Noerhte-laanti saemiej konvensjovne

Reerenassh Nøørjesne, Finlaantesne jih Sveerjesne

nænnoestieh

• saemieh dah aalkoe-almetjh daej golme laantine
• saemieh leah tjierte jalhts ovmese laantine årroeminie
• saemiej leah sjiere kultuvre jih ektesvuekie-jieleme, tradisjovnh,gielh, veasomh jih
• båetije biejjij vååjnesassh
• dej golme staati leah naasjovnale jih internaasjovnale diedte saemien kultuvrese jih    
• jielemasse nuepiem vedtedh øvtiedimmiem juhtiehtidh
• saemien almetjidie leah reaktah jijtjedh  reerenasse
• saemien kultuvre jih jielemasse laanten kultuvrese lissine båata jih nimhtie dam bijjiebasse lutnjie
• saemiej leah daerpiesvoete sjiere rasti namhtah jielemem øvtiedidh
• saemide laante jih tjaetsie daerpies  kultuvren sjiekenassen gaavhtan
• gosse saemiej reaktasvoete edtja tseegesovvedh, dellie daerpies mujhtedh guktie saemieh aerebi aejtemen nuelesne orreme  jih nimhtie ovreaktam dååsteme

saemiedigkieh dej golme laantine sjiekenassen mietie naemhtieh tjoeverieh vierhtiedieh

• sijhtieh saemiej jielemem jih kultuvren båetije biejjide bueriedidh
• eah edtjieh rasth saemij almetjij jallh ajne saemiej ektievuekie-jielemem jeeredh
• vuejnedh guktie orre saemien konvensjovne maahta reaktide mah aerebi Lappekodisillesne 1751 tjåadtjoejin, orrestehtedh jih øvtiedidh
• vuesiehtidh guktie saemiej reaktah jijtjedh reerenasse vååjnose båetieh, krøøhkestimmien nuelesne
• saemij reaktah laantese jih tjaatsan goerkese biejedh jih nimhtie vuesiehtidh  samieh dah aalkoealmetjh daej sjiere laantine
• vuesiehtidh guktie saemiej sjiere maahtoeh jih kultuvre-diejvesh vihkeles, jih  pråvhkeme eatnemen maelmijste lea leahtah saemien kultuvreste
• moenedh guktie saemiej nyjsenæjjaj vuekieh jih barkoeh maehtieh ektievoetesne bijjiebasse lutnjesovvedh, juktie aaj nimhtie maehtieh buerebe vuesiehtæmman båetedh ovmese åårganisasjovnine
• sijhtieh edtjieh saemieh ektesne veasodh goh akte ålme-tjierte daej golme laantine
• vuesiehtidh saemiej vaajtelimmieh, væljoeh jih reaktah jijtje diedtem guedtedh
• øvtiedimmien jih båetije bijjej gaavhtan
• sijhtieh aaj vuesiehtidh saemiej reaktah jih jijtjh-reereme leah veadtaldihkie internaasjovnale almetji-reaktide jih aaj dan daamts almetje-reaktese

Daate konvensjovne lea tjaalasovveme saemiej ektine guhth munieh vihkeles daate aerebi goh staate daam ratifiserie,

lea dååhkasjehtemem dejstie golme saemiedigkijste dååsteme.

dah tjuerieh duvtiem saemide båetije bijjiej vedtedh guktie daate konvensjovne faala.

 

Voestes kapittele I

Saemiej sjiere reaktah

Voestes tjaalege
Man gaavhtan konvensjovne

Daan konvensjovnen aarvoe leah reaktide jååhkesjidh jih nænnoestidh  guktie saemieh vihties laakan maehtieh sijjen gielide øvtiedidh jih aaj kultuvrem , jielemidie jih ektie-voetide vaarjelidh guktie vaenemes tsagkesh laanti gaskems sjidtieh.

 

Mubpie tjaalege

Saemieh goh aalkoealmetjh

Saemieh leah aalkoealmetjh Finlaantesne, Nøørjesne jih Sveerjesne.

 

Gåalmede tjaalege

Reaktah jijtjh-reerenasse

Saemiej leah reaktah jijtjh-reerenasse nimhtie guktie ålma-reaktah jiehtieh jih aaj nænnoestimmieh daennie konvensjovnesne. Guktie dah reaktah munieh, dellie saemieh jijtje tjoeverieh åadtjodh eavadidh guktie  beetneh-vierhtide stuvredh, guktie jeatja almetji ektine dåemiedidh jih aaj guktie dihte kultuvre- øvtiedimmie edtja juhtedh. Nimhtie aaj vihkeles åadtjodh jijtjedh aamhtside stuvredh mah eatnemen maelmide veadtaldihkie.

 

Njealjede tjaalege

Almetjh guhth konvensjovnen nualan båetieh

Konvensjovne dijpieh dejtie guhth Finlaantesne, Nøørjesne jallh Sveerjesne årroeminie jih jijtje damtieh goh saemieh, jih aaj

1. saemien gielem gåetesne pruvkieh  jallh vaenemes akte eejhtegijstie jallh aahka/aajja leah saemien gielem gåetesne pruvkeme; jallh
2. luhpiem utnieh båatsoe-jieleminie giehtelidh Nøørjesne jallh Sveerjesne ; jallh
3. lupiem utnieh saemiedigkie-veeljemisnie meatan Nøørjesne jallh Sveerjesne; jallh
4. jis maanah dejstie guhth  1,2 jallh 3 mieriej nualan båetieh.

 

Vijhtede tjaalege

Man stoerre staaten diedte

Gaajhkh staati åårgaanh, dovne naasjovnale,regiovnale jih lihkemes byjresen,diedth utnieh daan konvensjovnese. Jeatja åårganh  mah byøgkeles reeremisnie jih byøgkeles vyrtehkisnie  aaj tjoeverieh diedtem vuesiehtidh. Daate aaj faalegem vadta private åårganide mah leah barkeminie byjjes faamoeladtje aamhtsigujmie  jallh jeatja sjiere byjjes laavenjassh juhtiehteminie.

Gosse daam konvensjovnem åtnose vaalteme, dellie eah edtjh saemiedigkieh jallh dah jeatja saemien åårganh ovjearohks sijjen naasjovnale jallh internaasjovnale reaktijste, nommem vaeltedh goh staate jis eah leah aamhtsigujmie byjjes-raerine barkeminie.

 

Govhtede tjaalege

Magkeres råajvarimmieh staateste saemide

Dah golme staath tjoeverieh radtjoes laakan barkedh guktie saemieh maehtieh eensi laakan gielem øvtiedidh jih gorredidh, kultuvrem vaarjelidh jih jielemem jih ektievoetem bijjiebasse lutnjedh.

Staath edtjieh aaj buerie laakan barkedh guktie saemiej byjrese maahta stinks laakan tjåadtjodh jih buerie øvtiedimmie vijriebasse juhtiehtidh.

Daate konvensjovne aaj staateste kriebpesje diedtem utnedh saemide mah leah siejme saemiej voengi bæjngolen årroemine.

 

Tjijhtjede tjaalege

Namtegh diskriminering   - jih sjiere råajvarimmieh tseagkodh

Saemien almetjh jih ajne saemie edtjieh vaarjelimmesne årrodh guktie eah jeatjh-laaketje vuajnoen (diskriminering) nualan båetieh. Gosse saemiej reaktah daan konvensjovnen mietie vedtedh,dellie staate tjoevere sjiere råajvarimmieh tseagkodh.

 

Gaaktsede tjaalege

Vaenemes reaktah

Reaktah mah daan konvensjovnese veadaldihkie, leah "vaenemes reaktah"(minsterettigheter). Juktie nimhtie sjiere staath maehtieh reaktide vijriedidh jallh buerebe råajvarimmieh faaledh. Daerpies lea læjhkan daejredh ij leah nuepie reaktide mah joe gååvnesieh gærtjiedidh.

 

Åktsede tjaalege

Saemiej vuekieh

Staath edtjieh saemiej reaktaj-sisvegh jih reaktaj-vuekieh jih pråvhkoeh krøøhkestidh.

Guktie voestes raajese vuesehte, dellie edtjieh staath gosse orre reaktah buektedh dajvide gusnie maahtah saemij mojhtsh gååvnesidh, tjilkedh mejtie daerpies sijjide vaarjelidh jallh jeatjh laakan viehkiem vedtedh laaken tjirrh. Reakta-åtnosne edtjieh aaj saemiej vuekieh bæjjese lutnjesovvedh.

 

Låhkede tjaalege

Reakta-njolkedassi sjiehtesjimmie

Staath edtjieh saemiedigij ektine  laakide jih aaj jeatja aamhtside mah daerpies, sjiehtesjedtedh guktie saemide laanti rasti gåabpegh bielesne bøøremes sjædta.

 

Luhkie-voestes tjaalege

Ektes-vuekiebarkoe kultuvren -jih jielemesjiehtesjimmien gaavhtan

Staat edtjieh råajvarimmieh tseagkodh guktie aelhkebe saemide jielebarkojne giehtelidh laanti gaskems jih aaj buerielaakan kultuvre-daerpiesvoetide tseagkodh. Nimhtie aaj staath tjoeverieh barkedh guktie gaajhkh tsagkesh mah saemiej jieleme-barkose veadtaldihke  suenieh .  Daate tjoevere daeahpadidh seamma gusnie saemiej årromesijjieh jih magkeres laantesne. Seamma reaktam aaj saemiede vedtedh guktie dihte kultuvre- faaleldahke bøøremes sjeadta seamma magkeres laantesne jielieminie.                                               

 

Luhkie mubpie tjaalege

Ektesvuekie-barkoe øøhpehtimmien jih tryjje-jielemen  gaavhtan

Staath edtjieh råajvarimmieh tseagkodh  guktie saemieh maehtieh viehkiem åadtjodh øøhpehtæmman, healsose jih siemes-voetese laantesne gusnie bøøremes.                                                        

 

Luhkie gåalmede tjaalege

Saemiej symbovlh

Staath edtjieh saemiej reaktam krøøhkestidh saevegem pruvhkedh jih aaj jeatja naasjovnale symbolh. Dah edtjieh aaj saemiedigkijne ekti-vøøki barkedh guktie saemiej symbovlh vååjnose båetieh jih vuesiehtieh saemieh leah sjiere tjierte dej golme laantine.

 

Mubpie Kapittele II

Saemiej jijtjh - reereme

Luhkie njealjede tjaalege

Saemiedigkieh

Saemiedigkieh edtjieh gaajhki golme laantine gååvnesidh. Dihte saemiej jillemes åårgaane. Saemiedigkieh berkieh guktie bøøremes saemide jih almetjh disse veeljesuvvieh veeljeme -reaktan mietie abpe laanteste.

Veeljeme- reaktah saemiedægkan båetieh laaken tjirrh. Dah moenesovvieh barkoen tjirrh saemiedigkijne, tjaalege 16.

Saemiedigkieh edtjieh dagkeres laavenjassh utnedh guktie maahta radtjoes laakan barkedh guktie saemiej jijtjh-reereme reaktah bæjjese lutjnesovvieh daan konvensjovnen aarvoen mietie. Nænnoestimmieh saemiedigkij faamojse laaken tjirrh båetieh.

Saemiedigkieh råajverieh jih jiehtesh buektieh aamhtsidie mejtie daerpies.

 

Luhkie vijhtede tjaalege

Saemiedigkien jijtjh-reereme njolkedassh

Saemiedigkij jijtjh-reereme nænnoestimmieh gyhtjelasside buektieh nasjovnale jallh internasjovnale reaktaj tjirrh.

Saemiedigkieh aaj maehtieh mååhtedimmieh nasjovnale, regiovnale jih byjrese ektievoetij tjirrh buektedh jis daerpies saemiej kultuvrem jih ektievoete-jielemem nænnoestidh.

        

Luhkie govhtede tjaalege

Saemiedigkien reaktah gietelæmman

Gosse vihkeles gyhtjelassh saemide, dellie edtjieh saemiedigkieh voestegh aamhtside gietedalledh aerebi goh nænnoestimmie byjjes reeremistie båata. Dagkeres digkiedimmieh jih nænnoestimmieh tjoeverieh nimhtie juhtedh guktie saemiedigkieh maehtieh aamhtse-juhtemem jih darjoemen tsevtsiehtidh.

Eah edtjieh staath nænnoestidh jallh luhpiem vedtedh dagkeres råajvarimmide mah maehtieh goerpehtidh maadth-kriebpesjide saemien kultuvrese, saemiej jielemidie jallh saemiej ektievoete-jielemasse jis eah saemiedigkieh disse siemedh.

 

Luhkie tjijhtjede tjaalege

Saemiedigkij reaktah jeatja aamhtse-ryøjredimmesne

Saemiedigkieh reaktah utnieh meatan årrodh byjjes raerijne gosse aamhtsi bijre digkiedidh mah saemide dijpieh.

Saemiedigkieh edtjieh saemien aamhtside giehtjedidh aerebi goh byjjes raerieh dejtie nænnoestieh.

Staath edtjieh daerpies-voetide tjilkedh gosse raeriestimmieh saemiedigkijste båata. Daate tjoevere deahpadidh låångkh aerebi guktie saemiedigkieh maehtieh tsevtsiehtidh aamhtse-juhtemem jih vaestiedimmiem.

Saemiedigkieh åvtelbodtieh vaestiedieh mejtie sijhtieh lihtsegh meatan jallh laahtestimmieh aamhtse-ryøjredæmman vedtedh.

 

Luhkie gaaksede tjaalege

Tjåådtjh-sijjie nasjovnale-tjåangkojde

Staati nasjovnale tjåangkoeh jallh dej moenehtsh edtjieh sijjiem darjodh guktie lihtsegh saemiedigkijste maehtieh meatan jih buerkiestidh aamhtsi bijre mah saemide vihkeles.

Gosse aamhtsh saemij bijre gietelimmesne, dellie edtjieh byjjes ståvroeh nuepiem saemiedigkide vedtedh jih dejtie goltelidh.

Dah sjiere laanti nasjovnale tjåangkoeh edtjieh njolkedassh aamhtsi bijre vedtedh jih guktie dej gujmie giehtelidh.

 

Luhkie åktsede tjaalege

Saemieh jih internasjovnale representasjovnh

Saemiedigkieh edtjieh saemij digkiedimmide meatan vaeltedh gosse gaskestaati tjåangkoeh.

Staath edtjieh aaj saemide eevtjedh goh lihtsegh internasjovnale institusjovnine jih aaj stilledh meatan goh håaleniere internasjovnale tjåangkojne.

 

Gøøkte låhkede tjaalege

Siejme saemiej åårganisasjovnh

Saemiedigkieh maehtieh siejme åårganisasjovnh tseegkedh.Staath edtjieh, gosse daerpies, saemiedigkij ektine barkedh guktie byjjes faaleldahkh dagkaridie åårganisasjovnide båetieh.

 

Gøøkte luhkie voestes tjaalege

Jeatja saemien gaskebarkoeh

Staath edtjieh krøøhkestidh jih gosse daerpies soptsestalledh saemiej-staari, siidaj, båatsoeburrieh-moenehtsigujmie  jih aaj "skoltesamenes byastæmmine" jih aaj væjkeles saemiej lihtsegigyjmie byjresisnie .

 

Gøøkte luhkie mubpie tjaalege

Saemij regiovne

Staath edtjieh eadtjohke laakan barkedh jih øvtiedidh dajvide guktie saemieh maehtieh gorredidh sjiere reaktah daan konvesjovnen jih laanti laaki mietie.

 

Gåalmede kapittele III

Saemien giele jih kultuvre

Luhkie gåalmede tjaalege

Saemiej giele-reaktah

Saemiej leah reaktah nuhtjedh jih øvtiedidh gielem jih vuekide båetije sliektide. Dejtie aaj reaktah barkedh guktie maahtoeh saemien gielen bijre  maahta vadtasovvedh dejtie guhth geerve gieline giehtelidh.

Saemieh edtjieh reaktam utnedh jiehtedh, steeredh jih goerkesem åadtjodh jijtse nommide jih  aaj nommide ovmese dajvine.

 

Gøøkte luhkie vijhtede tjaalege

Staaten diedte gielide øvtiedidh

Staath edtjieh saemide nuepieh vedtedh gielide gorredidh, øvtiedidh jih vijriebasse guedtedh. Staath edtjieh darjoemisnie vuesiehtidh guktie aalfabeete maahta eevtjeme-laakan provhkesovvedh daan sjiehken.

Saemien giele edtja maehtedh radtjoes laakan provhkesovvedh døøpmeme-raerine, jih aaj byjjes raerine saemiej dajvine. Nimhtie edtja aaj giele maehtedh provhkesovvedh bæjngolen dej saemiej dajvh jis ovmese aamhtsh voestegh  leah gietedallemisnie orreme saemij dajvine jallh jeatjh-laakan dejtie dajvide veadtaldihkie.

Staath edtjieh aaj lidteratuvrh saemien gielesne skåårvedh.

Dihte mij daennie tjaalegesne tjåådtje edtja aaj dejtie unnemes saemien-gielide dijpedh jih gorredidh.

 

Gøøkte luhkie vijhtede tjaalege

Saemiej medijah

         Staath edtja nuepiem vedtedh guktie saemieh jijtje åadtjoeh jijtjh-reereme media-politikkem juhtiehtidh guktie saemieh bøøremeslaaketje råajvarimmieh, saerniestimmieh jih aarvoe-diejvesh  åadtjoeh digkiedidh gyhtjelassi bijre mah gaajhksidie vihkeles.

         Staath edtjieh barkedh guktie provgramh radiovesne jih Tv-esne saemien gielesne båetieh jih aaj barkedh guktie plaerieh  maehtieh saemien gielem nænnoestidh. Saemiedigkieh edtjieh ektesvuekie barkedh  rasti bijjelen guktie media-intstitusjovnh provgramh jih tjaalegh buektieh mah saemien gielese vihkeles. Jiehtegh daesnie aaj unnemes gielide dijpieh.

                                           

              

Gøøkte luhkie govhtede tjaalege

Saemien øøhpehtimmie

         Saemieh saemien dajvine edtjieh nuepiem utnedh jijtse gielem lieredh jih aaj øøhpehtimmiem saemien gielesne åadtjodh.Øøhpehtimmieh jih vierhtiemaaksoeh tjoeverieh sjiehtesovvedh fiere guhten duakan. Nimhtie øøhpehtimmie nuepiem vadta guktie gaajhks guhth sijhtieh maehtieh lohkedh jih vijriebasse gieline ovmese daltesinie båetedh,  aaj maehtieh saemiej jielemevuekijgujmie barkedh. Beetneh-vierhtieh edtjieh nimtie biejesovvedh guktie aelhkie jillebem saemien øøhpehtimmiem jaksedh.

         Saemien maanah jih noerh mah  årroemienie bæjngolen saemiej dajvh edtjieh nuepiem saemien øøhpehtæmman åadtjodh  jih aaj øøhpehtimmiem saemien gielesne jis nuepie disse. Daerpies lea øøhpehtimmiem sjiehtesjehtedh duekien mietie guktie bøøremes dejtie.

         Daerpies leah aaj dejtie nasjovnale learoe-plaanide saemiedikij ektine sjiehtesjehtedh guktie maanah jih dah noerh maehtieh  jieledh guktie saemien kultuvre vuesehte.

 

Gøøkte luhkie tjijhtjede tjaalege

Giehtjedimmie

         Staath edtjieh saemiedigkiej ektine barkedh giehtjedimmieh aalkoetseahkan biejedh guktie maehtieh bigkesovvedh maahtoe-daerpiesvoetese saemiej ektievoetesne. Nimhtie aaj vihkeles saemieh maehtieh åadtjoeh giehtjedimmiejgujmie giehtelidh. Vihkeles aaj  ryøjredimmesne jååhkesjidh guktie giele jih kultuvre saemiej ektievoetesne jarngese båata.

         Staath edtjieh saemiedigkij ektine ektesvuekie-barkoem saemiej jih jeatja giehtjedimmie-instusjovni gaskems freemedh dovne sjiere laantine mohte aaj rasti bijjelen. Daerpies aaj giehtjedimmie-institusjovnide nænnoestidh guktie voestes sæjjan båetieh, vuaertsjh voestes lihtsem.

         Vihkeles aaj giehtjedimmiem sjiehtesjehtedh saemide goh aalkoealmetjh  jih krøøhkestidh kriebpesjimmmide mah destie båetieh.

 

Gøøkte luhkie gaaktsede tjaalege

Øøhpehtimmieh jih saerniestimmieh saemiej bijre

               Reaktah jiehtsh saemiej kultuvren jih ektievoeti bijre tjoeverieh aaj øøhpehtimmesne saemiej dajvi bæjngolen båetedh. Dageres øøhpehtimmie edtja vihties laakan maahtoem soptsestimmesne vedtedh saemiej bijre goh laanten aalkoe-almetjh. Staath, saemiedigkij ektine, tjoeverieh øøhpehtimmiem saemien kultuvren jih ektievoeten bijre faaledh almetjidie mah edtjieh saemiej dajvine barkedh.

               Staath jih saemiedigkieh tjoeverieh siejme almetjidie staeries saerniestimmieh saemien kultuvren jih ektievoete jielemen bijre vedtedh .

 

Gøøkte luhkie åktsede tjaalege

Healsoe-jih ektievoete tsiehkie

               Staath edtjieh saemiedigkij ektine barkedh guktie healsoe-jih ektievoete tsiehkien faaleldahkh saemide bøøremes sjidtieh.  Faaleldahkh tjoeverieh sjiehtesovvedh guktie giele-jih kultuvre kriebpesje.

               Bæjngolen dej saemiej dajvh edtjieh aaj healsoe-jih ektievoete-tsiehkie dåårjelidh guktie saemiej kultuvre jih giele jarngese båetieh  jih gietedalleme almetjidie bøøremes sjædta.

 

Golme luhkie tjaalege

Saemij maanah jih noerh

               Samiej maanah jih noerh reaktam utnieh saemien kultuvrem vååjnesasse buektedh jih saemien identitetem gorredidh jih øvtiedidh.

 

Golme luhkie voestes tjaalege

Vuekiej maahtoe jih kultuvren jiehtsh

               Staath edtjieh krøøhkestidh saemiej reaktam maahtoeh- vuekide vaarjelidh  jih aaj jiehtsh-kultuvren vuekide gorredidh. Saemiej edtjieh åadtjodh  reaktide gorredidh jih øvtiedidh jih dejtie  noere gaedtside guedtedh.

               Staath edtjieh aaj barkedh  jih saemide viehkiem vedtedh gosse daaroeh sijhtieh saemien kultuvrem åtnose vaeltieh, jih jis destie beetneh-vierhtieh båetieh, dellie vihkeles saemieh aaj måedtiem  vierhtijste åadtjoeh dåastodh. Saemien kultuvre tjovere vaarjelimmien nualan båetedh guktie eah kultuvre-darjomh båajhtode laakan saemiej maadtoem vuesehth.

               Staath edtjieh barkedh guktie saemiej maahtoe-kultuvre vaarjelæmman båata gosse edtjieh nænnoestimmieh saemiej  jielemen bijre tseegkedh.

 

Golme luhkie mubpie tjaalege

Saemiej kultuvre mojhtsh

               Saemiej kultuvre-mojhtsh edtjieh laaken mietie saemiedigkien nuelesne vaarjelsovvedh jallh jeatja institusjovni nuelesne mah saemiedægkan veadtaldihkie.

               Staath edtjieh råajvarimmieh tseagkodh ektie vøøki barkojne dej jeatja laantine  jih nimhtie vihtesjidh, vaarjelidh jih dejtie saemiej kultuvre-mojhtsidie reeremen nualan biejedh.

               Staath edtjieh aaj viehkiehtidh gosse kultuvre-mojhtsh leah vaaltasovveme saemij dajvijste jih jis dah  sjiere laakan saemiej kultuvrese veadaldihkie, dellie edtjieh dah museeide biejesovvedh jallh jeatja kultuvre-institusjovnide gosse saemiedidkie dam jååhkesjamme.

 

Golme luhkie gåalmode tjaalege

Kultuvren våarome

               Staati diedth kultuvren gaavhtan aaj  vihteles kultuvre-våaroemem dijpieh guktie saemieh jieleme-jih vierhtie-viehkieh åadtjoeh mij daerpies gosse kultuvrem øvtiedidh jih vihties laakan gorredidh.

                                     

Njealjede kapittele IV

Saemiej reaktah laantese jih tjaatsan

                                                

Golme luhkie njealjede tjaalege

Guktie laantem jih tjaetsiem vuekij mietie provhkedh

               Låångk daan åvtelen leah saemien vuekie orreme tjaetside jih laantide provhkedh guktie dah sjidteme goh eeke jih aerpie dejtie. Nimhtie dihte  vuesehte guktie dah nasjovnale- jih internasjovnale reaktah  verviestieh dejtie njoelkedasside mah dååjrehtsi mietie reaktam saemide laantese jih tjaatasan vedtieh.

               Jalhts saemieh eah leah aajhterh dagkeres dajvide mah tjaatsan jih laantide veadtaldihkie, mohte aerebi dajvide provhkeme båatsoe-jielemasse, gøølemasse jallh jeatjh laakan, dellie edtjieh saemieh daelie aaj reaktam utnedh daejtie dajvide provhkedh goh aerebi. Jis daaroeh aaj dajvide pruvhkieh saemiej ektine, dellie edtjieh gaajhks dovnesh voerkelimmesne dåemiedidh jih vuartasjidh guktie dah ovmese reaktah riektes sæjjan båetieh.Sjiere reaktah daerpies båatsoeburrie almetjidie. Jalhts reaktah vaenebh goh aerebi, læjhkan daerpies provhkemem sjiehtesjehtedh guktie maahta øvtiedimmiem teknigken jih vierhtiedimmien gaavhtan juhtiehtidh.

               Vihtesjimmieh guktie saemiej pråvkoe ovmese dajvide daan njoelkedassen mietie,  edtja våaromen mietie mietiesovvedh jih vuesiehtidh guktie saemieh aerebi laantide jih tjaetside åtnose vaalteme. Daajroes lea aaj saemieh eah leah naan væhtah eatnamasse laahpeme mah vååjnoes.

               Jiehtegh daennie tjaalegisnie eah leah naan tsagkesh jis saemieh sijhtieh sijjen eeke-reaktide bååstide vaeltedh jis nasjovnale jallh internasjovnale reaktah luhpiem vedtieh disse.

 

Golme luhkie vijhtede tjaalege

Guktie saemiej reaktide laantide jih tjaetside vaarjelidh

               Staath edtjieh daerpies råajvarimmieh tseagkodh guktie saemiej reaktah eensi laakan vaarjelimmien nualan båetieh, vuartsjh tjaalegem 34.

               Eeremes edtjieh staath eensi laakan giehtjedidh dejtie laante-jih tjaetsiedajvide mejtie saemieh vuekien mietie pruvhkeme. Sjiere øørnegh edtjieh gååvnesidh nasjovnale reaktesne guktie nuepie gyhtjelasside giehtjedidh saemiej reaktaj bijre laantese jih tjaatsan. Jis dåeriesmoerh døøpmege -raerine reaktaj bijre, dellie edtjieh beetne-vierhtieh vadtasovvedh guktie aamhtside maehtieh vijriebasse juhtiehtidh.

 

Golme luhkie govhtede tjaalege

Guktie eatnemen maelmide provhkedh

               Saemiej reaktah eatnemen maelmide laante-jih tjaetsie-dajvine mah nebnesovvieh tjaalegisnie 34, edtjieh sjiere vaarjelimmien nualan båetedh. Eeremes lea vihkeles daejredh gosse daejtie reaktide aaj båetije biejjiej provhkedh, dellie nuepieh saemiej vuekie-maahtoeh jih kultuvre-jiehteside gorredidh.

               Aerebi goh byjjes reereme luhpiem vadta giehtjedæmman jallh aaj viedtjemasse mineralijste jallh jeatja maelmijste laanteste jallh tjaeteste mah leah saemiej eekh  jallh dejstie provhkesovveme, dellie edtja digkiedimmie saemiejgujmie årrodh jih  aaj saemiedigkijne guktie  tjaalege 16 vuesehte.

               Jis saemiede tsagkesh sjidtieh jallh geerve barkedh dej dajvine goh aerebi, dellie eah edtjieh luhpieh vadtasovvedh giehtjedæmman jallh viedtjemasse eatnemen maelmijste jis daate  saemiej kultuvrem sturrieh. Saemiedigkieh jih sjiere saemieh tjoeverieh siemes årrodh jis dagkeres barkoeh edtjieh åtnose båetedh.

               Dihte mij daennie tjaalegisnie tjåådtje, aaj dijpieh jeatja goerpemem eatnamisnie jallh pråavhkoem eatnamistie mij tjaalegisnie 34 tjåådtje. Daesnie  aaj  skåajje-snidtjeme båata, tjatsie- jallh biegke-faamoe bigkeme, geajnoebigkeme jih hæhtjoeh, militære lierehtimmie-sijjieh jih staeries sijjieh militærese.

 

Golme luhkie tjijhtede tjaalege

Goerpemaaksoeh jih læhtah vierhtijste

               Saemieh edtjieh goerpemaaksoem gaajhki urhtsetallemi  åvteste åadtjodh jis dagkeres darjome sjædta mij tjaalegisnie 36, mubpien jih njieljeden boelhkesne tjåådtje. Gosse nasjovnale laake kriebpesje dejstie guhth luhpiem åådtjeme eatnemen maelmijste vaeltedh, dellie edtjieh våarome-aajhteridie vierhtieh maeksedh jallh dienesjisti leahtam vedtedh. Nimhtie aaj seamma reaktah saemide guhth leah dajvide provhkeme, maaksoem dåastodh.

               Seamma laakan aaj daate sjædta maaksoem dåastodh jis internasjovnale reaktaj mietie eatnemen maelmieh vaaltasovvieh. 

 

Golme luhkie gaaktsede tjaalege

Duvvege jih fealadimmie duvvene( fjorder og kystfarvann)

               Reaktah tjaetside jih provhkeme dejstie  mij tjaalasovveme artikkelisnie 34-37 aaj sjeahta gosse saemiej gøølemem jih jeatja pråvhkoem saelhteste nebnedh.

               Gosse juekedh vijremepaart gøølemasse jih jeatja saelhtien maelmide , dellie vihkeles saemiej reaktide steeredh jih vuartasjidh man vierhtege daate saemiej byjres ektievoetese.Daate edtja deahpadidh jalhts pråvhkoe lea åananamme jallh raakte gaarvanamme  juktie jeatja øørnegh leah båateme gøølemasse jih maelmie-pråvhkose daej dajvine. Seamma aaj sjædta jis pråvhkoeh åananamme jallh garvanamme juktie saelhtien maelmieh vaananamme daej dajvine.

 

Golme luhkie åktseden tjaalege

Dajve-jih maelmie-vierhtiedimmie

               Reaktaj baalte mah vuesiehtieh saemiej eeke-reaktah jallh pråvhkeme-reaktah, desnie edtjieh aaj saemiedigkieh mååhtedimmieh utnedh guktie tjaalege 16 vuesehte jih aaj  byjjes vierhtiedimmij bijre dajvine, tjaalegisnie, 34 jih 38.

 

Vijhte luhkien tjaalege

Byjres -vaarjelimmie jih byjres vierhtiedimmie

               Staath tjoeverieh saemiedigkij ektine barkedh guktie eensi byjres vaarjelimmieh tsegkesovvieh guktie reaktah jih øvtiedimmieh saemiej laante-jih tjaetsiedajvine stinkes sjædta, tjaalege 34 jih 38.

               Saemiedigkieh edtjieh reaktam utnedh reeremasse , tjaalege 16, guktie byjres vierhtiedimmiem daej dajvine maehtieh tsevsiehtidh .

 

Vijhtede kapittele V

Saemiej jieleme

Vijhte luhkie voestes tjaalege

Guktie saemiej jielemidie vaarjelidh

              Saemiej jielemh jih saemieh maelmie-vierhtiedimmieh edtjieh sjiere laakan vaarjelimmien nualan båetedh. Daate lea daerpies reaktaj-jih vierhtiej råajvarimmiej gaavhtan gosse vihties laakan  kultuvre-våaroemasse veadtaldihkie.

               Saemiej jieleme jih maelmie-vierhtiedimmie  leah vihkeles gosse saemiej voenge edtja tjåadtjodh jih øvtiedimmisne årrodh.

 

Vijhte luhkie mubpie tjaalege

Saemiej båatsoejieleme

               Båatsoejieleme lea saemiej  vihties jih siejme vuekie jih dan gaavhtan daerpies disse sjiere reaktah viedtedh.

               Nimhtie edtjieh Sveerje jih Nøørje båatsoejielemem vaarjelidh jih øvtiedidh  goh sjiere reaktah saemide båatsoeburriedajvine.

               Saemieh goh aalkoealmetjh aaj vååjnesasse båetieh tjaalegisnie provtokollen nuelesne nr.3 europeiske uniovnesne, gusnie Finlaante aaj  tjirkie sæjhta saemiej båatsoejielemem nænnoestidh.

 

Njielje luhkie gåalmede tjaalege

Båatsoe-jieleme rasti bijjelen

               Saemiej reaktah rasti gåabatjahki bieline gåatoehtidh, lea daerpies vuekien mietie.

               Jis mååhtedimmieh saemiej dajvine, sidaj- jallh bovtsegåatome moenehtsi gaskems, rasti gåabpegh bielesne gåatoehtidh, dellie edtjieh dah mååhtedimmieh dååjredh. Jis tsagesh pråvhkoen jallh guarkesen gaavhtan dagkeres mååhtedæmman, dellie edtja akte dejstie mij tsællosne, maehtedh tsælloem sjiere moenehtsasse guedtedh.Njoelkedassh  guktie dagkeres tsælloe-moenehtse edtja tjåangkan biejesovvedh, edtjieh saemiedigkieh dej golme laantine nænnoestidh. Jis akte dejstie paartijste ovnukte guktie tsælloe-moenehtse døøpmeme, dellie nuepie aamhtsem juhtiehtidh døøpmeme-raaran seamma laantesne gusnie båatsoe-dajve.

               Jis eah dagkeres mååhtedimmieh saemie-dajvi- sidaj jaalh bovtsegåatome-moenehtsi gaskems gååvnesh, mohte ajve gaske-staati latjkeme gåatome-dajvide,dellie edtja daate latjkeme vååjnose båetedh. Jis naaken muenieh stuerebe reaktam utnedh dagkeres dajvide, dellie edtjieh namtegh heaptoeh maehtedh kriebpesjimmide døøpmege-raaran juhtiehtidh dennie laantesne gusnie båatsoedajvh.

                                

Govhtede kapittele VI

Guktie daam konvensjovnem juhtiehtidh jih øvtiedidh

Njielje luhkie njealjede tjaalege

Ektesvuekiebarkoe saemiej ministri- jih saemiedigkiej lihtsegi gaskems

               Ministerh Finlaanteste, Nøørjeste jih Sveerjeste jih saemiedigkie- presidenth dej golme laantine, tjoeverieh abpe tijjen tjirrh tjåangkojsne gaavnedidh.                                       

               Dagkers ektesvuekiebarkoe edtja vuepside daennie konvensjovsne vijriebasse guedtedh, guktie voestes  tjaalegijsnie tjåådtje. Tjåangkojne edtjieh barkedh saemiej vihkeles aamhtsigujmie mah gaajhksidie dijpieh.

 

Njielje luhkie vijhtede tjaalege

Konvensjovnen moenehtse

               Noerhte konvensjovne-moenehtse edja tseegkesovvedh mij maahta giehtjedidh guktie daate konvensjovne jåhta. Moenehtsisnie edtjieh govhte lihtsegh guhth sinsitnijstie ovjearohks, tjahkasjidh. Dah golme staath jih saemiedigkieh fiere guhte lihtsegem muenieh.

               Dah edtjieh vijhte jaepieh desnie tjahkasjidh. Moenehtse edtja bievnesh dejtie golme staati reeremasside jih saemiedigide vedtedh .Moenehtse aaj maahta råajvarimmieh laanti reeremasside jih saemiedigkide vedtedh mah maetieh daam konvensjovnem nænnoestidh. Moenehtse aaj maahta jiehtsh buektedh jis gyhtjelassh  gill-akt almetjijstie jallh tjiertijste.

 

Njielje luhkie govhtede tjaalege

Nasjovnale darjomh

               Jis daate konvensjovne edtja vihties laakan vååjnesasse båetedh, dellie vihkeles staath jiehtesigujmie båetieh mah nasjovnale laaken nualan biejesovvieh.

 

Njielje luhkie tjijhtjede tjaalege

Vierhtie-mieriedimmie

               Staati diedth leah beetne-vierhtieh skåårvedh jis daate konvensjovne edtja juhtiemasse båetedh. Ikte mierie laajkoeh laanti gaskems edtja juakasovvedh vuejniemisnie man gellie saemieh dej ovmese laantine årroeminie.

               Baalte daej væjkoej mah daennie tjaalegisnie35,mubpien tsiehkesne nebnesovvieh, edtjieh aaj saemieh vierhtie-viehkiem åadtjodh jis daerpies gyhtjelassi reaktaj bijre døøpmege-raerine juhtiehtidh.

 

Tjiehtjede kapittele VII

Orrejimmie-jiehtsh

              

Njielje luhkie gaaktsede tjaalege

Saemiedigkiej dååhkasjehteme

               Daate konvensjovne edtja nuelie-tjaalegen mænngan dååhkasjehtemem dejstie golme saemiedigkijste viedtjedh.

                               

Njielje luhkie åksede tjaalege

                                                                Ratifikasjovne

               Daate konvensjovne edtja ratifikasjovnen nualan. Daate maahta voestegh deapadidh gosse dah golme saemiedigkieh leah daam dååhkasjehtamme guktie tjaalege 48 vuesehte.

 

Vijhte luhkien tjaalege

Gåessie daejnie aelhkiehtidh

               Konvensjovne staeries sjædta golme luhkie biejjiej mænngan ratifikasjovne-tjaalegh leah våarkose nøørjen ålkoe-raerie departementese båateme.

               Nøørjen ålkoeraerie-departemente Finlaantese , Sveerjese  dejtie golme saemiedigkide bieljele ratifikasjonen tjaalegi våarkoen bijre jih aaj man mierien konvensjovne edtja aelkedh juhtedh.

               Dihte åårginale tjaalege edtja vøørhkelimmesne nøørjen ålkoeraerie-departementesne årrodh. Dihte edtja aaj vihties laakan øørnedh guktie Finlaante, Sveerje jih dah golme saemiedigkieh staeries kovpijem åadtjoeh.

 

Vijhte luhkie voestes tjaalege

Værrhtoedimmieh konvensjovnesne

               Værrhtoedimmieh daennie konvensjovnesne edtja ektesvøøki barkoe årrodh saemiedigkiej gaskems jih jiehtesij  tjaalegisnie 48.

               Værrhtoedimmieh daennie konvensjovnesne aelhkiedæmman båata golme luhkie biejjiej mænngan gosse mååhtedimmie-lihtsegh nøørjen ålkoeraerie departementese bieljelamme dååhkesjehtemen bijre.

               Dååhkesjehteme-lihtsegh leah jååhkesjehtamme daam konvensjovnem.

               Daate deahpedi .......................  _____  ._______n   20......  akten tjaaleginie nøørjen, finlaanten, sveerjen jih saemien gielesne. Gaajhkh tjaalegh seamma vierhtie-daltesisnie tjåadtjoeminie.