Meld. St. 29 (2012-2013)

Boahtteáiggi fuolahus

Sisdollui

1 Láidehus

Govus 1.1 

Govus 1.1

«Fuolahanroassu ii šatta danin go leat nu ollu boarrásat, muhto danin go navdet ahte fuolaheami ii sáhte lágidit eará láhkai go dán áigge.»

Gáldu: Kåre Hagen

Dát dieđáhus galgá leat fuolahansuorggi vejolašvuođaid dieđáhus. Dainna geahččalit ovddimusat addit dearvvašvuođa- ja fuolahanbálvalusaid geavaheddjiide ođđa vejolašvuođaid ieža birget buorebut árgabeaivvis vaikko sis leat buohcuvuođat, váttisvuođat dahje doaibmahehttehusat. Seammás dan vuođul galgá ovddidit fágalaš barggu, sihke sin ovdii, geat eanemusat dárbbašit bákčasiid geahpedeami ja divššu, ja sin ovdii, geat dárbbašit veahki juohke beaivve, olles eallima. Dainna duddjot maiddái oadjebasvuođa dan hárrái, ahte mii sáhttit ođđa ráhkademiin ja ođasmahttimiin ain áŋgiruššat searvevuođa čovdosiid ovdii, maid mii leat huksen iežamet riikii. Eat galgga dušše bealuštit, muhto maiddái ovddidit buorredilistáhta.

1.1 Vejolašvuođat

Dan sadjái ahte oalát fuolastuvvat iežamet máilmmioasi ruđalaš váttisvuođain ja stirdut demográfalaš hástalusaid geažil, mat min ovddabealde leat, de dát dieđáhus áigu geahčadit vejolašvuođaid ja ohcat ođđa vugiid, maiguin čoavdit fuolahanbargguid.

Dan vuođul dieđáhusas leat golbma váldoulbmila:

  • Čohkket dieđuid, ohcat, mobiliseret ja váldit atnui servodaga ollislaš fuolahanresurssaid ođđa vugiiguin.

  • Ovddidit ođđa fuolahanvugiid ođđa teknologiijain, ođđa dieđuiguin, ođđa fágalaš metodaiguin ja dan láhkai ahte rievdadit organiserema ja fysihkalaš rámmaid.

  • Doarjut ja nannet gielddaid dutkan-, innovašuvdna- ja ovddidanbarggu fuolahansuorggis.

1.1.1 Ođđa boarrásiidbuolva

Leahan dieđusge nu, ahte go boarrásiid lohku muhtin jagiid geahčen lassána sakka, de gielddaid dálá fuolahanbálvalusat ožžot eanet doaimmaid ja doaimmaid, mat gáibidit eanet. Muhto lea maid nu, ahte ođđa boarrásiidbuolva eallá guhkit danin go das lea buoret dearvvašvuohta ja sáhttá vásihit boarisvuođa áibbas eará resurssaiguin, go ovddit buolvvat. Ođđa áiggi boarrásiin lea sihke alit oahppu, buoret ruhtadilli, buoret ássandilli ja buoret doaibmanávccat go ovttage eará boarrásiidbuolvvas ovdal. Sii leat maid eanet hárjánan teknologiijai ja háliidit ieža mearridit eanet. Dán dieđáhusas mii geahčadit dárkileappot maid dát resurssat sáhttet mearkkašit boahtteáiggi fuolahandárbbuide ja servodaga oppalaš fuolahannávccaide.

1.1.2 Olles eallingeavli

Maŋimuš 20 jagi lea gielddaid fuolahansuorgi rievdan eanemusat dan dáfus, ahte eanebut vuollái 67-jahkásaččat ožžot bálvalusaid. Fuolahanbálvalusaid olis eai fuolat šat dušše boarrásiid, muhto dain gokčet dán áigge olles eallingeavlli, ja ođđa, nuorat geavaheaddjijoavkkuid čuvvot ođđa resurssat, gáibádusat ja birgenstrategiijat, mat vehážiidda báidnet ja leat mielde ođasmahttimin olles dearvvašvuođa- ja fuolahanbálvalusa.

1.1.3 Ođđaáigásaš oapmahašpolitihkka

Dearvvašvuođa- ja fuolahansuorgái sáhttá šaddat stuorra hástalussan dat, ahte eai leat doarvái eaktodáhtolaš olbmot, geat barget fuolahemiin, ja dearvvašvuođa- ja sosiálabargiid háhkan gáržžes bargomárkanis. Bargofámu ja eaktodáhtolaš fuolahanbargiid váilun boahtteáiggis eaktuda danin čovdosiid, maid vuođul lea álkit ovttastahttit barggu ja fuolaheami, nu ahte oažžut stuorát njuovžilvuođa sihke bargoeallimii ja almmolaš bálvalusfálaldahkii. Dieđáhusas geahčadit dárkileappot mo barggu ja fuolaheami gaskavuođa sáhttá organiseret boahtteáiggi dárbbuid várás, ja mo mii sáhttit fuolahit lagaš oapmahaččain, geat barget lossa fuolahanbargguid, jogo fágalaš doarjagiin ja bagadallamiin, beaiveaktivitehtaid viiddidemiin dahje viidásut duddenfálaldagaiguin. Hagen-lávdegoddi lea NAČ 2011:11 «Innovasjon i omsorg» –čielggadusas ovddidan ođđa ja ođđaáigásaš oapmahašpolitihka, ja Kaasa-lávdegoddi lea NAČ 2011: 17 Når sant skal sies om pårørendeomsorg –čielggadeamis evttohan konkrehta ruhtadoarjjaortnegiid ođđa ortnega. Dán dieđáhusas guorahallat goappáge lávdegotti evttohusaid.

1.1.4 Mielborgárvuohta ja buolvvaid gaskasaš solidaritehta

Nana buorrediliservodaga sáhttá ráhkadit dušše ovttas ássiiguin. Vuođđun ferte leat luohttámuš dan hárrái, ahte olbmot ieža váldet ovddasvástádusa ja oassálastet aktiivvalaččat searvevuhtii, eai dušše almmolaš ortnegiid olis, muhto dan láhkai ahte sii beroštit ja dahket juoidá nuppiideaset ovdii dábálaš eallimis. Dakkár searvanovddasvástádus boahtá oidnosii sihke dan láhkai ahte mii searvat lágiduvvon doaimmaide eaktodáhtolaš servviid, ovttasdoaibmaservviid ja geavaheaddjiorganisašuvnnaid olis, ja dan láhkai ahte mii áŋgiruššat eahpeformála vugiiguin báikkálaš servodagas, soga siste ja sosiála fierpmádagaid olis. Vuođđun lea maid buolvvaid gaskasaš luohttámuš ja solidaritehta. Dán dieđáhusas geahčadit makkár vejolašvuođat leat jos oažžut eaktodáhtolaš organisašuvnnaid searvat bargui, guorahallat eaktodáhtolašvuođa ođđa hámiid ja láhčit dilálašvuođaid eahpeformála fuolaheapmái ođđaáigásaš servodagas.

Servodaga searvevuođačovdosiin eaktudit, ahte olbmot maiddái servet almmolaš bálvalusfálaldaga ráhkadeapmái ja hábmemii, eaige dušše jurddaš ahte sii leat dearvvašvuođa- ja fuolahanbálvalusaid geavaheaddjit. Dan láhkai sii eai dušše searvva čuolmma oasálažžan, muhto leat maiddái mielde čoavdimin dan. Nuppi dáfus go olbmuin lea ovddasvástádus, de šaddet vuordámušat bálvalusfálaldaga kvalitehta ja viidodaga hárrái realisttalaččabut. Vel okta bealli áššis lea, ahte aktiiva searvamiin olmmoš nanne iežas doaibmangelbbolašvuođa dan ektui, ahte máhttá fuolahit alddis ja earáin, nu ahte ii dárbbaš buot guođđit ámmátbargiide. Dat ahte geavaheaddjit ožžot stuorát váikkuhanválddi, mielborgárvuohta ja njuolgadut báikkálaš demokratiija leatge mávssolaš eavttut, vai boahtteáiggi fuolahansearvevuohta ollašuvvá.

Aktiiva ja ealli siviilaservodat ja eaktodáhtolaš organisašuvnnat leat mávssolaččat luohttámuša ja fierpmádaga dáfus ja dat nannejit searvevuođas doaibmama ja buriid searvevuođaortnegiid eavttuid.

1.1.5 Máŋggabealatvuohta ja dásseárvu

Boahtteáiggi servodat lea girját go dálá servodat ja máŋggabealatvuohta galgáge beassat oidnosii fuolahanbálvalusa ollu arenain: aktivitehtafálaldagain, fuolahanásodagain, buhcciidsiiddain dahje iežas ruovttus.

Fuolahansuorggis leat eanaš nissonat, sihke sin gaskkas geat ožžot bálvalusaid ja sin gaskkas geat barget bálvalusaiguin. Albmáid oassi lea dušše badjelaš logi proseantta suorggi jahkebargguin. Dásseárvu orru boahtán guhkkelii bearašfuolahusas go almmolaš dearvvašvuođa- ja fuolahanbálvalusas.

Dásseárvu ja vealaheami garvin leat boahtteáiggi dearvvašvuođa- ja fuolahanbarggu vuođđoárvvut, ja ráđđehus atná dásseárvoperspektiivva dehálažžan dearvvašvuođa- ja fuolahansuorggi ovddideames. Dat mielddisbuktá ahte áigot guorahallat dásseárvvu ollu árvaluvvon doaimmaid olis.

Muhtumiin leat erenoamáš hástalusat, earret eará giela, kultuvrralaš duogáža dahje eallinduogáža geažil. Boahtteáiggi fuolahanbálvalusas ferte váldit vuostá olbmuid oktagaslaččat ja heivehit bálvalusfálaldaga olbmo duogáža ektui, leaš dal sáhka gielas, kultuvrras, oskkus, eallinoainnus dahje agis, sohkabealis, seksuála sojus dahje diagnosas, doaibmanávccaid njiedjamis dahje váttisvuođain. Dan ferte dustet jođihemiin ja buriin etihkalaš geavadiin buot dásiin, lágaiguin ja njuolggadusaiguin ja ruđalaš ja fágalaš vuoruhemiiguin.

1.1.6 Eallin ja dearvvašvuohta

Buorre dearvvašvuohta lea okta mávssoleamos áššiin, vai sáhttá eallit buori eallima. Danin dearvvašvuođa- ja fuolahanbálvalusat laktásit oktii. Fuolahanbálvalusain deattastit, ahte eallimis galgá leat sisdoallu, go ollugat orrot bálvalusa olis birra jándora, máŋggaid mánuid ja jagiid, dahje dárbbašit veahki olles eallima. Fuolahanbálvalusa mávssoleamos bargguide gullá bargat dan ovdii, ahte eallima sáhttá eallit dakkár rámmaid siste, geahčakeahttá buohcuvuhtii ja doaibmahehttehussii.

Fuolahanbálvalusas lea sáhka eallimis ja jápmimis. Mávssoleamos ulbmil ii leat danin dušše buorre dearvvašvuohta, muhto maiddái ieš eallin. Dat geat barget suorggis dovdet eallima eanaš beliid, ja áicet eanaš olbmuid vuođđodárbbuid. Sii galget nagodit ráhkadit rámmaid, maid olis dárbbuin fuolahit ollislaččat, ležžet dal fysihkalaš, sosiála, kultuvrralaš, psykihkalaš dahje eksistentiála dárbbut. Dat gáibida ollu máhtu ja gelbbolašvuođa, mii čatnasa ollu fágasurggiide.

Lea erohus das, ahte oažžu bálvalusaid vai bissu heakkas, ja das ahte oažžu veahki eallima eallimii.

1.1.7 Fuolaheapmi iežas lahka

Eanemus fuolaheapmi ja buoremus fuolaheapmi lágiduvvo olbmo lahka, gos almmolaš dearvvašvuođabálvalusat gullet lagašbirrasii ja barget lagaš ovttasbarggus ieš geavaheddjiin, su bearrašiin ja sosiála fierpmádagain, eaktodáhtolaččaiguin, báikkálaš organisašuvnnaiguin ja fitnodagaiguin. Dat lea fuolahanbálvalusa ovddimus dovdomearka ja mihtilmasvuohta, mii boahtá čielgasepmosit oidnosii ruovttubálvalusa barggus máŋggain duháhiin ruovttuin.

Boahtteáiggi perspektiivvas lea ereliiggán dehálaš, ahte bálvalusat eai organiserejuvvo gáidosii dán lagašvuođas, muhto ahte dat leat ain lávdaduvvon báikkálaš servodagaide ja doalahit lagaš čatnasumiset gielddaide. Dan láhkai fuolahanbálvalusat sáhttet ain hástit olbmuid váldit oasi ovddasvástádusas ja geavahit ávkin návccaid, mat geavaheddjiin alddiset leat ja mat sin birrasis leat.

Go heivehit ássanvisttiid ja birrasiid ja geavahišgoahtit ođđa teknologiija ja ođđa fágalaš metodaid, de olbmot sáhttet birget guhkit áiggi dábálaš eallinbirrasis. Dán dieđáhusas deattastit danin vejolašvuođaide, maid olis:

  • heivehit dálá ássanvisttiid ja birrasiid universála hábmemiin, nu ahte dat heivejit geahčakeahttá olbmo doaibmadássái ja ahkái

  • váldit atnui ođđa buorrediliteknologiija, mainna sáhttet olahit sihke stuorát oadjebasvuođa, birgennávccaid ja eanet dieđuid ja bagadallama

  • deattuhit eanet birgema ja beaivválaš veajuiduhttima

Dieđáhusas eaktuduvvo, ahte gielddain ain boahtteáiggis lea ovddasvástádus gielddaid dearvvašvuođa- ja fuolahanbálvalusain, ja ahte stáhta ja gieldda ovddasvástádusjuohku ii moge rievdaduvvo. Stáhta galgá bargat dan ovdii, ahte báikkálaš ja guovlludási dutkan-, innovašuvdna- ja ovddidanbargu oažžu buriid rámmaeavttuid.

1.2 Innovašuvdna

Fuolahanbálvalusas dahket innovašuvdna- ja ovddidanbarggu vuosttažettiin gielddain ja muhtin báikkálaš birrasiin. Dáinna dieđáhusain háliidit danin movttiidahttit ja hástit gielddaid bargat innovašuvdnabarggu fuolahansuorggis. Seammás das árvaluvvo ahte geahčadit makkár vugiiguin stáhta sáhttá nannet fuolahansuorggi innovašuvdnanávccaid gielddaid ollislaš innovašuvdnabarggu oassin.

Fuolahanbálvalusat leat meastá goalmmádas gieldda buot doaimmain ja daid innovašuvdnadárbbuid ferte guorahallat oktanis olles gieldasuorggi dárbbuiguin. Gielddaid dearvvašvuođa- ja fuolahansuorggis galget bargat innovašuvnnain guovtti áksá mielde. Ceaggut bargui servet spesialistadearvvašvuođabálvalusa ja gieldda dearvvašvuođa- ja fuolahanbálvalusa iešguđet hálddašandásit, nu mo oaidnit ovttasdoaibmanođastusas. Láskut innovašuvdnabargguin barget gieldda doaibmasurggiid gaskkain, surggiid rájáid rastá ja gielddas hálddašeaddjin ja gielddas báikkálaš servodahkan.

Innovašuvdna ii mearkkaš buoremus geavada ohcama, muhto dan olis ohcet baicce dan, mii sáhttá leat buoret geavat boahtteáiggis. Doaba eaktuda rievdadeami ja gearggusvuođa váldit riskkaid. Innovašuvdnadoahpaga sáhttá govvidit dan láhkai, ahte dadjat ahte innovašuvdna lea (Jensen ja earát 2008, Digmann ja earát 2012):

  • oahpes dahje ođđa diehtu, mii lea ovttastahttojuvvon ođđa vugiin dahje geavahuvvon ođđa oktavuođas

  • jurdagat, maid vuođul ráhkaduvvo buoret geavat, mii bohciidahttá stuorát árvvu

  • áŋgiris, roahkkadis ja geahččaleaddji vuohki

  • guottut bargguid ektui – kultuvra

  • proseassa, man bohtosa ii dovdda ovddalgihtii

Innovašuvnnain olahit juoidá ođđa. Ferte rahpat boahtteáiggi ja viiddidit doaibmanmuni dan bokte ahte identifiseret máŋga luotta, čalmmustahttit molssaeavttuid ja ohcat ođđa luottaid ja čovdosiid.

Gieldasuorggis leat nana mohtorat, mat ovddidit innovašuvnna. Báikkálaš demokratiija lea máŋgga oktavuođas leamaš ođđaráhkadeami ja báikkálaš servodaga ovddideami vuođđogeađgin. Áiggiid čađa gielddat leat ásahan seastinbáŋkkuid, energiijafitnodagaid, huksen geainnuid, jođihan feargaoktavuođaid ja fuolahan čáziin. Maiddái buorredilisuorggis leat gielddat máŋgii leamaš njunnošis ovddideamen ođđa ortnegiid, dávjá lagaš ovttasbarggus báikkálaš servviiguin ja áššiid njunušnissoniiguin ja -albmáiguin. Politihkalaš válggat ja gilvu politihkalaš jođiheames, njunnošat geat háliidit ovddidit áššiid, čeahpes fágabargit ja ealli báikkálaš servodat, mas leat aktiiva ássit, geavaheaddjit, organisašuvnnat ja priváhta ealáhusat, leat ain gielddaid innovašuvnna ja ovddideami mohtorin.

Boahtteáiggi fuolaheapmi eaktuda ahte stáhta ja gielda ovttasbarget, bargit ja jođiheaddjit ovttasbarget, ja ahte bálvalusaid bargit, geavaheaddjit ja oapmahaččat ovttasbarget. Ođđa jurddašeapmi ja innovašuvdna eaktuda, ahte mii oaidnit bargiid mielbargin ja resursan. Jos bargit eai ane rievdadusaid mávssolažžan, dat hárve lihkostuvvet. Innovašuvdna, maid álbmoga válljen ovddasteaddjit ja bargit ovddidit, sáhttá čoavdit ollu boahtteáiggi fuolahanhástalusain. Okta ovdamearka das lea Fredricia-modealla (gč. 5. kapihttala).

Boahtteáiggi bálvalusain ferte deattastit innovašuvnna ja gelbbolašvuođa. Ráđđehus oaidná dán jođiheddjiid ovddasvástádussan ja ávžžuha gielddaid váldit mielde innovašuvnna ja gelbbolašvuođa sierra fáddán dearvvašvuođa- ja fuolahansuorggi plánaide, gieldda ollislaš plánenbarggu oassin.

Boahtteáiggis bohciidit hástalusat, maid geažil mii fertet ráhkkanahttit gielddaid, nu ahte dat sáhttet buorebut bargat vuogádatlaš ođđaráhkademiin ja innovašuvnnain. Dat eaktuda ahte mii diehtit eanet innovašuvnna, metodamáhtu ja innovašuvdnajođiheami birra, ja ahte mis leat návccat ja dáhttu bargat rájáid rastá, váldit politihkalaš riskkaid, luoitit mielbargiid luovusin ja fátmmastit prosessii ássiid, geavaheddjiid ja organisašuvnnaid aktiivvalaččabut ja njuolga. Gielddaid innovašuvdnabarggus deattastit maid viidásut ealáhusaid ja dutkanbirrasiid ovttasbarggu.

Mii eat čoavdde buorrediliservodaga hástalusaid seastimiin. Mii fertet baicce ovddidit iežamet daid ektui. Dán dieđáhusas mii čájehit eará vugiid lasihit beavttu, go árbevirolaš seastinpolitihka ja márkanjurddašeami. Mii deattastit dakkár almmolaš hálddašeami ovddideami, mii nanne máŋggabealatvuođa ja mii johttáha ollu návccaid, mat báikkálaš servodagas leat, ja mas áŋgiruššet ovttasdoaibmama ovdii, mii vuođđuduvvá luohttámuššii dan sadjái go byrokráhtalaš kontrollii, ja mii dohkkeha ja váldá atnui fágamáhtu ja -vásáhusaid, ja man olis ovttasbarget fágarájáid ja hálddašandásiid rastá. Dakkár ođđa hálddašanpolitihkka (Andersen ja earát 2012) eaktuda ahte mii nannet demokráhtalaš stivrema sihke buot dásiid politihkalaš jođihemiin ja njuolggo geavaheaddjiváikkuhemiin ja ássiid searvamiin, ja dan láhkai ahte áŋgireappot ovddidit osolaščovdosiid sihke siviilaservodagain ja ealáhusaiguin.

1.2.1 Ovttasdoaibmanođastus ođđa jurddašeami vuođđun

Ovttasdoaibmanođastusain (samhandlingsreformen) ráđđehus háliida sihkkarastit nana, ollislaš ja oktilaš bálvalusfálaldaga, mas leat buorre kvaliteahtta ja mii lea heivehuvvon geavaheaddjái. Dan olis deattuhit nannoseappot dearvvašvuođaovddideami ja buohcuvuođa hehttema, návccaiduhttima (habiliterema) ja veajuiduhttima, geavaheddjiid váikkuhanvejolašvuođaid lasiheami, dálkkodanjođu ja gielddaid ja buohcceviesuid geatnegahtti ovttasbargošiehtadusaid.

Ovttasdoaibmanođastus lea ođastus, mii čájeha man guvlui galgat rievdadit gieldasuorggi sisdoalu ja organiserema. Ođasmahttima ulbmilin lea sihkkarastit buorebut bálddalastojuvvon dearvvašvuođa- ja fuolahanbálvalusaid ja áŋgireappot hehttet ja geahpedit buohcuvuođaid. Ráđđehus háliida dustet demográfalaš, servodatlaš ja dearvvasvuhtii guoskevaš hástalusaid, ja deattasta danin ođasmahttima ja innovašuvnna olles gieldasuorggi dearvvašvuođa- ja fuolahanbálvalusas. Ovttasdoaibmanođastus lea máŋgga láhkai maiddái gieldaođastus.

Okta váldoulbmil lea ovddidit ođđa gieldarolla, mii mielddisbuktá ahte gielddat buorebut go dán áigge nagodit deavdit áigumušaid buohcuvuođa hehttema ektui ja áŋgireappot dálkkodit buohcuvuođa álgomuttuin. Danin áigot doarjut divššohasaid ieš birgema (egenmestring), áŋgireappot bargat buohcuvuođaid hehttemiin ja dearvvašvuođa ovddidemiin ja dakkár fálaldagaid ovdii, maid lea álkit olahit (lavterskeltilbud). Dat gáibida ođđa bargo- ja ovttasbargohámiid, ođđa bálvalussisdoalu ja ođđa vugiid čoavdit bargguid. Muhtun dálá bálvalusat galget sirdojuvvot lagabui ássiid, ja galget ovddidit ođđa gielddafálaldagaid, maid ožžot sihke ovdal buohcceviesus orruma, dan sajis ja buohcciviesus orruma maŋŋá. Ásahuvvon ruđalaš insentiivvaiguin galget ovddidit buori bargočovdosa, nu ahte divššohasat ožžot daid vuođul buriid fálaldagaid, mat leat goluid dáfus beaktilat. Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta ja KS leat vuolláičállán Nationála rámmasoahpamuša, mii guoská dearvvašvuođa- ja fuolahussuorggi ovddasdoaibmamii, ja mainna sihkkarastet ođastusa buori ollašuvvama.

Ođastusa vuosttaš jagi vásáhusat čájehit ahte gielddat ja spesialistadearvvašvuođabálvalus leat beassan bures johtui. Bargu, man olis ráhkadit ovttasbargosoahpamušaid, láhčet dilálašvuođaid fáhkkaveahki jándorfálaldagaide gielddain, ja dat ahte gielddat vuostáiváldet eanet divššohasaid, mat leat geargan buohcceviesuin, čájeha ahte sihke gielddat ja spesialistadearvvašvuođabálvalus leat johttáhan proseassa, man olis buoridit dearvvašvuođa- ja fuolahanbálvalusa iešguđet dásiid ovttasdoaibmama. Ovttasdoaibmanođastus orru váikkuhan dasa, ahte dearvvašvuođa- ja fuolahanbálvalusaid ovddidanbargu lea vuolgán ođđa guvlui.

Vai mii nagodit joatkit ja buoridit ovttasdoaibmanođastusa, de fertet fuomášit ođđa, boahtteáigái heivvolaš vugiid, maiguin lágidit gielddaid dearvvašvuođa- ja fuolahanbálvalusa sisdoalu, organiserema ja návccaid geavaheami. Bálvalusain galget eanet go ovdal deattuhit aktiiva fuolaheami, ovddalgihtii eastadeami ja veajuiduhttima, ja hástalit geavahišgoahtit ođđa teknologiija ja ođđa bargovugiid. Nu celkojuvvo maid NAČ 2011: 11 Innovasjon i omsorg –evttohusain, ja dán dieđáhusa vuođđun leat seammá vuođđoáššit, go ovttasdoaibmanođastusasge.

1.2.2 Fuolahanbálvalusa hástalusat

Dan moatti guorahallamis, mat leat dahkkojuvvon fuolahanbálvalusaid doaimma birra, vuohttá bures ahte daid nannoseamos beallin leat dálkkodeami ja dikšuma vuođđodoaimmat. Bálvalusat bohtet dattetge geavahussii maŋŋit eaige daid olis leat nu čeahpit bargat ovddalgihtii eastademiin, hárjehahttimiin, veajuidahttimiin, eaige fysihkalaš, sosiála ja kultuvrralaš doaimmaiguin. Ollu čujuha maid dan guvlui, ahte dakkár dilli lea állanan eanet dan guvlui maŋimuš jagiid.

Dán dieđáhusas leat válljen čalmmustahttit fuolahanbálvalusa muhtun heajos beliid, ja geahčadit sáhtášiigo daid buoridit ođđa lahkonanvugiiguin ja čovdosiiguin.

Seammás dieđáhusa duogážin leat hástalusat, mat leat čilgejuvvon sihke St.dieđáhusas nr. 25 (2005–2006) boahtteáiggi fuolahanhástalusaid birra ja Hagen-lávdegotti čielggadusas NAČ 2011: 11 Innovasjon i omsorg:

  • eanet nuorat geavaheaddjit

  • eanet boarrásat geat dárbbašit veahki

  • eai leat doarvái eaktodáhtolaš fuolahanbargit

  • eai leat doarvái dearvvašvuođa- ja sosiálabargit

  • váilevaš ovttasdoaibman ja medisiinnalaš čuovvuleapmi

  • váilot aktivitehtat ja psykososiála dárbbuid gokčan

  • bargiid, bálvalusaid fálliid, divššohasaid ja geavaheddjiid márkan lea šaddan riikkaidgaskasažžan

Dan oktavuođas eat sáhte maid leat válddekeahttá vuhtii máilmmiekonomiija stuorra eahpesihkarvuođa, ja dan ahte ollu Eurohpá guovlluin leat ollugat bargguheapmin ja ruđalaš váttisvuođain. Dakkár dilis eat galgga ásahit fuolahanbálvalusa buot osiid rievdatmeahttumin, muhto sihkkarastit doarvái njuovžilis vuogádaga, man sáhttá heivehit ođđa dillái dađistaga go dan ovddidit.

Nu mo Hagen-lávdegoddi namuha, de čáhket dáid hástalusaide sihke váttisvuođat ja vejolašvuođat. Dán dieđáhusas mii deattastit vejolašvuođaid.

1.3 Duogáš ja vuolggasadji

St.dieđáhusas nr. 7 (2008–2009) Et nyskapende og bærekraftig Norge, ráđđehus válljii dearvvašvuođa- ja fuolahanbálvalusa suorgin, man olis áigot erenoamážit áŋgiruššat innovašuvnna ja ođasmahttima ovdii, ja ásahii Hagen-lávdegotti, mii geigii árvalusas NAČ 2011: 11 Innovasjon i omsorg geasset 2011. Guorahallan lea bohciidahttán ollu beroštumi ja dan leat dorjon viidát dábálaš juohkásemiid rájáid rastá. Muhtun surggiin leat maid čielgasit mášoheamit, earret eará dan ektui, ahte fuolahanbálvalusaid galggašii rievdadit nu ahte dain buorebut deattuhit buorrediliteknologiija ja veajuiduhttima, ja dan ektui ahte gielddat dárbbašit ođđa gaskaomiid innovašuvdnabargui.

Hagen-lávdegoddi

Dán dieđáhusa váldovuođđun lea Hagen-lávdegotti guorahallan ja viiddis ja valjis gulaskuddancealkámušat, maid oaččuimet gulaskuddama oktavuođas. Dieđáhusa vuođul galgá hábmet gielddaid fuolahanbálvalusaid politihka, mii faŋuha boahtteáigái, sárgestit perspektiivvaid ja leat mielde hábmemin fuolahansuorgái ođđa čovdosiid, maiguin dustejit fuolahansuorggi stuorra demográfalaš hástalusaid daid logijagiid, mat bohtet 2025 rájes. Hagen-lávdegotti guorahallama vuođđun lea «aktiiva vuorrasiidpolitihkka, rájáid rasttildeaddji politihkka daid olbmuid ovdii, geain leat ráddjejuvvon doaibmanávccat ja ođđaáigásaš politihkka oapmahaččaid guovdu». Dat lea lávdegotti viđa váldoevttohusa vuođđun:

  • Lagaš fuolahus – Nubbi ovttasdoaibmanođastus

  • Ođđa lanjat – Boahtteáiggi ásodatčovdosat ja lagašbiras

  • Teknoplána – Fuolaheami teknologiijadoarjja

  • Gielddaid innovašuvdnaprográmma

  • Fuolaheapmi ealáhussan ja eksportan

Fuolahanbálvalusat fátmmastit dán áigge eallima buot áigodagaid ja bálvalusaid geavaheaddjit gullet buot ahkejoavkkuide, mat dárbbašit ollu sierra lágan ásodatfálaldagaid čovdosiid, bálvalusfálaldagaid ja fágalaš lahkonanvugiid. Ovttasdoaibmanođastus nanne máŋggabealatvuođa ja dan olis addet gielddaide ođđa doaimmaid ja ođđa vejolašvuođaid.

Kaasa-lávdegotti

Dieđáhusas deattastit searvevuođačovdosiid nannema ja nannejitge nappo gieldda bálvalusaid ja siviilaservodaga gaskasaš ovttasdoaibmama ja addet bearraša ja báikkálaš servodaga eaktodáhtolaš návccaide buriid ja movttiidahtti rámmaeavttuid. Ođđaáigásaš oapmahašpolitihka hábmema dáfus dieđáhus čuovvu Kaasa-lávdegotti gieđahallama: NAČ 2011: 17 Når sant skal sies om pårørendeomsorg. Kaasa-lávdegoddi árvala golbma váldorievdadusa:

  • Viiddidit dikšunruhtaortnega.

  • Ásahit ođđa nannosut gieldda fuolahandoarjaga, mii boahtá dálá veahkkedoarjaga ja fuolahanbálkká sadjái.

  • Lágas nannejuvvon oapmahašdoarjja ja doaimmat, main atnet árvvus ja fátmmastit oapmahaččaid ja main sihkkarastet bálvalusaid kvalitehta.

Buorrediliteknologiija

Barggadettiinis buorrediliteknologiija ovdii departemeanta lea ráhkadahttán fágaraportta dan birra mo ollašuhttit buorrediliteknologiija gielddaid dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusain jagi 2030 rádjái (Dearvvašvuođadirektoráhtta 2012). Raporta lea maid dán dieđáhusa vuođđun. Dearvvašvuođadirektoráhtta ávžžuha dan oktavuođas álggahit nationála áŋgiruššama buorrediliteknologiija ovdii Buorrediliteknologiija innovašuvdnaprográmman (2013–2020).

Vejolašvuođat, maid diehto- ja gulahallanteknologiija (DGT) addá dearvvašvuođa- ja fuolahansuorgái, leat gieđahallojuvvon maiddái St.dieđáhusas (2012–2013) Digital agenda for Norge – IKT for vekst og verdiskaping, ja dat leat maid oktavuođas St.dieđáhusain 9 (2012–2013) Én innbygger – én journal.

Kvaliteahtta

Ráđđehus lea ovdal ovddidan St.dieđ. 10 (2012–2013) God kvalitet – trygge tjenester, om kvalitet og pasientsikkerhet i helse- og omsorgstjenesten, man ulbmilin lea earret eará buorebut geavaheaddjái heivehuvvon dearvvašvuođa- ja sosiálafálaldat, aktiivvalaččabu divššohas- ja geavaheaddjirolla, ođđa dálkkodanvugiid vuogádatlabbo geahččaleapmi ja buoret kvaliteahtta máhtu ja innovašuvnna bokte.

Soahpamuš KS:in

Ráđđehus ja KS leat vuolláičállán soahpamuša gielddaid dearvvašvuođa- ja fuolahanbálvalusaid kvaliteahta ovddideami hárrái 2012–2015. Oasálaččat leat dan oktavuođas ovtta oaivilis earret eará dan hárrái, ahte galget ovddidit ođđaráhkadeami ja ođđa jurddašeami gielddaid dearvvašvuođa- ja fuolahanbálvalusas, ja dan olis erenoamážit johttáhit eanet mielborgárovddasvástádusa ja searvama, árra muttu áŋgiruššama, ovddalgihtii eastadeami, veajuiduhttima ja ođđa teknologiija geavaheami.

Čujuhuvvo dasa, ahte gielddain leat hástalusat sihke dan dáfus ahte álbmoga ahkečohkiidus rievdá ja nuorat geavaheaddjijoavkkuid dáfus, main leat eará dárbbut ja preferánssat. Daid hástalusaid ferte čoavdit dan láhkai, ahte geavahit ollislaš návccaid nu beaktilit go vejolaš, ja ođđaráhkademiin:

«Oasálaččat áigot sihkkarastit nana bálvalusaid boahtteáigái dutkamiin, innovašuvnnain ja čovdosiiguin, mat ovddidit kvaliteahta buot lađđasiin. Oasálaččat leat ovtta oaivilis dan hárrái, ahte dearvvašvuođa- ja fuolahanbálvalusaid innovašuvdnabarggu galgá dahkat gielddaid ollislaš innovašuvdnabarggu oassin.
Oasálaččat áigot ovttas:
  • movttiidahttit innovašuvdnabargui sihke nationála, guovllu ja báikkálaš dásis, surggiid rájáid rastá, ja ovttasbarggus ealáhusaiguin, organisašuvnnaiguin ja siviila servodagain

  • ovttasbarggus ovddidit gielddaid innovašuvdnabarggu infrastruktuvrra

  • geavahit gielddaid plánavuogádaga vejolašvuođaid ođđa jurddašeapmái, nuppástuhttimii ja ođđa bargovugiid čađaheapmái

  • ollašuhttit čovdosiid, maid vehkiin geavaheaddjit, geat nu háliidit, sáhttet ássat ruovttus nu guhká go vejolaš

  • ovddidit ođđa ássanvugiid ja ásodatčovdosiid, earret eará ođđa ovttasbargoprošeavttaiguin

  • ovddidit buorrediliteknologiija geavaheami, earret eará oahpahusain, gelbbolašvuođain ja organisašuvnna ovddidemiin

  • bargat boahtteáigái heivehuvvon eaktodáhtolašvuođapolitihka ovdii

  • bargat politihka ovdii, mii doarju oapmahaččaid, geat barget fuolahemiin, ja mii láhčá dilálašvuođaid eaktodáhtolaš fuolaheapmái»

Gielddaid innovašuvdna

Buohtalagaid Dearvvašvuođa- ja fuolahandepartemeantta dieđáhusbargguin lea Gielda- ja guovlodepartemeanta ráhkadan gielddaid innovašuvdnastrategiija, mainna movttiidahttet olles gieldasuorggi innovašuvdnabargui. Dán dieđáhusa ferte oaidnit oktavuođas strategiijain Nye vegar til framtidas velferd, ja oppalaš gieldapolitihkalaš gaskaomiiguin, maiguin ovddidit gielddaid innovašuvnna.

Helseogomsorg21

Dearvvašvuođa- ja fuolahandepartemeanta galgá ásahit gulahallanforuma, man olis dearvvašvuođa- ja fuolahanbálvalusat, akademiija, ealáhusat ja ámmátorganisašuvnnat sáhttet gulahallat. Forum galgá 2013 áigge buktit oainnuid ja árvalusaid, maid vuođul ráhkadit dearvvašvuođa- ja fuolahansuorgái viiddis ja oppalaš dutkan- ja innovašuvdnastrategiija, HelseOmsorg21. Strategiija vuođul áŋgiruššagohtet ulbmillaččat ja ollislaččat dearvvašvuođa ja fuolaheami dutkama, ovddideami ja innovašuvnna ovdii nationála dásis.

Dearvvašvuođasuorggi innovašuvdna

Dieđáhusa vuođđun lea maid dat, ahte Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta lea ovttas Ealáhus- ja gávpedepartemeanttain áŋgiruššan logi jagi (2007–2017) dearvvašvuođa- ja fuolahansuorggi innovašuvnna ja kommersialiserema ovdii, mii dahkkojuvvo dárbbuid ja dutkama vuođul. Leat áŋgiruššan DGT ja medisiinnalaš teknihkalaš rusttegiid innovašuvnna ovdii, almmolaš háhkamiid innovašuvnna ovdii ja innovašuvnnaid ovdii, mat gusket stuorra servodathástalusaide nu movt kronalaš dávddaide, boarrásut álbmoga oasi lassáneapmái ja bálvalusdásiid buoret ovttasdoaibmamii.

Áŋgiruššama mávssolaš aktevrrat leat guovlluid dearvvašvuođafitnodagat, InnoMed, Innovasjon Norge, Norgga dutkanráđđi ja Dearvvašvuođadirektoráhtta. Oasálaččat leat vuolláičállán nationála ovttasbargošiehtadusa ja doaibmaplána. KS maid searvá ovttasbargui. Áŋgiruššama olis nannejit dearvvašvuođasuorggi almmolaš dutkan ja ovddidansoahpamušaid ortnega (ADO) ja doaimmaid, maiguin movttiidahttet lágidit arenaid ja sajiid, main leverandevraindustriija, dearvvašvuođasuorgi ja gaskaoapmeapparáhtta gulahallet.

Innovašuvdna deattuhuvvo riikkaidgaskasaččat

Almmolaš suorggi innovašuvdna deattuhuvvo dál sihke Davviriikkaid ja Eurohpá riikkaidgaskasaš forumiin, earret eará EU, OECD, ON ja WHO olis. Dakkár ovdáneami váldoákkat leat earret eará demográfalaš ja ekonomiija hástalusat, mat mis leat (Unece 2012).

Dán barggu mávssoleamos fáttáide gullet A society for all ages ja Active ageing and solidarity between generations. Hábmejuvvo ođđa govva vuorrasut ássiin ja sin rollas bargoeallimis, servodagas ja kulturdoaimmain. Mávssolaš fáttát leat searvan, searvadahttin, ieš birgen ja sorjjasmeahttunvuohta. Ahkevealaheami vuostálastin ja luohttámuša ásaheapmi nuorabuid ja boarrásabbuid gaskii leat mávssolaš doaibmagaskaoamit, maiguin ovddidit vuorrasiidpolitihka mii guoská buot buolvvaid ja mii váikkuha buot servodatsurggiide.

Buori fuolahanbálvalusa gávcci vuođđojurdaga

Dearvvašvuođa- ja fuolahandepartemeanta ja Pensjonistforbundet, Kirkens Bymisjon, KS, Norsk Sykepleierforbund, Fagforbundet, Fellesorganisasjonen for barnevernspedagoger, sosionomer og vernepleiere čálle ja almmustahtte giđđat 2012 gávcci vuođđojurdaga, maidda buorit fuolahanbálvalusat vuođđuduvvet.

Fuolahanbálvalusain:

  • vuođđun lea ollislaš olmmošoaidnu

  • vuođđun lea mielmearrideapmi, gudnejahttin ja olmmošvuohta

  • heivehit bálvalusaid geavaheddjiid oktagaslaš dárbbuide

  • atnet árvvus oapmahaččaid ja fuolahit sis

  • barget gelbbolaš jođiheaddjit ja bargit

  • deattuhit dearvvašvuođa ovddideaddji ja buohcuvuođa eastadeaddji doaimmaid

  • leat njuovžilat, einnostahttit ja fállet buohtalastojuvvon ja ollislaš bálvalusaid

  • sáhttá oahppat, leat innovatiiva ja ráhkadit juoidá ođđa

Gávcci vuođđojurdaga leat maid dán dieđáhusa vuođđun.

"Áššemeannudeapmái/ovdasiidui"