St.dieđ. nr. 55 (2000-2001)

Sámepolitihka birra

Sisdollui

Oassi 3
Juksanmearit, hástalusat ja doaibmabijut guovdilis sámepolitihkalaš duovdagiin

6 Oarjelsámit, nuortasámit/goltásámit ja julevsámit

6.1 Sámi máŋggadáfotvuohta

Sámi kultuvra albmana iešguđet hámis dan mielde guđe ealáhussii sámit gullet ja ássetgo rittuin, vuonain, johkagáttiin vai siseatnamiin. Earret davvisámiid, mii lea stuorámus sámi joavku, gávdnojit maiddái smávit joavkkut sámiid gaskkas Norggas. Sii leat oarjelsámit, nuortasámit/goltásámit ja julevsámit. Dáin joavkkuin leat iežaset suopmanat mat leat oalle earaláganat go davvisámegiella. Gávdnojit maiddái muhtumat Norggas geain lea bihtánsámi gullevašvuohta.

Ráđđehus oaivvilda ahte muhtun dáid smávit joavkkuid dárbbut sáhttet dušše ovddaldastojuvvot sierradoaibmabijuiguin, ovdamearkka dihtii giela, kultuvrra ja oahpu hárrái. Danne atnet eiseválddit dettolažžan seailluhit ja gárgedit oarjelsámi, nuortasámi/goltásámi ja julevsámi giela ja kultuvrra. Árjjáláš almmolaš váikkuhangaskaoapmeatnu, erenoamážit dakkár mii čatnasa smávit sámi joavkkuide, veahkeha nannet sámi servodaga kultuvrralaš máŋggadáfotvuođa.

6.2 Oarjelsámit

Oarjelsámi guovlu vakŋu davvin Sáltoduoddara rájes gitta máttás Engerdal gildii Hedmárkui. Guovlu gullá hálddahuslaččat njealji fylkka ja 70 gieldda vuollái, ja lea juhkkojuvvon golmma iešguđet boazodoalloorohahkii. Sámit ásset bieđgguid. Eanaš sámi bearrašat guovllus leat váldosaččat čadnojuvvon boazodollui. Boazodoalloolmmošlogu 1999 mielde leat 110 doalloovttadaga oarjelsámi guovllus Norgga bealde. Duodji lea maiddái guovdilis kulturávdnejeaddji ja identitehttaávdnejeaddji oassi 1 . Historjjálaččat leat oarjelsámiin leamaš lagas oktavuođat guđetguimmiideasetguin, beroškeahttá leatgo sii ássan Norgga vai Ruoŧa bealde rájá.

Oarjelsámit leat máŋgga oktavuođas vuodján áššiid duopmostuoluid ovdii guohtuneatnamiid vieruiduvvan geavaheami dihtii. Ođđaset áššit leat earret eará Korssjøfjell-, Aursund-, Tamnes- ja Selbuášši. Oarjelsámit leat manahan stuorra guohtunguovlluid maŋŋil 2. máilmmesoađi čázádatásahallamiid geažil.

Oarjelsámi guovllus leat guokte sámi kulturinstitušuvnna – Saemien Sijte Snoases ja Sijti Jarnge Aarbortes. NRK Sámi Radios lea báikkálaškantuvra Snoases ja guokte oarjelsámegiel sáddaga vahkus.

Guhkes gaskkat ja smávva giellabirrasat leat dahkan váttisin bisuhit ja gárgedit oarjelsámi giela. Muhtun mánáidgárddit Aarbortes (Hattfjelldal), Snoases (Snåsa), Gealtas (Elgå), Braahkas (Brekken) ja Plassje-guovllus (Røros) leat álggahan giellamovttiidahttinfálaldagaid. Hástalus lea addit buori oahpahanfálaldaga oarjelsámegielas. Oahpahanfálaldat vuođđoskuvladásis lea čohkkejuvvon guovtti sámeskuvlii Aarbortii ja Snoasii. Joatkkaskuvlla dásis lea Musarre (Mosjøen) joatkkaskuvllas ovddasvástádus oarjelsámegiela oahpaheamis. Dasto lea Davvi-Trøndelága allaskuvllas vásedin ovddasvástádus addit oarjelsámi giela ja kultuvrra oahppofálaldaga. Nesna allaskuvla lea veahkehan álggahit Oarjelsámi giela ja kultuvrra foruma mas lea čállingoddi Musarre joatkkaskuvllas. Moadde oahppagirjji gávdnojit oarjelsámegillii.

Oarjelsámi hállan- ja čállingiella lea hui earalágan go eará sámi suopmanat. Sámediggi lea ráhkadan oarjelsámi giellaplána (1993) mas daddjojuvvo ahte giellabargu galgá nannejuvvot ja gárgeduvvot buot giellaguovlluin. Sámediggi evttoha ahte guhki vuollái álggahuvvojit sámi giellaguovddážat Ruovat (Rana) ja Plassje guvlui. Sámedikki budjeahtas 2001 leat várrejuvvon ruđat oarjelsámi fágavirgái mii lea jurddašuvvon biddjojuvvot Sámedikki vejolaš ossodatkantuvrii Snoasii.

Boksa 6.7 Saemien Sijte ja Sijti Jarnge

Saemien Sijte lea oarjelsámi dávvirvuorká ja kulturviessu Snoases mii lea leamaš doaimmas 1980 rájes. Kulturviessu galgá doaimmahit sámi kulturhistorjjálaš dieđu dutkama, duođašteami, seailluheami ja gaskkusteami. Kulturviesu háhkun lea nannet oarjelsámi identitehta ja searvevuođadovddu. Dát galgá dáhpáhuvvat earret eará dálá dávvir­vuorkáčájáhusa gárgedemiin ja diehtojuohkimiin interneahtas. Saemien Sijte, oktan báikkálaš kantuvrraiguin, lea šaddan sámi institušuvnnaid ja beroštusaid gávnnadanbáikin: Duodji instituhtta, Davvi-Trøndelága boazodoallohálddahus, Sámedikki kultur- ja ealáhusossodat ja Davvi-Trøndelága Johttisámesearvi. Sámediggi válljii Saemien Sijtte 1996 álbmotlaš sámi kulturinstitušuvdnan.

Sijti Jarnge (sámi kulturguovddáš) huksejuvvui 1980-logus ja lea Aarbortes. Guovddáš háliida deattuhit dálá sámiid ealli sámi kultuvrra, ja dan juksanmearrin lea álggahit stuorát sámi vuođđočájáhusa mii galgá gárvánit 2003. Guovddáš eaiggáduššá sámi girjebusse mii johtala sihke Ruoŧa ja Norgga sámiid mielde. Girjebusse doaibma lea deaŧalaš veahkki oarjelsámi identitehta ja giela nannemis.

6.3 Nuortasámit/goltásámit

Norgga nuortasámit/goltásámit (nuortalaččat) ásset Njávdámis Mátta-Várjjaga gielddas Finnmárkkus. Njávdán lea dološ njávdánsámiid siidda (geavahanguovllu) namma mii Norgga ja Ruošša rádjageassima olis 1826 juhkkojuvvui guoktin. iega bealli álgovuolggalaš siiddas lea dál Suoma bealde rájá. Nuortasámiid/goltásámiid árbevirolaš eallinláhki lea vuođđuduvvan guovllu luondduvalljodatváriid geavaheapmái: Boazodollui, luossabivdui Njávdánjogas ja Uvddujogas, mearraguolásteapmái, fuođđobivdui, murjemii ja jeagelbardimii.

Nuortasámit/goltásámit leat dán áigái unnimus sámi joavku, seammás go sii leat unna veahádagaš iežaset álgovuolggalaš eanaguovllus. Nuortasámit/goltásámit sierranit sámi álbmotjoavkkus muđui giela ja oskkoldaga dáfus. —eavetjávrris Suomas ásset eambbo nuortasámit/goltásámit go Norggas. Eanaš dušše vuorraset olbmot hállet giela. Okta skuvla guovllus addá muhtun muddui oahpaheami nuortasámegillii/goltásámegillii.

Norggas ii gávdno dál makkárge oahpahanfálaldat nuortasámegillii/goltásámegillii, iige gávdno makkárge oahppaneavvogárgedeapmi. Sámediggi áigu boahtteáiggis nannet doaibmabijuid mat leat oaivvilduvvon nuortasámi/goltásámi servodaga mánáide ja nuoraide vai sin identitehtta nannejuvvo. Sámediggi oaidná dárbbu ovttasbargat Suomain giellaealáskahttima hárrái.

Sámi Instituhtta Guovdageainnus lea bargamin gielladutkamiin ja lea, oassin riikkaidgaskasaš barggus uhkiduvvon gielaid beales, álggahan giellalávgunprojeavtta mánáidgárdái —eavetjávrái Supmii nuortasámegiela/goltásámegiela ođđasisvirkkosmahttinulbmiliin 2 . Boarrásat geat máhttet giela leat mielde veahkeheamen oahpahusas, muhto eai dan meare go livčče sávvojuvvon. Gávdnojit maiddái uhccán nuortasámegiel/goltásámegiel girjjit, ja oahpahusávdnasiid váili lea stuoris. Sámi Instituhtta joatká projeavtta 2001/2002 EU-ruđaiguin.

Nuortasámit/goltásámit leat das rájes go dahkkojuvvojedje kristtalažžan 1500-logus, dovddastan ruošša-ortodoksalaš oskku. Dalle huksejuvvui ortodoksalaš kapealla Njávdámii mii lea Nuortalašgilis ja ain anus.

1970-logu loahpas ovddidedje nuortasámit/goltásámit gáibádusaid beassat álggahit boazodoallodoaimma iežaset dološ guvlui. Sihke Boazodoallohálddahus ja duopmostuolut nannejedje ahte guoskevaš nuortalaččain lei vuoigatvuohta boazodollui. Dál lea dilli dakkár ahte nuortalaččain lea vuoigatvuohta boazodollui, muhto sii eai leat geavadis beassan álgit boazodoaluin dasgo eai leat guoros doalloovttadagat guovllus. Nuortasámit/goltásámit doaimmahedje ovdal viiddisis riddo- ja vuotnaguolásteami Várjjagis. Dát guolásteapmi, oktan luossabivdduin ja boazodoaluin, ledje ealáhusvuđđosa válddahagat.

Luossabivdu Njávdámis vuođđuduvvá dán áigái turistaguolásteapmái, ja boađuid juogadit sii geat leat miellahttun «Njávdánjoga Guolástansearvevuođas». Ovddeš nuortasámi/goltásámi livjelak­guolásteami lea eanaš muddui váldán vuollásis eará sisafárren veahkadat, ja dat lea šaddan oktasašguolásteapmin sidjiide geat eaiggáduššet ja gilvet eatnamiid Njávdánleagis. Sisafárren, eren­oamážit Suomas, 1800-logu gaskkamuttu rájes, ja dat duohtadilli ahte nuortasámit/goltásámit dán áigái leat unna veahádagaš Mátta-Várjjaga gielddas, leat dagahan ahte nuortasámit/goltásámit leat massán olu boares vuoigatvuođaideaset ja leat šaddan hui váttes dillái, sihke gielalaččat ja kultuvrralaččat.

Sámi vuoigatvuođalávdegoddi lea nuppi oassečielggadusastis (NOU 1997: 4) gieđahallan máŋga evttohusa mat leat vuođustuvvon dárbbuin seailluhit ja gárgedit erenoamáš nuortasámi/goltásámi kultuvrra. Viidáset barggus ođđa lágain Finnmárkku eatnama hálddaheami birra árvvoštallojuvvojit lávdegotti evttohusat nuortasámiid/goltásámiid kultuvrra ja ealáhusvuđđosa ođđasisálggaheami birra.

Suopma lea maŋimuš vihtta jagi geahččalan láhčit dilálašvuođaid nu ahte nuortasámi/goltásámi veahkadagas galget leat vejolašvuođat seailluhit iežaset iešlági, eallinvuogi ja kultuvrra. Ođđa goltáláhka mearriduvvui 1995. Goltáláhka lea sierraláhka man ulbmilin lea buoridit nuortasámiid golttáid boahtovejolašvuođaid ja eallindilálaš-vuođaid oppalohkái, seammás go galgá seailluhit ja ovddidit nuortasámi/goltásámi kultuvrra. Láhka lea čadnojuvvon Suoma davit osiid luondduealáhusdoaimmaheddjiide.

Davviriikkalaš sámeministarat ja sámediggepresideanttat sohpe oktasaščoahkkimis skábmamánu 2. 2000 árvvoštallat rádjarasttideaddji doaibmabijuid ja ovttasbargoprojeavttaid mat veahkehit nannet ja gárgedit nuortasámiid/goltásámiid giela ja kulturvuđđosa.

Ráđđehus oaidná dárbbu ovttasbargui, eren­oamážit Suomain, seailluhan ja gárgedan dihtii nuortasámi/goltásámi kultuvrra. Nuortasámiid/goltásámiid lunddolaš ja historjjálaš searvevuohta sáhttá ođđasisvirkkosmahttojuvvot ja gárgeduvvot iešguđet lágan kultuvrralaš ja ealáhuslaš ovttasbarggu hámis daid riikkaid gaskkasjgos nuortasámit ásset.

Dan oktavuođas sáhttá namahuvvot ahte Sámi kulturmuitoráđđi lea 1–3 jagi ovttasbargan Suomain ja Ruoššain nuortasámi/goltásámi kultur­muittuid logahallamiin 3 .

Gielda- ja guovlodepartemeanta lea 2001 addán doarjaga guovtti nuortasámi/goltásámi projektii: Sámiid Vuorká-Dávviriid projektii «Nuortasámi áigegovat ođđa jahkeduháhis – kultuvrralaš dialogat» lea duođaštanprojeakta nuortasámiid/goltásámiid birra. Háhku lea oinnolažžan dahkat beliid nuortasámiid/goltásámiid dálá dilis dainna lágiin ahte nuortasámi/goltásámi identitehttaolggosbuktima máŋggadáfotvuohta ožžojuvvo ovdan. Pro­jeakta man Romssa musea lea álggahan, galgá duođaštit nuortasámiid/goltásámiid ássama, kultuvrra ja dálááiggehistorjjá Norggas, Suomas ja Ruoššas. Lassin galgá gaskkustit dárkilis informašuvnna Njávdán-sámiid dálá dilis; sin kultuvrralaš, sosiála, ealáhuslaš, oskkoldatlaš ja poli­tihkalaš dilis.

2000 mearriduvvui ráfáidahttit Nuortalašgili kulturmuitoguovlun Njávdámis. Váldojuksanmearrin lea ahte galgá lágidit dilálašvuođaid ja veahkehit nuortasámi/goltásámi kultuvrra gaskkusteapmái, máŧasdoallamii ja gárgedeapmái. Nuortasámit/goltásámit ieža, sin organisašuvnnat ja Sámediggi leat árjjálaččat mielde barggus.

Boksa 6.8 Nuortasámi dávvirvuorká Njávdámis

Sámediggi lea válljen Nuortasámi dávvirvuorkká Njávdámis Máttá-Várjjagis sámi jahkeduhátbáikin. Sámediggi lea nevvon geavahit areála mii lea 1000 m2 ja mas lea gollorámman 25 milj. kruvnnu oktan 4 milj. kruvnnuin čájáhusaide. Plánaid lea árvvoštallan Statsbygg mii rehkenastá vistti goluid šaddat 4–9 milj. kruvnnu bajábealde Sámedikki neavvaga.

Projeakta lea ságaškuššojuvvon Kultuvradepartemeantta ja Sámedikki gaskasaš čoahkkimiin. Departemeanta lea atnán vuođđun ahte projeavtta viidáset ráhkadahttin ja dan organiseren ja ruhtadeapmi ferte atnit ođđa vistti vuolggasadjin nugo lea evttohuvvon raporttas «Projeakta Njávdámá nuortasámi dávvirvuorká», mii ráhkaduvvui 1995 Mátta-Várjjaga daguheami1 vuođul.

Sámiid Vuorká-Dávvirat Kárášjogas álggahedje dávvirvuorkádoaimma Njávdámii projeaktan mas lei 1999 ja 2000 ovddas oktiibuot 1,6 milj. kruvdnosaš doarjja Gielda- ja guovlodepartemeanttas, Mátta-Várjjaga gielddas ja Sámedikkis. Jahkeduhátbáikki čalmmusteapmi dáhpáhuvai borgemánus 2000. Projeakta čađahuvvo ovttasbarggus Kultuvradepartemeanttain, Sámedikkiin ja Mátta-Várjjaga gielddain.

1) daguheapmi = diŋgon; daguhit = diŋgot

6.4 Julevsámit

Nuor-Sállto, suohkanat Divtasvuodna, Hábmer ja Oarjjelifuolldá, lea Norgga julevsámi guovddášguovlu. Julevsámit hállet ovtta giela Norgga ja Ruoŧa bealde rájá.

1700- ja 1800-logus šadde eallindilálašvuođat váttisin julevsámiide geat ásse rádjaguovlluin Ruoŧa vuostá. Sii bággehalle fárret rittu guvlui. Sámit geat ásaiduvve siskkit vuotnaguvlluide, seailluhedje giela ja árbevieruid buorebut go sámit olggut guovlluin Sálltos ja Ofuohtas, geat dáruiduhttojuvvojedje garrasit 1800-logu mielde. Dušše muhtun sánit ja máŋga báikenama gávdnojit álgovuolggalaš «mearrasámi» suopmanis. Rehkenastojuvvojit gávdnot guokte-golbma duhát julevsápmelačča Norggas ja Ruoŧas.

Sámit Nuor-Sálltos leat árbevirolaččat vuosttažettiin leamaš guolásteaddjit. Boazodoalus lea leamaš deaŧalaš rolla julevsámi kultuvrii Ruoŧa bealde rájá. Goddi luottahuhttojuvvui Luvlejueatnogáttis 1700–1800-logu mielde, jáhku mielde garra vearuheami, guorbama, boraspiriid dahje goavvejagiid (guhkilmas bievlabuollašiid ja jiekŋumiid geažil mat hehttejedje gottiid gávdnamis ealáha). Muhtun julevsámit leat maiddái bargan eanadoaluin ja šibitdoaluin.

Julevsámegiella geavahuvvo Norgga bealde Bállagis, Divtasvuonas, Hábmeris ja Fuolldás, ja Dálvadisas (Johkamohkis) ja oarjjit oasis Vátsjiris (Jielleváris) Ruoŧa bealde. Julevsámiin leat váilon oahppagirjjit ja oahpaheaddjit geat máhttet giela. 1983 álggahii Budejju oahpaheaddjeallaskuvla julevsámegiela oahpahusa. Lassin oahpahit muhtun vuođđoskuvllat ja Hábmera joatkkaskuvla julevsámegiela. Sámedikkis lea sierra mielbargi gii bargá julevsámegielain Ájluovtas Divtasvuonas.

6.4.1 Oarjjevuonaprojeakta

Earret eará danne go siskkit vuotnaguovllut Divtasvuonas julggaštuvvojedje árrat 60-logus eretfárrenguovlun, de lea dán áigái dušše Mosskes bissovaš ássan Oarjjevuonas.

Oarjjevuonaprojeakta lea báikegárgedanprojeakta Mosskes. Projeakta, mii lea oassi Oarjjevuona doaibmaplánas, lea ráhkaduvvon báikkálašbirrasis ovttasbarggus Divtasvuona suohkaniin. Gielda- ja guovlodepartemeanta veahkehii sakka projeavtta go nannii Sámi ovddidanfoandda 1 milj. kruvnnuin jahkásaččat ereliiggánis juolludussan jagiin 1997–1999.

Jagiin 1997–1998 juolludii Sámi ovddidanfoanda doarjaga 3 riddoguolástanfatnasii Mosskái. Viessobáŋku lea ođđasis addigoahtán loanaid viessohuksemiid ruhtadeapmái báikái. Báikki skuvllas mii guhkit áigge lea áitojuvvon heaittihuvvot, lea ain vuollegis, muhto bissulis ohppiidlohku. Skuvlla lanjat lea lassin geavahuvvon rávisolbmuid oahpaheapmái, erenoamážit duojis. Almmatge váilot ain ealáhusdoaimmaid álggaheamit mat sáhtášedje addit báikái bissulet ealáhusvuđđosa. Joatkevaš ássan Mosskes lea deaŧalaš julevsámi kultuvrra seailluheapmái. Báikki geográfalaš sajádaga geažil, lea guollebiebman adnojuvvon čuožžovaš ealáhussan man sáhtášii nannet báikki barggahusa vuođusin.

Oassin Divtasvuona-Vuodnabada gáhttenbarggus lea ráđđehus álggahan barggu hábmet čuovusčielggadanprográmma, mii earret eará galgá válddahit guovllu veahkadatgárgedeami ja ássanminstara. Maiddái galgá guovllu joatkevaš geavaheapmi čielggaduvvot.

Boksa 6.9 Árran julevsámij guovdásj

Árran julevsámij guovdásj Ájluovtas Divtasvuona suohkanis ásahuvvon suoidnanánu 30.6. 1994, lea váldodahkamuššan hálddahit julevsámi giela ja kulturárbbi. Árran julevsámij guovdátsja álggaheapmi lea dagahan positiiva oalgeváikkuhusaid guvlui. Guovddážis lea girjerádju, giella- ja lohkanguovddáš, dávvirvuorká ja mánáidgárdi. Sámediggi ja Budejju allaskuvla láigohit lanjaid guovddážis. Birrasiid 40 olbmo barget Árranis.

6.5 Doaibmabijut

  • Ráđđehus áigu, Sámi vuoigatvuođalávdegotti viidáset barggu olis, fuolahit ahte julev- ja oarjelsámi virolašvuođat ja riekteoainnut čielggaduvvojit.

  • Ráđđehus áigu veahkehit gárgedahttit oahppaneavvuid oarjelsámegillii, nuortasámegillii/goltásámegillii ja julevsámegillii.

  • Ráđđehus áigu jotkkolaččat árvvoštallat nannet ja gárgedit nuortasámiid/goltásámiid giella-, kultur- ja ealáhusvuđđosa.

7 Sámegiella

Eanaš gielat máilmmis leat smávvát, dan áddejumis ahte leat unnán olbmot logu dáfus geat hállet daid gielaid. Vuollel 5 pst. máilmmi gielain (badjelaš 200) sáhttet gohčoduvvot stuorra giellan, dat mearkkaša ahte gielas leat badjel 1 milj. geavaheaddji. Bealis máilmmi hállangielain leat vuollel 10 000 geavaheaddji, ja njealjádas oasis vuollel 1000 geavaheaddji. Smávva gielat, maid olbmot hállet duššefal ovtta riikkas leat eanemus uhkiduvvon. Velá buot buoremus buorredoaivvalaš meroštallamat čájehit ahte duššefal bealli dálá hállangielain leat ceavzimin jagis 2100. Go giella jávká, dalle jávká maiddái diehtu ja máhttu maid giella sis­doallá.

Eurohparáđđi ja EU leat julggaštan jagi 2001 Eurohpalaš giellajahkin. Juksanmearrin lea oažžut olbmuid dihtomielalaččabun gielalaš eatnat­geardáivuođa hárrái Eurohpas.

Sámegiela hállet njealji riikkas, ja das gávdnojit 10 iešguđetlágan váldosuopmana/giela. Mii oai­dnit govvosis 7.1 gos dát gielat/suopmanat geavahuvvojit/-jedje. Norggas, Ruoŧas ja Suomas geavahuvvo davvisámegiella eanemus. Ruoŧas ja Norggas geavahuvvo maiddái máttasámegiella ja julevsámegiella. Ubmi- ja bihtánsámegielagiid lohku lea oalle unni, ja dáid gielaid hállet duššefal Ruoŧas. Suomas geavahuvvo anárašsámegiella ja goltásámegiella, lassin davvisámegillii. Ruoššas geavahuvvo gielddasámegiella eanemus, muhto unna oasáš boarraset sápmelaččain hállet ain darj­jisámegiela. Áhkkilsámegiella, mii geavahuvvui seamma guovllus go darji, lea measta juo nohkan.

Govus 7.1 Kárta – sámi suopmaniid árbevirolaš lávdu

Govus 7.1 Kárta – sámi suopmaniid árbevirolaš lávdu

Sámi giella ja kultuvra lea maŋimuš jagiid leamaš – ja lea ain dálge – ođđasisvirkkosmuvvamin maŋŋil go guhkit áiggi lea deddojuvvon ja dáruiduvvan. Doaibmevaš ja viiddiduvvon sámegiela geavaheapmi lea hui deaŧalaš oassin sámi kultuvrra viidáset gárgedeamis. Moanat guorahallamat Sámi giellaráđi olis, ja okta guorahallan dahkkojuvvon Norsk institutt for by- og regionforskning (Norgga gávpot- ja guovlodutkama instituhta) bokte (NIBR) Gielda- og guovlodepartemeantta olis (geahča stobe 7.1), dattege čájehit ahte sámelága giellanjuolggadusat eai doarvái bures čuvvojuvvo.

Leat hui ollu olbmot sámi duogážiin geat leat massán gielaset dahje geain ii leat leamaš vejolašvuohta oahppat lohkat ja čállit gielaset. ­Veahkadagas lea ain dálge unnán duohta válljenmunni mii guoská sámegiela dahje dárogiela geavaheapmái go leat oktavuođas sihke stáhtalaš, guovlluguovdasaš ja gielddalaš almmolaš etáhtaiguin. Vaikko sámegiella leage 10 jagi dassái dahkkojuvvon ovttadássásažžan dárogielain, ferte dattege velá bargojuvvot ollu lassánahttit dihtomielalašvuođa sámegiela geavaheamis Norggas. Galgá maiddái buorebut láhččojuvvot rávisolbmuidoahpaheapmi sámegielas (geahča kap 10). Vuoigatvuohta geavahit, ja oažžut oahpaheami iežas gielas, lea okta dain vuođolaš ja deaŧalaččamus vuoigatvuođain mii sámi veahkadahkii lea ásahuvvon.

Badjel 10 000 olbmo, geat hállet dahje áddejit sámegiela, eai máhte lohkat ja čállit. Lohkan- ja čállinoahpahanfálaldat sidjiide geat máhttet hállat sámegiela lea okta hástalusain mat leat. Nubbi eará hástalus lea giellaoahpahanfálaldat buohkaide sámi duogážiin geat eai máhte lohkat, čállit eaige hállat sámegiela.

Boksa 7.10 Sámi giellaráđi sámegiela dili giellageavahanguorahallan sámegielas

Sámi giellaráđi bijai golggotmánu 1. 2000 ovdan raportta sámi giellageavaheamis. Raporta vuođđuduvvá giellageavahanguorahallamii mii čađahuvvui jagiin 1999 ja 2000 Finnmárkkus ja muhtun gielddain Romssas, Nordlánddas, goappaš Trøndelágafylkkain ja Hedmárkkus. Guorahallan váldá ovdan ovttaskas olbmuid, almmolaš institušuvnnaid, sámi organisašuvnnaid ja sámi fitnodagaid sámegiela geavaheami. Guorahallama bohtosat čájehit ahte guorahallojuvvon guovl­luin leat 17 pst. sámegielagat, dat mearkkaša sullii 25 000 olbmo leat sámegielagat, dan áddejumis ahte nagadit čuovvut ja áddet sámegielat sártnodeami. 53 pst. sámegielagiin sihke hállet, lohket ja čállet sámegiela. Dat máksá ahte badjel 10 000 sámegielaga eai máhte lohkat ja čállit sámegiela. Kárášjogas ja Guovdageainnus lea sámegielagiid oassi 94 ja 96 pst., Unjárggas 75 pst., Deanus 53 pst., ja Porsáŋggus 35 pst. Guorahallama mielde lea veaháš badjelaš 20 pst. Finnmárkku veahkadagas sámegielat, muhto oassi njiedjá dađistaga go máddelii manná, muhto Gái­vuona suohkanis Romssas leat 46 pst. sámegielagat.

Raporta čájeha ahte vuođđoskuvllas lea sámegieloahpahus viiddiduvvon, ja mánáidgárddiid lohku, gos leat sámegielat fálaldagat, lea lassánan. Dattege lea sakka stuorra dárbu addit fálaldaga sidjiide geat háliidit oahppat lohkat ja čállit sámegiela. Raporta evttoha doaibmabijuid dán oktavuođas, earret eará giellagárgedanprográmma.

7.1 Riikkaidgaskasaš geatnegasvuođat

Eurohpalaš lihttu guovllu- ja veahádatgielaid birra dohkkehuvvui mearrádusa bokte Eurohparáđis skábmamánu 5. 1992. Dássážii leat 14 riikka nannen (ratifiseren) lihtu, daid gaskkas leat Norga, Ruoŧŧa, Suopma ja Danmárku. Mieđáhus nannemii addojuvvui Norgga beales gsl. res. bokte golggotmánu 1. 1993. Lihttu bođii fápmui easkka njukčamánu 1. 1998. —uovvu ot. prp. nr. 60

(1989–90) bokte ahte sámelága giellanjuolggadusat earret eará huksejit lihtu álgoevttohusa vuođul mii dalle juo lei gávdnamis. Dalle go Norga nannii lihtu, lei oaidnu dat ahte geatnegasvuođat maid lihttu mielddisbuvttii, ledje juo devdojuvvon, vuosttažettiin sámelága giellanjuolggadusaid bokte. Lihtus lea duššefal oassi III mas leat konkrehta geatnegasvuođat eiseválddiide. Norga nannii lihtu oasi III duššefal sámegiela oasis. Lihtu ulbmilin lea suodjalit veahádatgielaid, ja dainna lágiin seailluhit seaguhus ja máŋggašlájat eurohpalaš kultuvrra.

Lihtu artihkal 15 ásaha raporterenvuogádaga mii sisdoallá ahte stáhtat galget ovdandivvut áigodatraporttaid dan politihka birra maid leat čađahan, ja doaibmabijuid birra maid leat bargan, dan duovdagis maid lihttu gokčá. Norga ovddidii su vuosttas raportta jagis 1999. Eurohparáđi eks­peartakomitea suokkarda ja guorahallá raportta. Komitea oahppalattai Norgga jagis 2000 ja deaivvadii sámi, riikkagottálaš veahádagaid ja eiseválddiid ovddasteddjiiguin. Komitea ovdandivvu raporttas Norgga lihttočuovvoleami birra Eurohparáđi ministtarkomiteai.

7.2 Riikkagottálaš geatnegasvuođat

Njuolggadusat sámi giela birra leat prinsihpalaččat deaŧalaččat sámi kultuvrra áimmahuššamii. Giella, kultuvra ja eallinvuohki leat sparrolaga dainna lágiin ahte giela suodjaleapmi ferte daddjojuvvot stuorra oassin sámi kultuvrra ollislaš suodjaleamis.

Gitta 1960-loguide lei sámegiella dušše veahkkegiella skuvllas. Eai gávdnon makkárge oahppaplánat ja ii báljo oktage girji eaige eará skuvlaávdnasat sámegillii. Máŋgga sajis gulai ráŋggáštus dasa juos čájehii sápmelašvuođavuođa almmolaččat. Vaikko velá ii leange oalát gildojuvvon geavahit sámegiela almmolaš lanjas, de ledje hui gáržžiduvvon vejolašvuođat dasa. Geahča velá kapihttaliid 2 ja 8.

7.2.1 Sámelága giellakapihtal

Sámelága kapihtal 3 vuođđuduvvá vuođđojurdagii ahte sámegiella ja dárogiella leat ovttaárvosaš gielat ja galget leat dássálaga lagabui čilgejuvvon guovllus, gč. ot. prp. nr. 60 (1989–90). Ulbmilin lea láhčit dili vai sámegiella sáhttá ovdánit ja geavaheapmi lassánit. Láhka galgá ássiide váfistit vuođđovuoigatvuođaid mat gusket sámegiela geavaheapmái. Lea giellanjolggadusaid oppalaš čilgehus ráhkaduvvon, ee. st. dieđ. nr. 52 (1992–93) Norgga sámepolitihka birra (Om norsk samepolitikk).

Sámegiela hálddahanguovlu fátmmasta gielddaid Kárášjoga, Guovdageainnu, Unjárgga, Porsáŋggu ja Deanu Finnmárkkus ja Gáivuona Romssas. Sámegiela hálddahanguovllu ásaheami duogážin lea háliidus dahkat sierra njuolggadusaid gustojeaddjin sámegiela geavaheami hárrái guovlluin gos sámi giella lea nannoseamos. Dán gáibádusa vuođusin lei dat ahte sámegiella galgá leat čadnojuvvon sámi guovddášguvlui, juos das galgá leat ceavzinvejolašvuohta. Kultuvradepartemeanta deattuhii dattege ahte hálddahanguovllu ásaheapmi ii mávsse dan ahte sámegiella ii galgga nannejuvvot gielddain olggobealde dán guovllu.

Sámelága giellakapihttala eanaš mearrádusat leat ráddjejuvvon sámegiela hálddahanguvlui, muhto fas earáin ii leat dákkár geográfalaš ráddjejupmi. Muhtun mearrádusat mannet njulgestaga gielddaide, muhto fas earát gustojit maiddái stáhtalaš ja guovlluguovdasaš eiseválddiide. Maiddái stáhtalaš ja guovlluguovdasaš almmolaš orgánat leat geatnegahttojuvvon, ovdamearkka dihtii lea viiddiduvvon riekti geavahit sámegiela riekteeiseválddit ovddas, ja lágat ja láhkasásahusat mat erenoamážit gusket visot dahje muhtun oássái sámi álbmogis galget jorgaluvvot sámegillii.

Deaŧalaš lea fuomášit ahte sámelága giellakapihttala mearrádusat leat aivvefal vuolimusdási gáibádusat. Dat mielddisbuktá ahte almmolaš orgánat ávžžuhuvvojit vuhtiiváldit sámegiela geavaheddjiid, maiddái viidábut go láhkamearrádusat gáibidit.

Ráđđehus áigu informašuvdnadoaibmabijuid álggahit dainna ulbmiliin ahte buoridit dieđu njuolggadusaid hárrái mat gusket sámegillii ja gielladásseárvui almmolaš orgánain (geahča maiddái kapihttala 7.4).

Sámelága § 3–11 dadjá ahte juos almmolaš organa ii čuovo kapihttala 3 mearrádusaid sáhttá sáddet váidaga lagamus bajit orgánii dahje fylkkamánnái dalle go váidda gusto gielddalaš ja fylkkagielddalaš orgánaide. Dássážii leat oalle unnán váidagat logahallojuvvon. Finnmárkku fylkkamánni lea dattege vuostáváldán ovtta ášši mii guoskkai lágalašvuođa dárkkisteapmái. Dat guoskkai Deanu gieldda virgáibidjannjuolggadusaide, mas gáibiduvvui sihke sámegiela ja dárogiela máhttu virgáibidjamis gielddalaš virggiide. Justiisadepartemeanta árvvoštalai ášši ja oaivvildii ahte virgáibidjannjuolggadusat eai leat vuostálaga bargobiraslágain § 55 A, 2. lađas.

7.2.2 Oahpaheapmi sámegielas

Sámelága § 3–8 vuođul lea juohkehaččas vuoigatvuohta oažžut sámegieloahpaheami. Sámelága § 3–7 addá vuoigatvuođa oažžut virgelobi bálkkáin virggehasaide hálddahanguovllu báikkálaš ja guovlluguovdasaš almmolaš orgánain. Eaktun lea ahte orgána dárbbaša dán gelbbolašvuođa. Nu orruge leamen álki almmolaš etáhtaid virggehasaide oažžut virgelobi bálkkáin váldit oahpu sámegielas. Dattege leat ollu čujuhusat dan guvlui ahte dát mearrádusat eai doaimma lága ulbmila mielde. Sámediggi oaivvilda ahte § 3–8 ja dan láhkaásahusat duššefal gustojit davvisámegillii, soames sámegielkurssaide ja oahpahusorganisašuvnnaide. Fertejit álggahuvvot doaibmabijut maiguin ollašuvvá lága ulbmil dan hárrái ahte juohkehaččas lea vuoigatvuohta sámegiela oahpaheapmái. Galgá buorebut láhččojuvvot vai rávisolbmot sáhttet oažžut oahpaheami sámegielas. Dán suorggis lea Girko-, oahpahus- ja dutkandepartemeanttas láhkaásahusváldi.

7.3 Guovttegielat gielddat ja fylkkagielddat

Mearrádusat mat dahkkojuvvojit gielddalaš ja fylkkagielddalaš dásis mearkkašit ollu sámi kultuvrra seailluhan- ja gárgedanvejolašvuođaide. Jearaldagas sajáiduvvetgo ja doibmetgo sávahahtti bevttolaččat 4 sámepolitihka guovddáš linját, lea gitta das ahte bajit juksanmearit čadnojuvvojit doarvái vuđolaččat báikkálaš ja guovlluguovdasaš politihkkahábmemii. Ovdamearkan dása leat sámelága giellanjuolggadusat ja oahpahusláhka mat geatnegahttet gielddaid sámi giellapolitihka riikkagottálaš standárddaid vuođul. Lea namalassii stuorra mearkkašupmi das mo gielda ieš vállje vuoruhit sámi giela ja kultuvrra nannema ja gárgedeami (geahča maiddái kapihttala 5).

Sámi giellaráđi guorahallamis boahtá ovdan (stobe 7.1) ahte sámegiella vuosttažettiin geavahuvvo lagasbirrasiin, ja unnán almmolaš institušuvnnaid oktavuođain. Sámelága § 3–3 vuođul lea sus gii váldá oktavuođa almmolaš kantuvrrain hálddahanguovllus, vuoigatvuohta oažžut vástádusa sámegillii. Dattege vástidit duššefal 40 pst. gielddalaš institušuvnnain ahte ožžojuvvo vástádus sámegillii čálalaš oktavuođas. Duššefal 11 pst. geavahit sámegiela go váldet oktavuođa dearvvašvuođabálvalusain. Lea vuosttažettiin dákko dáfus sámegielagat váillahit vejolašvuođa geavahit eambbo sámegiela. Sámegiella geavahuvvo gielddalaš institušuvnnain eambbo go fylkkagielddalaš ja stáhtalaš institušuvnnain.

Guovttegielatvuohta mielddisbuktá lassegoluid. Leat ásahuvvon iešguđetlágan doarjjaortnegat mat leat jurddašuvvon gokčat guovttegielatvuođa lassegoluid. Jagis 1985 ásahuvvui doarjjaortnet sámi dulkonbálvalussii ja guovttegielatvuhtii sámegiela hálddahanguovllu várás. Sámediggi lea ortnega hálddahan 1993 rájes. Maŋimuš jagiid leat gielddaid ja fylkkagielddaid guovttegielatvuođa ruhtaohcamat lassánan measta beliin rámma ektui. Girko-, oahpahus- ja dutkandepartemeanta addá doarjaga mii galgá nannet gielddaid ekonomalaš návcca addit oahpahusa sámegielas ja sámegillii vuođđoskuvllas (gč. kap. 10). Addojuvvo sierra doarjja mánáidgárddiide mat njuolggadusaid bokte leat mearridan hukset sámi giela ja kultuvrra vuođul (gč. kap. 9). Sosiála-ja dearvvasvuođadepartemeanta/Sámediggi leat jagi 1997 rájes juogadan ruđaid čuovvolit NOU 1995: 6 Samisk helse- og sosialplan (Sámi dearvvasvuođa- ja sosiálplána) (gč. kap 11). Finnmárkku fylkkamánni lea 1995 rájes ávžžuhan addit doarjaga sámegiela hálddahanguovllu gielddaide main leat lassegolut guovttegielatvuhtii. Gáivuona suohkan oaččui dán doarjaga vuohččan jagis 2001. Gielddaide, mat eai ožžon gokčojuvvot guovttegielatvuođa duohtagoluid dábálaš ortnegiiguin, lasihuvvui árvvoštandoarjja 1,9 milj. kr jagis 2000 nu ahte dát lei 10,2 mil kr jagis 2001.

Gielddat ja fylkkagielddat oaivvildit dattege ahte sis eai leat doarvái ruđat dustet sámelága gáibádusaid, ja ahte ii leat vejolaš vuoruhit ovdamearkka dihtii doarvái oahpahusa virggehasaide (bargiide), dahje álbmogii addit doarvái diehtojuohkima. Albmaduvvui maiddái ahte eai leat vuođđoskuvllas návccat addit sávahahtti fálaldaga.

Gielda- ja guovlodepartemeanta attii dihtosii st.meld. nr 1 (2000–2001) bokte ahte guovttegielatvuhtii čatnasan čuolbmabidjamat lassegoluid dáfus čuovvoluvvojit ovttasbarggus gielddaiguin ja fylkkagielddaiguin. Ođđajagimánus 2001 nammaduvvui bargojoavku dán čuovvoleapmái. Sámegiela hálddahanguovllu gielddat, Romssa ja Finnmárkku fylkkagielda, Sámediggi, Stáhta oahppokantuvra Finnmárkkus ja Girko-, oahpahus- ja dutkandepartemeanta leat oassálastán bargojovkui.

Bargojoavku lea guorahallan gielddaid ja fylkkagielddaid dilálašvuođaid guovttegielatvuođabarggu ektui, ja čohkke fuomášumi gielddaid/fylkkagielddaid čuovvovaš gažaldagaide a) ožžotgo guovttegielatvuođagoluid gokčojuvvot dálá dilis, b) leatgo návccalaččat deavdit láhkamearrádusaid mat máinnašit guovttegielatvuođa, ja c) maid dárbbašit vai olahit gielaid gaskka ovttadássásašvuođa juksanmeari. Bargojoavku loahpaha barggus jagi 2001 mielde. NIBR čađahii jagis 1995 projeavtta Finnmárkku Oahpahusdirektora olis, mas vuosttažettiin geahččalii duođaštit sámi/dáru skuvllaid goluid (NIBR-raporta 1995: 11). NIBR válddii ovdan visot guovttegielat skuvlavuogádaga – mánáidgárddis allaskuvlii – sámegiela hálddahanguovllus. NIBR čájehii viidáseappot ahte goluid šládja mii gielddain lei guovttegielatvuhtii, ja man stuorra golut ledje, rievddadii dan mielde makkár sajádat sámi gielas lei gielddas. Maiddái dát boahtá čielgasit ovdan bargojoavkku raporttas. Ráđđehus lea ádden dan láhkái ahte guovttegielatvuođa lassegolut lea bistevaš dilli gielddain ja fylkkagielddain main lea guovttegielat fálaldat. Ráđđehus lea ovttaoaivilis bargojoavkkuin das ahte ii leat bistevaš vuohkin árvvoštusruđaiguin ruhtadit goluid mat čatnasit guovttegielatvuhtii. Dát vuohki ii áimmahuša dárbbašlaš ovdadeami ovddasguvlui maid gielddat dárbbašit sin ekonomiijaplánemii.

Danne attii ráđđehus dihtosii gieldaproposišuvnnas 2000 (st. prp. nr. 82 (2000–2001)) ahte dat 10,2 milj. kr mii juolluduvvui árvvoštusdoarjjan, sirdojuvvo Sámediggái mii juogada ruđaid gielddaide ja fylkkagielddaide. Dán čuovvolii Stuorra­diggi. Gielda- ja guovlodepartemeanta dáhttu čuovvolit čuolbmabidjama váfistan dihtii dan ahte addojuvvo buhtadus gielddaid ja fylkkagielddaid guovttegielatvuođa goluide.

Gonagas Stáhtaráđis lea mearridan guovttegielat namaid (sámegielat ja dárogielat) viđa dan guđa sámegiela hálddahanguovllu gildii. Gielda- ja guovlodepartemeanta lea gieđahallamin sullasaš ohcama dan maŋimuš gielddas (Porsáŋggus), mas lassin lea kvenalaš nammahápmi.

Finnmárkku fylkkadikki dáhttuma vuođul lea Bargo- ja hálddahusdepartemeanta evttohan guovttegielat nama Finnmárkku fylkii (dárogiela ja sámegiela). Ášši lea juste dál gulaskuddamis ja vejolaččat ovdandivvojuvvo Stuorradiggái jagi 2001 čavčča mielde rievdadanevttohusa hámis nu ahte rievdaduvvo juohkinnammaláhka (inndelingsnavneloven).

7.4 Sámedikki bargu guovttegielatvuođa beales

Sámediggi heaittihii Sámi giellaráđi 31.12.2000, ja ásahii giellastivrra mas leat 5 miellahtu. Sámedikki giellaossodat lea politihkalaš jođiheami čállingoddi, doaimmaha giellafágalaš doaibmabijuid ja giellaossodaga hálddahuslaš bargguid.

Sámediggi lea ráhkadan giellaplánaid guovllui-de olggobealde sámegiela hálddahanguovllu. Jagis 2000 várrii Sámediggi sullii 3 milj. kr sámi giela nannemii oarjelsámiguovllus, julevsámiguovllus, Ofuohtas ja Mátta-Romssas ja riddo- ja vuotnaguovl­luin. Jagis 2001 áigu Sámediggi nannet iežas hálddahuslaš fágagelbbolašvuođa mátta- ja julevsámi giellaguovlluin.

Dasa lassin go dárkkistit ahte almmolaš institušuvnnat čuvvot mearrádusaid mat gustojit sámegiela hárrái, bargá Sámediggi diehtojuohkimiin muitalettiin makkár vuoigatvuođat ovttaskas olbmuin leat sámegiela geavaheamis ja oahpahusa oažžuma dáfus. Maiddái terminologiijagárgedeap-mi lea Sámedikki barggu deaŧalaš oassi. Ovdehussan sámegiela geavaheapmái fágalaš oktavuođain lea ahte gávdnojit fágaterminologiija ja fágadoahpagat sámegillii mat gokčet dárbbuid juohke dilálašvuođas. Dárbbašuvvojit searvečovdosat davviriikalaččat terminologiija-, normeren- ja riektačállingažaldagain dáid iešguđege giellajoavk­kuid hárrái.

7.5 Sámi giellaguovddážat

Giellaguovddážiin lea hui guovdilis bargu seailluhit, nannet ja gárgedit sámi giela. Giellaguovddážat leat Porsáŋggus, Gáivuonas, Divtasvuonas ja Evenáššis. Giellaguovddážat láhčet čalmmustansajiid (arenaer) gos lea lunddolaš hállat sámegiela, ja dáinna lágiin fuolahit ja ovddidit giela kulturguoddin iešguđetge suopmanguovllus.

Oažžun dihtii giellaguovddážiidda ovddasguvlui ovdadanvejolašvuođa sámi giela bargguin, ásahii Sámediggi jagis 2001 ođđa njuolggo vuođđo-doarjjaortnega dán njealji sámi giellaguovddážii. Dát 400 000 kr stuoru vuođđodoarjja galgá dáhkidit dárbbašlaš doaimma. Giellaguovddážat galget ieža fuolahit ruhtadeami doaimma eará osiide.

Giellaguovddážat leat suohkanlaš doaimmat, earret Árran julevsámguovdásj

Boksa 7.11 Árran giella- ja oahppoguovddáža oahppaneavvobargu

Sámij åhpådusguovdásj (Samernas utbildingscentrum), Johkamohkis, ja Árran julevsámij giella- ja åhpådusguovdásj leat ovttasbargan ovddidit julevsámi giellakurssa «Sámásta». Dát lea álgokurssa, ja das leat 2 girječoahki – Sámásta 1 ja 2 oktan bargogirjjiiguin julevsáme- ja dárogillii ja julevsáme- ja ruoŧagillii. Projeavtta ollislaš golut leat 2,4 milj. kr, ja lea Interreg II-projeakta. Dát bargu lea deaŧalaš, danne go julevsámi servodagas leat oalle unnán oahppaneavvut, ja oalle unnán geavaheaddjit. Goappaš bealde riikkarájá dárbbašit sii guđet guimmiideaset bisuhan ja gárgedan dihtii julevsámi servodaga. Ja ávkkástallan dihtii fágalaš návccaid mat gávdnojit.

Boksa 7.12 Bálkkašupmi European Label 2000 Sámi giellaguovddážii Porsáŋgui

Ovdamearkan man erenoamáš buori barggu giellaguovddážat barget, sáhttá namahuvvot ahte Sámi giellaguovddáš Porsáŋggus jagis 2000 oaččui bálkkašumi European Label go geavaha ođđa ja eahpedábálaš vugiid nannet dieđu ja máhtu sámi gielas ja kultuvrras. Sámi giellaguovddáš geavaha boarraset olbmuid dieđu ja máhtu árbevirolaš bargguid birra. Moanat buolvvat čoahkkanit bargat, ja geavahit sámegiela barggadettiineaset – áibbas eará dilis go dábálaš luohkkálanjas. Porsáŋggu giellaguovddáš bargá dáinna lágiin hui deaŧalaš barggu viidásetdoalvut mearrasámi kultuvrra ja giela nuoraide – ja rávisolbmuide geain ii leat vejolaš oahppat sámegiela.

7.6 Báikenammaláhka

Láhka miessemánu 18. 1990 nr. 11 báikenamaid birra (lov 18. mai 1990 nr. 11 om stadnamn) bođii fápmui suoidnemánu 1. 1991. Láhka gusto dáža, sámi ja suoma báikenamaid čállinvuohkái. Láhkaásahusas suoidnemánu 4. 1991 leat dárkilet njuolggadusat báikenamaid čállimii máŋggagielat guovlluin.

Kultuvradepartemeantta nammadan bargo­joavku lea ovddidan raportta vásáhusaid birra mo njuolggadusat leat duddjon dan logi jagis go láhka lea leamaš fámus. Raporta sisdoallá maiddái rievdadanevttohusaid mat erenoamážit barget dan guvlui ahte álkidahttit ášševuojeheami ja ášše-meannudeami, rievdadit njuolggadusaid gokko eai lean heivvolaččat, ja oažžut čielgaset meroštallamiid. Raporta lea gulaskuddamis guoskevaš institušuvnnain ja áigemearri buktit cealkámuša lea čokčamánu geassemánu 1. 2001. Kultuvradepartemeanta áigu gulaskuddama maŋŋil mearridit mo áššiin meannuduvvo viidáseappot. Bohtosat muhtun jearahallanguorahallamis, mii čađahuvvui ovdal loahppaárvvoštallanraportta, čájehii ahte njuolggadusain leat moanat bealit mat eai doaimma eavttuid mielde, dahje mat leat dárbbašmeahttun áige- ja návccaidgáibideaddjit. Gielddat maiddái máŋgga dáhpáhusas unnán dovde lága ja láhkaásahusa. Danne dárbbašuvvo doaibmilis dieđiheapmi, sihke stáhtalaš, guovlluguovdasaš ja gielddalaš orgánaid ektui, báikenammalága birra, vai lága ulbmilat ollašuvvet.

7.6.1 Sámi ja suoma báikenamaid nammanevvohat

Norgga giellaráđđi (Norsk språkråd) hálddaša buot sáme- ja suomagiela báikenammaneavvunbálvalusaid. Norgga giellaráđis eai leat dattetge makkárge doaimmat nammaneavvunáššiid olis. Nammanevvohat lea Guovdageainnus. Nevvohaga váldodahkamuš lea fágalaččat neavvut báikenamaid čállinvuogi almmolaš geavahusas, muhto sáhttá maiddái veahkehit eará duovdagiin, omd. kárttaid báikenama válljemis. Nammanevvohat bargá omd. báikenamaid dárkkistemiin Statens Kartverk (Stáhta kártadoaimmahaga) ovddas. Go galgá ođđa báikenamaid kárttaide oažžut mielde, ferte aivvestassii čohkket sámi ja suoma báikenamaid. Nevvohagas eai leat alddis návccat čohkket báikenamaid. Muhtun čohkkenbarggut dahkkojuvvojit báikkálaččat. Nevvohat dárkkista čohkkejuvvon báikenamaid juos dainna váldojuvvo oktavuohta.

7.7 Almmolaš informašuvdna sámegillii

Eiseválddiin lea čielga geatnegasvuohta, sámelága ja riikkaidgaskasaš šiehtadusaid vuođul maidda Norga lea guorrasan, bálvalit sámi veahkadaga sámegillii. Dat ahte informašuvdna vuoigatvuođaid birra ja oppalaš servodatinformašuvdna lea olámuttus, leat demokratiija ovdehussan ja ovdehussan ovttaskasaid vejolašvuhtii fuolahit iežaset priváhta vuoigatvuođaid ja iežaset vuoigatvuođaid servodatmiellahttun. Sámegielat veahkadahkii lea stuorra mearkkašupmi ovdamearkka dihtii das mii guoská iežaset riektesihkarvuhtii, ahte stáhtalaš informašuvdna mii guoská sidjiide, buvttaduvvo ja ovdanbuktojuvvo sámegillii ja maiddái biddjojuvvo nu ahte dan geahppasit gávdná. Dábálaš ja nuvttá beassanláhki – ja áddenláhki – vuoigatvuođain ja servodatdieđuin, lea mearrideaddjin almmolaš sártnodeami kvalitehttii, ja dasa mo ovttaskas olmmoš dovdá leat iežas eallinkvalitehta ja ovttaárvosašvuođa. Geavaheddjiin leat iešguđetlágan dárbbut ja ovdehusat gávdnat ja áddet informašuvnna. Dát galgá leat buotlágan informašuvnna ráhkadeami ja gaskkusteami vuođusin.

Stáhtalaš dieđihanpolitihkas leat golbma juksanmeari mo stáhtalaš institušuvnnat galget dieđihit ja gulahallat, ja bidjat láidestusaid dasa mainna lágiin informašuvdna- ja kommunikašuvdnadoaibma berre dahkkojuvvot. Riikka ássiin, ealáhusain ja organisašuvnnain galgá leat

  • – ovttalágan ja dábálaš beassanláhki oassálastit doaimmalaččat demokráhtalaš prosessii

  • – oažžomassii informašuvdna iežaset vuoigatvuođaid, geatnegasvuođaid ja vejolašvuođaid birra

  • – duohta beassanláhki informašuvnii almmolaš doaimmaid birra

Dát golbma juksanmeari gusket maiddái sámegielat servodatmiellahtuide nu mo veahkadaga earáge oassái.

7.7.1 Almmolaš sámi dieđihanbálvalusaid kárten

Sámi instituhtta lea Gielda- ja guovlodepartemeantta ovddas jagis 2001 dahkan almmolaš sámi dieđihanbálvalusaid kártema – makkár almmolaš informašuvdna gávdno sámegillii, mii dárbbašuvvo ja geas lea ovddasvástádus dasa ahte addojuvvo informašuvdna. Projeavtta juksanmearrin lea oažžut mearridanvuđđosa dan várás ahte gárgedit almmolaš sámi informašuvnna sámegillii ja sámi dilálašvuođaid birra. Barggu vuolggasadjin ledje sámelága giellanjuolggadusaid gáibádusat das ahte dihto šlájat almmolaš informašuvdna galgá leat gávdnamis sámegillii.

Kárten čájeha ahte almmolaš sámi informašuvnna mearri lea oalle unni. Leat unnán lágat, láhkaásahusat ja skovit jorgaluvvon. Oanehitčállojuvvon almmolaš diehtojuohkinneavvut dárogillii sámi dilálašvuođaid birra eai báljo leat oažžumis. Dákkár informašuvdna ferte váldosaččat vižžojuvvot almmolaš áššegirjjiin. Interneahtta lea vuosttain unnán geavahusas. Projeakta evttoha moanaid čuovvolandoaibmabijuid, earret eará buoret dagaldusaid almmolaš ásahusaide, das mii guoská jorgaleapmái, olggosaddimii, gilvimii ja sisdollui ja almmolaš sámegielat informašuvnna kvalitehta dárkkisteapmái.

Dasa lassin lea Gielda- ja guovlodepartemeanta dahkan kártema das movt stáhtalaš eiseválddiid dieđiheapmi sámiide ja sámiid birra doaibmá, ja lea iskkadan mo dákkár dieđiheami galgá organiseret boahtte áiggis. Kártema ulbmilin lea guhkit áigái oažžut ásahuvvot buoret diehtojuohkindagaldusaid stáhtalaš hálddaheamis sámi álbmoga ektui. Ráđđehus dáhttu hálddaheamis loktet dihtomielalašvuođa das makkár dieđuid berre jorgalit, ja mo informašuvdnagaskkusteapmi berre dahkkojuvvot. Juksanmearrin lea ahte almmolaš hálddaheapmi sajáiduhttá dagaldusaid árvvoštallat man muddui lágaid, láhkaásahusaid, skoviid, brošyraid, johtočállosiid, almmuhusaid jna. galgá jorgalit sámegillii.

Kártema bohtosat čájehit ahte eanaš departemeanttain/vuollásaš etáhtain leat muhtun muddui sámegielat neavvut, muhto leat stuorra erohusat. Eanaš departemeanttat oidnet dárbbašlažžan jorgalit skoviid, lágaid, láhkaásahusaid, dieđihangihppagiid jna. Eanaš dáhpáhusain eai gávdno bissovaš jorgalandagaldusat. Sámi informašuvnna juohkin dáhpáhuvvá sámi aviissaid, gielddaid (erenoamážit sámi giela hálddahanguovllus), fylkkagielddaid, iežas etáhta, organisašuvnnaid js. bokte – sorjavaš das makkár iešvuohta informašuvnnas lea.

Gielda- ja guovlodepartemeanta áigu virgádit sámi giella- ja informašuvdnakonsuleantta 2001. Su bokte galgá ee. gárgedit informašuvdnastrategiijat ja veahkehit eará departemeanttaid ráđiiguin/oaivadusain gažaldagain mat čatnasit dieđiheapmái sámegillii ja dilálašvuođaid birra mat gusket sámiide erenoamážit.

7.8 Informašuvdna- ja kommunikašuvdnateknologiija (IKT)

Ráđđehusa juksanmearrin lea vejolažžan dahkat sámegiela geavaheami buot IKT-oktavuođain. IKT addá veahádatgielaide ođđa vejolašvuođaid rievddalmas globaliserendilálašvuođas. Interneahta bokte rahpasa vejolašvuohta gaskkustit sámegielat teavsttaid geavaheddjiide miehtá máilmmi.

Mánát ja nuorat geavahit dávjá «ođđa» media, ovdamearkka dihtii interneahta, viežžat informašuvnna ja dieđu ja máhtu. Mánát ja nuorat maiddái geavahit giehtatelefovnnaid ollu. Dákkár oktavuođain lea deaŧalaš sámegiela beassat geavahit, vai sámegiella bissu ain ealli giellan maiddái informašuvdnaservodagas. Ráđđehusa oaidnu lea ahte ođđa informašuvdnateknologiija doaibmevaččat galgá váldojuvvot atnui mánáid ja nuoraid ektui, earret eará gaskkustit informašuvnna ja addit máhtu vuostáduddjot ovdagáttuid. Mánát ja nuorat galget ieža váldojuvvot informašuvdnafálaldagaid hábmemii dáin guovlluin.

7.8.1 Sámi čálamearkačohkiid geavaheapmi IKT-oktavuođas

Davvisámegiela alfabehtas leat čieža bustáva mat eai gávdno dáru alfabehtas. Dát bustávat leat a, č, đ, ŋ, š, ŧ ja ž. Dássážii leat geavahuvvon sierraprográmmat maiguin sáhttá čállit sámi čálamearkačohkiid dihtoriin. Dát sierraprográmmat sihke mákset hui ollu ja leat teknihkalaččat váddásat sámi dihtorgeavaheddjiide. —ovdosat eaige leat dássážii doaibman dohkkehahtti láhkai dieđuid lonohallamii prográmmaid gaskka ja iešguđetlágan geavaheddjiid gaskka. Daid eaktun lea leamaš ahte sámegielat elektrovnnalaš áššegirjjiid vuostáváldimii fertejit leat seammalágan sierraprográmmat bijahuvvon vuostáváldi mašiidnii. Gitta dá gieskadii ii leat leamaš vejolaš geavahit sámegiela interneahtas ja e-poasttas.

—állingielain, main eai leat eŋgelasalfabehta bustávat, leat gillán bárttiid juo dalá rájes go čállinmašiidna geavahuvvogođii, bárttit mat eai nohkan go EDG 5 sisafievrriduvvui. Dan duogážin lea go ii leat leamaš teknihkalaččat vejolaš buot eurohpalaš bustávaid ja mearkkaid sisagođđit ovtta standárdii. Leat ferten geavahit ovttalágan standárdda iešguđetlágan gielaide, mii dagahii váttis dili smávva gielaide main leat sin sierra bustávat/mearkkat.

Dán čoavdimii lea The International Organization for Standardization (ISO) ráhkadan ođđa standárdda, gohčoduvvon Unicode 10646. ISO lea máilmmeviidosaš standáriserenorganisašuvdna mas leat miellahtut 130 riikkas, okta guđege riikkas. Dát mearkkaša ahte Unicode-standárda ii gula ovttaskas kommersiála fitnodahkii, muhto lea standárda man buohkat sáhttet geavahit.

Mearkkat mat geavahuvvojit sámi alfabehtas leat Unicodes siste. Unicode lea dál sisagođđojuvvon daidda buot eanemusviidánan prográmmagálvvuide. Dát mearkkaša ahte álgosaččat galgá sáhttit gulahallat sámi čálamearkačohkiiguin almmá váttisvuođaidhaga. Dát ádjána veaháš áiggi ovdal go Unicode lea dievvasii viidánan. Danne sáhttet ain čuožžilit bárttit sámi čálamearkačohkiiguin, erenoamážit boares dihtorávdnasiid ja boares prográmmaid dáfus.

IT-suorgádaga teknologalaš ovdáneapmi lea dan šlájat váttisvuohta sámi čálamearkačohkiid oktavuođas ahte IT veadjá čoavdásit almmá stáhtalaš mieldeváikkuheamihaga.

7.8.2 Sámegiela almmolaš geavaheapmi IKT-oktavuođas – « e Norge» ja «ODIN»

« e Norge» lea ráđđehusa ollislaš plána mainna bidjá vuđđosa gárgedit informašuvdna- ja diehtoservodaga Norggas. Plána juksanmearrin lea ee.:

  • – Almmusis lanjat galget váldojuvvot atnui vai buohkaide lea informašuvdna- ja kommunikašuvdnateknologiija olámuttus, beroškeahttá gos sii orošežžet, makkár sin ahki, ekonomiija ja oahppu lea.

  • – IKT galgá boahtit ávkin vai bevttolaččabut doaibmá beassanláhki daidda diehtovalljodagaide ja muosáhanvalljodagaide maid min kulturinstitušuvnnat ja šáhkkemediat 6 hálddahit.

  • – Bistevaš diehtoservodahkii galgá hábmejuvvot ollislaš politihkka, mii vuođđuduvvá birasinformašuvdnii, lasihuvvon telekommunikašuvnna geavaheapmái dan sadjái go juođaheapmái, ruoná buvttapolitihkkii ja ruoná almmolaš sisaoastimiidda.

Dađistaga lea eambbot eambbo bálvalusaide beassanláhki digitálalaččat. Vai nu ollugat go vejolaš galget sáhttit ávkki oažžut teknologiijas, galgá váfistuvvot gelbbolašvuođafálaldat báikkálaččat, ja ođđa buktagiid gárgedeami galgá váikkuhit dan guvlui ahte dat leat álkidahttojuvvon ja geavaheaddji ektui álkibut. Ođđa sosiála čuolddašeamit sin gaskkas geain lea ja sin geain ii leat beassanláhki teknologiijii, galget garvojuvvot. Danne lea maiddái deaŧalaš ahte sámegielat fálaldagat gárgeduvvojit.

Ráđđehusas lea vásedin ovddasvástádus láhčit dili dasa ahte sámegiella suodjaluvvo ja gárgeduvvo. IKT-oktavuođas deaivvada sámegiella hástalusaiguin, muhto maiddái vejolašvuođaiguin. Dárbbašuvvo buohtalas nannen váfistan dihtii vai sámegiella doaibmagoahtá digitála medias. Dás gáibiduvvo ahte erenoamážit čohkke fuomášumi daidda váttisvuođaide maid sámi čálamearkačohkiid bohciidahttet prográmmagálvvuid geavaheamis.

Gielda- ja guovlodepartemeanta dieđihii st.meld. nr. 1 (2000–2001) bokte ahte ceggejuvvo bargojoavku, mii e Norge vuođul galggai kártet dárbbuid, váttisvuođaid ja hehttehusaid sámi čálamearkačohkiid geavaheamis IT-oktavuođas.

Bargojoavku geahčadii dárkileappot stáhtalaš eiseválddiid iežaset sámegielageavaheami IKT-oktavuođas. Guovdilis čuolbman lea sámegiela geavahus almmolaš registariin, omd Brønnøysundregistariin. Go muhtun báikenama čállinvuohki lea mearriduvvon báikenammalága vuođul ja sisafievrriduvvon báikenammaregistarii, galget dasto almmolaš orgánat geavahit dán čállinvuogi. Go dát ii leat ovdal dahkkojuvvon, leat teknihkalaš hehttehusat duogážin dasa.

Bargojoavku ávžžuha ahte stáhtalaš sisaoastinšiehtadusaide sisafievrriduvvo gáibádus ahte prográmmagálvolágideddjiid prográmmagálvvut galget Unicode doarjut. Go Unicode viidána, de eai leat šat teknihkalaš hehttehusat almmolaš orgánaide mat eastadit sámi čálamearkačohkiid geavaheami ovdamearkka dihtii registariin. Viidáseappot ávžžuha joavku ráđđehusa interneahttasiidui ODIN:i álggahit sámi giellaválljema, vai stuorradiggedieđáhusat, proposišuvnnat, lágat, láhkaásahusat ja eará áššegirjjit mat leat gávdnamis sámegillii, láhččojuvvojit vai daidda lea beassanláhki interneahta bokte. Bargojoavkku evttohus sisagorrojuvvo e Norge-plánii.

Ráđđehus čuovvola bargojoavkku evttohusa ásahit sámi giellaválljema ODIN:i. Ráđđehusa juksanmearrin lea ahte stáhtalaš orgánat geavahišgohtet sámi čálamearkačohkiid farggamusat, ja dahket sámegielat almmolaš informašuvnna, njuolggadusaid jna. dábuhahttin, interneahta bokte.

Oktasaš webčoavddus fylkkamánniámmáhiin, fylkesmannen.no, dovddusindahkkojuvvo jagis 2001.

Das bargojuvvo dan guvlui ahte informašuvdna lebbejuvvo maiddái sámegillii.

7.8.3 Govdabáddekommunikašuvdna

Ráđđehus bargá dan ala ahte buohkat galget sáhttit oassálastit diehtoservodahkii. Dát sisdoallá ahte buohkat, maiddái sámi guovllut, galget oažžut oasi govdabáddekommunikašuvnnas. Ráđđehus áigu ovddidit johtilis govdabáddehuksema miehtá riikka. Ráđđehusa juksanmearrin lea váfistit vuođđo- ja joatkkaskuvllaid, álbmotgirjerájuid, buohcceviesuid ja gieldahálddahusaid fálaldagaid vai dat čatnasuvvet govdabáddefierbmái go jahki 2002 manná lohppii. Veahkadaga vejolašvuohta čatnasit govdabáddefierbmái galgá váfistuvvot jagi 2004 lohppii. Ráđđehus áigu dasa lassin viidáset gárgedit infrastruktuvraprográmma árvvoštallan dihtii doaimmaid maiguin gokčá guovlluid riikkas dahje joavkkuid álbmogis geat eai sáhte ohcalit govdabátti kommersiála vuđđosa alde. Lea eahpedieđus man muddui bieđgguid huksejuvvon guovllut Davvi-Norggas sáhttet fátmmastuvvot dákkár vuođuin. Sámi guovlluide lea earret eará boahtteáiggis miellagiddevaš oažžut govdabáddekommunikašuvnna nuppiide riikkaide.

7.9 Doaibmabijut

  • Ráđđehus áigu álggahit doaibmabijuid maiguin váfista ahte eambbo sámegielagat sáhttet oahppat lohkat ja čállit sámegiela. Sii, geat eai hálddaš giela, galget sáhttit oažžut dárbbašlaš vuođđomáhtu.

  • Ráđđehus áigu álggahit dieđihandoaibmabijuid sámelága giellanjuolggadusaid birra.

  • Ruđa hálddaheapmi mii dál addojuvvo árvvoštusruhtan gielddaide main leat lassigolut guovttegielatvuođa geažil, sirdojuvvo Sámediggái.

  • Gielddat ja fylkkagieldda galget oažžut buhtadasa goluid ovddas mat čuvvot guovttegielatvuođa.

  • Ráđđehus áigu, oassin báikenammalága loahppaárvvoštallama čuovvoleamis, árvvoštallat doaibmabijuid sámi báikenamaide dan oktavuođas go guorahallá njuolggadusaid ja nevvohatbálvalusa.

  • Stáhtalaš etáhtat galget geavahišgoahtit prográmmagálvvu mii dahká vejolažžan geavahit sámi čálamearkačohkiid.

  • Ráđđehusa interneahttasiiddus ODIN galgá ásahuvvot sámi giellaválljen.

8 Miellaguottut ja informašuvdna

Artihkal 31 ILO-soahpamušas nr. 169 geassemánu 27. 1989 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra iešstivrejeaddji stáhtain dadjá ahte galget čađahuvvot dieđihandoaibmabijut buot servodaga surggiin, ja erenoamážit daid joavkkuid gaskkas main lea eanemus njuolga oktavuohta guoskevaš álbmogiin, vai jávkaduvvojit ovdagáttut mat gávdnošežžet dáid álbmogiid vuostá. Vai dát ollašuvvá, de galget, ILO-sohpamuša mielde, adnojuvvot ­veahkkevárit váfistit ahte historjjá oahppagirjjit ja oahppaneavvut muđui addet rehálaš, rivttes ja bajásčuvgeheaddji gova dáid álbmogiid servodagas ja kultuvrras.

Giellaváttisvuođaid ja eará dilálašvuođaid geažil ledje eatnat sápmelaččain váttisvuođat oažžut seamma servodatburiid go eará olbmot. Sáhtii maiddái leat váttis fidnet barggu juos olbmos lei sámi hállannuohtta. Sámi kultuvra, ássanmálle ja valljodatvárregeavaheapmi badjelgehččojuvvui dávjá.

Sámikomitea árvalus 1959s deattastii mearkkašumi das ahte álbmotjoavkkut árvvusatne guđet guimmiideaset. 1960- ja 70-lohku lei áigodat goas sámit bargagohte oččodit ruoktot dan maid ledje manahan. Eatnagat háliidedje ođđa ja kultuvrralaččat ovttaárvosaš servodaga sámiide, ja dalle lei politihkalaš ja kultuvrralaš lieđđun. Máŋggas oaivvildedje almmatge ahte sámi kultuvra lei jápmimii dubmejuvvon ja hehttehussan viidáset gárgedeapmái.

Dáruiduhttin lea dál guđđojuvvon dássi ja juksanmearrin lea ovttárvosašvuohta dáža ja sámi kultuvrra gaskkas. Vaikko áddejupmi sámi kultuvrra hárrái dál gárgeduvváge positiivvalaččat, de leat ain muhtun miellaguottut mat leat cieggan doloža rájes.

Ráđđehus váldá hui duođas negatiivvalaš guottuid sámi kultuvrra hárrái, mat ain leat. Ráđđehus áigu bidjat johtui oanehis ja guhkes áiggi doaimmaid, maiguin jávkadit ovdagáttuid sámi kultuvra vuostá. Dan oktavuođas lea diehtojuohkin dehálaš bargu.

Ráđđehus oaivvilda ahte dárbbašuvvo dieđihanrahčamuš sámiid ja sámi dilálašvuođaid birra. Earret eará Sámi vuoigatvuođalávdegotti barggu oktavuođas leat boahtán ovdan negatiiva miellaguottut sámiide ja sápmelašvuhtii almmolaš digaštallamis. Go ođđa sámevuoigatvuođalávdegoddi galgá bargat vuoigatvuođagažaldagaiguin guovlluin mat leat máddelis Finnmárkku gos lea sámi veahkadat, de mearkkaša olu oažžut ovdan mearrediđolaš ja áššálaš informašuvnna das, man birra barggus lea sáhka. Diekkár informašuvdna lea deaŧalaš juos galgá vealtat boasttuáddejumiin ja negatiiva miellaguottuid šaddanvejolašvuođain. Ráđđehus atná mánáidgárddiid ja skuvllaid deaŧalaš dáhpáhusguovddážin gaskkustit informašuvnna sámi dilálašvuođaid birra mánáide ja nuoraide.

Informašuvdna, dokumentašuvdna ja fierpmádathuksen leat guovdilis bargodahkamušat eamiálbmogiid vuoigatvuođaid gelbbolašvuođa-guovddážii, vrd. kap. 3.

Ráđđehus atná vealtameahttumin nammadit departemeanttaidgaskasaš bargojoavkku, masa Sámediggi oassálastá, mii galgá ráhkadit dieđihandoaibmabidjoevttohusaid máŋggakultuvrrat ja sámi dilálašvuođaid birra.

Ovddeš áiggiid politihka vuođul, mas dihto­mielalaččat bargojuvvui beassat eret sámi kultuvrras, gárgeduvve eatnat negatiiva miellaguottut sámiid ektui.

Boksa 8.13 Etnalaš vealaheapmi sámiid vuostá Ruoŧas

1998 guorahalai Sisafárrendutkama guovddáš (Centrum for innvandringsforskning) (CEIFO), ruoŧŧelaš Áittardeaddji etnalaš vealaheami vuostá (Ombudsmannen mot etnisk diskriminering) nammasaš orgána ovddas, Ruoŧa sámiid vásihan etnalaš vealaheami. Lagabui 75 pst. jerrojuvvon olbmuin oaivvildit ahte Ruoŧŧa, muhtun muddui, lea sámevašuheaddji ja nállevealaheaddji servodat. Guorahallama mielde lei juohke goalmmát sápmelaš Ruoŧas šaddan gillát fuonušteaddji dajahusaid ja juohke viđát sápmelaš lei hiddjiduvvon ja skudniduvvon bargosajis. Sámit geat ásset árbevirolaš sámi ássanguovllus vásihit stuorámus váttisvuođaid ja sodju lea čielgaseamos nuoraid gaskkas. Oalle hárve sámit leat vásihan vealaheami nu ahte eai leat ožžon barggu dahje loana, dahje nu ahte eai leat fidnen gálvvuid dahje bálvalusaid danne go leat sápmelaččat. Ii oktage dan 372:s geat oassálaste guorahallamii lean váidán vealaheami politiijaide.

Boksa 8.14 Ruoŧŧelaš dieđihanáŋggirdeapmi sámiid birra eamiálbmogin ja sin kultuvrra birra

Raporttas, mii geahčada Ruoŧa vejolašvuođaid ratifiseret ILO-konvenšuvnna nr. 169, «Sámit – eamiálbmot Ruoŧas» («Samene – et urfolk i Sverige»), evttohuvvui dieđihanáŋggir­deapmi eamiálbmogiid birra Ruoŧas. Ruoŧŧelaš ráđđehus lea 2001 várren 6 milj. kr diekkár dieđihanáŋggirdeapmái sámiid birra eamiálbmogin Ruoŧas ja sin kultuvrra birra.

Ulbmilin lea čađahit áŋggirdeami viidát ja guhká vai diehtu, ja áddejupmi, sámiid ja sámi kultuvrra hárrái lassánivččii. Lea nammaduvvon projeaktakomitea mii 2001 galgá jođihit informašuvdnaáŋggirdeami. Komitea galgá ráhkadit strategiijaplána ja evttohit mo čađahit dieđihanáŋggirdeami 2002 rájes 2005 rádjai.

Áŋggirdeami ulbmilin lea lasihit dieđu sámiid birra Ruoŧa eamiálbmogin ja sámiid kultuvrra birra miehtá riikka. Deaŧalaš lea maiddái oažžut lasi ja guhkilmas luohttámuša sámiid ja ruoŧŧelaččaid gaskii, ja eastadit ja vuosttaldit vealaheami.

8.1 Dálá dilli

Eanaš nuorra sámiin lea dál sakka positiivvalaččat iešgovva ja áibbas eará dovddiidusduogáš go ovdalaš buolvvain lea leamaš. Sámi nuorat ja eanádatveahkadaga nuorat eai šat dušše hála guđetguimmiineaset, muhto sii hupmet maiddái guđetguimmiideasetguin ja guđetguimmiidasaset. Máŋgga nuorra sápmelažžii ii dáidde leat váttisin leat sihke sápmelaš ja norgalaš.

Lea dáhpáhuvvan positiiva gárgedeapmi eanádaga miellaguottuiguin sámiide ja sápmelašvuhtii. Eatnat norgalaččat vedjet atnit miellagiddevažžan oahppat eanet sámiid ja sámi dilálašvuođaid birra, ja gehččet sámiid kultuvrralaš ja gielalaš ođđasisvirkkosmahttima juonin positiivalažžan. Sámit deaividit áibbas eará dohkkehusa dál go dušše 20–30 jagi dás ovdal. Sámi veahkadat lea maŋimuš jagiid oassálastán árjjálaččabut servodateallimii oppalaččat, ee. mediain, politihkas ja ođđa ealáhusgeainnuin. Sámi dáiddárat ja sámi kulturguovddážat lea mearkkašahtti láhkai leamaš mielde váikkuheamen positiiva miellaguottuid beales sápmelašvuhtii, sihke riikkagottálaš ja riikkaidgaskasaš oktavuođain.

Nuppi dáfus ii árvvusadnojuvvo velge sámi giella ja kultuvra ollásit. Badjel čuođi jagi dáruiduhttinpolitihkka ii sihkkas eret nu álkit. Eanádatveahkadaga gaskkas gávdná olmmoš dávjá oktageardánis, stirdon oainnuid sámiid hárrái. Lassin leat eatnat sámit vásihan ahte sápmelašvuohta adnojuvvo juonin mas ii leat makkárge árvu. Eatnagat eai hálit čájehit sámi duogážeaset, eai giela, gárvvuid ja eaige eará kultuvrralaš olggosbuktinvugiiguin.

Muhtumiidda šaddá etnalaš identitehta válljen stuorra čuolbman. Máŋgasa mielas lea váttis válljet galgetgo leat dážat vai sápmelaččat. Sámi ja dáža ovttasteapmi lea váttis muhtumiidda. Dálá digaštallamis sámegiela hálddahanguovllu vejolaš viiddideami birra lea boahtá ovdan ahte muhtumat ballet givssiduvvomis juos šaddet ássat gielddas mii maiddái lea «sámegielda».

Negatiiva miellaguottut ja áŧesmielalašvuohta sámiide leat mielalaččat boahtán albma digaštallamiin dáid birra:

  • Sámi vuoigatvuođalávdegotti árvalus ja sámi vuoigatvuođat eatnamiidda ja čáziide

  • Sámi oahppaplána ásaheapmi 10-jagi vuođđo-skuvlii sámegiela hálddahanguovllu guđa gielddas (O97S) – mielddisbuvttii iešguđetlágan ­vuosteakšuvnnaid

  • Sámeláhka ja lága giellanjuolggadusat

  • Báikenammaláhka ja sámi báikenamaid geavaheapmi

  • Sámi mánáidgárddit

  • Sámediggeválggat

Muhtumin leat čađahuvvon vealaheaddji akšuvnnat sámiid vuostá ja rásisttalaččat ártaduvvon bahádagut. Ovdamearkan lea riidu sámegiel ja dárogiel galbema alde. Sámegiel geaidnogalbbat leat muhtun dáhpáhusain báhčaluvvon ja biliduvvon.

Sámiid iežaset gaskkas leat maiddái negatiiva miellaguottut ja áŧesmielalašvuohta – ovda­mearkka dihtii gažaldagas gii lea «eanemus» sápmelaš, riddosámit vai boazosápmelaččat. «Sápmelašvuođa» dáfus lea árvortnet. Earret eará lea gávdnon oaidnu ahte olmmoš ii leat doarvái buorre sápmelaš juos ii leat boazoeaiggát. Lea vel veahá gaska ovdal go ollásit dohkkehuvvo ahte sápmelašvuohta ii leat čatnasan dihto kultuvrralaš eavttuide, ovdamearkka dihtii gillii, ealáhusaide, fidnui dahje dihto politihkalaš gullevašvuhtii.

Nuoraidkonfereanssas nállevealaheami ja olggušteami birra, mii lágiduvvui Sámedikkis 2001, bođii ovdan ahte sápmelaččaid gaskasaš miellaguottut dagahit ahte muhtun nuorat eai duostta hálla sámegiela. Mearrasámi nuorat, geat loidet ovdan sápmelažžan, sivahallojuvvojit duollet dálle «supersápmelažžan» rittus, ja Sis-Finnmárkkus fas eai dohkkehuvvon ollesárvosaš sápmelažžan.

8.1.1 Miellaguoddoguorahallamat

Miellaguottut sámiide ja sámi vuoigatvuođaide

Gielda- ja guovlodepartemeantta ovddas lea Romssa universitehta Sámi dutkamiid guovddáš (SESAM) 2001 guorahallan miellaguottuid sámi veahkadaga, kultuvrra ja giela hárrai nugo dat bohtet ovdan viđa aviissas Aftenposten, Nordlys (Romssa gávpogis), Finnmark Dagblad (Hámmarfeasttas), Altaposten (Álttás) ja Finnmarken (—áhcesullos). Raporta lea ráddjejuvvon áigodah­kii 1996–2000. Guorahallan siskkilda reportášaid, doaimmahuslaš kommeanttaid, kronihkaid, de-báhttačállosiid ja NTB-artihkkaliid.

Projeavtta ulbmilin lei govvidit makkár miellaguottut bohtet albma válljašuvvan aviissain sámiid ja sápmelašvuođa hárrái, ja dainna lágiin addit eiseválddiide vuđđosa hábmet dieđihanstrategiijaid ja miellaguottuid ávdnejeaddji barggu sámi gažaldagaid birra.

Guorahallan čájeha ahte beroštupmi lea suorámus mađe davvelii olmmoš boahtá, ja buot stuorámus Finnmárkkus. Positiivvalaččamus máinnašumi oažžu kategoriija «giella ja skuvla», ja boazodoallu lea rapoartta mielde máinnašuvvo fas mearkkašahtti negatiivvalaččat buot aviissain maid guorahallan siskkilda.

Miellaguoddoguorahallan – guovttegielat almmolaš bálvalus (NIBR, 2000: 17)

Gielda- ja guovlodepartemeantta ovddas čađahii

Norsk institutt for by- og regionsforskning (NIBR – Norgalaš gávpot- ja guovlodutkama instituhtta) 1999 ja 2000 guorahallama sámegiela hálddahanguovllus almmolaš bálvalusa birra (sámi ja dáru), vrd. kap. 7. Guorahallan siskkildii maiddái gažaldagaid sámegiela geavaheami birra. Maiddái informánttaid reakšuvnnat guorahallamii čujuhedje makkár miellaguottut čatnasit fáddái guovttegielatvuohta.

Lagabui 60 pst. sis geat leat vástidan oaivvildit ahte lea deaŧalaš deavdit gielddalaš virggiid guovttegielat bargiiguin ja dainna berrejit sii geain lea dákkár gelbbolašvuohta válljejuvvot ovdalii juos ohccit muđui leat ovtta dásis.

Birrasiid 70 pst. vástideddjiin Kárášjogas ja Guovdageainnus vástidit ahte sámegiella galgá leat bákkolaš oahpahangiellan vuođđoskuvllas, ja Deanu, Poršáŋggu ja Gáivuona gielddas fas vástidit dán gažaldahkii gaskal 25 ja 49 pst. ahte ii galgga leat bákkolaš.

Bures badjel bealli vástideddjiin vástidit ahte lea hui deaŧalaš dahje deaŧalaš ahte almmolaš kantuvrrat geavahit sihke sámegiela ja dárogiela iešguđet duovdagiin, ovdamearkan njálmmálaš oktavuođas olbmuiguin, iešdieđáhusa nevvodeamis ja oaju ohcanskoviin.

Leat stuorra erohusat miellaguottuid hárrái dán guđa gieldda gaskkas mat leat mielde guorahallamis. Jeavda leat Kárášjoga ja Guovdageainnu vástideaddjit positiivvalaččabut sámegiela geavaheapmái go duoid eará gielddaid ássit. Informánttain vuollel 50 jagi leat dábálaččat positiivvalaččat miellaguottut go sis geat leat badjel 50.

Boksa 8.15 Gielda- ja guovlodepartemeantta doarjja sámi ulbmiliidda

Gielda- ja guovlodepartemeanta hálddaha doarjjaortnega sámi ulbmiliidda (stáhtabudjeahta kap 541, poasta 70) Doarjja sámi ulbmiliidda). Ortnega ulbmilin lea doarjut doaimmaid mat sáhttet veahkehit seailluhit, gárgedit ja ovddidit dieđu sámi identitehta, kultuvrra ja servodateallima birra. Doarjja sáhttá addojuvvot institušuvnnaide, organisašuvnnaide ja gielddalaš doaimmaide. 2001 lea departemeanta vuoruhan ohcamiid mat gustojit giella- ja dieđihandoaibmabijuide sámegillii ja sámi dilálašvuođaid birra. Lassin leat vuoruhuvvon doaibmabijut mat nannejit oarjelsámi, julevsámi, nuortasámi/goltásámi ja mearrasámi servodagaid.

8.2 Mii sáhttá dahkkojuvvot?

Dovddiidusat eará miellaguottuid ávdnejeaddji bargguin čájehit ahte ovdagáttut ja áŧesmielalašvuohta dávjá boahtá eahpesihkarvuođas ja váilevaš informašuvnnas. Eanádatveahkadaga váilevaš árvvusatnin ja dohkkehus, ja stuorraservodaga birzzehis dillái gártadeapmi ja olggušteapmi, sáhttet mielddisbuktit ahte sii geat dáid šaddet gillát ožžot heajos iešárvvusatnima ja psykalaš ja sosiála váttisvuođaid. Myhtat ja «vádjoleaddji muitalusat» fertejit duššin dahkkojuvvot áššálaš ja rivttes informašuvnna veagas.

Kultur- ja giellaguovddážiin gos sámi giella ja kultuvra sáhttet geavahuvvot, oinnolažžan dahkkojuvvot ja gaskkustuvvot, orrot leamen positiiva beavttut, sihke báikkálašservodagaide ja ovttaskasa iešdovdui ja iešárvvusatnimii, vrd. kap. 12.1.

Máŋga gieldda leat čujuhan ahte dárbbašuvvo ortnet báikkálašservodagaide mat háliidit oahpahusávdnasiid guovllu máŋggakultuvrrat historjjás. Vuođđoskuvla lea ožžot viiddiduvvon dieđihangeatnegasvuođa sámiid ja sámi dilálašvuođaid hárrái ođđa oahppaplánaid sisabuktimiin vuođđoskuvlii. Buot mánát Norggas galget dál oahppat sámiid historjjá ja kultuvrra birra.

Mánát ja nuorat leat deaŧalaš ulbmiljoavkkut miellaguottuid hábmema hárrái. Miellaguottuid ávdnejeaddji dieđihanbargu sáhttá dáhpáhuvvat nu ahte ávkkástallojuvvojit dálá sosiála fierpmádagat, erenoamážit mánáid- ja nuoraid organisašuvnnaid bokte, lassin dasa ahte buvttaduvvojit čálalaš informašuvdnaávdnasat.

Boksa 8.16 Sámediggeválggat 1989

Vuosttas sámediggeválggaid oktavuođas sáddii Gieldadepartemeanta jienastuslohkoskovi buot jienastanvuoigaduvvon olbmuide viđa davimus fylkii. Departemeanta oaččui dan oktavuođas muhtun ráje jearaldagaid olbmuin geat ledje ožžon dán skovi sámi jienastuslohkui čálihuvvama birra:

  • «Gal dii lehpet gutneheamet. Maid máilmmiid oaivvildehpet dáinna? Ássat mii gal davábealde Sinsekryssa, muhto doppe eai leat dušše sámit geat ásset. Dán mii dáhttut čilget! Diehtit gal ahte departemeanttas lea unnán jierbmi, muhto dál lehpet váilli beallái šaddan. Gos dii dan lehpet ožžon ahte mu eamit lea sápmelaš?»

  • «Iežan 75 jagis in leat ožžon gutneheappo čálu go dá. Lean mun gal riegádan ja bajásšaddan Davvi-Norggas, muhto ii mus lea sámevarra suonain eaige sámemáttut, nu ahte dán mun gal biehttalan dohkkeheames. Inge mun lea bajásgessojuvvon gáimmadit sámiiguin.»

8.3 Doaibmabijut

  • Ráđđehus áigu bidjat doibmii miellaguoddo-/dieđihanáŋggirdemiid sámiid ja sámi dilálašvuođaid birra.

  • Ráđđehus áigu nammadit departemeanttaidgaskasaš bargojoavkku, mas Sámediggi lea mielde, mii galgá evttohit sámegielat/dárogielat dieđihandoaibmabijuid sámiid ja sámi dilálašvuođaid hárrái

  • Ráđđehus áigu ráhkadit oahpahusávdnasiid, ­sihke vuođđoskuvlii ja joatkkaoahpahussii, mat leat hábmejuvvon nu ahte ávdnejit gaskaneas árvvusatnima, gierdevašvuođa ja áddejumi sámiid ja dážaid gaskii.

  • Ráđđehus áigu álggahit DjO-doaimma mii galgá almmustahttit dárkileappot sivaid iešguđetlágan miellaguottuide sámiid ja sámi dilálašvuođaid hárrái

  • Eamiálbmogiid vuoigatvuođaid gelbbolašvuođaguovddážis Guovdageainnus galgá sámiid ja eará eamiálbmogiid vuoigatvuođaid duođašteapmi ja diehtogaskkusteapmi ja dieđiheapmi leat guovdilis dahkamuššan

9 Sámi mánáid ja nuoraid bajásšaddaneavttut

Johtilis servodatlaš nuppástusat ja bajásšaddandilli mii mielddisbuktá kultuvrralaš gealdduid ja identitehtalaš válljemiid, bidjá sámi mánáid ja nuoraid dakkár dillái – giela ja kultuvrra válljema hárrái – man eanádatveahkadaga mánát eai vásit. Sámi mánát ja nuorat bajásšaddet árbevieru ja ođasmahttima gaskasaš gealdagasdilis; nuppi bealde lea sámi servodaga dihtomielalaš gaskavuohta iežas árbevirrui, ja nuppi bealde lea ođđaáigásaš servodaga váikkuhanfápmu ja gáibádusat nuppástuvvamii buot eallinsduovdagiin.

Sámi mánáin ja nuorain lea dán áigái, áibbas eará láhkai go ovdal, oktavuohta norgalaš servodahkii muđui. Eatnagat leat heivehan iežaset stuorraservodaga gáibádusaide ja vuordagiidda ja liikká váldán mielddiset rikkis kultuvrralaš árbevieruid. Seammás gávdno ain diehtemeahttunvuohta, negatiiva miellaguottut ja fuollameahttunvuohta sámiid hárrái. Sámi mánát ja nuorat válljejit iešguđetlágan strategiijaid bokte ovddaldastit boares ovdagáttuid ja diehtemeahttunvuođa. Muhtumat válljejit unnibut čájehit sámi gullevašvuođaset vai veltet unohasvuođain, nuppit fas válljejit rahpasit dáid vuostá dáistalit. Eatnat sámi mánát ja nuorat leat dán áigái soga dáfus máŋggakultuvrralaččat. Máŋggas eai sáhte eaige hálit juogustuvvot dušše sápmelažžan dahje dušše dážan. Eatnašat dáidet dadjat: «Mii leat sámit, muhto mii leat norgalaččat maid.»

Gielddain lea molsašuvvi dihtomielalašvuohta sámi mánáid ja nuoraid dárbbuid hárrái, ja dáid áimmahuššama hárrái gielddalaš fálaldagaid hábmedettiin.

9.1 Oktilis ja bálddalastojuvvon mánáid- ja nuoraidpolitihkka

9.1.1 ON:a konvenšuvdna máná vuoigatvuođaid birra

ON:a konvenšuvdna máná vuoigatvuođaid birra vuođđuduvvá vuđolaš dovddasteapmái ahte mánát dárbbašit vásedin suodjalusa, ja siskkilda siviila, politihkalaš, ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid. Ráđđehus bargá árjjálaččat dan beales ahte mánáid vuoigatvuođaid ovddiduvvojit dán konvenšuvnna mielde.

Konvenšuvdna atná ee. deastta mearkkašumis mii juohke álbmotjoavkku árbevieruin ja kultuvrralaš árvvuin lea máná várjalussii ja su harmonalaš ahtanuššamii. Muhtun artihkkaliin lea erenoamáš čuožžovašvuohta sámi mánáid vuoigatvuođaide. Artihkal 30 addá čuovvovaš oppalaš prinsihpa:

«Riikkain gos gávdnojit čearddalaš, oskkoldatlaš ja gielalaš veahádagat dahje eamiálbmogat, ii galgga mánná gii gullá diekkár veahádahkii dahje eamiálbmogii, gildojuvvot oažžumis vuoigatvuođa ovttas iežas joavkku eará miellahtuiguin návddašit iežas kultuvrra buriid, dovddastit ja atnit iežas oskkoldaga dahje geavahit iežas giela.»

Riikkaidgaskasaš geatnegasvuođain mat dás lea vuođđuduvvon, lea mearkkašupmi norgalaš eiseválddiid politihkkii máŋgga suorggis mat gusket sámi mánáid bajásšaddaneavttuide. Dat gustojit duovdagiidda nugo mánáidgárdái, vuođđoskuvlii, joatkkaskuvlii, mediaide ja eará duovdagiidda eallimis main almmolaš eiseválddiin lea meroštallojuvvon leat ovddasvástádus. Gielddain lea erenoamáš ovddasvástádus váfisit sámi mánáid ja nuoraid bajásšaddama nu ahte ožžot nannejuvvot iežaset identitehta ja iežaset gullevašvuođa sámi servodahkii.

9.1.2 Mánáidáittardeaddji

Mánáidáittardeaddjis váilu dál sámi giella- ja kulturgelbbolašvuohta, juoga man maiddái Sámediggi lea čujuhan ja oaivvilda Mánáidáittardeaddji galgat háhkat. Sámediggi oaivvilda velá ahte boahtteáiggis ferte ásahuvvot sierra sámi mánáidáittardeaddji.

Ráđđehus oaivvilda eanemus ulbmillažžan ahte lea okta mánáidáittardeaddji Norggas. Mánáidáittardeaddji galgá diehttelasat áimmahuššat sámi mánáid. Ráđđehus lea danne ovttaoaivilis ahte Mánáidáittardeaddjis berre leat sámi giella- ja kulturgelbbolašvuohta ja gelbbolašvuohta sámi mánáid ja nuoraid birra. Dát lea deaŧalaš vai sáhttá váldit vuostá sámi mánáid ja nuoraid geat váldet oktavuođa ja vai eambbo sáhttá guovdilastit ja dahkat oinnolažžan sámi mánáid ja nuoraid. Ráđđehus čujuha ahte Mánáidáittardeaddji lea lága bokte skihkkejuvvon 7 atnit riikkagottálaš ovddasvástádusa buot mánáin Norggas.

Ráđđehus áigu váfistit ahte Mánáidáittardeaddji oažžu sámi giela ja kultuvrra gelbbolašvuođa.

9.1.3 Gielddalaš mánáid- ja nuoraidpolitihkka

Go sámi giella ja kultuvra lea unnán oinnolaš ja dábuheamis bearašeallimis, bajásšaddaninstitušuvnnain, lagasbirrasis, gielddalaš fálaldagain ja mediain, de lea váttis gárgedit sámi identitehta ja gullevašvuođa. Stuorraservodaga kultuvrra váikkuhus ferte čađat bajásšattadettiin ovddaldastojuvvot sámi kultuvrra sisdoaluin. Mánáid- ja nuoraidpolitihka hábmema ja čuovvoleami juksanmearrin ferte leat ráhkadit bajásšaddanbirrasiid mánáide gos sámi ja dáža kultuvrras nu eatnat go vejolaš lea okta stáhtus ja vásihuvvojit ovttaárvosažžan.

Sámi mánát ja nuorat eai leat lágáš joavku, eai ássanbáikki eaige dovddiidusduogáža dáfus. Sámi kultuvrra olggosbuktimis leat sakka iešguđetlágan eavttut mat leat das gitta gos mánát ásset. Muhtun báikkiin leat sámit eanetlogus ja dainna oinnolaččat servodagas, ja eará báikkiin leat sámit unnitlogus ja eaige vel nu oinnolaččat almmolaš oktavuođain.

Riikkapolitihkalaš njuolggadusaid mielde mánáid ja nuoraid beroštusaid nannema várás galget gielddat oppalaččat árvvoštallat mánáid ja nuoraid bajásšaddanbirrasiid vai juksanmearit ja doaibmabijut laktojuvvojit gielddaplánabargui. Maid lea dárbbašlaš bargat vai sámi mánáid ja nuoraid identitehtta ja gullevašvuohta sámi servodahkii nannejuvvo, molsašuvvá gielddas gildii. Muhtun gielddain sáhttet sámi giela oahpaheapmi ja sámi kulturárbevieruid joatkinvejolašvuođat leat buot hohpolaččamusat. Eará gielddain lea sáhka oažžut johtui sámi mánáidgárddi ja sámi skuvlafálaldaga. Gielddain mat árbevirolaččat adnojuvvojit sámi gieldan, sáhttet nuoraid boahtteáiggevejolašvuođat, oahppu ja boahttevaš bargovejolašvuođat leat deaŧalaččamus rahčamušsuorgi.

Mánáid- ja bearašdepartemeanta ja Sámediggi áigot 2001 mielde almmuhit gihppaga mii addá sámi mánáid ja nuoraid iešguđetlágan fálaldagaid oppalašgeahčaldaga. Iešguđet gieldda ovdamearkkat galget arvvosmahttit nuppiid gielddaid garraseappot vuoruhit sámi mánáid ja nuoraid. Gihpa čilge vuoigatvuođaid lágain ja konvenšuvnnain, ovdamearkkaid gielddalaš plánemis sámi mánáid ja nuoraid várás ja singuin ovttas, ja dasto ovdamearkkaid mat čájehit fálaldagaid mat addojuvvojit mánáide das rájes go leat unnit dearvvašdivššohagas ja mánáidgárddis, skuvla- ja astoáigefálaldagaid, ja fálaldagaid nuoraide geat leat oahpus ja nuoraidinformašuvnna ja davviriikkalaš ja riikkaidgaskasaš ovttasbarggu vejolašvuođaid.

9.1.4 Erenoamáš rahčamušsuorggit

Mánáid ja nuoraid váikkuhanfámu nannen lea ráđđehusa guovdilis juksanmearri. Riikkapolitihkalaš njuolggadusaid mielde mánáid ja nuoraid beroštusaid nannema várás plánemis galget gielddat organiseret plánenproseassa nu ahte oainnut mat gustojit mánáide guoskkahuvvon áššeoasálažžan, bohtet ovdan, ja nu ahte iešguđetlágan mánáid ja nuoraid joavkkut ožžot vejolašvuođa ieža oassálastit. ON:a konvenšuvdna máná vuoigatvuođaid birra nanne ahte mánáin lea vuoigatvuohta cealkit oaivila áššiin mat gusket sidjiide ja ahte sin oaivilat galget adnojuvvot dettolažžan.

2001 mielde leat badjel bealli riikka gielddain álggahan mánáid- ja nuoraidráđi dahje sullasaš mánáid ja nuoraid váikkuhanfápmoorgána. Gielddain gos lea sámi veahkadat šaddá diekkár orgána deaŧalažžan oinnolažžan dahkat sámi mánáid ja nuoraid iežaset beroštusaid ja dárbbuid. Mánáid- ja bearašdepartemeanta áigu ain arvvosmahttit jurdda- ja dovddiiduslonohallama ja bargat váfistit ahte buot mánáid ja nuoraid joavkkut besset oassálastit gielddalaš plánen- ja mearridanproseassaide, ja áigu ovttasbargat Sámedikkiin ovdamearkkaid hárrái mat čájehit gielddain gos leat sámi mánát ja nuorat.

Oassin barggus buoridit mánáid ja nuoraid bajásšaddan- ja eallineavttuid lea ráđđehus álggahan bajásšaddanbirrasa nannema gárgedanprográmma. Prográmma álggii 1998 ja bistá máŋga jagi. Juksanmearrin lea nannet ja viidáseappot gárgedit báikkálaš bajásšaddanbirrasiid almmolaš ja eaktodáhtolaš fámuid viiddis ovttasbarggu bokte. Mánáid ja nuoraid oassálastima, mieldedoaibmama ja nákcema vejolašvuođaid buorideapmi leat guoddážis. Seammás galget veahkaválddi, givssideami, gárrenrihkolašvuođa ja nállevealaheami vuostálastima árjjat mánáid- ja nuoraidbirrasiin nannejuvvot.

Deanu gielda lei logi vuosttamuš gieldda searvvis mat ledje bajásšaddanbirrasa nannema gárgedanprográmmas mielde. 2001 mielde galget válljejuvvot 10 ođđa gieldda. Áigeguovdilin lea válljet ovtta gieldda sámi giela hálddahanguovllus.

9.1.5 Sámi mánáid- ja nuoraid organisašuvnnat

Mánáid- ja nuoraidorganisašuvnnat leat deaŧalaččat dynamalaš ja demokráhtalaš servodaga gárgedeapmái. Organisašuvnnaid bargu lea maiddái deaŧalaš oaččuhit mánáid ja nuoraid mielde servodaga hábmemii sin iežaset eavttuid ja iešguđetlágan ideologalaš vuđđosa alde. Ráđđehus áigu danne ain doarjut eaktodáhtolaš mánáid- ja nuoraidorganisašuvnnaid doaimma máŋggadáfotvuođa. Okta doarjjadoaibmabidju lea addit doaibmadoarjaga organisašuvnnaide.

Sámi nuoraidorganisašuvnnat, nugo NSR:a nuoraidlávdegoddi ja Davvi Nuorra leat ožžon doarjaga doibmii, projeavttaide ja riikkaidgaskasaš doaimmaide. Organisašuvnnat gáibiduvvojit leat dihto sturrodagas ja viidodagas, muhto lea maiddái adnojuvvon deasta dilálašvuođain ja vejolašvuođain mat leat sámi organisašuvnnain. Dárbu lea positiivvalaččat earuhit norgalaš sámepolitihka mielde.

Sámi nuoraidorganisašuvnnain šaddá guovdilis rolla Barentsguovllu nuoraidbarggu gárgedeamis. Barents Regional Youth Forum:s (BRYF) leat eamiálbmotnuoraid ovddasteaddjit. Forum oažžu rolla ovddasduvdin ja álggadahkkin guovllu ovttasbarggu viidáseappot gárgedeamis.

9.2 Mánáidgárdesuorgi

Ráđđehusas lea juksanemearrin láhčit dilálašvuođaid bajásšaddamii mas guokte giela ja guokte kultuvrra sáhttet leat riggodahkan sámi mánáide. Mánáidgárdi galgá leat mielde addimin mánáide oadjebas vuđđosa sin iežaset kultuvrras ja mánáidgárddis lea guovdilis rolla giela ja identitehta gárgedeami dáhpáhusguovddážin. Sámi giela dilli lea iešguđetlágan iešguđet guovllus, ja sámi giela geavaheapmi mánáidgárddis lea danne sorjavaš das leago mánáidgárddis sámegiella vai dárogiella váldogiellan. Molsašuvvamat das makkár mánáidgárdefálaldat addojuvvo sámi mánáide leat stuorrát; sámi mánáid rájes geain lea fálaldat sámi mánáidgárddiin main lea sámegiella váldogiellan dárogielat sámemánáid rádjai geat ožžot fálaldaga dáža mánáidgárddiin. Gávdnojit maiddái ovdamearkkat mat čájehit váhnemiid geain ii leat sámi duogáš geat háliidit ahte mánát galget oažžut sámi kultur- ja giellafálaldaga mánáidgárddis. Mánáidgárddiid rámmaplána nanne ahte juohke okta mánná galgá oažžut mánáidgárdefálaldaga mii lea heivehuvon máná gielladillái.

Lágas mánáidgárddiid birra lea gieldda ovddasvástádus lágidit fálaldagaid sámi mánáide aiddostahttojuvvon: «Mánáidgárddit sámi mánáid várás galget vuođđuduvvat sámi gillii ja kultuvrii (§ 7, goalmmát lađas).» Mánáid- ja bearašdepartemeanta lea mielas ovttasbargagoahtit Sámedikkiin árvvoštallat vejolašvuođa addit Sámediggái válddi addit ásahusaid Lága mánáidgárddiid birra láhkavuđđosiin. Ferte čielggaduvvot dárkileappot makkár mearrádusat mánáidgárdelágas sáhttet leat áigeguovdilat dán oktavuođas. Sámi mánáidgárddit leat mearkkašahtti láhkai lassánan maŋimuš logi jagis. Dát boahtá sihke das go mánáidgárdehuksen oppalaččat lea buorránan ja go lea čuovvoluvvon sámi váhnemiid garraset sávaldat ahte sii háliidit iežaset mánáide oažžut fálaldaga mánáidgárddis mii vuođđuduvvá sámi gillii ja kultuvrii. Jagis 1999 ledje 56 sámi mánáidgárddi mat adde fálaldaga badjelaš 1000 mánnái. Dáid gávdná Finnmárkku, Romssa, Nordlándda, Mátta-Trøndelága, Hedmárkku ja Oslo fylkkas.

9.2.1 Vásedin doarjja sámi mánáidgárddiide

Addojuvvo doarjja mánáidgárddiide main lea njuolggadusaid bokte mearriduvvon ahte dain lea sámi giella ja kultuvra vuođusin. Doarjaga háhkun lea gokčat liigegoluid maid sámi mánáidgárdefálaldat mielddisbuktá ja dainna váfistit ahte mánát dáid mánáidgárddiin ožžot gárgeduvvot ja nannejuvvot iežaset sámi giela ja iežaset kulturduogáža. Sámi mánáidgárddiid sierradoarjja sirdojuvvui Sámediggái ođđajagemánu 1. 2001. Sámediggi galgá ráhkadit ođđa njuolggadusaid doarjjaortnegii 2001 mielde.

Norgga gávpot- ja guovlodutkama instituhta (Norsk institutt for by- og regionforskning) (Eikeland/Krogh: Samiske barnehager, NIBR:1999) ráhkadan raporta čájeha ahte leat mearkkašahtti erohusat gielddaid ja mánáidgárddiid gaskkas doarjaga geavaheamis. Dát gusto erenoamážit gaskavuhtii eanemus mihtilmas sámi guovlluid ja guovlluid gaskkas mat leat ođđasislihkkanproseassas. Ovdehussan gárgedit mánáid identitehta sápmelažžan lea sorjavaš das makkár dilli sámegielas lea mánáidgárddi báikkálašservodagas.

Lea stuorra dárbu statistihkalaš čuvgehusaide sámi mánáidgárddiid birra. Mánáid- ja bearašdepartemeanta áigu árvvoštallat sáhttetgo čuvgehusat sámi mánáidgárddiid birra laktojuvvot mánáidgárddi jahkedieđáhusskovvái. Departemeanta áigu viidáseappot, ovttasbarggus Sámedikkiin, árvvoštallat vejolaš guorahallama sámi váhnemiid mánáidgárdedárbbu birra. Erenoamážit dárbbašuvvo dát guovlluin mat leat sámi guovddášguovlluid olggobealde.

9.2.2 Sámi mánáidgárddiid bargit

Bargiid sámi giela ja kultuvrra máhttu ja diehtu lea mearrideaddji ovdehussan go mánát sámi mánáidgárddiin galget oažžut nannejuvvot ja gárgeduvvot iežaset giela ja identitehta. Hástalussan lea váfistit sámegiela gelbbolaš bargiid bestema, erenoamážit pedagogalaš bargiid, muhto maiddái assisteanttaid. Dasto lea deaŧalaš bisuhit sin geat leat juo suorggis. Dárbu lasse- ja joatkkaohppui lea stuoris. Erenoamáš fuopmášumi ferte giddet dárbui mii lea sámi hálddahanguovllu olggobealde. NIBR-raporta čájeha ahte sámi mánáidgárddiin lea mearkkašahtti dárbu gielalaš gelbbolašvuođahuksemii.

Gielddain lea ovddasvástádus das ahte mánáidgárddiid bargiin lea dárbbašlaš gelbbolašvuohta. Máŋga gieldda leat virgádan sierra sámegiela giellamielbargiid geat oaivadit mánáidgárddiid ja skuvllaid rámmaplána ja oahppoplána sámi sisdoalu gárgedeamis. Kárášjoga gielda lea gárgedan guovttegielatvuođaplána mánáidgárddiidasas ja skuvllaidasas. Dan oktavuođas leat ráhkaduvvon lasseoahppoplánat mánáidgárdebargiide mat galget leat vuolggasadjin gárgedit heivvolaš organiserenhámiid, metodaid (ovdamearkka dihtii giellalávggu) ja strategiijaid pedagogalaš gárgedeapmái guovttegielat perspektiivvas.

Sámi allaskuvla Guovdageainnus lea áidna allaskuvla mii addá oahpu ovdaskuvlaoahpaheddjiide geain lea sámegiela gelbbolašvuohta. Sámi allaskuvllas ii leat buot jagiin leamaš doarvái ohccivuođus álggahit oahpu. Okta sivva lea leamaš ohcciid váilevaš lohkangelbbolašvuohta. Sámi allaskuvla bargá iešguđetlágan strategiijaiguin ovddaldastin dihtii dábálaš lohkangelbbolašvuođa dárbbu. Lassin árvvoštallojuvvojit iešguđetlágan lávdaduvvon fálaladatmállet ovdaskuvlaoahpaheaddjeohppui ja mánáidgárdebargiid iešguđetlágan lasseoahppofálaldagaide.

Muhtun gielddat leat addán stipeandda sámi studeanttaide geat váldet ovdaskuvlaoahpaheaddjeoahpu dainna eavttuin ahte čatnet iežaset bargat gielddas dihto áigodahkii. Lávdegoddi mii lea geahčadan sámi oahpaheaddjeoahpu (NA— 2000: 3 Sámi oahpaheaddjeoahppu) evttoha ahte álggahuvvojit vásedin stipeandaortnegat lasihan dihtii bestema sámi oahpaheaddjeohppui. Árta lea jáhkkit ahte stipeandaortnet arvvosmahttá eambbo nuoraid ohcat ovdaskuvlaoahpeaddjeohppui. Mánáid- ja bearašdepartemeanta áigu, ovttasbarggus Sámedikkiin, čielggadit gažaldaga stipeanddas studeanttaide geat váldet sámi ovdaskuvlaoahpaheaddjeoahpu.

Vai sámi mánáidgárddit háhket, bisuhit ja viidásetgárgedit gelbbolašvuođa, de lea dárbu bidjat doibmii iešguđetlágan lasse- ja joatkkaoahppodoaibmabijuid. NA— 2000: 3 Sámi oahpaheaddjeoahppu evttoha gárgedit kulturfága oahppofálaldaga mas váldodeaddu lea árbevierrodieđus ja -máhtus. Dan lassin ahte lea oassin sihke dábálašoahpaheaddje- ja ovdaskuvlaoahpaheaddjeoahpus, de berre fága sáhttit fállojuvvot lasse- ja joatkkaoahppofálaldahkan. Deaŧalaš lea hukset diekkár gelbbolašvuođa buot dan golmma sámi giellaguovllu sámi mánáidgárddiid mánáidgárdebargiide. Erenoamáš dárbbašlaš lea arvvosmahttit doaibmabijuid gielddain mat leat sámi hálddahanguovllu olggobealde ja mat leat ođđasislihkkanproseassas. Mánáid- ja bearašdepartemeanta áigu čielggadit lasse- ja joatkkaoahppofálaldagaid dárbbu, ovttasbarggus Sámedikkiin ja guoskevaš fylkkamánniiguin.

Doaibmabijut mat leat namahuvvon bajábealde gehččojuvvojit Mánáid- ja bearašdepartemeantta mánáidgárdesuorggi golmmajahkásaš kvalitehttanannema olis (2001–2003).

9.2.3 Nevvodan-, geahččaladdan- ja gárgedanbargu

NIBR guorahallan čájeha ahte sámi mánáidgárddiin lea stuorra dárbu nevvodeapmái, informašuvdnii ja dovddiiduslonohallamii. Eanet doaibmevaš nevvodan- ja gárgedanbargu berre arvvosmahttojuvvot sámi mánáidgárdesuorggis. Viidáseappot šaddá deaŧalažžan hukset fierpmádagaid sámi mánáidgárddiid gaskii informašuvdna- ja dovddiiduslonohallama nammii.

Ain lea stuorra dárbu gárgedit pedagogalaš ávdnasiid sámi mánáidgárddiid atnui. Sámedikki oahpahusossodagas lea dát deaŧalaš nannenduovddan. Sámediggi nannejuvvo Mánáid- ja bearašdepartemeantta ruđaiguin maiguin galget gárgeduvvot pedagogalaš ávdnasat sámi mánáidgárddiid atnui ja geahččaladdan- ja gárgedanbargui.

Gielddas mánáidgárdeeaiggádin ja mánáidgárdeeiseváldin lea ovddasvástádus arvvosmahttit gárgedanbarggu ja fierpmádathuksema. Maiddái gielddaidgaskasaš ovttasbargu lea deaŧalaš dovddiidusaid juogadeapmái, oktavuođaid čatnamii, arvvosmahttimii ja oaivadeapmái. Sámedikki oahpahusossodat ja Finnmárkku ja Romssa fylkkamánnit lea lágidan konfereanssaid sámi mánáidgárddiid bargiide. Deaŧalaš ja dárbbašlaš lea lágidit gávnnadanbáikkiid sámi mánáidgárddiid bargiide. Barggus mii lea oaivvilduvvon gielddaide leat fylkkamánnit, erenoamážit Finnmárkkus ja Romssas, deaŧalaš nákcan ja ovttasbargoguoibmin Sámediggái sámi mánáidgárdesuorggi gárgedeamis.

9.3 Mánáidsuodjalus

NOU 1995: 6 Plan for helse- og sosialtjenester for den samiske befolkning i Norge (Dearvvasvuođa- ja sosiálabálvalusaid plána Norgga sámi veahkadahkii) govvidii mánáidsuodjalusbálvalusa mii buorebut sáhttá heivehuvvot geavaheddjiide, sin gillii, kultuvrii ja báikkálašservodagaide maidda sii gullet. Muhtun ođđaset dutkosat čájehit ahte mánáidsuodjalus mánáidsuodjaluslága čađaheamis sámi guovlluin dárbbaša máhttit eanet sámi báikkálaš kultuvrra ja jurddašanvuogi, sámi árbevieruid ja bajásgeassinvugiid birra vai sáhttá addit rivttes veahki rivttes áigái sámi mánáid ja nuoraid buorrin. NOU 1995: 6 čuovvoleami oktavuođas lea Mánáid- ja bearašdepartemeanta addán doarjaga doaibmabijuide mat barget dan guvlui ahte mánáidsuodjalusa sámi perspektiiva ja gelbbolašvuohta nannejuvvo.

Mánáid- ja bearašdepartemeanta lea «Váhnennevvodeami prográmma» bokte gárgedan ávdnasiid váhnemiidda ja dearvvašdivššohagaid atnui mat galget doarjut váhnemiid fuolaheaddjin ja bajásgeassin. Maiddái leat gárgeduvvon ávdnasat skuvlla atnui. Mánáid- ja bearašdepartemeanta áigu váfistit ahte buot čuožžovaš ávdnasat jorgaluvvojit sámegillii.

Mii gusto gelbbolašvuođaovdáneapmái máŋggakultuvrrat mánáidsuodjalusa birra muđui, de juolluda Mánáid- ja bearašdepartemeanta eanaš iežas doarjagiid Davvi-Norgga mánáidsuodjalusa gárgedanguovddážii doaibmadoarjjan. Davvi-Norgga mánáidsuodjalusa gárgedanguovddáš galgá áimmahuššat gažaldagaid mat čatnasit sámi mánáide ja nuoraide. Guovddáža deaŧalaš dahkamuššan lea veahkehit gárgedit mánáidsuodjalusa mii atná deastta sámi veahkadaga kultuvrras. Guovddáža dutkama váldosuorggit leat mánáidsuodjalusa gávnnadeapmi Davvi-Norgga kultuvrralaš máŋggadáfotvuođain mas sámi mánáidsuodjalus deattuhuvvo, mánáidsuodjalusa gávnnadeapmi bearrašiiguin ja mánáiguin, Davvi-Norgga mánáidsuodjalusa institušuvdna- ja organisašuvdnagárgedeapmi, fierpmádathuksen, gelbbolašvuohta ja doaibmabidjogárgedeapmi.

Háliidettiin sámi perspektiivva nannet ja ovttaidahttit 8 mánáidsuodjalussii, ja oassin barggus dahkat sámi gelbbolašvuođa álkibun dábuhit mánáidsuodjalusas ja mánáidsuodjalusa birra, de bivddii Mánáid- ja bearašdepartemeanta Mánáidsuodjalusa gárgedanguovddáža kártet olugo gávdnojit fágabirrasat ja fágaolbmot geain lea mánáidsuodjalusfágalaš gelbbolašvuohta lassin sámi giella- ja/dahje kulturgelbbolašvuhtii. Kártema bohtosat leat almmuhuvvon gelbbolašvuođagihpan mii sisdoallá fágaolbmuid ja fágabirrasiid oppalašgeahčaldaga geain mánáidsuodjalusbálvalus ja earát sáhttet jearrat ráđiid ja nevvodeami jdd. sámi mánáidsuodjalusáššiid hárrái.

9.3.1 Váldojuksanmearri ja ođđa perspektiivvat

Ráđđehusa juksanmearri ahte mánáidsuodjalus galgá leat máná buorrin mearkkaša maiddái ahte mánáidsuodjalus galgá leat sámi mánáid buorrin nu ahte maiddái sámi giella ja kultuvra vásihuvvo deaŧalažžan ja ovttaárvosažžan. Jurddalaččat oaivvilda dát ahte mánáidsuodjalusbálvalusas gielddain main lea sámi veahkadat, dihtet ja atnet deastta sámi kultuvrralaš perspektiivvas áššehasain ovttasdoaimmadettiin, iežas mearridanproseassain ja iežas mearrádusain/doaibmabijuin.

Diehtoháhkan ja duođašteapmi berre leat vuođusin mearrediđolaš vuoruheapmái ja boahttevaš strategiijaide ja doaibmabijuide mat galget lasihit gielddalaš ja fylkkagielddalaš mánáidsuodjalusa kultuvrralaš ja gielalaš gelbbolašvuođa. Dát gusto maiddái doaibmabijuide gielddain/guovlluin olggobealde sámi giela hálddahanguovllu.

9.3.2 Boahttevaš hástalusat ja strategiijat

Ain lea dárbu nannet ja ovttaiduhttit sámi perspektiivva ja gelbbolašvuođa mánáidsuodjalussii. Gelbbolašvuođagihppaga geavahandovddiidusaid vuođul áigu Mánáid- ja bearašdepartemeanta árvvoštallat leago dárbu álggahit eará ortnegiid mat sáhttet áimmahuššat dieđu lonohallandárbbu, ja nevvodan- ja veahkehandárbbu. Gielddaidgaskasaš ovttasbargu sáhttá veahkehit eanet gielddaid oažžut diehtevassii ja váldit atnui sámi kultuvrralaš aspeavtta mánáidsuodjalusbargui ja bajidit fágalaš barggu kvalitehta. Dat sáhttá veahkehit buorebut ávkkástallat gelbbolašvuođa ja cuokka 9 ávkkástallama ja ahte gielddat bisuhit fágaolbmuid. Bearaš- ja mánáid departemeanta háliida gulahallat Sámedikkiin boahttevaš strategiijaid hárrái.

Davvi-Norgga mánáidsuodjalusa gárgedanguovddáš áigu maiddái ovddasguvlui bargat dieđuin sámi veahkadaga mánáidsuodjalusa birra. Guovddáš lea okta njealji riikkagottálaš mánáidsuodjalusa gárgedanguovddážis, ja dál leat guovddážat árvvoštallojuvvomin ja árvvoštallan galgá leat loahpahuvvon vuosttas jahkebealis 2001.

Boksa 9.17 Sámi mánáid ja nuoraid nákcen

Projeakta Sámi mánáid ja nuoraid nákcen – sámi veahkadaga dearvvasvuođa- ja sosiálabálvalusaid kárten ja árvvoštallan erenoamášpedagogalaš perspektiivvas čađahuvvui 1996–2000, ja guorahalai makkár doaibmabijut ja ortnegat dat ovddidit sámi mánáid ja nuoraid kultuvrralaš ja etnalaš nákcema. Sámi Instituhtta lei fágalaš ovddasvástideaddji. Projeavtta ulbmilin lea leamaš deattuhit mánáid ja nuoraid nannenduovddan eamiálbmotlogijagis, ja lea guovdilastán doaibmabijuid ja ortnegiid mat doibmet positiivvalaččat olles sámi álbmotjovkui. Finnmárkku fylkkagieldda ja Kárášjoga, Davvenjárgga ja Mátta-Várjjaga gieldda dearvvasvuođa- ja sosiálasuorggi plánat leat guorahallojuvvon. Maiddái lea čađahuvvon gažadanguorahallan mas 230 oahppi 9. ja 10. luohkás dán golmma gielddas leat mielde. Guorahallan geahččala gávnnahit mii dagaha positiiva identitehta nuoraide, ja dát dahkkojuvvo nu ahte sin nákcenvuođus gávnnahuvvo. Guorahallojuvvon leat árgabeaidáhpá-husat, maiguin sii liikojit buđaldit, mo sin iežaset mielas lea sin dilli, ja mo sii vásihit almmolaš bálvalusaddima. Sámi nuorat leat meroštallojuvvon dan vuođul leago sis gulle-vašvuohta sámi dilálašvuođaide servodagas árvvuid dáfus, nugo sámi giela, vuođđoservodatdoaimmaid jna. hárrái.

Guorahallan lea buktán bohtosat mat čujuhit dan guvlui ahte leat erohusat sin gaskkas geain lea sámi gullevašvuohta ja geain ii leat, ja veahkkefálaldagaid hárrái almmolaš lágádusain. Maiddái leat čájehuvvon stuorra erohusat gielddaid gaskkas plánaid sisdoalu hárrái, ja stuorra erohusat nuppi bealde stáhtalaš plánaid ja Sámedikki plánaid ja nuppi bealde gielddalaš ja fylkkagielddalaš plánaid gaskkas. Dás spiehkasta Kárášjoga gielda mii lea sámi giela hálddahanguovllus. Dás sáhttá leat čuožžovašvuohta bálvalusaid hábmemii ja kultuvrralaš sisdollui mii bálvalusain lea.

9.4 Doaibmabijut

  • Ráđđehus áigu váfistit ahte Mánáidáittardeaddji oažžu sámi giela ja kultuvrra gelbbolašvuođa.

  • Mánáid- ja bearašdepartemeanta ja Sámediggi áigot 2001 mielde olggosaddit gihppaga mas lea sámi mánáid ja nuoraid iešguđetlágan fálaldagaid oppalašgeahčaldat.

  • Válljedettiin 10 ođđa gieldda oassálastit bajásšaddanbirrasa nannema gárgedanprográmmii lea áigeguovdil válljet ovtta gieldda sámi giela hálddahanguovllus.

  • Ráđđehus áigu ovttasbargat Sámedikkiin viidáseappot gárgedit sámi mánáid- ja nuoraidpolitihka ja dagaldusaid sámi mánáid ja nuoraid oainnuid vuostáváldimii dán bargui.

  • Ráđđehus áigu, ovttasbarggus Sámedikkiin, árvvoštallat guorahallat sámi váhnemiid mánáidgárdedárbbu. Erenoamážit dát dárbbašuvvo guovlluin mat leat sámi guovddášguovlluid olggobealde.

  • Ráđđehus áigu, ovttasbarggus Sámedikkiin, čielggadit gažaldaga stipeanddas studeanttaide geat váldet sámi ovdaskuvlaoahpaheaddjeoahpu.

  • Ráđđehus áigu čielggadit lasse- ja joatkkaoahp­pofálaldatdárbbu mánáidgárdesuorggis ovttasbarggus Sámedikkiin ja guoskevaš fylkkamánniiguin.

10 Oahppu

Skuvllas lea deaŧalaš rolla sámi kultuvrra ja servodateallima nannen- ja gárgedanbarggus. Oahpaheami bokte mii lea vuođđuduvvan sámi gillii ja kultuvrii, ožžot sámi oahppit oadjebas čatnašumi sámi servodahkii, ja gárgedit positiiva kultuvrralaš identitehta.

Sámi guovlluid skuvla lea oassin oktasašskuvllas, ja addá sámi ohppiide oasi oktasaš diehtovuđđosis mii gusto buot norgalaš ohppiide. Ráđđehusa juksanmearrin lea viidáseappot gárgedit máŋggakultuvrrat áddejumi, ja váikkuhit positiiva miellaguottuide ja dieđuide mat bohtet sihke sámi báikkálašservodagaide ja dáža servodahkii buorrin.

Oahppu sámiide mas lea sámi giella ja kultuvra vuolggasadjin, lea eallinnávccalaš sámi servodagaid deaŧalaš ovdehussan. Sámiid váikkuhanfápmu skuvlla sisdollui lea deaŧalaš reaidu sámi giela, kultuvrra ja servodateallima seailluheamis ja gárgedeamis. Danne lea Sámedikkis ovddasvástádus skuvlla rollas sámi báikkálašservodagaid ja sámi mánáid ja nuoraid sámi identitehta gárgedeamis.

Sámi servodat lea maiddái oassi norgalaš stuorraservodagas. Sámi ohppiid oahpaheami vuolggasadjin galgá leat duođalaš ovttaárvosašvuohta. Danne lea deaŧalaš ahte sámi ohppiid oahpaheapmi dáhpáhuvvá oktasašskuvlla rámmaid siskkabealde. Doaibmi guovttegielatvuohta ja guovttekultuvrrat gelbbolašvuohta lea ovdehussan dasa ahte sámit sáhttet árjjálaččat oassálastit servodahkii. Sámi oahppái lea deaŧalaš ahte oahppi oahppu dáhpáhuvvá dakkár eavttuid vuolde ahte oktasaš vuđđosa alde eai sáhte oahppi dohkálašvuođat norgalaš servodagas eahpiduvvot.

10.1 Sámedikki oaidnu oahpposuorggi organiserema hárrái

Sámediggi, Sámi oahpahusráđđi ja Sámi giellaráđđi leat ráhkadan raportta Sámedikki barggu organiseremis giella- ja oahpahusáššiiguin. Bargolávdegoddi mii lea addán raportta, evttoha sirdit dahkamušaid Sámediggái lassin daidda mat čuvvot oahpahuslága mearrádusain. Sámedikki dievasčoahkkimii geassemánus 2000 lei Sámediggeráđis oahppopolitihkalaš čilgehus. Dát áššegirjjit ovdanbuktet Sámedikki oainnu das makkár rolla Sámedikkis berre leat oahpu hárrái lassin daid dahkamušaide maid Sámediggi oažžu oahpashuslága bokte.

10.2 Rievttálaš vuođus

Norgalaš láhkamearrádusat, mat álo leat dárkkistuvvon servodaga nuppástuvvan dárbbuid mielde, addet vuđđosa hukset ođđa kulturseailluheaddji ja gárgedeaddji oahpaheami sámi veahkadahkii. Riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat, neavvagat ja julggaštusat mearridit máilmmeservodaga unnimusnorpmaid eamiálbmogiid vuoigatvuođaide. Oppalaš mearrádusaidisguin ja rievddadanmuniinnis oaivadit dát riikkaidgaskasaš áššegirjjit maiddái ealli digaštallamii servodagas sámi gažaldagaid birra (vrd. kap. 3).

Norgalaš skuvladoaibma lea ásahallojuvvon máŋggain lágain ja láhkaásahusain. Eanaš doaibmabijut sámi veahkadahkii biddjojuvvojit fápmui dábálaš láhkamearrádusaid rámmaid siskkabealde. Muhtun duovdagiin lea leamaš dárbbašlaš ásahit erenoamáš mearrádusaid ovddaldastin dihtii dárbbuid mat leat sámi veahkadagas.

10.2.1 Ođđa oahpahusláhka

Láhka vuođđoskuvlla ja joatkkaoahpahusa birra (Oahpahusláhka) bođii fápmui borgemánu 1. 1999 oktan lága láhkaásahusaiguin.

Namahusat sápmelaš, sámegiella ja sámi guovlu meroštallojuvvojit Oahpahuslágas. Vuoigatvuođa-mearrádusat, mat lágas čatnasit dáid namahusaide, leat dainna šaddan aiddolaččabun.

Sámi guovllu vuođđoskuvlla buot ohppiin lea vuoigatvuohta oahpaheapmái sámegielas ja sámegillii. Oktagaslaš vuoigatvuohta oahpaheapmái sámegielas gusto dál sámi ohppiide sihke vuođđoskuvllas ja joatkkaoahpahusas miehtá riikka. Sámi guovllus sáhttá gielda addit láhkaásahusa dan birra ahte buohkain vuođđoskuvlaagis galgá leat sámegiela oahpaheapmi.

Sámi guovllu olggobealde lea unnimustá logi oahppis geat háliidit oahpaheami sámegielas ja sámegillii man nu gielddas, vuoigatvuohta diekkár oahpaheapmái juos leat unnimustá guhtta oahppi (sámit ja eai-sámit) vel báhcán jovkui. Gielddat sáhttet addit oahpaheami sámegielas unnit joavkkuide, muhto eai leat skihkkejuvvon dan dahkat oahpahuslága mielde.

Sámediggi lea ožžon válddi mearridit riikkagottálaš oahppaplánaid, sámi giellafágaid oahppaplánaid ja joatkkaoahpahusa erenoamáš sámi fágaid (duoji ja boazodoalu) sisdoalu. Váfistan dihtii Sámediggái duođalaš váikkuhanfámu, maiddái daid eará fágaide ohppiide geat ožžot oahpaheami vásedin sámi oahppaplána mielde, lea Sámediggi ožžon ovddasvástádusa plánaid ráhkadeamis, ja Girko-, oahppo- ja dutkandepartemeanta doalada fas iežas válddis mearridit plánaid. Dát rollajuohkin addá buori vuolggasaji lagas ovttasbargui ráhkadanproseassas.

10.3 Ekonomalaš, hálddahuslaš ja pedagogalaš doaibmabijut

Sámiid oahpahanfálaldat hálddašuvvo ja doibmiibiddjojuvvo dábálaš oahppovuogádaga bokte. Muhtun duovdagiin lea dattetge dárbbašlaš bidjat erenoamáš doaibmabijuid hálddahuslaš ovttadagaid, institušuvnnaid, visttiid doallama ja doarjjaortnegiid hámis.

Oahpaheami bajit juksanmearit bohtet ovdan vuođđoskuvlla, joatkkaoahpahusa ja rávisolbmuid oahpahusa – oppalaš oasi – bokte. Dás máinnašuvvo sámi giella ja kultuvra oassin «oktasaš árbbis man Norggas ja Davviriikkain lea erenoamáš ovddasvástádus várjalit. Dán árbái ferte addojuvvot vejolašvuohta viidáseappot ovdánit skuvllain main leat sámi oahppit, nu ahte dat nanne sámi identitehta ja min oktasaš dieđu sámi kultuvrra birra» (O97, s 19).

Skuvla mas lea čatnašupmi sámi gillii ja kultuvrii lea deaŧalaš váikkuhangaskaoapmi sámi identitehta nannenbarggus. Sámiid ohppiid oahpaheamis galgá leat sisdoallu ja kvalitehtta mii addá vuđolaš dieđuid ja veahkeha dahkat eallin sámi kulturárbbi nu ahte oahppit oaivaduvvojit oassálastit báikkálaš kultureallimii sámi ja norgalaš servodaga doaibmevaš miellahttun.

Sámit leat oassi Norgga veahkadagas. Dieđuin sámi historjjá ja kultuvrra birra lea stuorra mearkkašupmi positiiva miellaguottuid gárgedeapmái sámi álbmotjoavkku hárrái. 10-jagi vuođđoskuvlla oahppaplánadagus (O97) deattuha ahte norgalaš skuvlla buot oahppit galget leat dábuhan vuđolaš dieđuid iešguđet beliid birra sámi gielas, kultuvrras ja servodateallimis.

10.3.1 Sámedikki oahpahusossodat

Addin dihtii Sámediggái hálddahuslaš cuokka ja pedagogalaš gelbbolašvuođaid ođđa dahkamušaide, Oahpahuslága mielde, sirddii departemeanta ovddeš Sámi oahpahusráđi čállingotti Sámediggái ođđajagemánus 2000. Dáinna sirdimiin válddii Sámediggi maiddái badjelasas ovddasvástádusa čállingotti dahkamušain sámi oahpu hárrái.

10.3.2 Sámi oahppaneavvuid gárgedeapmi

Sámi oahpahusráđđi (dál Sámedikki oahpahusossodat) oaččui mearkkašahtti nannejumi 98-budjeahta bokte oahppaneavvobuvttadeapmái. Dát dássi lea dollojuvvon das rájes buohkanas oahppaneavvogárgedeamis mánáidgárddiide, vuođđoskuvlii, joatkkaoahpahussii ja erenoamášpedagogalaš ulbmiliidda. Lea álggahuvvon davviriikkalaš ovttasbargu oahppaneavvogárgedeami prográmmaid ráhkadeapmái, ja viidát riikkaidgaskasaš ovttasbargu gárgedanbarggu birra.

Oassin riikkagottálaš IKT-rahčamušas oahpus nannejuvvo digitála oahppaneavvuid gárgedanbargu maiddái sámegillii. Oahppaneavvoguovddáža ruhtadeami veagas leat dál doaimmas sierra neahttavuođđuduvvan gáiddusoahpahusa gárgedanprojeavttat davvisámegielas ja oarjelsámegielas. Geahča kap. 10.6.3 seamma lágan rahčamušaid birra julevsámegiela várás.

10.3.3 Ođđa erenoamášpedagogalaš doaibmabijut

Borgemánu rájes 2000 leat álggahuvvon muhtun doaibmabijut sámi erenoamášpedagogihka nannemii. Dát gusto Sámedikki oahpahusossodaga hálddahussii, skuvlla gelbbolašvuođaloktemii ja Sámi allaskuvlla nannemii.

Sámegiela lohkandáiddu kárteniskosiid projeakta gárvvistuvvo 2001. Dalle gávdnojit iskosat oktan nevvodanávdnasiiguin 2., 3., 5. ja 9. luohkkái.

10.4 Vuođđoskuvla

10.4.1 Sámi plánadahkosa 10-jagi vuođđoskuvlii (O97S) sisafievrrideapmi

Sámi plánadagus 10-jagi vuođđoskuvlii lea máinnašuvvon st. dieđ. nr. 18 (1997–98) Lasáhus st. dieđáh. nr. 41 (1996–97) Norgga sámepolitihka birra, čuoggás 9.4.1. Oassin oahppaplánadahkosa sisafievrridanbarggus ráhkaduvvojedje plánat lasseohppui ja oaivadusat mat čatnasit O97:i Sámi. Fágat maidda leat ráhkaduvvon sierra plánat O97:s Sámi vuoruhuvvojedje. Eará fágain adnojuvvojedje gelbbolašvuođagárgedeami vuolggasadjin lasseoahpu plánat ja O97:i Sámi čatnasuvvi oaivadusat.

Dasa lassin lea ráhkaduvvon oaivadus báikkálaš bargui 097:in Sámi – Searvevuohta ja heiveheapmi. Dát gihpa lea gárvvis Oahppanguovddážis vuosttas jahkebealis 2001.

Sámi allaskuvla lea ožžon bargun árvvoštallat 097 Sámi sisafievrrideami. Raporttat gárvánit juovlamánu rájes 2001 geassemánu rádjai 2003. Projeakta deattuha čuvget sámiid dili veahádatveahkadahkan.

10.4.2 Vuođđoskuvladoaibmabijut oarjelsámi guovllus

Oarjelsámi joavkkut ásset bieđgguid stuorra geográfalaš guovlluin (vrd. kap. 6). Giela ja kultuvrra iešlági áimmahuššama dihtii leat ceggejuvvon guokte internáhttaskuvlla. Snoase Sámeskuvla lea gielddalaš internáhttaskuvla, mii lea 100 pst. stáhtaruhtaduvvon. Gaska-Norgga Sámeskuvla Aarbortes lea stáhta eaiggáduššan internáhttaskuvla.

Dál lea bargojuvvomin dainna ulbmiliin ahte ráhkaduvvo oppalaš oahpahanvuogádat oarjelsámi ohppiide ruovttubáikeskuvlan mii vuođđuduvvá molssaevttolaš metodaide. Girko-, oahppo- ja dutkandepartemeanta rehkenastá ahte projeakta sáhttá gárvvistuvvot skuvlajagi 2002/2003 mielde.

Snoase Sámeskuvlla viiddideami ja divvuma maŋŋá váldojuvvui 1–10 skuvla atnui ođđajagemánus 2001. Internáhttaoassi lea gárvásit divvojuvvon skuvlaálgimii čakčat 2001. Geahča kap. 10.6.3 nannema birra julevsámi guovllus.

10.5 Joatkkaoahpahus

10.5.1 Gielladoaibmabijut joatkkaoahpahusas

Addojuvvo doarjja sámegiela liigegiellaoahpaheapmái sámi ohppiide ja bargoohppiide joatkkaoahpahusas. Doarjja addojuvvo sámi ohppiide/bargoohppiide geat ožžot oahpahusa sámegielas eará skuvllain go sámi joatkkaskuvllain.

10.5.2 Joatkkaoahpahusa sisdoalu birra

Girko-, oahppo- ja dutkandepartemeanta lea dohkkehan boazodoalu ođđa oahpahallanfágan. Sámediggi, departemeanta ja bargoeallima áššeoasálaččat leat dál bargamin ovdabargguin dán mearrádusa fápmuibidjama nammii.

Sierra oahpahusráđđi lea ceggejuvvon duodjefágii. Ráđđi lea ráđđeaddi orgána iežas fágalaš doaibmasuorggi siskkabealde Girko-, oahppo- ja dutkandepartementii.

Jagi 2000 mielde bohte golbma árvvoštallanraportta:

  • Sámi joatkkaoahpahus – vuoigatvuođat ja sisdoallu (Sámi Instituhtta)

  • Sámi joatkkaoahpahus ođastusa 94 vuolde (NIBR)

  • Sámi joatkkaoahpahusa árvvoštallan Ođastusa 94 vuolde oktiigeassu man ráhkadii AGENDA.

Departemeanta lea sádden árvvoštallanraporttaid Oahppanguovddážii viidáset gieđahallamii.

10.5.3 Doarjjabáikedoaimmat

Finnmárkkus

Finnmárkku fylkkagielddalaš joatkkaskuvllain ožžot buot oahppit, geat válljejit dan, sámegiela oahpaheami.

Sámi joatkkaskuvla Kárášjogas ja Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla Guovdageainnus leat stáhtalaš skuvllat mat addet oahpaheami joatkkadásis.

Girko-, oahppo- ja dutkandepartemeanta áigu árvvoštallat doaibmabijuid maiguin nanne dáid skuvllaid boahtteáiggi. Dán barggus ferte fuopmášumi giddet sihke skuvllaid organisatoralaš gullevašvuhtii ja ovttasbargogaskavuođaide. Okta váldojuksanmearri berre leat bisuhit ja gárgedit skuvllaid fágalaš gelbbolašvuođa ja váfistit dohkálaš veahkkevárreávkkástallama áiggi vuollái.

Olggobealde Finnmárkku

Gáiddusoahpahusa áimmahuššama dihtii julevsámi guovllus lea Girko-, oahppo- ja dutkandepartemeanta maŋimuš jagiid mearkkašahtti láhkai nannen vuođđudusa Árrana ja Moskke vuođđoskuvlla Divtasvuona suohkanis. Háhkun lea nannet julevsámi giela ja kultuvrra gáiddusoahpoahpahusa pedagogalaš gárgedanbarggu. Vuođđoskuvllas Divtasvuonas leat ovdamearkka dihtii dál álggahuvvon luohkát main lea oahpaheapmi sámegillii ja sámegielas, Oahpahuslága § 6–2, nuppi lađđasa, mielde.

Romssas galgá Ráissá joatkkaskuvla fuolahit gáiddusoahpahusa sámegielas skuvlajagi 2001/2002 rájes. Nordlánddas leat guokte skuvlla main lea ovddasvástádus sámi joatkkaoahpahusas. Hábmera joatkkaskuvllas lea ovddasvástádus julevsámegielas ja Musarre joatkkaskuvllas lea ovddasvástádus oarjelsámegiela fálaldagas. Grong joatkkaskuvla buohtalastá buot Davvi-Trøndelága joatkkaskuvllaid sámi oahpaheami. Mátta-Trøndelágas lea Plassje ja Oppdal joatkkaskuvllain oahpaheapmi sámegielas.

Joavku mas leat báikkálaš olbmot lea 2001 čuvgen Girko-, oahppo- ja dutkandepartementii ahte sii áigot veahkehit plánain buoridit joatkkaoahpaheami fálaldaga julevsámi nuoraide. Departemeanta atná positiivvalažžan dán álgaga mii sáhttá addit mávssolaš lasáhusa namahuvvon raporttaide sámi joatkkaoahpaheami birra, vrd. kap. 10.6.2.

Boksa 10.18 Romssa internáhttaskuvla

Málatvuomi Sámeskuvla Romssas lea gielddalaš internáhttaskuvla man doaibma- ja investerengoluid gokčá stáhta. Ođđa skuvlavisti oktan internáhtain váldojuvvui atnui skuvlaálgimis 1997/98.

10.6 Alit oahppu

Sámi oahpus ja dutkamis lea čoavddadoaibma sámi kultuvrra, giela ja árbevieruid seailluheamis ja viidáset gárgedeamis, ja guoddinnávccalaš gárgedeapmái.

Ráđđehus oaivvilda ahte lea dárbu geahččat sámi alit oahpu ja dutkama oktalaččat.

Nergård-lávdegotti árvalus NA— 2000: 3 Sámi oahpaheaddjeoahppu – iešguđet diehtoárbevieruid gaskkas, evttoha máŋggaid doaibmabijuid, earret eará sámi oahpaheaddjeoahpu organiserema, ja sisdoalu, hárrái. Nergård-lávdegoddi ja Mjøs-lávdegoddi (NOU 2000: 14 Frihet med ansvar (Luđolašvuohta ovddasvástádusain) evttohit goappašagat ahte Sámi allaskuvla oažžu stáhtusa dieđalaš allaskuvlan, gos lea sihke sámi dutkan ja alit oahppu.

Girko-, oahppo- ja dutkandepartemeanta áigu árvvoštallat NOU 2000: 3 evttohusaid sierra kapihttalis oahpaheaddjeoahppodieđáhusas 2002, vrd. st.meld. nr. 27 (2000–2001) Gjør din plikt – krev din rett (Daga iežat geatnegasvuođa – gáibit iežat vuoigatvuođa).

Dattetge lea maiddái dárbu geahččat lávdegottiid evttohusaid ollislaš perspektiivvas. Ráđđehus dieđihii dieđáhusas St.meld. nr. 27 (2000–2001) ahte sámi oahppu ja dutkan galgá govdadit guorahallojuvvot. Ráđđehus háliida, Stuorradikki árvalusa mielde, dahkat govdes guorahallama sihke Sámi allaskuvlla ja eará iešguđet dási institušuvnnaid sámi oahpu ja dutkarna hárrái. Girko-, oahppo- ja dutkandepartemeanta áigu fas máhccat Stuorradiggái dárkileappot dáinna áššiin heivvolaš hámis.

Dárbu diekkár guorahallamii ferte maiddái gehččojuvvot dan olis go Sámi Instituhtta ja Sámi allaskuvla leat formaliseremin ovttasbargguset.

10.6.1 Sámi allaskuvla

Sámi allaskuvla álggahuvvui 1989 áimmahuššat sámi servodaga gárgedeami ja gelbbolašvuođa ja dutkama dárbbu. Sámi oahppu ja dutkan leat allaskuvlla erenoamáš fágalaš profiila ja skuvlla váldogiella lea sámegiella. Allaskuvla lea oktilaččat bargamin sámegiel alit oahppofálaldaga dieđalaš ja fágalaš gárgedanbargguid. Dán bargui gullá jotkkolaččat gárgedit sámi sisdoalu, eamiálbmotperspektiivva ja sámi doabaduojáldaga 10 mat heivehuvvojit fágaide ja oahppofálaldagaide. Visot oahppu lea heivehuvvon sámi servodaga ja birrasa dárbbuide. Allaskuvlla dahkamuš lea gárgedit riikkagottálaš čogastatgelbbolašvuođa sámi alit oahpus ja doaimmaheamis dutkama mii ovddida allaskuvlla iežas fágaid ja oahpuid gárgedeami, ja mii bálvala sámi ealáhus- ja kultureallima ja servodaga diehtagii vuođđuduvvan dárbbuid.

Sámi allaskuvlla oahppofálaldat lea guovdilis váikkuhangaskaoapmi váfistit dohkálaš bargiid sámi guovlluid mánáidgárddiide ja skuvladoibmii. Oahppofálaldagas lea vuođđu sámi kultuvrras, earret eará nu ahte oahpahus dáhpáhuvvá sámegillii. Oahppofálaldat addá seamma dohkálašvuođa go norgalaš oahpaheaddjeoahppuge. Sámi oahpaheddjiid dahkamuš lea earret eará fievrridit árbevirolaš sámi dieđu ja máhtu viidáseappot boahttevaš buolvvaide, seammás go sii leat mielde gárgedeamen ođđa dieđu ja máhtu.

Allaksuvlla váldodahkamuš lea oahpaheaddjeoahppu. Bestema lasiheami dáfus lea hástalussan dahkat oahpaheaddjeoahpu máškkibun 11 ja geasuheaddjin ohcciide. Áigeguovdilis doaibmabidju lea addit lávdaduvvon fálaldaga. Allaskuvla lea organiseremin oahpaheaddjeoahppofálaldaga gáiddusoahpahussan. Institušuvnna veahkkevárreanu bevttolmahttima dihtii lea allaskuvla láhčimin dilálašvuođaid projeakta- ja fáddálágiduvvon oahpahussii ovdaskuvla- ja dábálašoahpaheaddjeoahpus mas oahpaheapmi lea lágiduvvon bálkkuid mielde. Girko-, oahppo- ja dutkandepartemeanta lea 4-jagi áigodaga badjel dorjon allaskuvlla vásedin nannen dihtii fágabargiid IKT-gelbbolašvuođa. Háhkun lea earret eará viiddidit oahpaheaddjeoahpu bargovugiid, ovdamearkka dihtii nu ahte láhččojuvvojit dilálašvuođat studeanttaid eanet iehčanassii doaibmamii. Deattuhuvvot galgá ahte Sámi allaskuvlla oahpaheaddjeoahppofálaldat šaddá máškkibun ja geasuheaddjin eanet studeanttaide.

Sámi allaskuvllas lea, stáhtusiinnis áidna sámegiel alit oahppoinstitušuvdnan, vásedin servodatovddasvástádus árjjálaččat seailluhit ja gárgedit sámegiela, vrd. allaskuvlla strategiijaplánain 1999–2005. Sámegiella adnojuvvo beaivválaš doaimmas, oahpahusas ja DjO-barggus. Allaskuvllas lea sámegiella lohkangiellan vuođđofága- ja gaskafágadásis. Sámegiela vuođđofága fállojuvvo jahkásaččat, ja gaskafága fállojuvvo jagis jahkái. Lassin leat allaskuvllas oahppofálaldagat, main lea dutkamii vuođđuduvvan oahpahus, sámegiela lohkanbadjeoahpus ja sámegiela álgooahpaheamis rávisolbmuide.

Allaskuvla lea maiddái gárgedan lasseoahppofálaldagaid ja eará oahppofálaldagaid mat leat vásedin heivehuvvon sámi servodahkii. Allaskuvllas lea oahppofálaldat vuođđofágadásis guovttegielatvuođapedagogihkas, máŋggakultuvrrat áddejumis, duojis, erenoamášpedagogihkas, juoigamis ja muitaleamis ja praktihkalaš-pedagogalaš oahpus duojáriidda ja dáiddáriidda. Fágalaš ja ekonomalaš veahkkeváriid fitnašuvvan mearrida sáhttetgo iešguđetlágan oahput fállojuvvot juohke jagi. Muhtun oahppofálaldagat fállojuvvojit maiddái lávdaduvvon fálaldahkan.

Duođalašgelbbolašvuođa ortnet sisaváldimis alit ohppui sáhttá maiddái dahkat áigeguovdileabbon ođđa studeantajoavkkuide lohkat Sámi allaskuvllas. Deaŧalažžan šaddá allaskuvlii bargat juksat dán ulbmiljoavkku. Allaskuvla beste maiddái studeanttaid Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas.

Allaskuvla lea jagi 2000 rájes fállan 2-jahkásaš journalistaoahpu oasseáiggis 3 jagi badjel. Dát fálaldat bestii hui bures. —avčča rájes 2000 lea maiddái álggahuvvon erenoamášpedagogalaš guovddáš sámi geavaheddjiide. Guovddáš galgá huksejuvvot golmma jahkedoaibman 2003, ja dan galgá hálddašit Stáhtalaš erenoamášpedagogalaš doarjjavuogádaga stivra.

Girko-, oahppo- ja dutkandepartemeanta lea ožžon plánaid Sámi allaskuvlla ođđa vistti várás gosa maiddái galget čáhkat Sámi Instituhtta, Sámi Arkiiva ja Sámi ja suoma báikenammanevvohat. Sávahahtti lea maiddái ahte sámi erenoamášpedagogalaš doarjjavuogádat, ja Eamiálbmogiid vuoigatvuođaid gelbbolašvuođaguovddáš, ožžot saji dán oktasašvistái. Dáid iešguđetlágan institušuvnnaid fágalaš barggu, sámegielat dahkamušaid ja dieđalaš doaimma ovtta sadjái bidjan nanne ja bevttolmahttá jáhku mielde birrasa. Lunddolaš lea maiddái ahte dákkár oktasašvisti biddjojuvvo universitehtta- ja allaskuvlasuorggi visttiid vuoruhanlistii. Dát lea okta máŋgga doaimmas mii ferte vuoruhuvvot ja juohke ovtta jagi budjeahtas ferte árvvoštallojuvvot man alla vuoruheami dát visti oažžu.

Sámi allaskuvla beste vuolggasajis sámegielagiid iežas oahppofálaldagaide. Seammás lea čielggas ahte gávdnojit máŋga logi duhát sápmelačča/sámesogalačča geat eai máhte sámegiela eai njálmmálaččat eaige čálalaččat. Dát bidjá allaskuvlii, ja alit oahppoinstitušuvnnaide, erenoamáš hástalusaid bestema hárrái. Dát lea juoga masa berre giddet stuorra fuopmášumi. Bestenpolitihka vejolaš nuppástuhttin mearkkaša stuorra prinsihpalaš earáhuhttima. Dás lea sáhka áibbas vuđolaš dilálašvuođain – namalassii sámegielahis sámiid vuoigatvuođas ja vejolašvuođas oažžut fálaldaga mii addá sidjiide beassanvuođa sámi kultursearvevuhtii mii gávdno dutkama ja alit oahpu siskkabealde.

10.6.2 Romssa universitehtta

Romssa universitehtas lea vásedin ovddasvástádus dutkamis, oahpus ja gaskkusteamis mat leat erenoamáš čuožžovaččat Davvi-Norgii, dán vuolde maiddái sámi duovdagis. Dáppe lea oahpahus máŋgga fágaduovdagis gitta váldofágadássái, ja dutkandoaibma dáid duovdagiin. Lea álggahuvvon Sámi dutkamiid guovddáš mii earret eará galgá veahkehit lasihit dutkama ja oahpahusa sámi dilálašvuođaid birra universitehtas, nannet bestema dákkár dutkamii ja dieđihit ja oktavuođa doallat sámi dilálašvuođaid birra riikkagottálaččat ja riikkaidgaskasaččat.

10.6.3 Eará oahppofálaldagat

Norgga eanadoalloallaskuvlla boazodoallooahpahus addojuvvui 2-čuoggásaš eaktodáhtolaš boazodoalu kursa. Birrasiid 600 studeantta leat čađahan kurssa. Juksanmearrin lea oahpásmahttit studeanttaid ealáhussii vai sáhttet maŋŋelis dán oaidnit ovttastumis iežaset iešguđetlágan bargguiguin luondduhálddaheamis. Kursa lea gártadan máŋga sierrabargobihtá ja váldofágadutkosa boazodoalu siskkabealde.

Davvi-Trøndelága allaskuvla oaččui 1987 váldoovddasvástádusa oarjelsámi gielas ja kultuvrras. Budejju allaskuvla addá fálaldaga julevsámi gielas ja kultuvrras/servodatfágas. Dien guovtti allaskuvlla fálaldagat leat sorjavaččat das ahte almmuhit doarvái ohccit, ja dat eai addojuvvo jahkásaččat. Ohccivuođus dahká ahte ii gárgeduvvo sierra oahpaheaddjeoahppu oarjelsámegielas ja julevsámegielas Budejju allaskuvllas ja Davvi-Trøndelága allaskuvllas seamma málle mielde go Sámi allaskuvllas.

Finnmárkku allaskuvllas leat maiddái fálaldagat main lea vuolggasadji sámi perspektiivvas, earret eará buohccidivššároahppu.

10.6.4 Besten alit ohppui ja lasseohppui

Gievrras ja guoddinnávccalaš sámi servodaga ovdehussan lea ahte sámi álbmogis lea gelbbolašvuohta nu eatnat servodatduovdagiin go vejolaš. Áiggi mielde leat vásedin doaibmabijut deattuhuvvon vai sámi ohcciid besten alit ohppui buoriduvvo.

Earreortnegat

Allaskuvla- ja universitehttaoahpuin lea mearriduvvon vásedin earreortnet sámi ohcciid várás. Finnmárkku allaskuvlla buohccidivššároahpus leat 10 pst. rádjai oahpposajiin guovlluguovdasaš earis várrejuvvon sámi ohcciide. Birggona (Bergen) universitehtas, medisiidnaoahpus, leat 2 saji rádjai sámegielhálliide. Romssa univeristehtas leat eanaš oahpuin bálddalastojuvvon sisaváldimis earit iešguđet sturrodagas. Bálddalastojuvvon sisaváldimis leat maiddái earit sámi ohcciide Lillehammer ja Stavanger allaskuvllain ja Oslo allaskuvlla ortopediijaingeneura-, reseptára- ja bátneteknihkkaoahpus.

Lohkanvirgelohpi bálkkáin

1979 rájes lea addojuvvon doarjja gielddaide Nordlándii, Romsii ja Finnmárkui mat leat addán virgelobi bálkkáin váldit lasseoahpu sámegielas. Ovdehussan lea ahte oahpaheaddji geatnegahttá iežas oahpahit giellaseaguhusguovlluin. Dát čatnasanáigi rievdaduvvui 5 jagis 2 jahkái 1998. Jagiin 1998–2000 juolluduvvojedje Nordlánddas, Romssas ja Finnmárkkus lohkanvirgelobit bálkkáin mat vástidit 12 ollesjahkelohkama. 2002 rájes oažžu Stáhta oahppokantuvra Davvi-Trøndelágas guokte vástideaddji lohkanvirggi juohke jagi. Dát galget juolluduvvot oahpaheddjiide vai váldet lasseoahpu oarjelsámegielas, oktan čatnasanáiggiin skuvllain mat addet oarjelsámegiela oahpaheami.

Oahppoloana oanidus

Stáhta loatnakássa oahpu várás nammasaš oahpporuhtadanlágadusa loanaheaddjit geat ásset ja barget Finnmárkkus, dahje ovtta čieža váikkuhangaskaoapmegielddas Davvi-Romssas, ožžot oaniduvvot loanaset 10 proseanttain álgovuolggalaš loatnasupmis, eanemustá kr 16 500 juohke jagi nammii maid leat orron ja bargan doaibmaguovllus.

Stipeanda

Oahppodoarjja addojuvvo lága mielde oahppodoarjaga birra ohppiide ja studeanttaide. Addojuvvojit sierra stipeanddat joatkkaoahpahusa ohppiide geat eai oro ruovttus ja geat leat Davvi-Romssas dahje Finnmárkkus eret. Sámedikkis lea stipeandaortnet buot ohppiide geain lea sámegiella fágan joatkkaskuvllas. Ohppiid lohku lassána jagis jahkái.

10.7 Sámi dutkan

10.7.1 Dilli ja strategiijat

Humaniora ja servodatdiehtaga dutkan lea árbevirolaččat leamaš, ja lea ain, ráđđejeaddji sámi dutkamis. Ain lea dárbu riektedutkamii sámi virolašvuođaid birra ja stáhtaservodaga ja sámiid gaskavuođa birra áiggiid čađa. Deaŧalaš lea oažžut guorahallojuvvot ja duođaštuvvot sámeálbmoga árbevirolaš dieđuid luonddu, ekologiija ja geavahanvugiid birra sámi guovlluin. Dutkan berre maiddái garrasit guovdilastit oččodit ovdan dieđu dálá dili birra. Dat berre guorahallat sámi servodatdilálašvuođaid ja stuorraservodaga ja sámi servodaga gaskavuođa, áimmahuššat sohkabealperspektiivva ja buktit ovdan eanet dieđu nissoniid dili birra servodagas. Girko-, oahppo- ja dutkandapartemeanta ii hálit ahte sin dutkanráđđeruđat čadnojuvvojit erenoamáš stivremiidda, muhto ahte dát ruđat mannet vuođđodutkamii govdes vuđđosa alde.

Sámi dutkanbiras lea unni ja hearki. Dárbbašlaš lea bestet eanet sámiid sámi dutkamii vai gelbbolašvuohta ain huksejuvvo ja dutkit gulahallet dán suorggis. Alla sámi gelbbolašvuođas iešguđet fágaduovdaga siskkabealde lea mearrideaddji mearkkašupmi sámi giela, kultuvrra ja servodateallima váfisteapmái boahtteáigái. Deaŧalaš lea maiddái ahte giella geavahuvvo eanet dutkamis ja dutkangaskkusteamis. Terminologiijagárgedeapmi iešguđet suorggi siskkabealde lea dás guovdil.

Sámi dutkan dáhpáhuvvá erenoamážit Romssa universitehtas, Sámi allaskuvllas ja Sámi Instituhtas, ja dát leat maiddái álggahan eamiálbmotdutkama fierpmádaga. Davvi-Trøndelága allaskuvllas lea vásedin ovddasvástádus oarjelsámi gielas ja kultuvrras. Budejju allaskuvllas lea ovddasvástádus julevsámegielas. Boazodoalu Ovdánahttinfoanda (BOF) oažžu juolluduvvot 5 milj. kruvnnu dutkamii ja dutkangaskkusteapmái jahkásaš boazodoallošiehtadusa bokte stáhta ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvi gaskkas. —ujuhuvvo maiddái dutkanbargui masa Arktalaš Ráđđi lea dahkan álgaga, vrd. kap. 16.

St.meld. nr. 36 (1992–93) Forskning for fellesskapet (Dutkan searvevuhtii) bivdojuvvojedje Norgga dutkanráđđi ja Sámediggi «árvvoštallat guđe láhkai galgá skáhppot dárbbašlaš gelbbolašvuođa sámi dutkama siskkabealde» ja «čujuhit guđe duovdagiid sii oaivvildit berre vuoruhit». St. dieđ. nr. 52 (1992–93) Norgga sámepolitihka birra geardduhii ávžžuhusa čuovvovaš lasáhusain: «Berre dahkkojuvvot prinsihpalaš árvvoštallan sámi dutkamis ja mo Norgga dutkanráđđi buoremusat sáhttá áimmahuššat sámi beroštusaid.» Sámedikki oassi čielggadanbarggus gárvánii 1996 ja guovdilasttii sámi dutkama rámmaeavttuid ja organiserema. Dutkanráđi čielggadus gárvánii 1998 ja válddaha váldosárgosiid ja dárbbuid earret eará diehtoávdnasiid, bestema ja fágalaš fierpmádagaid hárrái.

St.meld. nr. 39 (1998–99) Forskning ved et tidsskille (Dutkan áigeearus) deattuha dárbbu viidáset hukset gelbbolašvuođa sámi dutkama siskkabealde. Deattuhuvvo ahte institušuvnnat fertejit ieža árjjálaččat váldit ovddasvástádusa bestemis dán suorgái. Seamma láhkai ávžžuhuvvo Norgga dutkanráđđi geahččat mo besten sámi dutkamii sáhttá buoriduvvot. Dieđáhusas daddjojuvvo maiddái ahte Dutkanráđđi berre dahkat álgaga sámi dutkama siskkabealde buot iežas duovdagiin, ja ahte Dutkanráđđi berre leat dihtomielalaš das ahte sámi beroštusat ja gelbbolašvuohta lea ovddastuvvon ráđi orgánain.

Sámediggi oaivvilda ahte lea dárbu sámi dutkanpolitihkkii ja dutkanpolitihkalaš stivrenorgánaide mat sáhttet áimmahuššat sámi servodaga dárbbuid ja váikkuhanfámu sámi dutkamii. Dikki juksanmearri lea ahte álggahuvvo davviriikkalaš sámi dutkanráđđi mii fátmmasta olles sámi ássanguovllu (vrd. Sámedikki jahkedieđáhusain 1999).

10.7.2 Sámi dutkan Norgga dutkanráđi bokte

Dutkanráđđi mearridii čakčat 2000 sámi dutkama doaibmaplána. Dát vuođđuduvvá ávžžuhusaide mat leat st. dieđ. nr. 52 (1992–93) Norgga sámepolitihka birra ja st.meld. nr. 39 (1998–99) Forskning ved et tidsskille (Dutkan áigeearus), ja čielggadusaide maid Sámediggi ja dutkanráđđi dahke 1996 ja 1998. Doaibmaplána sisdoallá čuovvovaš doaibmabijuid sámi dutkama siskkabealde:

  • – diehtodili kárten

  • – bargu etihkalaš čuolbmabidjamiiguin

  • – oinnolažžan dahkan ja mieldeváldin Dutkanráđi prográmmaide ja doaibmabijuide

  • – sámi beroštusaid ja gelbbolašvuođa ovttastupmi Dutkanráđi orgánain

  • – jeavddalaš oktavuohta Sámedikkiin

  • – sámi dutkanprográmma

Sámi dutkanprográmma lea okta deaŧalaččamus osiin doaibmaplánas. Prográmma váldoulbmil lea arvvosmahttit dutkamii mii sáhttá addit ođđa áddejumi, ođđa perspektiivvaid ja fágaidgaskasaš ovttasbarggu. Prográmma galgá áimmahuššat ja gárgedit fágasurggiid, dutkanduovdagiid ja birrasiid main osohahkii leat unnit dutkanárbevierut go universitehtaid árbevirolaš ja sajáiduvvan dutkansurggiin ja birrasiin. Seammás galgá prográmma veahkehit hukset diehtovuđđosa mii sáhttá leat ávkin sihke sámi ja dáža mearrádusdahkkiide.

Prográmma manná áigodagas 2001–2005 ja konkrehta projeavttat álggahuvvojit 2002. Prográmmastivra lea nammaduvvon ja dat galgá leat ráđđeaddi orgánan sámi gažaldagain Dutkanráđi siskkabealde. Prográmmas lea vuos jahkásaččat 4 milj. kruvdnosaš budjeahtta.

10.7.3 Sámi Instituhtta

Sámi Instituhtta Guovdageainnus lea oktasaš davviriikkalaš institušuvdna Davviriikkaid Ministtarráđi vuolde, álggahuvvon 1973. Instituhtas lea ulbmilin, dutkama bokte, nannet ja gárgedit sámi giela, kultuvrra ja servodateallima.

Sámi Instituhtta lea dáid maŋimuš jagiid čađahan administratiiva ja organisatoralaš nuppástusaid mat leat veahkehan nannet instituhta dutkanprofiilla. Dutkanárjjat gokčet fáddáduovdagiid nugo sámi servodatdutkama mas guovdilastojuvvojit nuppástusproseassat, sámi gielladutkan mas ođđa diehtu dábuhuvvo gielladikšuma atnui, ja riektedutkan mas dábuhuvvo diehtu eavttuid birra váfistit sámi kultuvrra ávnnaslaš vuđđosa ja guoddinnávccalaš gárgedeami sámiide.

Instituhtta lea, dálá gustojeaddji budjeahttašiehtadusa bokte Davviriikkaid Ministtarráđiin, skihkkejuvvon formaliseret ovttasbarggu Sámi allaskuvllain, institušuvnna veahkkeváriid ulbmillaš hálddaheami dihtii, vejolaččat doaimmaid ovtta báikái bidjama dihtii.

10.7.4 Boazodoalu ovdánahttinfoanda

Boazodoalu ovdánahttindoanda (BOF) oažžu jahkásaš juolludusaid stáhta ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvi (NBR) gaskasaš boazodoallošiehtadusa bokte. iehtadusáigodahkii 2000–2001 lei juolludus 5 milj. kruvnnu. Boazodoallohálddahus Álttás lea čállingoddin fondii mas lea sierra stivra. Boazodoallodutkan mii dahkkojuvvo BOF:a ruđaiguin, galgá veahkehit skáhppot ealáhussii guoski dieđu mii lea anihahtti boazodoalloealáhussii, hálddahussii, politihkkariidda ja servodahkii. Ođđa strategiijaplána áigodahkii 2002–2005 lea ráhkaduvvon ja sáddejuvvon gulaskuddamii.

10.8 Oahpahandoaibmabijut rávisolbmuide

10.8.1 Giellakurssat

Institušuvdna FB Fjernundervisning (FB Gáiddusoahpahus) fállá guokte sámegiela kursaráiddu gáiddusoahpahussan: Davvin 1- 4 ja Sámás 1–3. Kurssaid lea ollásit stáhta ruhtadan ja dat leat nuvttá oassálastiide dainna ovdehusain ahte čađahit kurssaid. Finnmárkku oahppoguovllu bálddalastinlávdegoddi ruhtadii osohahkii maiddái čállin- ja lohkankurssaid sámi guovlluid rávisolbmuide.

10.8.2 Sámi oahppolihtut

Guokte sámi oahppolihtu gávdnojit, Norgga Sámiid Riikkasearvi, man oahppodoaimma áimmahuššá Sámi Oahppolávdegoddi (SOL) ja Sámiid Eatnansearvi (SLF). 1999 ovddas raporterii SOL 10 253 oahppodiimmu main lei oahpaheaddji ja 2 218 almmá oahpaheaddjihaga. SLF raporterii 1999 50 oahppodiimmu oktan oahpaheddjiin ja 213 oahppodiimmu oahpaheaddjihaga.

10.8.3 Vuođđoskuvlaoahpaheapmi rávis sámiide

10-jagi vuođđoskuvlla oahppaplánadagus (O97) sisafievrriduvvui rávisolbmuid vuođđoskuvlaoahpaheapmái 1999/2000. Seamma áigemuttus gustogođii Sámi oahppaplánadagus 10-jagi vuođđoskuvlii (O97S) rávisolbmuid vuođđoskuvlaoahpaheamis sámi oahppadahkosa doaibmaguovllus.

Girko-, oahppo- ja dutkandepartemeanta áigu gárgedit oaivadusa rávisolbmuid oahpahussii mii lea heivehuvvon O97:i. Oaivadus galgá sisdoallat kapihttala mii máinnaša rávisolbmuid oahpaheami mii vuođđuduvvá Sámi oahppaplánadahkosii 10-jagi vuođđoskuvlla várás. Bargu dahkkojuvvo ovttasbarggus gaskal departemeantta ja Sámedikki oahpahusossodaga.

10.9 Doaibmabijut

  • Oassin oahpu riikkagottálaš IKT-rahčamušas nannejuvvo digitála oahppaneavvuid gárgedanbargu.

  • Girko-, oahppo- ja dutkandepartemeanta oažžu almmolaš institušuvnna mas lea dárbbašlaš gelbbolašvuohta, stivret skuvladoaimma IKT-rahčamuša sámi oahpaheamis.

  • Projeakta Sámegiela lohkandáiddu kárteniskkus gárvvistuvvo 2001.

  • Ráđđehus áigu árvvoštallat doaibmabijuid mat nannejit sámi joatkkaskuvllaid boahtteáiggi. Dán barggus ferte fuopmášupmi giddejuvvot sihke skuvllaid organisatoralaš gullevašvuhtii ja ovttasbargogaskavuođaide.

  • Ođastusa 94 árvvoštallama viidáset čuovvolanbargu čađahuvvo ovttasbarggus gaskal Sámedikki ja Oahppanguovddáža.

  • Ráđđehus háliida viidát guorahallat sámi oahpu ja dutkama, sihke Sámi allaskuvllas ja eará institušuvnnain iešguđet dásis.

  • Gažaldagat mat gustojit sámi oahpaheaddjeohppui ja mat leat evttohuvvon NA—:s 2000: 3, gieđahallojuvvojit sierra kapihttalis oahpaheaddjeoahppodieđáhusas 2002.

  • 2002 rájes oažžu Stáhta oahppokantuvra Davvi-Trøndelágas guokte lohkanvirggi jahkásaččat, mat juolluduvvojit oahpaheddjiide váldit lasseoahpu oarjelsámegielas oktan čatnasanáiggiin skuvllain main addojuvvo oarjelsámegiela oahpaheapmi.

  • Ráđđehus áigu veahkehit oažžut ovdan dieđu mii sáhttá nannet, seailluhit ja gárgedit sámi servodaga, ja áigu bargat buoridit bálddalastima departemeanttaid DjO-doaimma gaskkas sámi duovdagis.

  • Ráđđehus atná dettolažžan ahte dieđut nissoniid rolla ja sajádaga birra sámi servodagas čuvgejuvvojit, ja ahte sámiid árbevirolaš dieđut ja máhtut kártejuvvojit ja duođaštuvvojit.

  • Ráđđehus áigu, ovttas Norgga dutkanráđiin, Sámedikkiin ja sámi dutkanbirrasiiguin, bargat eanet bálddalastit sámi dutkama davviriikkalaš oktavuođas.

11 Dearvvasvuođa- ja sosiálasuorgi

11.1 Doaibmabijut ovttaárvosaš fálaldagaid várás earvvasvuođa- ja sosiálasuorggis

Ráđđehusa juksanmearrin lea ahte buohkain galget leat ovttaárvosaš dearvvasvuođa- ja sosiálabálvalusat beroškeahttá gielalaš ja kultuvrralaš duogážis. Dát ovdeha doaibmevaš politihka mii laktá sámegielalaš ja kultuvrralaš perspektiivva bálvalusaide. Sosiála- ja dearvvasvuođadepartemeanta lea 1997 rájes juohkán ruđaid NOU 1995: 6 Samisk helse- og sosialplan (Sámi dearvvasvuođa- ja sosiálaplána) čuovvoleapmái.

Dáid ruđaid rámma siskkabealde lea Sámediggi 1999 rájes hálddahan doarjjaruđaid dearvvasvuođa- ja sosiálasuorggi oahpahan- ja gárgedandoaibmabijuide. Ruđat geavahuvvojit eanaš gárgedandoaibmabijuide heivehit bálvalusfálaldagaid sámi geavaheddjiid dárbbuide, oahpahit bargiide sámi giela ja kulturáddejumi, ja dulkabálvalussii.

Sámediggi lea duvdán ruđaid juohkima eanet gárgedandoaibmabijuid guvlui. Gielddalaš ja fylkkagielddalaš dearvvasvuođa- ja sosiálabálvalusat ožžot stuorámus oasi doarjjaruđain. 2001 ovddas lea submi mii sirdojuvvo Sámediggái 4,7 milj. kr, oktan ruđaiguin mat leat vásedin merkejuvvon stipendii sámegielagiidda geat váldet oahpu veajuidahttimii guoski fágain. Sosiála- ja dearvvasvuođadepartemeanta ja Sámediggi leat soahpan guhkidit doarjjaruđaid áigodaga jagiin. Maŋŋil árvvoštallama áigu ráđđehus mearridit galgágo Sámedikki doarjjahálddaheapmi 2003 rájes jotkojuvvot bistevaš ortnegin, vai berrego ortnega ulbmil áimmahuššojuvvot eará vuogi mielde. Ii leat áigeguovdil geahpedit árjjaid.

Sosiála- ja dearvvasvuođadepartemeanta lea 1989 rájes addán doarjaga Finnmárkku fylkkagildii somáhtalaš ja psykiátralaš spesiálistadearvvasvuođabálvalusaid fágavirggiide mat leat Kárá-šjogas ja Leavnnjas. Dát lei álgovuolggalaččat oassin dearvvasvuođa- ja earaláganvuođaprográmmas, ja ulbmilin lea buoridit fylkka sámi hálddahanguovllu bálvalusfálaldaga. Doarjja lea dál 2,8 milj. kr jahkásaččat.

Finnmárkku fylkkagielda lea ráhkadeamen plána das mo áigu čuovvolit st.meld. nr. 25 (1996–97) Åpenhet og helhet – om psykiske lidelser og tjenestetilbudene (Rabasvuohta ja ollisvuohta – silolaš gillámušaid ja bálvalusfálaldagaid birra). —uovvolanplána siskkilda ee. bearašdikšunovttadaga álggaheami Mánáid- ja nuoraidpsykiátralaš poliklinihkkii (MNP) Kárášjohkii, ja MNP:a Kárášjogas ja guovllupsykiátralaš guovddáža Leavnnjas gárgedeami sámi veahkadaga silolaš dearvvasvuođafálaldagaid riikkagottálaš gelbbolašvuođavuođđun. Dát mearkkaša ahte ruđat maid Sosiála- ja dearvvasvuođadepartemeanta várre ulbmilii (20 milj. kr rádjai jahkásaš doaibmagolut) maiddái galget gokčat nevvodan- ja guosseoahpahallanfálaldaga eará fylkkagielddaide ja gielddaide, ja vejolaš virggiid eará sámi guovlluin mat leat čatnasan gelbbolašvuođadoibmii.

Dálvet 2001 bidje Sosiála- ja dearvvasvuođadepartemeanta ja Riikkaoadjolágádus doibmii stuorra dieđihanáŋggirdeami bissovašdoavtterortnega álggaheami oktavuođas. Informašuvdna buot badjel 16 jahkásaš rávisolbmuide sáddejuvvui sihke dárogillii ja sámegillii sámi hálddahanguovllus. Sámegiel informašuvdna lei fidnemis oadjokantuvrrain maiddái dán guovllu olggobealde.

2001 álggahuvvo sámi dearvvasvuođadutkama guovddáš Kárášjohkii Romssa universitehta olis. Guovddážis galget leat dahkamušat mat čatnasit duođašteapmái ja dutkamii dearvvasvuođa- ja sosiálasuorggis. Duogážin lea ee. ahte diehtovuođus sámi veahkadaga dearvvasvuođa ja eallindiliid birra ja sin dárbbuid birra oažžut heivehuvvot bálvalusfálaldaga lea beare heittot. Seammás albmana dálá gelbbolašvuohta beare unnán dearvvasvuođa- ja sosiálafágalaš oahpu oahpahusas. Guovddáš galgá čatnat sámi fágabirrasiid, oahppoinstitušuvnnaid, Sámedikki ja dearvvasvuođaeiseválddiid ovttasbargui. Guovddážis sáhttá maiddái leat rolla riikkaidgaskasaš fágalaš ovttasbarggus eamiálbmotgažaldagaid hárrái Máilmmi Dearvvasvuođa Organisašuvnna (World Health Organisation) olis. Norga lei mielde evttoheamen loahppacealkámuša mii mearriduvvui Máilmmi dearvvasvuođačoagganeamis 2001, mii deattuha eamiálbmogiid dearvvasvuođa dili datačohkkema. Ráđđehus fuopmáša muđui ahte Sámediggi háliida loktet riikkaidgaskasaš dearvvasvuođa- ja sosiálagažaldagaid Sámi parlamentaralaš ráđi gieđahallamii.

Dađistaga leat geahččaladdandoaimmat maidda Sámediggi lea juolludan ruđa buorebut biđgejuvvon geográfalaččat. Dattege dáhpáhuvvá ain stuorra oassi doaimmas sámegiela hálddahanguovllus. Dán guovllu olggobealde leat sámegiel bálvalusfálaldagat unnán dábuheamis. Viiddis guovlluin, erenoamážit oarjelsámi guovlluin, lea váttis oažžut áigái vuđolaš buorráneami dearvvasvuođasuorggi gielladilis. Danne lea dulkabálvalus lassi mii lea dárbbašlaš go galgá áimmahuššat bealuštahttivuođagáibádusaid ja geavaheaddjioassálastima/dihttesis mieđáhusa mii lea oassin dearvvasvuođarievttis. Dávjá lea álkit heivehit bálvalusfálaldaga sámi geavaheddjiid kultuvrralaš duogážii. Máŋgga sápmelačča mielas lea dát seamma deaŧalaš go vejolašvuohta oažžut bálvaleami sámegillii.

11.2 Sámi váikkuhanfápmu sámi veahkadaga dearvvasvuođabálvalusaide

Ráđđehus čujuha ahte Sámediggi ja sámi fágaolbmot háliidit formaliseret sámi váikkuhanfámu Sis-Finnmárkku spesiálistabálvalussii ja eará bálvalusfálaldagaide main lea vásedin ovddasvástádus sámi veahkadagas. Stuorradikki mearrádus spesiálistabálvalusaid stáhtalaš badjeliiváldima birra (vrd. Od. prp. nr. 66 (2000–2001) mearkkaša ahte buohcceviesut ja eará spesiálistabálvalus organiserejuvvo iešguđetlágan stáhtalaš doaibmafitnodahkan mat leat vuođđuduvvan guovlluguovdasaš dearvvasvuođafitnodahkan main lea daguheaddjiovddasvástádus. Sosiála- ja dearvvasvuođadepartemeanta lea bivdán Sámedikki evttohit olbmuid geat sáhttet čohkkát fitnodatstivrrain. Ráđđehus áigu maiddái árvvoštallat mo deasta sámi veahkadagas sáhttá áimmahuššojuvvot Sosiála- ja dearvvasvuođadepartemeantta ja guovlluguovdasaš dearvvasvuođafitnodagaid gaskasaš stivrendialogas, veardit dárbbuiguin mat čujuhuvvojit Sámedikki jahkedieđáhusas, čuoggás 2.5. Evttohus mii lea ovdanbiddjojuvvon dárkkistuvvon našuvnnalašbudjeahtas 2001 guovddáš dearvvasvuođahálddahusa ođđasisorganiserema birra, mearkkaša earret eará ahte fylkkadoaktárat lahttuduvvojit fylkkamánneámmáhii, ja ahte dálá Stáhta dearvvasvuođabearráigeahčču maiddái oažžu bearráigeahččoovddasvástádusa lága mielde sosiála bálvalusaid birra. Dearvvasvuođa- ja sosiálabálvalusaid bearráigeahčču sáhttá dainna ságaškuššojuvvot čoahkis fylkkamánniid ja Sámedikki dialogas, vrd. kap. 5.

11.3 Bálvalusfálaldagaid viidáset gárgedeapmi, dutkan ja oahppu

Sámi dearvvasvuođadutkama guovddáš galgá vuoruhit suorggi dálá gelbbolašvuođa duođaštusaid ráhkadeami. Seammás dárbbašuvvo stuorát sámi dearvvasvuođa- ja eallindilleguorahallan. Dát lea dál plánejuvvomin, ja galgá čađahuvvot ovttasbarggus Stáhta dearvvasvuođaiskkademiiguin (Statens helseundersøkelser) Romssa ja Finnmárkku dearvvasvuođaguorahallama oktavuođas. Maiddái dárbbašuvvojit guorahallamat sámi geavaheddjiid duhtavašvuođas dearvvasvuođa- ja sosiálabálvalusaide. Boahtte lávki lea oažžut oahppoinstitušuvnnaid ja mearrideddjiid geavahit dán dieđu.

Sámediggi sávvá ruđaid sierra dutkanprográmmii dákkár ulbmiliidda. Ráđđehus atná vuođđun ahte Sámi dearvvasvuođadutkama guovddáža ruhtadeamis leat dutkanveahkkevárit čadnojuvvon virggiide. Projeavttat nugo bajábealde máinnašuvvon, ruhtaduvvojit vásedin ruđaiguin mat čatnasit bargguide Sosiála- ja dearvvasvuođadepartemeantta ovddas. Dáid lassin ferte guovddáš ieš ohcat Norgga dutkanráđis ruđaid dutkanprojeavttaide.

Dássážii lea dušše silolaš dearvvasvuođasuddjema siskkabealde ahte Sosiála- ja dearvvasvuođadepartemeanta lea láhčán bálvalusfálaldagaid riikkagottálaš doaimmaide sámi veahkadaga várás. Duođalaš gelbbolašvuođasirdindárbbut fágabirrasiin, erenoamážit Sis-Finnmárkkus, eará geográfalaš guovlluide gávdnojit maiddái eará bálvalusaid siskkabealde. Departemeanta áigu vuos árvvoštallat galgágo somáhtalaš spesiálistadoavtterguovddážis sullii seamma lágan rolla somáhtalaš dearvvasvuođabálvalusaid hárrái. Dát ferte dalle árvvoštallojuvvot gárgedettiin riikkagottálaš elektrovnnalaš dearvvasvuođafierpmádaga oktan teledálkkaslaš bálvalusaiguin. Sosiála- ja dearvvasvuođadepartemeanta lea bargamin riikkagottálaš dulkabálvalusa ja dulkaoahpu čovdosiiguin suorggi várás, ja informašuvdnabálvalusa álggahemiin dearvvasvuođa- ja sosiálabálvalusaid sámi geavaheddjiide. Lávdaduvvon buohccedivššároahpu njuolggadusat ovdehit ahte allaskuvllat vuoruhit fálaldagaid gielddain gos lea stuorámus buohccedivššárváili. Dát mearkkaša ahte ii álggahuvvo ođđa sámegielat buohccedivššárluohkká Sámi allaskuvllas Guovdageainnus. Almmatge lea Kárášjohka gielddaid gaskkas mat šaddet vuoruhuvvot ođđa nevvodanjoavkkuid vuođđudettiin, ja Finnmárkku allaskuvla geavaha sámegiel fálaldaga dovddiidusaid vuođusin. Sosiála- ja dearvvasvuođadepartemeanta ávžžuha universitehtaid bisuhit ja viidáseappot gárgedit earreortnegiid sámi studeanttaide áigeguovdilis oahpuin. Romssa universitehta Medisiinnalaš fakultehtta lea áigumin váldit davviriikkalaš ovddasvástádusa dálkkasteaddjioahpus mas lea sámi profiila, ja dán atná departemeanta hui positiivvalažžan.

11.4 Ráđđehusa dearvvasvuođa- ja sosiálabálvalusaid doaibmaplána sámi veahkadahkii

Ráđđehus áigu čakčat 2001 bidjat ovdan Norgga sámi veahkadaga dearvvasvuođa- ja sosiálabálvalusaid doaibmaplána, vrd. ráđđehusa skábmamánu 1999 mannosaš gulaskuddanevttohusain. Sámi veahkadaga doaibmabijuid váldoprinsihppa lea ahte doaibmabijut addojuvvojit sajáiduvvan bálvalusaid siskkabealde, oktagaslaš heiveheami prinsihpa mielde. Dás lea láhkavuođus dearvvasvuođaláhkaaddimis.

Vuosttažettiin lea ráđđehusa doaibmaplána diehtohuksema, dearvvasvuođa- ja sosiálabargiid gelbbolašvuođaloktema ja hálddahusdási dihtomielalažžan dahkama strategiija. Stáhta váldá ovddasvástádusa gárgedit dutkamii vuođđuduvvan gelbbolašvuođa sámi veahkadaga dearvvasvuođadilálašvuođaid ja eallindiliid birra, ja sámi veahkadaga dárbbu birra oažžut sámi giela ja kultuvrra áimmahuššojuvvot dearvvasvuođa- ja sosiálabálvalusain. Dákkár erenoamášgelbbolašvuođa gárgedeamis lea mearkkašupmi dearvvasvuođa- ja sosiálafágalaš oahpu oahpahussii sámi dilálašvuođaid birra. Gielddaid ja fylkkagielddaid/dearvvasvuođafitnodagaid ovddasvástádus lea čuovvolit dán strategiija báikkálaš bálvalusaid hárrái. Sámediggi lea moaitán doaibmaplána gulaskuddanevttohusa doaibmabijuid váilevaš áigealbmademiid ja ekonomalaš rámmaid geažil, lassin maŋŋonemiide, veardit jahkedieđáhusa kap. 1.3. Ráđđehus deattasta ahte doaibmabijuid čađahanjohtu lea sorjavaš jahkásaš budjeahttamearrádusain.

11.5 Doaibmabijut

  • Ráđđehus áigu ruhtadit dearvvasvuođa- ja eallindilleguorahallama sámi guovlluin

  • Ráđđehus áigu čakčat 2001 bidjat ovdan dearvvasvuođa- ja sosiálabálvalusaid doaibmaplána Norgga sámi veahkadaga várás.

12 Kultuvra ja girku

12.1 Sámi kulturviesut

Sámi kulturviesut lea seagášdoaba. Dat siskkilda viiddis viessogirjju, báikkálaš kulturviesuid rájes, mat unnit dahje eanet lea heivehuvvon ja geavahuvvon sámi kulturulbmiliidda, omd. Guovdageainnu Birasviessu, Deanu Birasviessu ja Kárášjoga Kulturviessu, sámi kulturguovddážiid rádjai, nu mo Árran Julevsámij Guovdásj Divttasvuonas ja Sijti Jarnge Aarbortes. Eatnašat dáin leat maiddái viesut maid buot báikegottit geavahit kulturdoaluide. Seamma juogus leat maiddái sámi dávvervuorkkát, nu mo Sámiid Vuorká-Dávvirat Kárášjogas, Várjjat Sámi Musea Unjárggas ja Saemien Sijte Snoases. Maiddái sámi dáiddagalleriijat nu mo Saviomusea Girkonjárggas ferte váldojuvvot mielde.

12.1.1 Sámi kulturviesuid čoahkkeplána – ođđa vuoruheapmi

Sámi kulturviesuid čoahkkeplána 1995 rájes lea máinnašuvvon st. dieđáhusas. nr. 41 (1996–97) Norgga sámepolitihka birra. Departemeanta nannii ahte Sámediggi dáinna plánain lei dahkan hui positiiva álgaga. Plána šaddá dán suorggi guhkesáiggepolitihka áimmahuššama ja hábmema stivrenneavvun. Kultuvradepartemeanta doarjjui prinsihpa ahte dálá kulturinstitušuvnnaid doaibmaruhtadeapmi galgá váfistuvvot ovdal go ođđa huksenprojeavttat álggahuvvojit. Departemeanta anii vuođđun ahte kulturviesuid fertejit gielddat, fylkkagielda ja priváhtalaččat ruhtadit, lassin stáhtalaš doarjagiidda. Dieđáhusa gieđahaladettiinis logai Stuorradiggi iežas ovttaoaivilis departemeantta oainnuin ja árvvoštallamiiguin, vrd. Innst. S. nr. 145 (1997–98).

Dán vuođul gieđahalai Sámediggi geassemánus 1999 Sámi kulturviesuid čoahkkeplána – ođđa vuoruheapmi. Sámediggi deattastii ahte kultur- ja giellageavaheami dáhpáhusguovddážat berrejit vuođđuduvvot oassin sámi giela ja kultuvrra nannemis. Sámediggi čujuhii stáhta, fylkkagielddaid ja gielddaid ovddasvástádussii ruhtadit investeremiid ja doaimma. Sámediggi mearridii ahte dálá institušuvnnaide galgá váfistuvvot duhtadahtti doaibmaruhtadeapmi ovdal go ođđa investeremat dahkkojuvvojit. Dát gusto čuovvovaš institušuvnnaide (vuoruhuvvon ortnegis): Saemien Sijte Snoases, Várjjat Sámi Musea Unjárggas, Ája Sámi Guovddáš Gáivuonas, Sijti Jarnge Aarbortes, Sámi Dáiddáguovddáš Kárášjogas, Várdobáiki Mátta-Romssas ja Ofuohtas.

Sámediggi deattuhii ahte doaibmaruhtadeapmi dálá institušuvnnaid ja plánejuvvon projeavttaid doaibmaruhtadeapmi ferte leat čilgejuvvon ovdal go Sámediggi sáhttá neavvut investerengoluid ruhtadeami viiddideami, visttiid oastima ja ođđa visttiid huksema oktavuođas. Ođđa investerenprojeavttaid gaskkas vuoruhii Sámediggi Ája Sámi Guovddáža Gáivuonas ja Várdobáikki Mátta-Romssas ja Ofuohtas viiddiduvvot.

Vásedin mearrádusaid bokte lea Sámediggi vuoruhan Nuortasámi dávvervuorkárusttega Njávdámis sámi jahkeduhátbáikin ja Sámi Dáiddamusea Kárášjogas. Sámediggi navdá ahte eará projeavttat maiddái sáhttet čađahuvvot juos daidda lea váfistuvvon doaibmaruhtadeapmi ja juos dat muđui leat realisttalaččat ja duohtandagahahttit. Sámediggi áigu dađistaga dahkat oaivila diekkár projeavttaide earret eará juolludanevttohusaiguin stáhtabudjeahta bokte.

12.1.2 Kultuvradepartemeantta doarjagat kulturviesuid investeremiidda

Dieđáhusas st.meld. nr. 22 (1999–2000) Kjelder til kunnskap go oppleving (Dieđu ja vásihusa gáldut), lea čilgejuvvon Kultuvradepartemeantta váikkuhangaskaomiid birra kulturviesuid investeremiidda oppalaččat ja museaid doaimma, dálá dárbbuid, plánaid, projeavttaid ja vuoruhemiid birra.

Kultuvradepartemeantta ortnegat kulturviesuid investeremiid várás bohtet ovdan tabeallas 12.1.

Tabealla 12.1 Kultuvradepartemeantta kulturviesuide investeremiid ortnegat

Kap./-poastaNamahusSisdoallu
320/50Norgga kulturfoandaBáikkálaš ja guovlluguovdasaš erenoamáš kulturviesut nugo musea, konseartaviessu, teáhterviessu, dáiddagalleriija ja lanjat projeavttaide vuođđuduvvan dáidagii.
320/60Báikkálaš ja guovlluguovdasaš kulturviesutBáikkálaš kulturviesut, nappo servodatviessu, giliviessu, visotdoaibmaviessu, gávpotoasseviessu, ja sullasaš. Guovlluguovdasaš kulturviessu mii doaimma ja sturrodaga dáfus geahččala gokčat dárbbuid gielddarájáid rastá.
320/73Riikkagottálaš kulturviesutKulturviessu mas lea riikkagottálaš dahkamuš, riikkaviidosaš doaibma dahje deaŧalaš riikkaoassedoaibma.
320/73 go 320/76Riikkagottálaš kulturviesut Jahkeduhátmolsuma čalmmusteapmiSámi jahkeduhátbáiki, fylkkaid jahkeduhátbáikkit.

Kultuvradepartemeanta áigu ráhkadit investerenplána riikkagottálaš kulturviesuide ja jahkeduhátbáikkiide ja bidjat dán ovdan Stuorradiggái budjeahta 2002 oktavuođas.

Boksa 12.19 Ája Sámi Guovddáš

Ája sámi guovddáš Gáivuonas Romssas lea riddosámi ealáhus-, kultur- ja oahppoguovddáš mii galgá duođaštit, váret ja gaskkustit sámi giela, kultuvrra ja servodateallima. Vuosttas huksenceahkki 4,2 milj. kruvdnui lea juo ollašuhttojuvvon. Deike čáhká ee. NRK Sámi Radio, Sámi giellaguovddáš, dávvirvuorkákantuvra, arkiiva ja hálddahuslanjat. Guovddáš lea plánejuvvon viiddiduvvot. Kultuvradepartemeanta juolludii 0,5 milj. kr projeavtta plánemii 1998. Vuođđun lea adnojuvvon ahte geavaheaddjit ruhtadit doaimma, lassin Sámedikki doarjagii. Kultuvradepartemeanta lea ovdehan ahte Gáivuona gielda ja Romssa fylkkagielda addet mearkkašahtti investerendoarjagiid viiddideapmái.

Boksa 12.20 Sámi dáiddamusea

Gávdno čoakkáldat mas leat 600 dáiddadahkosa main lea čatnašupmi sámi guovlluide. Sámi dáiddamusea ulbmilin lea lasihit beroštumi ja dieđu govvadáidagis ja dáiddaduojis sámi servodaga siskkabealde ja olggobealde. Sámediggi mearridii 1996 ahte lea deaŧalaš álbmotlaš sámi dahkamuš atnit sámi govvadáidaga ja dáiddaduoji čoakkáldaga mii lea olbmuide oaidninláhkai. Vuođđun lea adnojuvvon ahte doaibmabidju berre organiserejuvvot ovttaiduvvan oassin Sámi Vuorká-Dávviriin Kárášjogas.

12.2 Dávvirvuorkkát

Sámi Vuorká-Dávvirat Kárášjogas lea stuorámus sámi dávvirvuorká Norggas. Dávvirvuorkkás lea stáhtus riikkagottálaš sámi kultuvrra dávvirvuorkán, ja dat oažžu doaibmadoarjaga Kultuvradepartemeanttas.

Lassin ožžot máŋga sámi dávvirvuorkká doaibmadoarjaga dávvirvuorkádoarjjaortnega bokte, mii doaibmá stáhta, fylkkagieldda ja gieldda oktasaš ruhtadangaskaoapmin. Ruđaid juogadeapmi lea sirdojuvvon fylkkagildii. Dávvirvuorkkáid gaskkas mat ožžot jahkásaš stáhtalaš doaibmadoarjaga dán ortnega bokte, sáhttet namahuvvot Guovdageainnu Gilišillju, Deanu Musea, Várjjat Sámi Musea, Árran Sámij Guovdásj Divtasvuonas ja Saemien Sijte Snoases.

Stuorámus sámi áhtočoakkáldagaid hálddahit Norgga Álbmotmusea, Romssa Musea ja Dieđamusea NTNU:s Troandimis.

Dáid maŋimuš jagiid lea dahkkojuvvon olu vai sámi kulturárbái addojuvvo ánssášuvvon sadji Norgga historjjálaš gárgedeami gaskkusteapmái. Mearkkašahtti investeremat leat ee. dahkkojuvvon sámi dávvirvuorkávisttiide ja čájáhusaide. Sáme­diggi lea válljen Nuortasámi musea Njávdámis sámi jahkeduhátbáikin.

Ráđđehusa árvvoštallama mielde lea dárbbašlaš oppalaččat buoridit sámi dávvirvuorkkáid. —oakkáldagaid sihkkarastin- ja teknihkalaš seailudahttindárbu berre kártejuvvot. Kultuvradepartemeanta áigu ságaškuššat sámi dávvirvuorkkáid organiserema ja hálddaheami Sámedikkiin ja guoskevaš fylkkagielddaiguin ja gielddaiguin. Vuolggasadjin lea Sámedikki sávaldat oažžut alcces sámi dávvirvuorkkáid ollislaš hálddahanovddasvástádusa.

12.3 Girjerájut

12.3.1 Sámi sierrabibliotehka

Sámi sierrabibliotehka (SSB) lea guovdilis girjerádjobálvalus mas leat dahkamušat ávdnasiid sámegillii ja sámi dilálašvuođaid birra oastima, logahallama, vurkema ja luoikama hárrái. 1983 rájes lea Sámi sierrabibliotehka leamaš ollásit stáhtalaččat ruhtaduvvon. Ođđajagemánu 2000 rájes válddii Sámediggi badjelasas Sámi sierrabibliotehka ovddasvástádusa ja hálddaheami.

Girjerádju fárrii 2000 Sámedikki ođđa vistái, ja lea ožžon lassedahkamušaid Sámedikki informašuvdnabálvalussan ja hálddahusgirjerádjun. Budjeahtas 2000 lea biddjojuvvon mearkkašahtti lasiheapmi girjeráju stáhtadoarjagii, nu ahte fárren ođđa lanjaide sáhtii čađahuvvot nugo plánejuvvon. Ortnet mas lea stáhtalaš doarjja SSB:i Kultuvradepartemeanttas, jotkojuvvo.

12.3.2 Eará girjerájut

Sihke Árran julevsámij guovdásj Divtasvuonas ja Sijti Jarnges Aarbortes leat sámi girjjálašvuođa girjerájut. —oakkáldagat eai leat stuorrát eaige duhtat dárbbuid mat leat. Kultuvradepartemeanta áigu, ovttas Stáhta girjrádjobearráigeahčuin, ságaškuššat dilálašvuođain dáinna guvttiin girjerájuin ja Sámedikkiin dainna ulbmilin ahte girjjálašvuođafálaldat lassánivččii.

Romssa fylkkagirjerájus, Romssa universitehttagirjerájus ja Sámi Instituhta ja Sámi allaskuvlla girjerájuin, goappašagat Guovdageainnus, lea maiddái guovdilis mearkkašupmi sámi girjerádjogažaldagaide.

12.3.3 Sámi girjebusset

Stuorradiggi mearridii giđđat 2000 st. prp. nr. 62 (1999–2000) Om kommuneøkonomien 2001 m.v. (Gieldaekonomiija birra 2001 jna.) bidjat johtti girjerádjobálvalusaid doarjaga gielddaid doarjjaortnegii. Stuorradiggi celkkii almmatge ahte lei erenoamáš dárbu váfistit sámi gielddaid johtti girjerádjobálvalusa guhkes gaskkaid, lohkandáidduid lasihandárbbuid ja dán suorggi sajáiduvvan rádjarasttideaddji ovttasbarggu dihtii Ruoŧain ja Suomain. Stuorradiggi mearridii danne ahte 3 milj. kr doaibmadoarjja sámi guovlluid girjebussiide ii galgan lahttuduvvot rámmadoarjagii, muhto galggai bisuhuvvot doarjjan Kultuvradepartemeantta budjeahtas (Innst. S. nr. 252, 1999–2000). Departemeanta áigu viidáseappot árvvoštallat investerendoarjjadárbbu.

12.3.4 Sámi bibliografiija

Oppalaš oppalašgeahčaldagaid váili dan hárrái mii lea čállojuvvon sámi dilálašvuođaid birra lea logiid jagiid guhkkodahkii leamaš hehttehussan buohkaide geat leat dutkan dán suorggis. Jagiid mielde leat buvttaduvvon bibliografiijat iešguđetlágan sámi fáttáid birra, muhto dat leat leamaš ráddjejuvvon sihke fágalaččat, geográfalaččat ja eará láhkai. Dát lei earret eará vuolggasadjin go Troandima universitehttagirjrádju álggahii sámi bibliografiija barggu 1979 NAVF:a doarjaga veagas.

Našuvnnalašbibliotehkaossodat Ruovadis (Ranas) lea ovddasvástádusgirjerádju sámi bibliografiijas mii čájeha sámegiel ja sámi guoskevaš girjjálašvuođa mii lea olggosaddojuvvon Norggas. Oktiibuot analyserejuvvojit sullii 280 áigečállaga ja jahkegirjji jahkásaččat. Bibliografiija viiddidemiin lea bargojuvvomin nu ahte galggašii gokčat eará ávnnasšlájaid go dušše báhpárii vuođđuduvvan teavsttaid. Maiddái áiggošii Našuvnnalašbibliotehka gárgedit lavtta publihkkii mii sáhttá geavahit sámi čálamearkačoahki ollásit nugo dát lea geavahuvvon ieš vuođus. Maiddái lea bargojuvvomin sámi álbmotlašbibliografiijain mii gokčá buot davviriikkaid. Projeavtta lea ee. dorjon Davviriikkaid Ráđđi.

Našuvnnalašbibliotehkaossodaga Ruovadis válljen Sámi bibliografiija ovddasvástádusgirjerádjun vuođustuvvo máŋggain áššiin, muhto deaŧalaš lei ahte girjerádju duhtada máŋga guovdilis gáibádusa.

12.4 Arkiiva

Sámi Arkiiva Guovdageainnus lea vuođđudus mii álggahuvvui bissovaš doaimmain 1995. Institušuvdna bargá sámi ovttaskasarkiivvaid, njálmmálaš árbevierroávdnasiid ja eará sámi giela ja kultuvrra duođašteaddji ávdnasiid váremiin ja dábuhahttin dahkamiin. Sámi ovttaskasarkiivvat oaivvildit arkiivvat ovttaskas olbmuid, organisašuvnnaid, servviid ja eará doaimmaid maŋis main lea sámi gullevašvuohta. Sámi Arkiiva vurke ja bálvala dasa lassin Guovdageainnu suohkana historjjálaš arkiivva.

Plánat leat gárgedit sámi arkiiva-, informašuvdna- ja dokumentašuvdnaguovddáža dan vuođul mii dál lea Sámi Arkiiva. Kultuvradepartemeanta lea dieđáhusas st.meld. nr. 22 (1999–2000) Kjelder til kunnskap og oppleving (Dieđu ja vásihusa gáldut), dieđihan ahte ovttas guoskevaš áššeoasálaččaiguin galgá Sámi arkiivva dili ja áigeguovdilis gárgedanplánaid oppalaččat analyseret čielggadan dihtii vuđđosa boahttevaš doaibmabijuide mat leat arkiiva- ja girjerádjosuorggis gaskkas. Dan oktavuođas lea Kultuvradepartemeanta sádden áigeguovdilis gárgedanplánaid gulaskuddamii máŋgga guoskevaš instánsii. Dábálaš gulaskuddanáigemearri nogai golggotmánu 1. 2000, ja oktiibuot leat boahtán sisa 14 cealkámuša. Sámediggi oaččui alcces sáddejuvvot gulaskuddancealkámušaid ja anii dáid vuođđun iežas cealkámuššii. Sámedikki mearkkašeapmi ovdehii vuđolaččat čielggadanbarggu, mas Sámedikki vuollásaš sámi arkiivva boahttevaš ovddasvástádus, rolla ja dahkamušat čielggaduvvojit. Dasa lassin oaivvildii Sámediggi ahte ovttasbargi institušuvnnat, sihke norgalaš ja davviriikkalaš oktavuođas, fertejit meroštallojuvvot, ja ahte veahkkeváriide guoski dárbbut fertejit čielggaduvvot. Sámedikki gulaskuddancealkámuš lea sáddejuvvon sámi Arkiivii, mii gaulgá buktit dasa cealkámuša.

Sámedikki cealkámušas dan oktavuođas go Stuorradiggi gieđahalai stuorradiggedieđáhusa, lea Sámi Arkiiva namahuvvon máŋgga doaibmabiju gaskkas main Sámediggi háliida oažžut ovddasvástádusa alcces sirdojuvvot. Innst. S. nr. 46 (2000–2001) celkkii Bearaš-, kultur- ja hálddahuskomitea ahte anii váttisin dahkat oaivila iešguđetlágan ávžžuhusaide Sámedikkis dasgo lei sáhka čuolbmabidjamiin mat gáibidedje dárkilet čielggadeami. Komitea ipmárdus lei almmatge ahte máŋga čuolbmabidjama ledje deaŧalaččat go jurddaša sámi kultuvrra seailluheamis ja viidáseappot gárgedeamis. Danne komitea bivddii ráđđehusa čoahkis árvvoštallat evttohuvvon doaibmabijuid.

Gažaldagat mat bohciidit institušuvnna Sámi arkiivva ja áigeguovdilis gárgedanplánaid oktavuođas leat Kultuvradepartemeantta gieđahallamis oassin dieđáhusa st.meld. nr. 22 (1999–2000) Kjelder til kunnskap og oppleving (Dieđu ja vásihusa gáldut)čuovvoleami gieđahallamis.

12.5 Teáhter ja festiválat

Sierra sámi teáhtera, Beaivváža, institušonaliseren lea mearkkašan hui olu sámi teáhterii, gillii ja kultuvrii. Eallinfámolaš sámi teáhtera leahkin lea mearkkašan olu sámi giela ja kultuvrra gaskkusteapmái.

Sámi musihkka lea duovdda mas muhtun joavkkut ja artisttat leat juksan alla dási profešonalitehta ja kvalitehta dáfus, vaikko vel sámi musihkkaeallima institušonaliseren lea unnán gárgeduvvon. Juohke jagi dollojuvvojit musihkkafestiválat main sámi ja eamiálbmotmusihkka lea nana oassi.

12.5.1 Beaivváš Sámi Teáhter

Beaivváš Sámi Teáhter álggahuvvui 1981 ja lea ožžon doaibmadoarjaga stáhtas 1987 rájes. Teáhter lea okta viđa riikkagottálaš teáhterinstitušuvnnas ja oažžu 100|SLIS}% almmolaš doarjagis stáhtas. Beaivváš Sámi Teáhteris lea bissovaš lávdi Guovdageainnus, muhto mearkkašahtti oassi doaimmas dáhpáhuvvá gierdomátkkis sámi guovddášguovlluin Finnmárkkus, Ruoŧas ja Suomas. Jagis 2000 buvttadii teáhter 5 bihtá mas ledje oktiibuot 65 čájálmasa. Buohkanas geahččilohku buot doaimmain lei 8 707 olbmo.

Beaivváš Sámi Teáhter neavttaša sámegillii, juoga mii dahká teáhtera áibbas sorjavažžan jorgaluvvon drámatihkas ja ođđa sámi drámatihka buvttadeamis. Danne lea teáhter guovdilis oassádalli kulturguoddin sámi máidnasiid ja muitalusaid drámatiseremiin.

12.5.2 Sámi musihkkafestivála

Sámi musihkkafestivála lágiduvvo jahkásaččat Guovdageainnus sámi kulturfestivála «Beassášfestivála» olis. Festivála lágiduvvo lagas ovttasbarggus Guovdageainnu Sámiid Searvvi, Guovdageainnus suohkana ja Beaivváš Sámi Teáhtera gaskkas. Festivála ulbmilin lea veahkehit ovdanbuktit ja gárgedit juigosa ja ođđaset sámi musihka. Sámi Grand Prix lea oassin festiválas. Festivála lea 2001 ožžon kr 206 000 stáhtalaš doarjjan Norgga kulturráđis.

12.5.3 Riddu Riđđu festivála

Riddu Riđđu lágiduvvui logát geardde geasset 2001. Festivála lágiduvvo jahkásaččat Gáivuonas Romssas. Festivála juksanmearrin lea ovdanbuktit sámi kultuvrra govdodaga ja sámi artisttaid ja leat gávnnadanbáikin Davvikalohta nuoraide. Riddu Riđus lea maiddái ulbmilin ovdanbuktit sámi kultuvrra oassin riikkaidgaskasaš eamiálbmotkultuvrras deattuhemiin máilmmi davimus guovlluid eamiálbmot- ja veahádatkultuvrra. 2001 ovddas lea festivála ožžon 200 000 kruvnnu stáhtadoarjaga Norgga kulturáđis, nappo 120 000 kruvnnu lasi jagi 2000 ektui.

12.5.4 Dáiddárstipeanddat

Unnimustá njeallje bargostipeandda galget mannat sámi dáiddáriidda, vrd. st. prp. nr. 1 (2000–2001) Kultuvradepartemeantta ovddas. Sámi dáiddáriid gaskkas geat dál leat ožžon bargostipeandda leat golbma nissona ja golbma dievddu. Guovtti sámi dáiddáris lea stipeanda « nuorat easkkaálgán dáiddáriid bargostipeandda» ortnegis. Stipeanda sámi dáiddáriidda juolluda Stáhta stipeanddaid ja garantiijaboađuid lávdegoddi sámi dáiddáriid stipeandakomitea árvalusa mielde ja Láhkaásahusa mielde stáhta stipeandda ja garantiijaboađuid birra dáiddáriidda, nappo seamma vuogi mielde go earáge dáiddárstipeanddat. Sámi dáiddárorganisašuvnnat nammadit komitea.

12.6 Media

12.6.1 Preassa

Sámi aviissat leat leamaš, ja šaddet ain leat, sierrasajádagas eará aviissaid ektui. Dát boahtá das go sámit leat veahádat Norggas geain lea erenoamáš dárbbut aviissaide sámi dilálašvuođaid birra, sihke sámegillii ja dárogillii. Aviissat leat dasa lassin guovdilat sámi gielladikšumis ja leat eanet go dušše informašuvdnagáldut. Aviissat leat deaŧalaččat dieđu gilvimii dálá riektačállimis ja oktasaš davviriikkalaš čállinnorpmas.

Lohkan- ja čállinmáhttu sámegielas lea vánis, vrd. kap. 7 ja 10. Dán geažil lea vuođus beare headju dasa ahte márkan okto sáhttá ruhtadit sámi aviisadoaimma. Dasa lassin lea mearkkašahtti divraset buvttadit sámegiel publikašuvnnaid go dárogiel publikašuvnnaid, sihke teknihkalaš rusttegiid investerema dáfus ja goluid dáfus mat čuvvot ávdnasiid jorgaladdama. Danne lea stáhtalaš doarjja dárbbašlaš juos galgá bisuhit sámi preassa. Doarjja sámi aviissaide vuođustuvvo aviissaid kultuvrralaš árvvuin ja almmolašvuođa ovddasvástádusain ekonomalaš rámmain mat váfistit ealaskas sámi preassa. Doarjja addojuvvo dál bissovaš vuođđodoarjjan ja molsašuvvi doarjjan. Vuođđodoarjja lea ovtta stuoris buot ortnega aviissaide ja galgá buohkanassii dahkat 2/3 juolludusas sámi aviissaide. Molsašuvvi doarjja galgá luitojuvvot aviissaid olggosaddindávjodaga 12 mielde ja earuhuvvon máksomeriid mielde siidduid ovddas mat buvttaduvvojit dárogillii ja sámegillii. Alit máksomearri sámegiela ovddas galgá ee. atnit deastta sámegiel aviisabuvttadeami lassegoluin. Lassin ožžot aviissat biđgendoarjaga mii luitojuvvo doallanpreantalogu vuođul mii sáddejuvvo Poastalágádusa mielde ja gusto buot Finnmárkku aviissaide.

Beaivepreassalávdegoddi (Dagspresseutvalget (NOU 2000: 15 Pressepolitikk ved et tusenårsskifte (Preassapolitihkka duhátjahkemolsumis)) evttohii ahte kvena aviisii Ruijan Kaikui addojuvvo doarjja seamma poastta bokte ja ahte doarjja dan viđa aviisii dán poastta vuolde lasihuvvo 9 milj. kruvdnui. Stáhtabudjeahtas 2001 ovddas lea 2 milj. kruvdnosaš lasiheapmi 2000 ektui .

12.6.2 Ealligovat

Jahkásaččat lea juolluduvvon kr 250 000 projektii «sámegiella filmmas» Norgalaš filbmainstituhttii. Bargui gullá kinofilmmaid ja video teksten, mánáidfilmmaid ja soames oahpahusfilmmaid jietnaveršoneren sámegillii, doarjja sámegiel teavsttaid kommersiála videobiđgemii ja doarjja sámi filbmaprojeavttaid almmuheapmái. Sierra kataloga filmmaid birra lea olggosaddojuvvon. Kataloga lea biđgejuvvon sámegielhálli guovlluide.

Geahččalanortnegin golmma jagi áigodahkii lea várrejuvvon doarjjaruhta sámi filbmabuvttadeapmái. Doarjja juolluduvvo Davvinorgalaš Filbmaguovddáža OS (Nordnorsk Filmsenter AS) bokte. Dovddiidusat ortnegiin leat leamaš positiivvalaččat. Jagi 2000 rájes lea ortnet dahkkojuvvon bissovažžan.

12.6.3 Áibmomedia

Sámi áibmomediafálaldaga hálde ain NRK Sámi Radio. Lassin gávdnojit moadde ovttaskas sámi lagasrádiostašuvnna. Dát doaimmahuvvojit eanaš stáhtalaš doarjagiidhaga, dasgo lea ovdehussan ahte eará rádio- ja televišuvdna galgá doaimmahuvvot almmá stáhtalaš doarjagiidhaga.

Báikkálaš rádiot main leat prográmmat sámegillii sáhttet almmatge oažžut doarjaga Audiovisuála buvttadanfoanddas. Juogedettiin ruđaid lagasrádioulbmiliidda galgá njuolggadusaid mielde adnojuvvot deasta čearddalaš ja gielalaš veahádagain. 2002 rájes galgá Stáhta mediahálddahus hálddahit dán doarjjaortnega.

NRK Sámi Radio sajádat lea nannejuvvon sámi servodagas, ja sámegiel sáddagat leat šaddan politihkalaš oaivillonohallama ja sámepolitihkalaš digaštallama deaŧalaš dáhpáhusguovddážin. Sámi Radio viiddideapmi ollesárvosaš analoga sámi rádio- ja TV-fálaldahkan jotkojuvvo 2001 sámi TV-ođassáddagiid álggahemiin. Dát lei álgovuolggalaččat plánejuvvon NRK, Ruoŧa SVT:a ja Suoma YLE oktasaš projeaktan. YLE lea almmatge doaisttážii geassádan projeavttas, muhto sáddagat álggahuvvojit NRK Sámi Radio ja Ruoŧa SVT Sámi TV ovttasbargun.

Davviriikkaláš sámerádiot leat ovttas ráhkadan Saami Web mii rahppojuvvui kulturministtarčoahkkimis Gávpehámmanis (København) njukčamánu 5. 1999. Saami Web:a ulbmil lea vuosttažettiin dahkat ođđasiid ja kulturávdnasiid sámi birrasis dábuhahttin Interneahtas.

12.7 Valáštallan

Dát valáštallan lea organiserejuvvon sierra valáštallanlihttun masa leat searvan searvvit ja miellahtut Norggas, Ruoŧas ja Suomas. Dát fas lat organiserejuvvon oktasaš davviriikkalaš organisašuvdnan, Sámi Valáštallanlihttu. Sámi Valáštallanlihtus Norggas (SVL-N) lea 46 searvvi guđa fylkkas ja oktiibuot 2000 miellahtu.

Kultuvradepartemeanta lea dál gulahallamin SVL-N:in, Norgga Valáštallanlihtuin ja Norgga Olympialaš Komiteain (NIF) ja Sámedikkiin gávnnahan dihtii ovttasbargovuogi mii sáhttá veahkehit viidáseappot gárgedit sámevaláštallama Norggas.

12.8 Kulturmuitohálddaheapmi

Sierra sámi kulturmuitohálddaheami gárgedeapmi lea leamaš deaŧalaš árjaduovdda 1990-jagiin. —akčamánu 1. 1994 rájes lea Sámi kulturmuitoráđđi doaibman sámi kulturmuittuid ja kulturbirrasiid hálddahusorgánan bálddalaga fylkkagielddain mii lea kulturmuitohálddaheami guovlluguovdasaš hálddahusorgána muđui. Juksanmearrin lea leamaš suodjalit sámi kulturmuittuid ja kulturbirrasiid dakkár vuogi mielde mii veahkeha nannet ja seailluhit sámi kultuvrra.

Ođđajagemánu 1. 2001 rájes lea Sámi kulturmuitoráđđi heaittihuvvon sierra orgánan ja bargoduovdda lea biddjojuvvon njuolga Sámedikki vuollái (vrd. kap. 4.5.1). Ovttasbargu sámi kulturmuitohálddaheami ja luondduhálddaheami gaskkas ferte nannejuvvot go suddjen álggahuvvo luonddugáhttenlága mielde ja go luonddugáhttenguovllut hálddahuvvojit. Deaŧalaš lea maiddái ahte sámi kulturmuitohálddaheami dilli, ja ovttasbargu fylkkagieldda guvlluguovdasaš kulturmuitohálddahemiin, áimmahuššojuvvo guovlluguovdasaš ja báikkálaš dási kulturmuitobarggu viidáset gárgedeamis.

12.9 Sámi huksenvierru

Viessobáŋkkus lea ovddasvástádus stáhtalaš huksenvierrobarggus. Dát bargu dáhpáhuvvá sihke Viessobáŋkku guovddáš dásis ja ossodatkantuvrrain, earret eará Hámmarfeasttas. Ossodatkantuvrrat leat nannen oktavuođa ja viidáseappot gárgedan fágalaš fierpmádaga gielddaide, fylkkagielddaide ja huksensuorgái. Lassin lea bargojuvvon lasihit oppalaš dihtomielalašvuođa báikkálaš ja guovlluguovdasaš huksenvieru hárrái, ovdamearkka dihtii oinnolažžan dahkama bokte mediain. Viessobáŋku nevvoda maiddái konkrehtalaččat ja čuovvola projeavttaid. Dát váldojuvvo positiivvalaččat vuostá Davvi-Romssas ja Finnmárkkus, gos lea erenoamáš deaŧalaš bálddalastit ja ávkkástallat fáganávccaid buoremus lági mielde. Sáhttet addojuvvot vásedin doarjagat buori huksenvirrui, dálkkádatheiveheapmái ja energiijaseastimii. Viessobáŋkkus leat maiddái vejolašvuođat veahkehit geahččalanprojeavttaid ruhtademiin, ovdamearkka dihtii gárgedit sámi viessomálliid.

Finnmárkkus ja Davvi-Romssas lea huksejuvvon máŋga standardiserejuvvon tiipaviesu. Deaŧalaš sivva dása ledje boaldimat 2. máilmmesoađis áigge. Boađus ii leat álo ovtta buorre ja geavatlaš geavaheddjiide.

Gieskat lea geahččaluvvon cegget sámi mállet viesuid. Ii leat čalmmus ahte gávdno erenoamáš sámi huksenvierru dahje hábmenvuohki mii sáhttá gohčoduvvot sámi vuohkin dálá viessohivvodagas. Vuođđoealáhusoktavuođas lea baicca sáhka sierra ássanvuogis mii gáibida earalágan plánačovdosiid go dábálaš tiipaviesut. Váillahuvvojit ee. eanet doaibmi čovdosat mat leat heivehuvvon jahkeáigesorjavaš bargodoaimmaide mat vuođđoealáhusaide gulli olbmuin leat. Geavadis sáhttá dát máksit ahte dárbbašuvvo roavvagievkkan ja stuorra gievkkan/bargolatnja.

Dálkkádat maiddái buktá erenoamáš hástalusaid, ee. issoras temperatuvraerohusaid dáfus geasset ja dálvet, ja ádjána maiddái guhká ovdal go mihkkege šaddá. Danne lea dárbu jurddašit energiijaseastima viesuid hábmedettiin, ja atnit erenoamáš deastta huksenproseassas vai sihkkarastá dárbbašmeahttun bilidemiid vuostá šattodagas ja eatnamis.

Mii gusto báikegárgedeapmái, viessosadjeválljemii ja ásodatsávaldagaide, de lea Guovdageainnu suohkan geahččan johttisámiid dili ássanguovlluin. Sii dárbbašit stuorát viessosajiid, eanet rájussaji ja vejolašvuođaid bargoneavvuid fievrridit.

12.9.1 Hovkkehuvvan boarrásiid ássankollektiiva Kárášjogas

Hovkkehuvvan boarrásiid oadjebasvuođa ja dovdáhahtti birrasa dárbbašeami dihtii lea dát projeakta viežžan oaivadusa lávu ja goađi orrunvuogis. Oktiibuot 16 smávvajovkkot ássanovttadaga leat juhkkojuvvon golmma vistái mat leat huksejuvvon dearvvasvuođaguovddáža oktavuhtii. Lávus ja goađis lea dollasadji guovdu ja boarrásat ođđet sokkiin. Ássankollektiivvas lea gievkkan biddjojuvvon guovdu ja ássanovttadagat dan birra U-hápmin. —uovga lávu ja goađi reahpenis lea áddestallojuvvon nu ahte oktasašlanjas leat dáhkkelásat ja alit robi vuollái go ássanovttadagain. Vistti cagget álu válddahagat.

Boksa 12.21 Seminára sámi ássanvuogi ja ássanvieru birra

Viessobáŋkku ossodatkantuvra Hámmarfeasttas bovdii huksensuorggi, gielddaid, institušuvnnaid, skuvllaid ja eará berošteddjiid rabas seminárii sámi ássanvugiid ja ássanvieruid birra golggotmánus 2000. Seminára háhku lei addit oassálastiide jurdagiid das mat leat sámi birrasiid rievddalmas sárgosat ja dárbbut, maid berre áimmahuššat ja maid Viessobáŋku sáhttá rávvet dahkat sámi guovlluin. Seminára lei oassi guovttejagáš prográmmas mii čuvgeha sámi ássanvuogi ja huksenvieru.

12.10 Doaibmabijut – kultuvra

Kultuvradepartemeanta árvvoštallá eanet kulturdoaibmabijuid sirdit Sámediggái. Árvvoštallamat dáhpáhuvvet ovttasbarggus Sámedikkiin ja guoskevaš organisašuvnnaiguin/institušuvnnaiguin.

Ráđđehus lea plánemin čuovvolit sámi huksenvieru barggu 2002–2003, ee. davvi-skandinávalaš ovttasbarggu bokte, mas maiddái oarjelsámi guovllu sámit berrejit leat mielde.

12.11 Girku sámi guovlluin

Eanašoassi doaibmabijuin mat leat oaivvilduvvon sámi veahkadahkii dáhpáhuvvet ain davvisámi guovlluin. Doaibmabijut mannet eanaš Sámi girkoráđi bokte, muhto maiddái Davvi-Hålogalándda bismagottekantuvra ja Girko-, oahppo- ja dutkandepartemeanta leat álggahan doaimmaid.

12.11.1 Girku doaibmabijut sámegiela dihtii

Sámelaga giellanjuolggadusat bidjet gáibádusaid girkolaš doibmii, erenoamážit sámegiela hálddahanguovllus. Báhpasuohkanat mat gullet giellanjuolggadusaid vuollái leat visot Davvi-Hålogalándda bismagottis. Go galgá biddjojuvvot báhpavirgái dán guovllus, de gáibiduvvo ahte olmmoš máhttá sámegiela, dahje ahte olmmoš čađaha sámi giellaoahpaheami. Sámegiela hálddahanguovllu báhpat galget sáhttit čađahit ipmilbálvalusa ja girkolaš meanuid sámegillii. Sámelága giellanjuolggadusat siskkildit maiddái hálddahanguovllu eará girkolaš bargiid. Sámegiela oahpahus girkolaš oahpus lea deaŧalaš nannensuorgi máŋggagielat guovlluin. Earret eará lea fállojuvvon sámegiela giellaoahpaheapmi báhpaide ja eará girkolaš bargiide ovttasbarggus Romssa universitehtain. Virggiid ásaheamis stáhtalaččat virgáduvvon girkodulkan lea leamaš stuorra mearkkašupmi girku sáni gaskkusteapmái davvisámegillii. Sierra bismagottekapellánas Davvi-Hålogalándda bismagottis lea vásedin ovddasvástádus bieđgguid ássi sámiid bálvaleamis. Muhtun doaibmabijut leat maiddái álggahuvvon oarjel- ja julevsámi guovlluin, muhto dát eai leat nu viidát go davvisámi guovlluin. Nidarosa bismagottis lea sierra kapellánas vásedin ovddasvástádus sámi guovlluin.

Sámi girkoeallin galgá leat lunddolaš ja ovttaiduvvan oassi Norgga girkoeallimis muđui. Biibbalteavsttaid ja eará ávdnasiid jorgalanbargu sámegillii lea deaŧalaš veahkkin ollašuhttit dán juksanmeari. Jahkásaš doarjagat addojuvvojit Norgga biibbalsearvái davvisámegiel biibbaljorgalanbargui. Projeakta lea Norgga, Suoma ja Ruoŧa biibbalservviid ovttasbargu. Dalle go Ođđa testameantta jorgaleapmi davvisámegillii gárvánii 1998, álggii boares testameantta jorgaleapmi. Dát jorgalanbargu navdojuvvo ádjánit logi jagi. Biibbalsearvvit leat maiddái jorgalahttán Markusevangeliija oarjelsámegillii. Bargu julevsámegiel biibbalteavsttaiguin lea eará deaŧalaš árjaduovdda.

12.11.2 Sámi girkoráđđi

Láhka Norgalaš girku birra (girkoláhka) gáibida ahte sámit galget leat ovddastuvvon golmma davimus bismagotteráđis, namalassii davvi-, julev- ja oarjelsámi miellahttu. Láhka viiddida Girkočoahkkima ovddasteddjiid logu nu ahte Sámi girkoráđi ovddasteapmi lea váfistuvvon juos Girkoráđđi ieš dan mearrida. Sámi girkoráđđi lea nammaduvvon 1992 Girkočoahkkima mearrádusain, ja raportere Girkočoahkkimii. Ráđi váldodahkamuššan lea bálddalastit girku árjjaid sámiid gaskkas, ja bargat buoridit olbmuid dieđu sámi girkoeallimis. Virgi ráđi beaivválaš jođiheaddjin ruhtaduvvo stáhtabudjeahta bokte. Borgemánu 1. 2000 rájes leat liiguduvvon ruđat ođđa, bissovaš virgái Girkoráđi sámi giellakonsuleantan. Háhku lea earret eará nannet guovdilis girkolaš áššegirjjiid jorgalanbarggu sámegillii. Giellakonsuleanta lea čadnojuvvon Sámi girkoráđđái mas lea čállingoddi ovttas Girkoráđiin Oslos.

Ráđđehusa juksanmearrin lea láhčit dilálašvuođaid sámi girkoeallima nannemii Norgalaš girkus dainna lágiin ahte Sámi girkoráđđi lea guovdilis oassádalli.

Sámi girkoráđi vuođđudemiin lea Norgalaš girku ožžon ovddasteaddji orgána mii sáhttá ovddidit ja čuovvolit sámi girkoeallima doaibmabijuid. Girkočoahkkin lea mearridan ahte sámi girkoeallin galgá leat nannenduovdda. Girkočoahkkima strategiijaáššegirji 1999–2002 čujuha muhtun ráje Sámi girkoráđi váldonanneduovdagiin ovddasguvlui. Vai sámi girkoeallin galgá leat ovttaiduvvan ja ovttaárvosaš oassi girkoeallimis muđui, de lea earret eará deaŧalaš joatkit heivehit girku liturgiijaid sámi gillii ja musihkkii ja gárgedit eambbo ávdnasiid sámegillii, erenoamážit oarjel- ja julevsámi giellaguovlluin.

Juolgenohta

1.

oassi = elemeanta

2.

ođđasisvirkkosmahttin = revitaliseren, ođđasislihkkan

3.

logahallan = registreren

4.

bevttolaččat = effektiivvalaččat, beaktu = effeakta

5.

EDG = elektrovnnalaš diehtogieđahallan (EDB)

6.

šáhkkemediat = mássamediat, joavkomediat

7.

skihkket = geatnegahttit, gohččut, bidjat juoidá dahkat

8.

ovttaidahttit = integreret; ovttaidahttin = integrašuvdna

9.

cuogga = kapasitehtta

10.

duojáldat = apparáhtta

11.

máškit = njuovžil, fleksibel

12.

dávjodat = frekveansa

"Áššemeannudeapmái/ovdasiidui"