Dahkkivuoigatvuođat

Go muddejit dahkkivuoigatvuođaid, de lea mávssolaš fuolahit ahte lea dássedeaddu vuoigatvuođalaččaid beroštumiin oažžut ruđalaš dietnasa iežaset doaimmain ja servodaga ja geavaheddjiid beroštumiin beassat geavahit vuoigŋaduoji ja oažžut kulturárbbi olámuddui.

Dahkkivuoigatvuođat galget sihkkarastit dáiddáriid vuoigatvuođaid ja boahtovejolašvuođaid ja nannet innovašuvnna ja ođđa kultuvrralaš ovdanbuktimiid ovddideami. Dahkkivuoigatvuođat leat muddejuvvon vuoigŋaduodjelágas (miessemánu 12. b. 1961 láhka nr. 2 vuoigŋaduoji dahkkivuoigatvuođaid birra).

Lága vuolggasadjin lea, ahte das gii ráhkada vuoigŋaduoji – feara makkár girjjálašvuođa, diehtaga dahje dáidaga buktaga – lea vuoigatvuohta iežas buktagii. Vai buktaga sáhttá gohčodit vuoigŋaduodjin, de galgá ráhkadeaddji leat dan ovdii áŋgiruššan oktagaslaš ráhkadanbargguin, ja vuoigŋaduojis lea nappo originalitehta gáibádus (verkshøyde). Dahkkivuoigatvuođat bohciidit go vuoigŋaduodji lea ráhkaduvvon. Suodji ii eaktut registrerema.

Dahkkivuoigatvuohta mielddisbuktá dábálaččat vuoigŋaduoji (muitalusa, musihkkabihtá, filmma) ráhkadeaddjái oktovuoigatvuođa ráhkadit lasi gáhppálagaid vuoigŋaduojis (máŋget) ja lágidit gáhppálagaid almmolaččat olámuddui. Dahkkivuoigatvuođat fátmmastit maid nu gohčoduvvon “lagaš vuoigatvuođaid”, dat leat vuoigatvuođat, mat gusket loaiddasteaddji dáiddáriidda, skearrobuvttadeddjiide ja áibmomediafitnodagaide (kringkastingsselskap). Láhka ráddje maiddái oktovuoigatvuođa ja addá njuolggadusaid dan hárrái, makkár geavaheapmi lea lobálaš jearakeahttá vuoigŋaduoji ráhkadeaddjis (omd. priváhta geavahussii) ja makkár geavahus lea lobálaš mávssu vuostá, muhto ovddalgihtii miehtama jearakeahttá. Seammás lágain fuolahit jurddalaš vuoigatvuođain, mat sisdollet vuoigatvuođa bissehit loavkašuhtti geavahusa, ja vuoigatvuođa nama almmuheapmái buriid dábiid mielde.

Váldonjuolggadus: oktovuoigatvuohta ráđđet vuoigŋaduoji badjel

Dahkki ruđalaš beroštumiin fuolahuvvo dan bokte, ahte vuoigŋaduodjelága mielde lea dahkkis oktovuoigatvuohta ráđđet vuoigŋaduojis badjel,

  • vuosttažettiin buktaga máŋgema bokte, mii mearkkaša, ahte vuoigŋaduoji ii dábálaččat oaččo kopieret iige eará láhkai máŋget jos dahkki ii leat dasa miehtan
  • dasto vuoigŋaduoji almmolažžan dahkama bokte, masa gullá
    - juohkit vuoigŋaduoji gáhppálagaid álbmogii, omd. vuovdimiin dahje láigohemiin
    - ovdanbuktit vuoigŋaduoji almmolaččat, omd. lávddis, TV:s dahje eará dulbosiin
    čájehit vuoigŋaduoji gáhppálagaid almmolaččatomd. čájehit daid čájáhusas

 

Dahkki oktovuođa ráddjehusat

Almmolaš áššebáhpárat

Muhtun vuoigŋaduojit eai gáhttejuvvo, danin go dat leat almmolaš áššebáhpárat, maid hárrái lea mávssolaš, ahte dat leat olámuttus vuoigŋaduodjelága hehttekeahttá.

Suodjeáiggi guhkkodat

Láhka ráddje man guhká vuoigŋaduodji suodjaluvvo. Olles EES-guovllus vuoigŋaduodji suodjaluvvo dahkki eallináiggi ja 70 jagi dahkki jápmima maŋŋá. Loaiddasteaddji dáiddáriid ja buvttadeddjiid vuoigatvuođat báddejuvvon jienaide guhkiduvvojedje gieskat 50 jagis 70 jahkái dan rájes, go bádden almmustahttojuvvui dahje dahkkojuvvui almmolažžan. Suodjeáigi eará lagaš vuoigatvuođaid guovdu lea dábálaččat 50 jagi. 

Muhto maiddái suodjaluvvon vuoigŋadujiid hárrái láhka ráddje dahkkiid oktovuoigatvuođa máŋgga láhkai:

Friija geavaheami njuolggadus

Friija geavaheami njuolggadusat suvvet geavahit vuoigŋaduoji dahkki miehtama haga ja mávssekeahttá buhtadusa. Dakkár njuolggadusat gustojit earret eará go:

  • Máŋgejuvvo priváhta geavahussii (buhtaduvvo vuoigatvuođalaččaide buhtadusortnegiin, mii ruhtaduvvo stáhtabušeahta bokte)
  • Dearvvašvuođaásahusat báddejit TV-prográmmaid ja čájehit ássiide
  • Máŋgejit arkiivvaide, girjerájuide je.
  • Máŋgejit doaibmavádjegiid geavahussii
  • Čájehit oahpahusa oktavuođas
  • Siterejit

 

Bággoliseanssat

Bággoliseanssat leat láhkamearrádusat, mat addet lobi geavahit vuoigŋaduoji go geavaheami ovddas máksojuvvo (dahkkis ii vealttakeahttá dárbbaš jearrat miehtama). Dakkár njuolggadusat gustojit ee. go:

  • Báddejit ja luiket doaibmavádjegiidda mávssu haga
  • Čohkkejit čoakkáldagaid (lohkangirjjiid) oahpahusa várás
  • Máŋgejit ja geavahit almmolaš eksámeniin
  • Ovdanbuktet fotográfalaš buktagiid populáradieđalaš ovdanbuktimiin
  • Almmolaččat ovdanbuktet suodjaluvvon jietnabáddemiid

 

Soahpamušliseanssat

Namuhuvvon ráddjennjuolggadusaid lassin leat vuoigŋaduodjelágas maiddái njuolggadusat, mat gusket álkidahtton vuoigatvuođaid čielggadeapmái, nu gohčoduvvon soahpamušliseanssa bokte.

 

Soahpamušliseanssat leat láhkamearrádusat, mat suvvet geavahit vuoigŋaduoji, go lea dahkan soahpamuša organisašuvnnain, maid Kulturdepartemeanta lea dohkkehan ja mii ovddasta stuorra oasi suorggi vuoigatvuođalaččain. Soahpamušliseanssa mearrádusat gustojit ee. go:

  • Máŋge oahpahussii
  • Máŋge almmolaš ja priváhta doaimmain
  • Geavaha vuoigŋaduoji áibmomediain
  • Sádde viidáseappot áibmomedia sáddagiid
  • Geavahat vuoigŋaduoji áibmomedia arkiivvain