Eai leat álkes čovdosat

Suodjalusministtar Ine Eriksen Søreide lea almmustahttán lohkkiidčállosiid máŋgga báikkálaš ja guovlluáviissas ođđajagemánu álggus, maiddái Dagbladetis lei okta oaniduvvon čálus.

Suodjalusministtar Ine Eriksen Søreide lea almmustahttán lohkkiidčállosiid máŋgga báikkálaš ja guovlluáviissas ođđajagemánu álggus, maiddái Dagbladetis lei okta oaniduvvon čálus.

 

Suodjalusdepartemeantta politihkalaš njunuš lea maŋimuš jagiid geavahan ollu návccaid positiiva áššiid ovddideapmái – goasii geahččalan rievdadit duođalašvuođa gova. Dan čuovvumuššan ii leat leamaš doarvái buorre gulahallan mávssolaš čuolbmasurggiid birra, eaige dat leat nappo meannuduvvon doarvái buriin ja rabas vugiin.

 Norgga suodjalusas leat ollu buorit bealit. Aiddo bargguinis geargan ráđđehussii gullá sin oassi dan gudnis. Seammás buot ii doaimma nu bures go galggašii, ja nu mo Stoltenberg-ráđđehus lea ovdanbuktán.

Dán ráđđehusa politihka dovdomearkan galgá leat rabasvuohta, realisma ja guoddevaš čovdosat. Dat eaktuda ahte dovddastit, ahte Suodjalusas leat stuorra hástalusat. Jos čiehkat váttisvuođaid, de eat sáhte čoavdit daid. Ja seammá mávssolaš: Jos eat leat rehálaččat hástalusaid hárrái, de šaddá hui váttisin oažžut luohttámuša dange hárrái, mii lea buorre.

Norgga suodjalusas leat hui ollu buorit bealit. Mis leat ođđaáigásaš dulbosat ja kapasitehtat ja organisašuvnnas lea alla gelbbolašvuohta ja hui čeahpes bargit – militeara ja siviila bargit. Suodjalus lea gearggus birra jándora, olles jagi ja doaimmaha bargguidis alla kvaliteahtain ja dárkilvuođain sihke riikka siste ja riikkaidgaskasaččat. NATO ja ON dihtet, ahte Norga jáhkkimis sáhttá searvat, go dárbbašuvvo, ja mii leat aiddobáliid čájehan, ahte sáhttit doaibmat johtilit: Dušše golmma beaivvi ráhkkananáiggiin doaimmaheimmet fregáhta, mii fievrreda kemihkalaš vearjjuid Syrias.

Muhto mo sáhttit sihkkarastit, ahte Suodjalus sáhttá doaimmahit bargguidis ja ahte Norga lea luohttámuša árvosaš lihtolaš maiddái boahtteáiggis? Galgatgo rievdadit juoidá? Dáidet rievdan dat eavttut, maid vuođul mii plániimet doaimmaid?

Ovddit áigodagas muhtimat mis vásiheimmet Stuorradikkis, ahte lei váttis oažžut doarvái vuđolaš vástádusaid, go jearaheimmet áššiid ráđđehusas, ja mii oaivvildeimmet ahte mearrádusaid dahke máŋgii váilevaš dieđuid vuođul. Danin ráđđehus ii olahange ovttaoaivilvuođa guovtti guhkes áigodaga plána hárrái, maid dat ovddidii. Mun háliidan addit Stuorradiggái ollu eanet dieđuid árvalusaid ja mearrádusaid vuođđun.

Munnje lea hui mávssolaš addit ollislaš gova das, mo dilli lea. Mii politihkkárat, geat dovdat ovddasvástádusa, fertet leat sihkkarat das, ahte mii diehtit mo áššit leat, ja leange danin bivdán departemeantta dahkat vuđolaš čilgehusa suodjalussuorggi dálá dilis. Háliidan oaidnit rehkenastimiid ja árvvoštallamiid. In leat hástaleamen dáistalit áššiin ođđasit, muhto háliidan dovdat dálá dili bures, vai de sáhtán divustit duođalaš boasttuvuođaid ja váilivuođaid, jos dakkárat ležžet.

Suodjalusa bargit dat dihtet gokko gáma goddá, ja mun háliidan ságastallat singuin. Go finan ossodagain, de háliidan oaidnit ođđaáigásaš ja bures áimmahuššon materiálaid, main soalddáhat leat rámis. Háliidan dattetge maid oaidnit dan, mii ii doaimma, ja háliidan gullat manin nu lea.

Leat máŋga ákka dasa, ahte háliidan oaidnit rievttes dili.

Vuosttažettiin danin, ahte ráđđehus galgá mearridit áššiid riekta. Politihkalaš árvvoštallamiidda dárbbašuvvojit dieđut. Dasto galget Stuorradikkis leat buot dieđut, vai dat sáhttá oaivvildit juoidá min árvalusaid hárrái, ja vel goalmmádin galgá álbmogis leat luohttámuš dasa, ahte mii rievttes vugiiguin ollašuhttit servodatdoaimma, maid mii leat sis ožžon. Jos mii rievdadit ja čábbudahttit duohtadili gova, de massit luohttámuša. Ii diehttelasat sáhte buot leat bures olles áigge. Ii giige jáhke šealgu govaide.

Mii eat maid sáhte vuordit ahte Stuorradiggi dahje álbmot ádde maid mii áigut ruhtadit, organiseret ođđasit dahje vuoruhit eará láhkai, jos mii eat vuos ovdanbuvtte makkár dilli albma láhkai lea. 

Rabasvuohta ii leat dušše iehčanas ulbmil. Rabasvuohta lea maid ereliiggán mávssolaš, jos áigu buoridit operatiiva návccaid. Ii sáhte beare hállat «áŋgiris suodjalusas» (innsatsforsvar) čilgekeahttá dađi eanet. «Áŋgiris suodjalusa» áddejit eatnašat dakkár suodjalussan, man buot oasit leat gergosat doaibmat oanehis ráhkkananáiggiin. Nu ii leat – min vuogádagas lea iešguđet dási gearggusvuohta, mas muhtin válljejuvvon oasit leat gergosat oanehis áiggis, eará oasit fas dárbbašit guhkit ráhkkananáiggi. Dat soaitá leat rievttes ja dárbbašlaš ortnet, muhto mii leat ožžon sisdoalu birra menddo unnán dieđuid, nu ahte mii fertet dađistaga árvvoštallat leago gearggusvuohta heivehuvvon áitagiidda ja ovdáneapmái, maid mii oaidnit iežamet birastahtti máilmmis.

Mii leat čeahpit máŋgga suorggis, muhto dárbbašit divustit gova, mii ovdal leat ovddiduvvon. Mii leat ožžon «áŋgiris suodjalusa» mii lea «ollásit ruhtaduvvon» ja «ollásit dássádagas», nu mii leat gullan. Muhto leat máŋga ášši, mat čujuhit dan guvlui, ahte govvádusat eai leat ollislaččat, ja danin mun lean dál bivdán vuđolaš čilgehusa.

«Suodjalusa nuppástuhttin lea ollašuhtton», dan mii leat gullan dávjá maŋimuš jagi. Muhto Suodjalusa ovddabealde, ja erenoamážit Áibmosuodjalusa ovddabealde, leat stuorra ja gáibideaddji hástalusat, danin go mii oažžut ođđa dáistalangirdiid ja rievdadit básastruktuvrra. Mii eat leat nappo geargan nuppástuhttimiin, eatge sáhte ballat mearrádusain, mat orrot unohasat daid dagadettiin, go mii beare diehtit ahte dat leat buorit guhkes áigodagas. Suodjalussuorggis lihkostuvvan eaktuda, ahte mii stivret dan realismmain ja mearálaččat.

Mis leat buorit návccat johtilit searvat riikkaidgaskasaš operašuvnnaide ja ráfi áiggi doaimmaide. Muhto veadjá leat nu, ahte ruovtturiikka suodjalusa vuođđogeađggit eai leat nu nannosat go sávašeimmet.

Mii fertet sihkkarastit, ahte mii ovttas iežamet lihtolaččaiguin nagodit birget áitagiin, jos dakkár čuožžila Norgga territoria vuostá. Mii oaidnit čielga lihkademiid iežamet birrasiin. Šaddet ođđa lihtut ja ođđa vuostálasvuođat, dilli rievdá johtilit. Mii fertet áddet, maid máilmmiviidosaš fámu sirdáseapmi mearkkaša, ja fuolahit alcceseamet jierpmálaš sajádaga. Seammás mii galgat leat nannosat go bákti dan árvo- ja beroštupmesearvevuođas, man oassin mii jo leat. Mii galgat ain leat ustibiiddámet ustibat.

Suodjalusa návccat čađahit mávssoleamos doaimmaidis lea dán ráđđehusa váldovuoruheapmi. Mii háliidat duođalaš operatiiva návccaid, mat leat heivehuvvon dálá áigái ja boahtteáigái. Dat eaktuda ahte realisma, duođalaš dássádat ja guhkes áigodaga nanuvuohta leat mielde stivremin, go mii dahkat mávssolaš mearrádusaid, mat leat min ovddabealde.