4.4 2030 rádjai galgá olahuvvot mearkkašáhtti lassáneapmi nuorain ja rávisolbmuin geain lea gelbbolašvuohta, earret eará teknihkalaš ja fidnofágalaš gelbbolašvuohta, mii lea relevánta sihke barggu oažžumii, ávddalaš bargui ja fidnohutkkálašvuhtii.

8. Oahpu ja gelbbolaš bargofámu fidnen (gč. máinnašumi kapihttaliin 8.1.1, 8.1.3, 8.3.1, 8.3.1. 8.3.2 ja 8.3.3)

• Lávdaduvvon struktuvra alit oahpu várás.

• Giellaovttasbargu gaskal Sámi allaskuvlla, UiT – Norgga árktalaš universitehta ja Nord universitehta ja sámi giellaguovddážiid.

• Strategiija lávdaduvvon ja heivehahtti oahpu várás fágaskuvllain, allaskuvllain ja universitehtain.

• Strategiija alit fidnofágalaš oahpu várás (fágaskuvlaoahppu).

• Nationála gealbopolitihkalaš strategiija.

• Kompetansepluss Arbeid – Sámi áŋgiruššan.

• Evttohus addit stuorát vejolašvuođa fállat gáiddusoahpahusa.

• Guokte stáhtalaš joatkkaskuvlla (Kárášjogas ja Guovdageainnus).

• Joatkkadási gáiddusoahpahus ja giellačoagganeamit sámi ohppiid várás Åarjelsaemien Vierhtiesåafoe/Sørsamisk Kunnskapspark nammasaš ásahusas.

• Regionála gealbosearvevuohta dahje -fora mas fylkkagielddat leat ásahan ovttasbarggu mas leat mielde bargoeallima bealit, NAV, gielddat, stáhtahálddašeaddji ja nationála ja regionála gealbo- ja oahppofállit.

• Čielggadit digitála gealbovuogádaga eallinguhkkosaš oahppamii.

• Fitnodaga siskkáldas oahpahus.

• Gealbopilohtat (2020–2022).

• Karrierarávven.

7.1 2030 rádjai galgá sihkkarastojuvvot ahte buohkain leat luohtehahtti ja ođđaáigásaš energiijabálvalusat olámuttos, mat eai leat badjelmeare divrasat.

4.1 Boazodoallu (gč. máinnašumi kapihttalis 4.1.1)

• Bieggafámu konsešuvdnaproseassaid buorre báikkálaš ja regionála hálddašeapmi.

• Energiijarusttegiid huksen ja eará lágan huksemat mat gáibidit areálasisabahkkemiid boazodoalloguovlluide, árvvoštallojuvvojit stáhta geatnegasvuođaid ektui sámiide álgoálbmogin.

7.3.4 Dálkkádatnuppástusat ja eambbo vahátvuloš infrastruktuvra

• Dulve- ja uđasvahágiid eastadanbargu sihkkarastin dihtii energiijaháhkama.

7.2.3 Digitála vuođđogeađggi nannen

• Nannejuvvon ekom bokte ožžot erenoamážit váravuloš gielddat earret eará golmma jándora liigerávnnji go elrávdnji jávká guhká.

6.5 Persovdnavástesaš váikkuhangaskaoamit

• Viidáseappot bisuhit Finnmárkku ja Davvi-Romssa doaibmabidjoavádaga.

• Geahpeduvvon persovdnavearru.

• Sihkkut elfápmodivada dállodoaluid ja almmolaš hálddašeami várás.

• Oahppoloanaid geahpedeapmi.

7.2 Ovttasbargu ovddideami várás (gč. máinnašumi kapihttaliin 7.2.1, 7.2.2, 7.2.3)

• Sámedikki ja fylkkagielddaid gaskasaš ovttasbargošiehtadusat.

• Regionála searvevuođat main lea mihttu movttiidahttit ealáhusovddideapmái.

• Regionála davviguovlofora.

• Oassálastin Interreg Aurorai, oassái Aurora Sápmi (EU-prográmmain okta mii lea regionála viidodatlaš ovttasbarggu várás áigodahkii 2021–2027).

• Sámi ovttasbargu riikarájáid rastá.

8.6 2020 rádjai galgá nuoraid lohku mat eai leat barggus eai ge oahpus, njiedjat mearkkašáhtti olu.

8.4 Nuorra eallin olggobealde (gč. máinnašumi kapihttalis 8.4.1)

• Čađahanođastus.

• Álggahit barggu viidásat ovddidahttin dihtii ja geavahan dihtii gameriid gealbbu geat leat bargoeallima olggobealde, ja lágidit sidjiide oktavuođaid fitnodagaide mat dárbbašit digitála gelbbolašvuođa.

8.9 2030 rádjai hábmet ja johtui bidjat politihka mii ovddida guoddevaš turistaealáhusa mii háhká bargosajiid ja ovddida báikkálaš kultuvrra ja buktagiid.

4.4 Sámi giella ja kultuvra vuođđun ealáhusovddideapmái (gč. máinnašumi kapihttalis 4.4.2 Sámi kultuvra mátkeealáhusa vuođđun)

• Strategiija kultuvrra ja mátkeealáhusa várás – Norga geasuheaddji kulturmátkegeahčin.

• Innovašuvdna Norgga nationála mátkeealáhusstrategiija.

• Vahca – ovttasbargoprošeakta gaskal Sámedikki ja Romssa suohkana.

• Johtit – sámi vásáhusfitnodagaid fierpmádat.

9.1 Ovdánahttit luohtehahtti, guoddevaš ja nanu infrastruktuvrra mas lea buorre kvalitehta, maiddái regionála ja rájiidrasttildeaddji infrastruktuvrra, doarjun dihte ekonomalaš ovdáneami ja eallinárvvu mii ii leat badjelmeare divrras ja lea olámuttos buohkaide.

4.5 Digitaliseren ja teknologiija – ođđa vejolašvuođat ahtanuššamii ja árvoháhkamii (gč. máinnašumi kapihttaliin 4.5.1 ja 4.5.1)

• Mihttun ahte galgá leat uhcimusat 100 Mbit/s viežžanleaktu ja uhcimusat 10 Mbit/s sáddenleaktu buot Norgga bearragottiin ja doaimmain ovdal jagi 2025 loahpa.

• 5G huksen.

• Joatkit stáhta doarjagiid govdabáddehuksemiidda doaresbeliin.

• Digitála vuođđovuogádagaid ovddideapmi sámegillii.

6.4 Gáiddusbargama láhčin addá gealbobargosajiid

• Rahpat vejolašvuođaid eambbo sáhttet čađahit barggu vaikko gos riikkas eai ge bargoaddi kantuvrrain.

• Láhčit dasa ahte stáhtabargit sáhttet gullat báikkálaš kantuvrraide mas leat eará stáhtabargit dahje priváhtadoaimmaheaddjit.

7.2.3 Digitála vuođđogeađggi nannen

• Doarjagiiguin veahkehit hukset govdabátti dakkár guovlluide main ii leat gávppálaš vuođđu.

9.2 Ovddidit searvadahtti ja guoddevaš industrialiserema ja ealáhusovdánahttima. 2030 rádjai galget industriijas leat mearkkašahtti eambbo bargosajit ja alit bruttonationálabuvtta iešguđetge riikkaid dili hárrái, ja unnimusat ovdánan riikkain galgá dát duppalastojuvvot.

4.3.2 Mearradoallu

• Fuolahit sámi beroštusaid dakkár áššiin main plánejuvvo ásahit akvakulturrusttegiid, vai daidda sáhttá sihkkarastit ovttasdoaibmama vejolaš ođđa geavaheami oktavuođas.

7. Láhčin ealáhusovddideapmái (gč. máinnašumi kapihttaliin 7.1.1 og 7.1.3)

• Konsultašuvnnat Sámedikkiin ja eará sámi beroštusaiguin.

• Nannet almmolaš plánagelbbolašvuođa.

5. Váikkuhangaskaoamit ealáhusovddideapmái sámi servodagain (gč. máinnašumi kapihttaliin 5.1, 5.1.2, 5.2.3)

• Máhttovuođđu ealáhusa, innovašuvdna- ja dutkandoaimma birra 25 válljejuvvon gielddas, maid Dutkanráđđi, Innovašuvdna Norga ja Sámediggi leat hábmen.

• Lasihit riikkalaš dutkanbirrasiid mat barget sámi gullevaš fáttáiguin.

• Váikkuhangaskaoapmedoaimmaheddjiid rolla ja ovttasbargu ovddidan dihtii sámi ealáhusaid. Ásahuvvon lea áššedovdiid joavku.

• N2 – ovttasbargu viđjeláhkiid ovddideami oktavuođas.

• SkatteFUNN-ortnega geavaheapmi.

11.1 2030 rádjái galget buorit ja oadjebas ásodagat ja vuođđobálvalusat mat eai leat badjelmeare divrasat leat olámuttos buohkaide, ja dilálašvuođat šlummaguovlluin galgá buoriduvvot.

6.1 Buorre lea eallit sámi guovlluin

• Gielda- ja ođasmahttindepartemeanta lea gohččon Viessobáŋkku fuolahit ahte vejolašvuohta geavahit guovlopolitihkalaš vuhtiiváldimiid loatnaaddimis galgá šaddat eambbo oahpis olbmuide ja maiddái dat mo ortnet doaibmá.

• Viessobáŋkku váikkuhangaskaoamit geavahuvvojit buoremusat go gielddain lea aktiivvalaš viessopolitihkka.

11.2 2030 rádjai galget dorvvolaš ja guoddevaš johtolatvuogádagat leat olámuttos buohkaide, eai ge leat badjelmeare divrasat, ja buoridit sihkarvuođa geaidnojohtolagas, erenoamážit kollektiivasáhtu bokte, ja erenomážit galget hearkkes olbmuid dárbbut fuolahuvvot, nu go nissonolbmuid, mánáid, doaimmashehttejuvvon olbmuid ja vuorrasiid dárbbut.

7.3 Infrastruktuvrra huksen (gč. máinnašumi kapihttaliin 7.3.1, 7.3.2 ja 7.3.3)

• Nationála fievrrádusplánas 2022–2033 vuoruhuvvojit:

  • Ođđa R6 huksen gaskii Megården- Murgosvuodna Nordlánddas.

  • Ođđa geainnu huksen E10/rv. 85 Dielddanuorri-Gollevuonbahta-Langvassbukt (Hålogalánddageaidnu) Nordlánddas ja Romssas ja Finnmárkkus.

  • Ruđat uđassihkkarastinprográmmii E45Ávžžis Álttá ja Guovdageainnu gaskkas Romssas ja Finnmárkkus.

  • Ruđat buoridangaskkaide rv. 94 Skáiddi ja Hámmárfeastta gaskkas (parseallat Mollstrand-Guohcanjárga ja Áhkárvuotna-Jansvannet).

  • Doarjagat fylkkageainnuide.

  • Jierpmálaš kollektiivačovdosat.

12.2 2030 rádjai galgá olahuvvot luondduresurssaid guoddevaš hálddašeapmi ja effektiiva geavaheapmi.

5.3 Guovdilis váikkuhangaskaoamit ealáhusovddideami ja innovašuvnna várás

• Geahpeduvvon fitnodatvearuheapmi.

• Geahpedeamit opmodatvearuheamis.

• Vearuhit luondduriggodagaid nu ahte badjebáza boahtá searvevuhtii ávkin, seammás go fitnodagat besset ávkkástallat gánnáhahtti resurssaiguin. riggodagaiguin.

• Ođđa investerenfoanda stáhta ja priváhta kapitálain.

• Arctic Investment Platform.

6.3 Smávvagávpogat ja čoahkkebáikkit fállet bálvalusaid

• Lávdaduvvon ássan addá lagasvuođa ja vejolašvuođa ávkkástallat árvvolaš luondduresurssaiguin.

12.8 2030 rádjai galgá buot olbmuide máilmmis sihkkarastojuvvot relevánta diehtu guoddevaš ovdáneami birra ja juohkehaš galgá leat diđolaš ja eallit dáinna lágiin ahte ii vahágahte luonddu.

1.1.2 Kultuvrralaš norpmat ja árvvut – sámi fidnohutkama ofelaččat

• Birgejupmi lea jurdda agibeaiperspektiivva, luonddu iežas ođasmahttima návccaid, mearálašvuođa ja gierdoekonomiija birra.

13.1 Nannet buot riikkaid návccaid vuosttildit dálkkádatrievdamiid ja heivehit iežaset birasváraide ja luondduroasuide.

4.1.6 Dálkkádatrievdamiin leat stuorra váikkuhusat boazodollui

• Doaibmabijut dan várás ahte čuovvulit boazodoalu guohtunroasu raportta rávvagiid.

• Ásahit heahtegearggusvuođafoandda.

4.3.1 Riddoguolástus

• Geavahit buoret vejolašvuođaid biepmuid buvttadit mearas ja gáttis davvin.

5.2.4 Regionála dutkanfoanddat

• Ruđat juolluduvvon prošeavttaide dálkkádatnuppástusaid váikkuheami birra.

6.2 Kultur- ja astoáigefálaldagat

• Álgoálbmotovttasbargu Árktisis earret eará vásáhuslonohallamiin dálkkádatnuppástusaid birra.

7.3.4 Dálkkádatnuppástusat ja infrastruktuvra

• Dulve- ja uđasvahágiid nannejuvvon eastadanbargu ja geainnuid sihkkarastin.

14.b) Dahkat mariidna resurssaid ja gávpemárkaniid olámuddui smávvaskála guolásteddjiide mat bivdet smávit bivdoneavvuiguin.

4.3 Mariidna ealáhusat (gč. máinnašumi kapihttaliin 4.3.1)

• Ovttasbargošiehtadus gaskal Sámedikki ja Innovašuvdna Norgga geatnegahttá dien guokte áššebeali buoridit barggolašvuođa ja gánnáhahttivuođa mariidna ealáhusain.

• Ráđđeaddi lávdegoddi vuotnaguolástusaid hálddašeami várás Davvi-Norggas, erenoamáš deattuin sámi geavaheapmái ja dan geavaheami mearkkašupmái sámi báikkálaš servodagaide.

• Konsultašuvnnat gaskal Norgga guolástuseiseválddiid ja Sámedikki riddoguolástuseriid sturrodaga birra.