Vuovdedoallu

Almmustahttináigodat Solberga ráđđehus

Almmustahtti:

Vuovdepolitihkka galgá láhčit dilálašvuođaid nana, guoddevaš valljodathálddašeapmái, mas eai čuola eanet muoraid go maid vuovddit buvttadit, ja mas váldet vuhtii vuovddi eará mávssolaš doaimmaid – ahte dat lea šattuid eallinguovlu ja olbmuid vuoiŋŋastanguovlu, ja ahte dat váldá áimmus karbona ja vurke dan.

Oktiibuot norgga vuovddit šaddet sullii 25 miljovnnain guđahasmehteriin juohke jagi. Guosa oassi lea bealli hivvodagas. Juohke jagi ožžot čuollamiin sullii logi miljovnna guđahasmehtera hirssa.
Oktiibuot norgga vuovddit šaddet sullii 25 miljovnnain guđahasmehteriin juohke jagi. Guosa oassi lea bealli hivvodagas. Juohke jagi ožžot čuollamiin sullii logi miljovnna guđahasmehtera hirssa. Govva: Bård Løken/Samfoto

Vuovdeealáhus lea mávssolaš Norgii. Aktiiva ja gánnehahtti vuovdedoallu ja gilvalannávccalaš vuovdeindustriija mearkkašit ollu ássamii, bargamii ja ealáhusaid ovdáneapmái stuorra osiin riikkas. Leat stuorra vejolašvuođat ovddidit ain stuorat árvoráhkadeami.

Vuovdi gokčá sullii 38 proseantta Norgga nannánareálas, sullii 122.000 njealjehaskilomehtera. Dan logus lea sullii 86.600 njealjehaskilomehtera buvttadeami dáfus mávssolaš vuovdeareála (areála mas buvttadit dan mađe hirssa, ahte dat lea mávssolaš vuovdedollui). Oktiibuot Norggas leat measta 11 miljárdda muora, mat leat 5 cm dahje gasibut.

Measta olles riikkas barget vuovdedoaluin. Mávssoleamos muorrašlájat hivvodaga ja ruđalaš mearkkašumi dáfus leat guossa, beahci ja soahki. Hedmárku lea riikka mávssoleamos vuovdefylka. 

Ain eanet roavaávdnasat

Norgga vuovdeeaiggádiin leat guhkes ja buorit árbevierut vuovderesurssaid nana, guoddevaš hálddašeami ektui.

Go Norggas čullet vuovddi, de lea vuovdeeaiggát geatnegahtton fuolahit ođđa vuovddi šaddadeames – ja ferte jogo gilvit ođđa muoraid dahje fuolahit ahte leat siepmanmuorat, mat fuolahit lunddolaš vesáluvvamis.

Norga lei vuosttaš riika máilmmis, mii kártii čuollamiid ja šaddama oktavuođa – jo 1919.

Norgga vuvddiid roavaávnnashivvodaga mihtidit hirsaguđahasmehterin bárkku haga. Norggas lei guhkes áigodat, goas goaridedje vuovdevalljodagaid, muhto dan maŋŋá lea muorrahivvodat šaddan golmmageardásažžan maŋimuš 100 jagi – 300 miljovnna guđahasmehteris 1919, gitta 900 miljovdnii dán áigge. Muorat leat šaddan guhkibun ja vuovdi suohkadabbon – ja dat gokčá stuorát viidodaga go ovdal.

Positiiva ovdáneapmi joatkašuvvá. Oktiibuot norgga vuovddit šaddet sullii 25 miljovnnain guđahasmehteriin juohke jagi. Guosa oassi lea bealli hivvodagas. Juohke jagi ožžot čuollamiin sullii logi miljovnna guđahasmehtera hirssa.

Industriija hirsahivvodaga lassin leat Norggas dán áigge maiddái eanet areálat, main leat álbmotmeahcit ja vuovdereserváhtat. 

Mávssolaš ealáhus

Vuovdeealáhusas leat valjis árbevierut ja ealáhus lea mávssolaš Norgii. Das leat bargosajit ja dienas olgoriikii fievrrideames. Sullii 25.000 olbmo barget árvoviđjjis, man vuođđun vuovdi lea.

Norga lea okta máilmmi njunnošiin ovddideamen innovašuvnna ja ođđajurddašeami daid vuođđoávdnasiid geavaheapmái, mat bohtet vuovddis – ja maidda dán áigge gullet sihke huksenávdnasat, bioenergiija ja viidáseappot ovddiduvvon roavaávdnasat nu go mat ligniidna ja sellulosa, mas ráhkadit valjit buktagiid, maid mii beaivválaččat geavahit.

Leat stuorra vejolašvuođat lasihit árvoráhkadeami ain eanet. Vuovdeindustriijas hirssa árvu šaddá logigeardásažžan, go dan ovddidit viidáseappot. Muorra lea dasa lassin ođasmuvvi ávnnas, mii máŋgga oktavuođas sáhttá geavahuvvo petroleumvuđot roavaávdnasiid sajis.

Vuovdedoallu ja vuovdeindustriija lea oassi suddjekeahtes máilmmimárkanis, ja dasa váikkuha máilmmiviidosaš márkana ovdáneapmi. 

Norgga vuovdepolitihkka galgá bidjat vuođu vuovdevalljodagaid nana, guoddevaš hálddašeapmái, mas váldet vuhtii mávssolaš birasárvvuid ja buot šlájaid, mat ellet vuovddis ja meahcis. Biologalaš šláddjiivuođa váldet buoremusat vuhtii dan láhkai, ahte ovttastahttet nana, guoddevaš geavaheami ja suodjaleami. 

Ulbmilin lea lasihit árvoráhkadeami dan bokte, ahte láhčit dilálašvuođaid muorraávdnasa stuorát buvttadeapmái, bioenergiijai ja eará buktagiidda ja bálvalusaide, mat laktásit vuovdái.