain jagiin ožžon mandáhta guhkiduvvot, ja dál bargojuvvo dan ala vai geargat šiehtadallamiiguin 2005’ loahpageahčái. Olgoriikadepartementa lea láhčime nu ahte Sámediggi galgá beassat oassálastit šiehtadallamiin mat vel galget dahkkot, seamma ládje go ovddiid jagiid.

3.14.2 Barentsovttasbargu

Álgoálbmogat leat dehálaš oassin Barentsovttasbarggus. Ráđđehus bargá álgoálbmotgažaldagaiguin earenoamážit guovtti dásis: álgoálbmogiid vejolašvuohta oassálastit ja vuhtii váldojuvvot Barentsregiovnna viiddis ovttasbarggus, ja doaimmaid sisdoalu ja álggaheami dáfus buoridan dihtii álgoálbmogiid eallindili, oahpahusa, dearvvašvuođa jna. Dán barggus leat Sámediggi ja Sámi parlamentáralaš ráđđi guovddážis. Olgoriikadepartementta juolludan ruđaiguin, maid Barentsčállingoddi hálddaša, doaimmahuvvojit máŋggat doaimmat main ulbmil lea nannet ovttasbarggu sápmelaččaiguin, sápmelaččaid ja eará álgoálbmogiid gaskka Barentsregiovnnas, ja ovddidit ealáhusaid ja láhčit nu ahte nannejuvvot eavttut kultuvrralaččat ja eará ovdáneapmái.

2005 lea daddjon leat Barentsovttasbarggu álgoálbmotjahkin. Nu sáhttá nannoseappot čuvget áššiid mas Barentsráđi mieldelahtut sáhttet veahkehit báikegottiid, regiovnnalaš eiseválddiid ja searvvahuvvon servodatorganisašuvnnaid, vai olahuvvo mihttomearri oažžut guoddevaš ovdáneami maiddái álgoálbmogiid guovdu, nu movt čađat gaskka lea leamaš vuođđun Barentsguovllu ovttasbarggus.

3.14.3 Eurohpapolitihkalaš forum

Olgoriikadepartementa juolludii Sámediggái jagiide 2003/2004 NOK 340 000, vai čuovvola Ráđđehusa eurohpapolitihkalaš vuođđoáigumušaid, ja ovddida sierra strategiijaid eurohpalaš ovttasbargui. Prošeavtta ulbmilin lea oainnosmahttit sámiid saji boahttevaš EO:s. Prošeavtta ulbmil lea maid hukset strategiijaid vai váikkuha EO siskkáldas álgoálbmotpolitihka ja sámi oassálastinstrategiijaid/ovddasteami Brusselis. Prošeavtta váldooainnosmahttin galgá leat strategiijaovddideapmi, gelbbolašvuođa lokten ja fierpmádathuksen. Sámediggi hálida maid dán olis doallat semináraid iešguđetlágan vuogas fáttáiguin sámiid ja EO hárrái. Semináraide galgá bovdet oassálastiid EO:s, Eurohpaparlámenttas, ja Suoma, Ruošša ja Norgga ráđđehusaid áirasiid.

3.15 Dásseárvu sohkebeliid gaskka

Mánáid- ja bearašdepartementa lea duhtavaš Sámedikkibargguin ovddidit dásseárvvu sohkebeliid gaskka, ja dán čilgemiin jahkedieđáhusas, muhto seammás hálidit cuiget ahte sáhttá leat munni buoridit. Sámediggi lea almmolaš orgána ja dasto lea Sámediggi dásseárvolága § 1a mielde geatnegahtton aktiivvalaččat ovddidit dásseárvvu, sihke dan dihte go lea bargoaddi (siskkáldasat) ja go lea politihkalaš ja hálddahuslaš orgána (olggosguvlui). Departementa hálida lagabuidda ságastallat Sámedikkiin movt sáhtášii dárkileappot buktit ovdan vuogas vugiin movt ovddidit dásseárvvu sohkebeliid gaskka, juogo lassin dahje oassin dan dieđáhusas mii juohke jagi addojuvvo Gielda- ja guovlodepartementii.

Ođđa Dásseárvo- ja vealahanáittardeaddji ásaheami oktavuođas oaivvildii Sámediggi ahte berre juolludit ruđa sámi birrasii, man ovddasteaddji lea Senter for urfolks rettigheter (Guovddáš álgoálbmogiid vuoigatvuođaid várás), vai sámi birrasis maid fuolahuvvošedje seammalágan funkšuvnnat. Mánáid- ja bearašdepartementa ii leat ovttaoaivilis dasa, dan áigumuša ja duogášbarggu vuođul mii dahkkui lágain, ja mas gildojuvvo vealahit čearddalašvuođa, oskku jna. dihte (vealahanláhka), Od.prp.nr 33 (2004–2005) ja ođđa lágain Dásseárvo- ja vealahanáittardeaddji birra (Od.prp. nr. 34 (2004–2005).

Vealahanlága dáfus boahtá čielgasit ovdan lága ovdabarggus ahte dát fátmmasta álgoálbmogiid. Proposišuvnna 88:át siiddus daddjo ahte doahpagiid našovnnalaš unnitlogut ja álgoálbmogat, ii dárbbaš lágas namuhit sierra sániiguin, dasgo dát leat mielde čearddalašvuođa-doahpagis, ja 205:át siiddus nannejuvvo ahte «čearddalašvuohta» galgá ipmirduvvot seammaládje go doaba «čearddalaš nálli», earret eará leat našovnnalaš unnitlogut ja álgoálbmogat váldojuvvon mielde dás.

Dat ođđa Dásseárvo- ja vealahanáittardeaddji galgá earret eará hálddašit dán lága ja dásseárvolága. Lágas boahtá ovdan ahte ođđa áittardeaddji galgá sihke bearráigeahččat ja váikkuhit vai dát lágat čađahuvvojit, gč. láhkaevttohusa 9.siiddu: ”Dát doaibma galgá dasto čađahit dásseárvolága, vealahanlága, bargobiraslága ovttaárvosaš-gieđahallankapihtala ja viessolága vealahangildosa, nu maiddái fuolahit gelbbolašvuođa- ja láidestandoaimmaid jna, mat veahkkin ovddidit stuorát dásseárvvu ja ovttaárvosašgieđahallama». Departementa maid seamma siiddus deattuha ahte Dásseárvo- ja vealahanáittardeaddji fálaldat galgá doaibmat riikaviidosaččat, ja galgá bargojuvvot fálaldaga oažžut olamuddui báikkálaččat. Loahpas daddjo 7.kapihtalis ahte gelbbolašvuođa-/láidestanrolla galgá leat sakka vuoruhuvvon áittardeaddji doaimmas.

Dán vuođul oaivvilda mánáid ja bearašdepartementa ođđa áittardeaddjis leat vuođu nu ahte sáhttá fuolahit maiddái sámi beroštumiid, iige leat áigeguovdil luvvet sámeáššiid eret áittardeaddji eará doaimmain.

Muhto seammás mii guorrasit dasa ahte ođđa áittardeaddji dárbbaša hukset ovttasbarggu áššedovdiiguin ja diehtobirrasiiguin, nu maiddái sámi birrasiiguin. Namuhuvvon lea Od.prp. nr. 34, 7. kapihtalis, ahte dehálaš ovttasbargi lea Gelbbolašvuođaguovddáš álgoálbmogiid vuoigatvuođaid várás sámi vuoigatvuođaid áššiin (siidu 55, nubbi spálta).

"Áššemeannudeapmái/ovdasiidui"