Geat leat álgoálbmogat?

Ii gávdno makkárge oktasaš riikaidgaskasaš dohkkehuvvon definišuvdna álgoálbmogiin. Dábálaš dovdomearkan álgoálbmogiin lea ahte sii eai leat dat álbmot geat mearridit dan stuora servodagas masá sii leat gullevaččat, vaikko sii leat ge dat álbmot geat ásaiduvve guvlui buot ovddemus.

Sis lea maid dávjá sierralágan kultuvra mii lea vuođđuduvvon luondduriggodagaide. Sii eai leat  sosiálalaččat, kultuvrralaččat ja/ dahje gielalaččat seammaláganat go mearrideaddji álbmot. Álgoálbmot lea dávjá riika unnitlogu álbmot, muhto ii álohii. Máŋgga Latin-Ameriika stádas leat álgoálbmogat eanetlogus.

ILO-konvenšuvdna  nr. 169 álgoálbmogiid ja sierra čeardda olbmuid birra iešmearrideaddji stádain, masá Norga čálii vuollái 1990:s, definere álgoálbmogiid čuvvovaččat 1. artihkkalis nr 1 b.

”Iešmearrideaddji riikkaid álbmogiidda mat adnojuvvojit eamiálbmogin dan dihte go dát álbmogat leat sin maŋisboahttit geat ásse riikkas dahje dan guovllus masa riika gulai, go guovlu váldojuvvui dahje koloniserejuvvui dahje dálá riikkarájit ásahuvvojedje, ja geat juridihkalaš servodatsajisteaset beroškeahttá leat ollásit dahje muhtin muddui seailluhan iežaset sosiála, ekonomalaš, kultuvrralaš ja politihkalaš ásahusaid.”

Norggas devdet diehttalasat sápmelaččat dan definišuvnna eavttuid. Alimusrievtti duomus Selbu áššis 21.6.2001 celkojuvvo ahte ILO-konvenšuvnna nr. 169, 1. artihkal 1 b, eahpitkeahttá addá sápmelaččaide álgoálbmot sajádaga Norggas, maid lullisámi guovllus.

Okta boasttu ipmárdus mii dávjá gullo go digaštallet sápmelaččaid eanan ja luondduriggodat vuoigatvuođaid Norggas, lea ahte ”álgoálbmot” lea álbmotriekteipmárdusa mielde dat álbmot geat ledje vuosttaš olbmot muhtin guovllus. Dadjet leat arkeologalaš dahje kulturhistorjjálaš jearaldahkan dan, ja ahte dat mearrida geas dál odne leat vuoigatvuođat masá. Nu ii leat. ILO-konvenšuvnna nr. 169 mielde lea guovddážis dat ahte dálá olmmošjoavkkus lea leamaš gullevašvuohta muhtin sierranas guovlluide juo ovdal go otná stádarájit ásahuvvoje. Dat mii rievttalaččat lea áššáiguoskevaš lea mii lea dáhpáhuvvan dálážii gitta 1600/1700 vuođđologuid rájes, ii ge fal dat ahte leat go makkárge čanastagat geađgeáiggi olbmuid gaskkas, geat elle 10 000 jagi dás ovdal, ja otná olbmuid gaskkas.

Norgga diggegottis maid lea maŋemus čuohtejahki dehálaš go galgá gávnnahit makkár vuoigatvuođat olbmuin leat. Diggegotti vuođđojurdagiin sáhttá leat seamma ollu dadjámuš sápmelaččaid eanan- ja luondduriggodagaid vuoigatvuohtaáššis, go dan mii álbmotrievtti njuolggadusain lea. Guovtti guovddáš alimusrievtti duomuin sápmelaččaid vuoigatvuođaid birra 2001:s – Selbuášši ja Čáhputášši – mat ledje bohccuid guohtunvuoigatvuohta ášši ja meahcceguvlui vuoigatvuođat Olmmáivákkis Gáivuonas, lea guhkes áigge geavaheapmi dat masá rievtti duomut leat vuođđuduvvon

Dat mii lea oktasaš máŋggaid álgoálbmogiid historjjás lea ahte guovddáš eiseváldit leat sin kultuvrra dulbmon. Álgoálbmogiid ektui lea guhkitáiggi assimillerenpolitihka adnojuvvon. Nie lea maid Norgga sámiide leamaš. 1800- jagiin dadje dávjá sápmelaččaid leat amas álbmogin – ja gohčode sin siviliserekeahtes, vilda johttiolmmožin. Nállevealaheaddji guottut ja oaidnu nállehierarkiija birra báinnii dan politihka maid almmolaš eiseválddit fievrrede.

Vaikko dál lea loahpahuvvon dat politihkka mas lei vealheapmi ja assimileren, de das dáidet aŋkke guhká bistit bázáhusat mat leat badjelgeahčči guottut ja váilevaš giella- ja kultuvradohkkeheapmi. Danne leat aktiivvalaš doaimmat deaŧalaččat divodan dihte muhtin háviid maid kultuvrii ja giellii leat šaddan, ja maid danne ahte fas ealáskahttit daid. Dávjá ii leat nohkka go lea formálalaš ovttalágan meannudeapmi vai unnitlogu olbmot maid oláhivčče seamma rivttiid, ja seamma eavttuid go eanetlogu olbmuin, dahje mearrideaddji olbmuin leat ovtta stádas. Jus galgat oláhit duohta ovttadássásašvuođa de ferte bidjat johtui positiivvalaš earenoamáš doaimmaid. Ovdamearkka dihte sáhtášii álggáhit sierra giellaoahpahusa dahje kultuvrralaš doaimmaid.

Maŋemus logi jagiid leat álgoálbmogiid rievttid eambbo ahte eambbo váldojuvvon ovdan sihke riikaidgaskasaččat ja Norggas. Leat boahtán láhkamearrádusat ja riikaidgaskasaš konvenšuvnnat mat leat deaŧalaččat sámiid vuoigatvuođaide.

Prinsihpalaš ovttadássásašvuohta dáččaid ja sámiid gaskkas lea celkojuvvon Vuođđolága § 108 mas čuožžu: ”Lea stáhta eiseválddiid geatnegasvuohta lágidit dilálašvuođaid nu ahte sámi álbmotjoavku sáhttá sihkkarastit ja ovdánahttit gielas, kultuvrras ja servvodateallimis.”  Láhkamearrádusat mat galget sihkkarastit sámi giela, kultuvrra ja servodateallima gávdojit maid sámelágas, olmmošvuoigatvuođaidlágas, oahpahuslágas ja boazodoallolágas.

Norga lea geatnegahttojuvvon konvenšuvnnaid bokte. Ovdalis namuhuvvon ILO- konvenšuvdna nr. 169 lea guovddážis ja maid áidná konvenšuvdna mas lea dušše álgoálbmogiid rivttiid birra. Sápmelaččat leat maid čearddalaš-, kultuvrralaš- ja gielalaš unnitálbmot, ja konvenšuvnnat mat leat álgoálbmogiid birra váikkuhit maid sápmelaččaide.

Deaŧaleamos konvenšuvnnat unnitlogu álbmogiid birra leat ON konvenšuvdna sivila ja politihkalaš rivttiid birra artihkkal 27, Eurohparáđi lihttu guovllu- ja unnitlogu gielaide ja Eurohparáđi rámmakonvenšuvdna riikaid unnitlogu álbmogiid gáhttema birra.

Dat mii lea earálágan álgoálbmogiin riikaid unnitlogu álbmogiid ektui, ja álgoálbmotkonvenšuvnnas eará konvenšuvnnaid ektui mat gáhttejit unnitlogu álbmogiid, lea ovddemustá dat go álgoálbmogat leat čadnojuvvon iežaset árbevirolaš guovlluide. Jus sámit galget nagodit gáhttet iežaset kultuvrra de lea deaŧalaš ahte sii ožžot vejolašvuođa doalahit čanastagaid daidda eatnamiidda gos orrot.

Ulbmil vuoigatvuođamearrádusaiguin lea sihkkarastit sámiid earenoamášvuođa, nu go giela ja kultuvrra. Dat galget nannejuvvot ja ovdánahttojuvvot sámiid iežaset eavttuid vuođul. Lea áibbas čielga mihttomearri ahte Norga galgá deavdit buot riika ja riikaidgaskasaš vuoigatvuohta geatnegasvuođaid sámi álbmoga ektui. Danne leat dat geatnegasvuođat deaŧaleamos vuođđun ráđđehusa sámepolitihkkii.

Bajás