Meld. St. 37 (2020–2021)

Sámi giella, kultuvra ja servodateallin— Ealli sámi báikkálaš servodagaid ealáhusvuođđu

Sisdollui

1 Álgu

Nu mo boahtá ovdan Granavolden-julggaštusas, de áigu ráđđehus láhčit dilálašvuođaid ealli báikkálaš servodagaide ja ahtanuššamii miehtá Norgga. Dát stuorradiggedieđáhus, man fáddán lea ealli sámi báikkálaš servodagaid ealáhusvuođđu dán jagi stuorradiggedieđáhusa, čuovvula dan čuoggá julggaštusas.

Telemarksforskinga Regional analyse for Samisk område 2020 čájeha ahte olmmošlohku sámi guovlluin lea njiedjan maŋimus logi jagi. Eretfárren ja veahkadatnjiedjan dáin guovlluin lea okta dain stuorámus áitagiin sámegielaide, sámi kultuvrii ja sámi eallinvuohkái.

Árjjalaš ealáhuseallin, mas hutkáivuohta, luovvanfápmu ja máhttu leat čoavddafáktorat, lea dehálaš eaktun eallinnávccalaš sámi servodagaide. Go sámi servodagat ožžot eanet vejolašvuođaid, de lea maid vejolaš gáhttet ja ovddidit sámegielaid ja sámi kultuvrra. Seammás mii fertet geavahit resurssaid dakkár guoddevaš vuogi mielde mii láhčá vuođu gánnáhahtti bargosajiide.

Go láhčá dilálašvuođaid dasa ahte sámi servodagaid álbmogis lea vejolašvuohta háhkat oahpu ja gelbbolašvuođa doppe gos sii orrot, earret eará lávdaduvvon dahje heivehuvvon fálaldagaid bokte, de ii livččii dárbu fárret oahpu gazzat. Seammás lea dehálaš láhčit dilálašvuođaid dasa ahte dat sámi nuorain, geat válljejit fárret ruovttoluotta ruovttugildii maŋŋá oahpu gazzama, leat buorit bargovejolašvuođat.

Ráđđehusas lea ovttas gielddaiguin, fylkkagielddaiguin ja Sámedikkiin oktasaš ovddasvástádus das ahte gávdnat čovdosiid mat sáhttet váikkuhit ássan- ja sajáiduvvanmillii ja ođđa ealáhusdoaimmaide sámi guovlluin. Dát dieđáhus válddaha muhtun hástalusaid mat dain gielddain leat main lea sámi álbmot, go sii áigot láhčit dilálašvuođaid ođđa ealáhusdoaimmaide. Maiddái čujuhuvvo buriid ovdamearkkaide main ođđa ealáhusat leat váikkuhan ahtanuššamii ja eanet ássangeasuheapmái.

Dáinna dieđáhusain válddaha ráđđehus sámi guovlluid ealáhusvuođu, čilge ealáhuspolitihkalaš váikkuhangaskaomiid mat sáhtášedje leat guoskevaččat sámi guovlluid ealáhusovdáneapmái ja geahčada lagabui guđe eavttut fertejit leat ollašuhttojuvvon mat movttiidahttet bargosadjeovddideami ja ássangeasuheami. Buori ealáhusovdáneapmái sámi guovlluin lea mearrideaddjin ahte maiddái dáin guovlluin lea guoskevaš gelbbolašvuohta buriin kvalitehta.

Solberg ráđđehus lea maŋimus jagiid geigen davveguovlodieđáhusa, guovlodieđáhusa ja nammadan guokte lávdegotti mat leat geahčadan guovlluid hástalusaid ja ealáhuseallima mearkkašumi ealli ja guoddevaš báikkálaš servodagaide.1 Seammás lea Ungdommens distriktspanel addán ráđđehussii rávvagiid maid berrešii dahkat vai doaresbealit doibmet buorrin ja geasuheaddji báikin bargamii ja ássamii. Panela logi nuora ovddastedje juohkehaš iežas fylkka ja sii ovddidedje evttohusaideaset 2021 giđa. Ráđđehus ovddida dál maid golbma guovlopolitihkalaš strategiija guovlluid ahtanuššanfámolaš smávvagávpogiid ja čoahkkebáikkiid birra, riddo-Norgga ealáhusovdáneami birra ja várre- ja siseatnan-Norgga ealáhusovdáneami birra. Buot dat fátmmastit sámi servodagaid ja gusket daidda.

Dát dieđáhus lea goalmmát dieđáhus ráiddus boahtteáiggediđolaš dieđáhusain Stuorradiggái sámi giela, kultuvrra ja servodateallima birra. Ráđđehus bidjá ovdan dakkár dieđáhusaid juohke jagi, muhto dieđáhusa fáttát molsašuddet jagis jahkái. Dain lea dattetge dat oktasaš ahte Sámedikki jahkeraporta lea bistevaš mielddus, ja ahte Sámedikki árvvoštallamat bohtet ovdan ieš dieđáhusteavsttas. Sámediggi lea leamaš mielde dieđáhusa hábmemin. Earret eará leat dollojuvvon máŋga čoahkkima barggu oktavuođas ja Sámediggi lea ožžon ovddeš álgodivodusaid. Sámedikki árvalusat ja mearkkašumit leat muhtumassii gođđojuvvon dieđáhustekstii ja muhtumassii biddjojuvvon sierra vuollekapihtalin.

1.1 Bajimus mihtut ja rámmat

Granavolden-julggaštusas lea ráđđehus dovddahan iežas váldovuoruhemiid boahttevaš jagiid sámepolitihkkii. Ráđđehus áigu várjalit Sámedikki ja Sámedikki ja ráđđehusa gaskasaš konsultašuvdnaortnega. Viidáseappot áigu ráđđehus ovddidit sámi ealáhuseallima, dás maiddái dan mátkeealáhusa mii čatnasa sámi kultuvrii ja árbevirolaš sámi ealáhusaide. Ráđđehus lea dál ovttas Sámedikkiin čuovvuleamen NAČ 2016: 18 Váibmogiela.

1.1.1 Alvvalaš guovlopolitihkka sámi guovlluid várás mii maiddái duste ealáhuseallima dárbbuid

Ráđđehus háliida ealli báikkálaš servodagaid ja ahtanuššama olles riikkas. Nana, máŋggabealat ja gilvofámolaš ealáhuseallin lea áibbas dehálaš dasa ahte bisuhit buori čálgodási buot osiin riikkas. Árjjalaš ealáhus- ja barggolašvuođapolitihkka ovttas alvvalaš guovlopolitihkain lea vuođđun ássamii maiddái sámi guovlluin. Dat mii lea deháleamos ealli báikkálaš servodagaide olles Norggas, lea dakkár ealáhuseallin mii bisuha ja ásaha ođđa gánnáhahtti bargosajiid. Daid rámmaeavttuin mat gusket oppalaččat doaresbeliide, lea maid mearkkašupmi árvoháhkamii ja ealáhuseallima ovddideapmái sámi ássanguovlluin.

Ráđđehusas lea boahtteáiggediđolaš ealáhuspolitihkka, mii láhčá dilálašvuođaid árvoháhkamii ja ahtanuššamii priváhta suorggis ja ealáhuseallima nuppástuhttimii. Govda ealáhusčoahkkádus ja eanet máŋggabealat bargosajit addet buori vuođu nuppástuhttimii ja eanet árvoháhkamii. Ráđđehusa bargo-, ealáhus- ja vearropolitihkka addá olbmuide barggu ja fitnodagaide vejolašvuođa ahtanuššat ja ásahit boahtteáiggi bargguid.

Ráđđehus áigu ain láhčit dilálašvuođaid dasa ahte mii sáhttit ávkkástallat daid rikkes luondduresurssaiguin mat addet vuođu doaimmaide, innovašuvdnii ja positiiva ovdáneapmái miehtá riikka. Dáid resurssaid ferte geavahit guoddevaš vuogi mielde ja vihkkedallojuvvot eará beroštusaid ektui ásahan dihtii gánnáhahtti bargosajiid. Danne bidjá ráđđehus ovdan golbma regionálapolitihkalaš strategiija, mat buorebut earuhit dálá guovlopolitihka.

Smávvagávpotstrategiija galgá váikkuhit dasa ahte nannet smávvagávpogiid geasuheaddji fápmoguovddážin regiovnnas. Strategiija bokte háliida ráđđehus dahkat smávvagávpogiid eanet geasuheaddjin, seammás go dat leat buorebut ráhkkanan veahkehit ja ovttasbargat lagas guovllugielddaiguin. Nu ovttastahttá ge strategiija sihke guovlo- ja regionálapolitihka, gávpotpolitihka ja guoddevašvuođageatnegasvuođaid. Dat guoská maiddái sámi guovlluid smávvagávpogiidda ja čoahkkebáikkiide, gos galgá leat geasuheaddji ássat.

Strategiijat rittu ja vári ja siseatnama várás galget leat mielde láhčimin dakkár ealáhusovdáneapmái mii buorebut vuhtiiváldá regionála erohusaid gaskal rittu, vári ja siseatnama.

Strategiijat ovdandollet ahte ráđđehusa ealáhuspolitihka mihttu lea sihkkarastit ealáhuseallimii dakkár rámmaeavttuid mat movttiidahttet ahtanuššamii ja ovdáneapmái. Ealáhuspolitihkka galgá vuođđuduvvot govda váikkuhangaskaomiide mat ovddidit innovašuvnna ja ođđahutkama, ja mat dorjot buoremus prošeavttaid buot surggiid rastá. Smávva ja gaska sturrosaš fitnodagat leat dehálaččat barggolašvuhtii ja árvoháhkamii buot osiin riikkas – maiddái sámi guovlluin.

Máhttu ja dutkan bidjet vuođu dakkár ođđa bargguide stuorra árvoháhkamiin, mat sáhttet doarjut guoddevaš čálgoservodaga. Dakkár oahppoásahusaiguin go Davvi Universitehtain, UiT Norgga árktalaš universitehtain ja Sámi allaskuvllain leat sámi guovllut bures ráhkkanan dasa ahte láhčit dilálašvuođaid dakkár ohppui mii duste boahttevaš gealbodárbbuid.

Ealáhusovdáneapmi erenoamážit Guovlo-Norggas, sorjá earret eará buori infrastruktuvrras. Danne áigu ráđđehus joatkit nana áŋgiruššama kommunikašuvnnain ja johtalusain miehtá riikka. Sihkkarastin dihtii ealli sámi báikkálaš servodagaid lea maiddái digitaliseremis ja ođđa teknologiijas čoavddarolla. Ovdamearkka dihtii lea ráđđehus áigodaga 2022–2033 nationála fievrrádusplánas vuoruhan máŋga stuorra geaidnoprošeavtta main lea mearkkašupmi Nordlándda ja Romssa ja Finnmárkku sámi servodagaide, gč. Meld. St. 20 (2020–2021) Nasjonal transportplan 2022–2033 ja máinnašumi kapihttalis 7.3.1.

Sámi servodagaid ealáhusstruktuvrra mihtilmassan leat smávva ealáhusdoaimmaheaddjit, smávva bargomárkanat ja stuorra gaskkat. Ráđđehus áigu sihkkarastit buriid oppalaš rámmaeavttuid ja dakkár vearrovuogádaga mii lea heivehuvvon smávva ja gaska sturrosaš fitnodagaide. Hálddahuslaš ja byrokráhtalaš álkideamit ja digitaliseren galgá dahkat álkibun álggahit, nuppástuhttit, ođasmahttit ja doaimmahit smávva ja gaska sturrosaš fitnodagaid. Dát doaibmabijut bohtet maiddái sámi servodagaide buorrin.

Mearrádusain ja politihkas gieldda ja regionála dásis lea hui stuorra mearkkašupmi dasa man muddui sámi giella, kultuvra, ealáhusat ja servodateallin sáhttá ovdánit buriin lágiin. Fylkkagielddain lea erenoamáš ovddasvástádus regionála ovdáneamis go geahččá viidát. Árjjalaš áŋgiruššan maiddái regionála doaimmaheddjiid bealis lea mearrideaddjin dasa ahte sámi servodagat bissot ja ovdánit geasuheaddji báikin gos olbmot háliidit ássat.

Vuođđoealáhusat leat dehálaččat stuorra osiide sámi guovlluin, ja dat leat vuođđun barggolašvuhtii ja ássamii dáin guovlluin. Vuođđoealáhusat leat maid hui dehálaš giella- ja kulturguoddit. Rikkes sámegiella vuođđoealáhusain duođašta man dehálaččat dát ealáhusat ain leat ja leat leamaš guhkás maŋás áiggis. Duodjeárbevierut ja biebmokultuvra leat maid lávga čadnojuvvon vuođđoealáhusaid doaimmaheapmái.

Ráđđehussii lea dehálaš ovddidit positiiva ovdáneami iešguđetlágan ealáhusain. Ealáhusat mat gullet bálvalussii, huksehussii ja ráhkadussii, logistihkkii/fievrrádussii ja industriijii, leat boahtteáiggis dehálaččat ássamii sámi servodagain.

1.1.2 Kultuvrralaš norpmat ja árvvut – sámi fidnohutkama ofelaččat

Sámegieldoaba birgejupmi, maid dárogillii sáhttá jorgalit «å klare seg/berges», čilge sámi kultuvrra dehálaš árvvu ja eallinfilosofiija. Birgejupmi čujuha agibeaiperspektiiva jurdagii, luonddu iežas ođasmahttima návccaide, mearálašvuhtii gierdoekonomiijii. Dat čujuha sámiid luondduvuđot eallinvuohkái, mas birgennávccas lea sáhka ávkkástallamis mehciin ja luondduin nu ahte birge. Birgejupmi lea maid dehálaš vuođđu sámi máŋggahommái, mas sii iešguđet jagiáiggiid doaimmahit boazodoalu, smávvadállodoalu ja guolásteami lotnolasat čoaggimiin, bivdduin ja dujiin. Birgejumis lea lagasvuohta ávkkástallamii ođasmuvvi luondduriggodagaiguin (meahcceávkkástallan), mas lea leamaš stuorra mearkkašupmi dállodollui, muhto mat maiddái leat geavahuvvon vuovdima várás háhkan dihtii reaidoruđa.2

Raporttas Guovdageaidnu – Offelaš Sámis – Kautokeino veiviseren i Sápmi čujuhuvvo dasa ahte birgejupmi ja sámiid árbevirolaš máŋggahommá lea dehálaš vuođđun fidnohutkamii sámi guovlluin, muhto ahte dat maiddái sáhttá hehttet sámi ealáhuseallima ovdáneami.3 Birgejupmi ja máŋggahommát dagaha ahte iehčanas ealáhusdoaimmaheaddji ii leat nu rašši rievdamiid ektui. Jus šattaš dárbu dasa, de lea álki gávdnat ođđa čovdosiid ja nuppástuhttit doaimma. Olbmos lea dalle maiddái nana persovnnalaš beroštupmi ja gullevašvuohta iežas fitnodahkii ja bargui. Nuppe dáfus sáhttá mearálašvuohta ja dakkár jurddašanvuohki ahte mus lea doarvái dasa ahte birgen, in ge dárbbaš eanet, hehttet olbmo smiehttamis ovdáneami ja ahtanuššama, dahje dat sáhttá hehttet iehčanas ealáhusdoaimmaheaddji nuppástuhttimis doaimma oasseáiggis ollesáigái.

Nuppástuhttinbarggus Guovdageainnus lea boahtán ovdan ahte sámi guovlluid gielddain lea dehálaš rolla das ahte veahkehit daid ealáhusdoaimmaheddjiid geat háliidit ovdáneami, muhto geain eai leat resurssat ieža čađahit ovddidanbarggu. Dehálaš lea ahte ealáhusdoaimmaheaddjit ožžot oktavuođa gielddaid ja fylkkagielddaid doarjjaapparáhtain. Seammás ferte árvvusatnit dakkár ovddidanbarggu ja bidjat sámi kultuvrra vuođđun, mas birgejupmi ja máŋggahommá leat dehálaččat.

1.1.3 ON guoddevašvuođamihtut

ON guoddevašvuođamihtut leat máilmmi oktasaš bargoplána geafivuođa jávkadeami, erohusaid vuosttaldeami ja dálkkádatrievdamiid bisseheami várás ovdal jagi 2030. Guoddevašvuođamihtuid guovddáš prinsihppa lea ahte ii ovttage galgga olgguštit. Ráđđehus lea mearridan ahte guoddevašvuođamihtut galget leat politihkalaš váldovuohkin dasa ahte dustet min áiggi stuorámus nationála ja máilmmiviidosaš hástalusaid. ON-gulahallandoaibma almmuhii guoddevašvuođamihtuid sámegillii golggotmánu 25. b. 2020 Romssas.

Oktiibuot leat 17 guoddevašvuođamihtu oktan vuollásaš oassemihtuiguin máŋgga suorggis. Dan barggus mii lea ealhusvuođu várás sámi báikkálaš servodagain, leat máŋga oassemihtu áigeguovdilat. Guoddevašvuođa perspektiiva lea čađahuvvon dakkár lágain go Finnmárkkulágas ja boazodoallolágas, ja ođđa plána- ja huksenlága ja mearraresursalága evttohusas. Álggahuvvon leat maid máŋga konkrehta doaibmabiju ja ásahuvvon leat máŋga váikkuhangaskaoapmeortnega, earret eará Sámedikki ja Innovašuvdna Norgga bušeahtain mat čuovvulit máŋga guoddevašvuođa mihtu.

Guoddevašvuođaperspektiiva lea gođđojuvvon dakkár lágaide go Finnmárkoláhkii ja boazodoalloláhkii, ja ođđa plána- ja huksenlága ja mearraresursalága evttohusaide.

Guoddevašvuođadoaba ásahuvvui almmolaččat jagi 1987 raporttas Our Common Future, maiddái gohčoduvvon Brundtland-raportan. Raporta čilge guoddevašvuođa dakkár ovdáneapmin mii duste dálá buolvva dárbbuid almmá dan haga ahte geahpedit boahttevaš buolvvaid vejolašvuođaid duhtadit sin dárbbuid. Guoddevaš ovddideapmi geavahuvvui maid ulbmilin Agenda 21 nammasaš doaibmaplánas maid ON konferánsa birrasa ja ovddideami birra mearridii Rio de Janeiros Brasilas geassemánus 1992.

Guoddevašvuođadoahpagii gullá maiddái ekologalaš, ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš dimenšuvdna. Muhtun prinsihpat mat dávjá leat mielde dakkár oktavuođain mas guoddevašvuođadoaba geavahuvvo, lea ovddalgihtiivárrugasvuođaprinsihppa ja riskaárvvoštallamat, luondduvuhtiiváldima fuolaheapmi, álbmotlaš oassálastin mearrádusproseassaide, biologalaš šláddjiivuođagáhtten, vuoiggalašvuohta buolvvaid gaskkas, máilmmiviidosaš perspektiiva, geatnegasvuohta geavahit minsttargeavada (beste practice), ii galgga mihkkege humánakapitála dahje luonddukapitála massojuvvot, joatkevaš buorideapmi ja dárbu buori plánemii.

Sámediggi oaivvilda ahte birgejumi doahpagis lea lagas čatnaseapmi guoddevašvuođadoahpagii. Sámediggi oaivvilda ahte sámi guovlluid ealáhusovddideami vuolggasadjin ferte leat guoddevašvuođadoaba ja birgejupmi go áŋgiruššá ealáhusaiguin mat geavahit resurssaid dakkár vugiin mii boahtá boahttevaš buolvvaide buorrin. Dakkár jurdda go agibeaiperspektiiva, luonddu ieš ođasmuvvi nákca, mearálašvuohta ja gierdoekonomiija berre Sámedikki oainnu mielde geavahuvvot dehálaš prinsihppan ođđa ealáhusdoaimmaid plánemis ja ásaheamis.

Sámediggi lea hábmemin sámi guoddevašvuođaportála. Áigumuš dáinna portálain lea háhkat ja gaskkustit máhtu ja dieđuid ON guoddevašvuođamihtuid birra sámi perspektiivvas. Sámedikki mielas berre árvvoštallat ásahit rádjarasttideaddji jurddabáji dálkkádatrievdamiid ja vuoiggalaš ovddideami birra Sámis.4

Sámediggi háliida geahččat ON guoddevašvuođamihtuid ON álgoálbmotvuoigatvuođaid julggaštusa oktavuođas. Sámedikki oainnu mielde leat ON álgoálbmotvuoigatvuođaid julggaštusas ja ON guoddevašvuođamihtuin ollu oktasaš mihttomearit, ja dat dorjot goabbatbeallásaččat.5 Sámediggi oaivvilda ovdamearkka dihtii ahte lea váttis juksat dan prinsihpa ahte ii oktage galgga olgguštuvvot (Leaving no one behind), mii lea okta guoddevašvuođamihtuid váldoprinsihpain. Viidáseappot oaivvilda Sámediggi ahte álgoálbmogiid, mat leat máilmmi rašimus joavkkut, ferte vuoruhit guoddevašvuođamihtuid čuovvuleamis. Sámediggi čujuha dasa ahte birrasa, dálkkádaga, biologalaš šláddjiivuođa ja ekovuogádagaid rievdamis lea mearkkašupmi sámiid vuoigatvuhtii beassat ieža ovddidit ja gáhttet gielaset, kultuvrraset ja eallinvuogiset, maid maiddái Sámedikki oainnu mielde ON álgoálbmotjulggaštus ja ON guoddevašvuođamihtut dorjot.

1.1.4 Sámepolitihka nationála ja riikkaidgaskasaš rámmat

Norga lea ratifiseren ON siviila ja politihkalaš vuoigatvuođakonvenšuvnna artihkkala 27 ja ILO-konvenšuvnna nr. 169 álgoálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra iehčanas stáhtain. Danne lea Norga geatnegahttojuvvon fuolahit sámi kulturdoaimmaheami materiála vuođu, ja gáhttet boazodoalu ja eará sámi ealáhusaid. ON álgoálbmotvuoigatvuođaid julggaštus ii leat álbmotrievttálaččat čadni, muhto bidjá vástideaddji politihkalaš geatnegasvuođaid sámiid ektui álgoálbmogin. Sámediggái ja sámi beroštusaid eará ovddasteddjiide galgá sihkkarastojuvvot oassálastin ja váikkuhanfápmu go meannuduvvojit dakkár áššit mat gusket dán kulturdoaimmaheapmái.

Álgoálbmogiid vuoigatvuohta beassat konsulterejuvvot dakkár gažaldagain main sáhttá leat njuolgga mearkkašupmi sidjiide, čuovvu ILO-konvenšuvnnas nr. 169 álgoálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra iehčanas stáhtain, maid Norga ratifiserii jagi 1990. ON olmmošvuoigatvuođalávdegoddi lea maid dulkon ahte konsultašuvdnageatnegasvuohta čuovvu ON siviila ja politihkalaš vuoigatvuođakonvenšuvnna artihkkalis 27. Geatnegasvuohta lea dál čađahuvvon Norgga rievttis jagi 2005 mannosaš Stáhta eiseválddiid ja Sámedikki gaskasaš konsultašuvdnaprosedyraid bokte.

Guovvamánus 2021 ovddidii ráđđehus evttohusa Stuorradiggái lága bokte mearridit njuolggadusaid konsultašuvnnaid birra sámelágas, gč. Prop. 86 L (2020–2021) Endringer i sameloven mv. (konsultasjoner). Stuorradiggi mearridii láhkarievdadusaid geassemánu 3. b. 2021 ja dat galget doaibmagoahtit suoidnemánu 1. b. 2021. Njuolggadusat galget láhčit diliid beaktileabbo ja buoret konsultašuvnnaide gaskal almmolaš eiseválddiid ja Sámedikki dahje eará áššáiguoski sámi beroštusaid.

Sámelága hágu ja dan ovdabargguid vuođul lea Sámediggi jagi 1989 ásaheami rájes ožžon eanet ja eanet váikkuhanfámu áššiide mat gusket sámi álbmogii. Maŋimusat jagi 2019 oaččui Sámediggi ođđa bušeahttaortnegiin eanet friijavuođa ieš vuoruhit jahkásaš bušeahttarámmaid. Eanaš oassi Sámedikki vuođđojuolludusas juolluduvvo dál Gielda- ja ođasmahttindepartemeantta kap. 560, poasttas 50 Sámi giella, kultuvra ja servodateallin. Váikkuhangaskaomiid bokte earret eará kultuvrra, giela, ealáhusaid ja oahpahusa várás, váikkuha Sámediggi ahtanuššamii ja ovddideapmái iešguđet báikkálaš servodagain, maiddái dain servodagain mat árbevirolaččat eai adnojuvvo sámi guovlun.

1.1.5 Dálkkádatrievdamat – ođđa eavttut ja hástalusat ealáhusovddideapmái sámi guovlluin

Raporta mii váldá ovdan dan máhtu mii mis lea dálkkádatrievdamiid váikkuhusaid birra Norggas, lea geahčadan sámi kultuvrra ja ealáhusdoaimmaheami heiveheami ja raššivuođa dálkkádatrievdamiid ektui.6 Raporta čájeha ahte dat sámit Norggas geat oassálastet árbevirolaš luondduvuđot ealáhusdoaimmaide, vásihit ahte dálkkádatrievdamat rievdadit sin doaimma vuođu. Dálkkádatrievdamat sáhttet váikkuhusa bokte sámiid ealáhusdoaimmaid luondduresursavuđđui, raššudit sámi kultuvrra. Dál jo oaidnit ahte dálkkádatrievdamiin leat stuorra váikkuhusat boazodollui, geahča kap. 4.1.6 máinnašumi.

Dálkkádatrievdamat sáhttet eanedit buvttadanmuni ja vuolggahit ođđa vejolašvuođaid sámi guovlluid eanadollui go šaddanáigodat guhku ja temperatuvra goargŋu. Eanadoallu lea álo geahččalan heivehit iežas buoremus lági mielde dálke- ja dálkkádatmolsašumiide. Norggas sáhttá dálkkádatrievdan addit ođđa buvttadanvejolašvuođaid, muhto rievdamiid čuovvu maid eanet eahpesihkarvuohta.7 Gittiid dávjjit liegganeapmi ja jiekŋun dálvet, stáđismeahttun šaddandilit ja hástalusat beassamis gittiide stáđismeahttun eanadiliid geažil, buvttihit hástalusaid boanddaide maiddái sámi guovlluin.

Dálkkádatrievdamiin leat maid váikkuhusat guolástussii. Dálkkádaga rievdan ja lieggasat mearra váikkuha guliid boahtimii gátteguvlui ja guoli johtinminstarii. Dat mielddisbuktá ođđa vejolašvuođaid – muhto maiddái ođđa hástalusaid árbevirolaš doaimmaide.

Juolgenohta

1.

Dieđ. St. 9 (2020–2021) NAČ 2020: 15 Dieđ. St. 5 (2019–2020) NAČ 2020: 12

2.

Meahcci – et grunnlag for identitet, kultur og birgejupmi – Sámedikki bargojoavkku raporta meahci birra (guovvamánnu 2016).

3.

Guovdageaidnu – Offelaš Sámis – Kautokeino veiviseren i Sápmi Ođđa ovddidan- ja servodatanalysa 08.05.2019

4.

Sápmi lea sámiid namahus sámiid historjjálaš ássanguovllus. Guovllus eai leat formála ráját, muhto dábálaš lea váldit mielde Davvi-Norgga, Trøndelága ja muhtun guovlluid máttabealde Trøndelága, nu go Trollheimena ja Femundsmark-guovlluid. Olggobealde Norgga adnojuvvojit Guoládat Ruoššas, Lappi Suomas ja Norrlánda Ruoŧas gullat Sápmái, (Sápmi – Store norske leksikon)

5.

UNDRIP (2020)

6.

Aall, C. ja earát (2019)

7.

Dieđ. St. 9 (2020–2021)

"Áššemeannudeapmái/ovdasiidui"