Dutkanovttasbargu

Dutkansuorggis lea dađistaga eanet ovttasbargu, mii rasttilda riikkarájáid, ja dađistaga juhkkojuvvojit eanet dutkanresurssat riikkaidgaskasaš gilvoarenain.

Riikkaidgaskasaš dutkanovttasbargu viiddida Norgga oktavuođaid stuorra máhttoovdáneapmái, mii dáhpáhuvvá máilmmi eará osiin, ja dat lea mávssolaš vai mii olahit dutkanpolitihka eará ulbmiliid.

Norga ferte searvat riikkaidgaskasaš ovttasbargui ja dan láhkai sihkkarastit dutkama kvaliteahta ja ođasmuvvama. Nu juogadit maid riskkaid ja goluid go investeret earret eará lossa infrastruktuvrii – ja oažžut alcceseamet máhtu ja teknologiija. Norggas lea maid ovddasvástádus searvat riikkaidgaskasaš máhttoovddideapmái, ja leat mielde čoavdimin oktasaš váttisvuođaid ja hástalusaid.

EU dutkan- ja innovašuvdnaovttasbargu

Ráđđehus áigu lasihit norgga dutkama ja alit oahpu riikkaidgaskasašvuođa, ja ovddidit eanet fágabirrasiid, mat leat riikkaidgaskasaš njunnošis. Eurohpá lea norgga dutkiid mávssolaš  ovttasbargoguovlu, ja EU dutkama rámmaprográmmii searvan lea okta mávssoleamos gaskaomiin, maid bokte láhčit norgga dutkama riikkaidgaskasažžan.

Giđđat 2014 ráđđehus ovddidii strategiija EU dutkan- ja innovašuvdnaovttasbarggu hárrái. Das nannejit ulbmila, man mielde Norga galgá searvat dutkan- ja innovašuvdnaprográmmii Horisont 2020 (2014-2020) sullii 60 proseantta eanet go ovddit rámmaprográmma áigge.

Horisont 2020 – EU dutkama rámmaprográmma

Horisont 2020 olis áigot ovddidit nana, ceavzilis ekonomiija šaddama ja Eurohpá gilvalannávccaid, nu ahte sáhttet ovddidit dutkan- ja innovašuvdnabirrasiid, mat leat máilmmi njunnošis, ja vai nagodit dustet stuorra servodathástalusaid. Norga searvá dutkanovttasbargui ollesárvosaš oassálastin.

EU dutkama rámmaprográmma lea mávssolaš reaidu, go čuovvolit Eurohpá dutkanguovllu (ERA) ásaheami. Norgga aktevrrat leat searvan EU dutkanprográmmaide 1980-logu rájes, ja 1994 rájes Norga lea searvan rámmaprográmmaide seammá dásis EU miellahttoriikkaiguin. EES komitea mearrádusa vuođul miessemánu 16. b. 2014 váldojuvvui dutkama ja innovašuvnna rámmaprográmma áigodahkii 2014–2020, Horisont 2020, mielde EES-soahpamuša oassin. Dan čuovvumuššan Norga searvá ollásit maiddái Horisont 2020:i, ja norgga dutkanásahusat, fitnodagat, dearvvašvuođafitnodagat ja norgga almmolaš suorgi sáhttet oassálastit seammá dásis EU miellahttoriikkaid vástideaddji aktevrraiguin.

Horisont 2020 sisdoallá golbma váldooasi (maid gohčodit čuoldan):

  1. Ereliiggán buorre dutkan: Eurohpá dutkanráđđi, dutkaninfrastruktuvra, mobilitehta ja karriera ovddideapmi Marie Skłodowska-Curie-ortnega olis, boahttevaš ja bohciideaddji teknologiijat
  2. Industriála jođiheapmi: teknologiijat nu mo DGT, nanoteknologiija, bioteknologiija ja gomuvuođas johtin, riskakapitála olámuttos ja doarjja unna ja gaskastuorra fitnodagaide

Dutkan mii laktása stuorra servodathástalusaide, 7 oasseprográmma mat leat dearvvašvuohta ja buorredilli, biebmu/eanandoallu/áhpi/maritiibma, energiija, fievrrideapmi, dálkkádat/biras/valljodagat, servodat ja sihkarvuohta.

Eurohpá dutkanguovlu (ERA)

EU lea ásahan oktasaš Eurohpá dutkanguovllu (ERA, «European Research Area»). ERA guhkes áigodaga ulbmil lea sihkkarastit máhtu ja teknologiija juogadeami ja addit dutkiide vejolašvuođa friija johtit Eurohpá riikkarájáid siste. ERA váldoulbmilat leat:

  • beaktilut ja buorebut bálddalastojuvvon nationála dutkanvuogádagat, ja stuorát gilvu dutkanruđain ovttaskas ERA:i gullevaš riikkas
  • oktasaš dutkanprográmmat (JPI, «Joint Programming Initiatives») ja Eurohpá oktasaš dutkaninfrastruktuvrrat (ESFRI, «European Strategy Forum on Research Infrastructure»)
  • Eurohpá dutkamis ja dutkama jođiheamis galgá leat buoret sohkabealledássádat ja das galgá addit saji nissondutkiide, geain leat attáldagat
  • rahpasut Eurohpá márkan dutkiide, dutkiid mobilitehttii ja dutkiid karrieraide
  • lasihit máhtu sirdima ja dutkanbohtosiid gaskkusteami

Lisboa-traktáhta bokte EU-riikkat leat geatnegahttán iežaset ollašuhttit ERA. ERA:s lea dan lassin mávssolaš sajádat EU ovdáneami strategiijas, Eurohpá 2020:s, man ulbmilin lea ásahit innovašuvdnalihtu. Innovašuvdnalihttu ovddida čielga ulbmiliid ERA ovddideapmái ja ollašuhttimii. Norga oassálastá ERA ovddideapmái ja searvá aktiivvalaččat ERA ovddideami komiteaide ja lávdegottiide. Dasa lassin Norga searvá buot logi oktasaš dutkanprográmmii ja sullii beallái plánejuvvon dutkaninfrastruktuvrraide.

Davviriikkaid dutkanovttasbargu

Davviriikkaid dutkama ja innovašuvnna ovttasbarggus leat guhkes árbevierut ja dan ollašuhttet máŋggaid ásahusaid ja organisašuvnnaid olis. Davviriikkat leat vuoruhan dutkama, ja riikkain áŋgiruššet garrasit ja dollet alla kvaliteahta dutkamis ja innovašuvnnas, go buohtastahttá riikkaidgaskasaččat. Go dan oktavuođas vel oaidnit muđui lagaš oktavuođaid ja Davviriikkaid kultuvrralaš ovttaláganvuođaid, de dat dahká davviriikkalaš dutkanovttasbarggu bivnnuhin, ja ássiidlogu ektui de leat Davviriikkat min stuorámus ovttasbargit dutkansuorggis.