Bivdu, guolásteapmi ja olgodaddan

Almmustahttináigodat Solberga ráđđehus

Almmustahtti:

Vuovdi lea árbevirolaš vuoiŋŋastanarena Norggas, ja dan oktavuođas ollugat maid bivdet, guolástit ja olgodaddet. Guoddinnávccalaš vuovdedoaluin ovddidit nappo maid daid árvvuid.

Fiske og friluftsliv
Ovdamearkka dihte bivdo- ja guolástanvuoigatvuođain lea stuorra ruđalaš mearkkašupmi ollu eananeaiggádiidda. Govva: Terje Rakke/Nordic Life AS/Innovation Norge

Vuovdegeainnuid mielde fievrridit hirssaid eret čuolahagain, muhto daid mielde besset maid bivdit, guolásteaddjit ja olgodaddit lundui. 


Hui ollu norgalaččat atnet olgodaddama hui mávssolažžan. TNS Gallupa luonddu- ja birasbaromehter 2014 čájehii ahte ovccis logi norgalaččas beroštit olgodaddamis ja meahccedoaimmain.

Luondu lea vásihusaid ja vuoiŋŋastallama árdnagámmir. Luonddumátkkiid ja -doaimmaid lágideami oktavuođas jođihit maid ollu ealáhusdoaimmaid.

Ovdamearkka dihte bivdo- ja guolástanvuoigatvuođain lea stuorra ruđalaš mearkkašupmi ollu eananeaiggádiidda. Ollu sierralágan luondduvásáhusbuktagat fas mielddisbuktet barggu báikkálaččat ja nannejit árvoráhkadeami miehtá riikka. Ja jearru lassána, sihke sis- ja olgoriikka kundariin.

Árvoráhkadeapmi logigeardásažžan

Norgga vuovdeeaiggádiid lihttu (Norges Skogeierforbund) ráhkadii 2010 raportta, mii čájeha, ahte lea vejolaš moatti jagis bajidit árvoráhkadeami eanet go logigeardásažžan.

Dat eaktuda, ahte láhčit dilálašvuođaid nu, ahte dat vástidit márkana jerrui, ja čavgadeappot čatnat oktii eatnamiid, vuovddi ja meahccevalljodagaid hálddašeami.

Ollu eananeaiggádat leat jo bures lihkostuvvan ovttastahttit luondduvuđot vásihusfálaldagaid árbevirolaš vuovdedoaluin ja biebmobuvttademiin.

Stáhta eaiggádin

Stáhta eaiggáda stuorra vuovde- ja meahcceareálaid – sullii viđadasa Nannán-Norggas. Bealli lea nu gohčoduvvon stáhta oktasašmeahcit, areálat, mat leat buohkaid olámuttos. Statsskog hálddaša vuvddiid ja mehciid, maid stáhta eaiggáda, ja dat leage riikka stuorámus eananeaiggát.

Statsskoga vuoruhuvvon bargosurggiide gullá movttiidahttit ja láhčit dilálašvuođaid nana, guoddevaš bivdui, guolásteapmái ja olgodaddamii. 

Stáhta vuvddiid ja mehciid hálddašeapmi lea maid mávssolaš reaidu, mainna ovddidit nana báikkálaš servodagaid – ja daiddahan leat ávkin maid bivdu, guolástus ja olgodaddan.