655 miljovnna ruvdno spealloruđain juhkkojuvvon kulturulbmiliidda

Ráđđehus lea odne juohkán oktiibuot 655,1 miljovnna ruvnno Norsk Tipping AS badjelbáhcagis 2016 kulturulbmiliidda. Ruhtajuolludemiin addo 210,1 miljovnna ruvdno Kultuvrralaš skuvlalávkii, 63,7 miljovnna ruvdno kulturviesuide, 180,9 miljovnna ruvdno Friddjafondii, 27,8 miljovnna ruvdno ges addo Musihkkarusttetortnegii.

-Lea hui illudahtti go leat gávdnan saji lasihit doarjaga riikaviidosaš musihkkaorganisašuvnnaide maiddái 2016:s. Lasáhus eaktodáhtolaš kultureallimii nanne kultuvrralaš vuođđomuvrra, dadjá kulturministtar Linda Hofstad Helleland.

Lasihuvvon doarjja riikaviidosaš musihkkaorganisašuvnnaide

Ráđđehus lasiha doarjaga riikaviidosaš musihkkaorganisašuvnnaid doibmii ja aktivitehtaide 2 miljovnnain ruvnnuin. Lasiheapmi boahtá lassin 1,5 miljovnna ruvdnosaš lasáhussii mii juolluduvvui 2015 čavčča. 2016 doarjja, maŋŋel daid lasáhusaid dahká 18 miljovnna ruvnno ja lea Norgga Musihkkaráđđi mii dahká juohkimiid.

Villa Stenersen oažžu 3 miljovnna ruvnno

Kulturdepartemeanttas lea ovddasvástádus Villa Stenersenii Tuengen alléai Oslos. Villa Stenersen lea arkitekturhistorjjálaš muitomearka Norgga árra ođasmahttimis, man arkiteakta Arne Korsmo lea tevdnen. Leat olu hástalusat vistti ja opmodaga divodemiid dáfus.

Eanemus hohpolaš divodandárbbuid ordnemiidda lea dán jagi kulturulbmiliid spealloruđain várrejuvvon 3 miljovnna ruvdno.

Dát addá buoret vuođu boahtte vuorus oažžut sadjái eanet guhkitáigásaš šiehtadusa gaskal Stáhtahuksehusa ja Nationálamusea dán dehálaš kulturmuittu hálddašeami ja geavaheami ektui.

32,3 miljovdna musea- ja arkiivasuorggi ovdánahttindoaimmaide

Musea- ja arkiivasuorggis dáhpáhuvvá viiddis bargu ovdánahttin ja sihkkarastinsuorggis. Ráđđehus lasiha doarjaga 2 miljovnna ruvnnuin 2016:s mii várrejuvvo bargui priváhtaarkiivvaiguin.

57,5 miljovdna girjerájussuorggi ovdánahttindoaimmaide

Álbmotgirjerádjosat leat dehálaš deaivvadanbáikkit árgabeaivvi integreremii. Ollu girjerádjosat fállet giellakafeaid, neahttageavaheami oahpahusa ja almmolaš bálvalusaid, leaksoveahki, je. ovttas eaktodáhtolaččaiguin. Dán barggu lea dehálaš doarjut. Leat maiddái várrejuvvon ruđat čájáhussii Nationálagirjerádjosis norgga almmolašvuođa historjjá birra. 

2,4 miljovdna Bassivádjolusgeinnodaga ordnemii

Bassivádjolusgeinnodat rahppui 1997:s mas merkejuvvui Oslo-Troandima gaskka ja Verdal/Stiklestad - Troandima gaskka. Doaibma bassivádjolusgeinnodagain lea lassánan ja mielddisbuktán dárbbu buoridit merkema ja šiltema.

2016 spealloruđaid juohkin kulturulbmiliidda

 

 Ulbmil

 Submi

Kulturviesut

63 734 000

Friddjafoanda

180 944 000

Musihkkarusttetortnet

27 830 000

Ortnet oastit musihkkačuojanasaid skuvlakorpsaide ja mánáid- ja nuoraidorkeastariidda

15 075 000

Historjjálaš spealuid ortnet

3 355 000

Kultuvrralaš skuvlalávka

210 156 000

Kultuvrralaš skuvlalávkka/Kulturjurdaga rievdadeapmi

6 000 000

Musea- ja arkiivasuorggi prošeakta- ja ovdánahttindoaimmat

32 220 000

Girjerájussuorggi prošeakta- ja ovdánahttinruđat

51 544 000

Čájáhus norgga almmolaš historjjá birra Nationálagirjerádjosis

5 000 000

Villa Stenersen

3 000 000

Bassivádjolusgeinnodat

2 400 000

Lávlunáŋgiruššan

5 146 000

Riikaviidosaš musihkkaorganisašuvnnat

18 000 000

Álbmotakademiijaid riikalihttu

8 222 000

Fullriggeren Sørlandet

7 242 000

Borjjasfanas Statsraad Lehmkuhl

8 013 000

Skuvlaskiipa Christian Radich

7 297 000