Oahppanbiras ja givssideapmi

Buot mánáin ja ohppiin lea vuoigatvuohta buori ja fátmmasteaddji oahppanbirrasii.

Logo for null mobbing

“Oahppanbirrasiin” mii oaivvildit kultuvrralaš, gaskavuođaide guoski ja fysalaš dilálašvuođaid skuvllas ja mánáidgárddis mat leat dehálaččat mánáid ja ohppiid oahppamii, dearvvašvuhtii ja loaktimii.

Ráđđehusa doaimmat vuostálastit givssideami

Ráđđehus čađaha dál muhtun ođđa doaimmaid vuostálastit givssideami. Ollu doaimmat leat Djupedal-lávdegotti (NÁČ 2015:2 Å høre til) čielggadeami čuovvoleapmin, eará doaimmat ges leat ođđa. Deháleamos doaimmaid sáhttá čatnat golmma váldosuorgái:

  1. Suohkaniin, skuvllain ja mánáidgárddiin bajiduvvo gelbbolašvuohta.
  2. Ođđa doaimmat mat addet buoret veahki ja doarjaga daidda geat gillájit givssideami geažil ja sin bearrašiidda.
  3. Ođđa ja buoret njuolggadusčálus maid Stuoradiggi dál lea dohkkehan.

Ráđđehus hui sakka deattuha ahte mánáidgárddis ferte juo álgit bargu mainna ásaha buriid ja oadjebas birrasiid mánáide ja nuoraide. Danin leat mánáidgárddit maid mielde dan ođđa áŋgiruššamis, vaikko dát ii lean oassin Djupedal-lávdegotti válddis. 

Doaimmat digitála givssideami vuostá leat mielde buot namuhuvvon áŋgiruššansurggiin.

Doaimmat gelbbolašvuođa nannemii

Okta váldoságain Djupedal-čielggadeamis (NÁČ 2015:2 Å høre til) lei nannet rávisolbmuid gelbbolašvuođa eastadit ja gieđahallat givssidanáššiid. Dát lea maiddái okta dain deháleamos áŋgiruššamiin ráđđehusa čuovvoleamis ja galgá siskkildit sihke jođiheddjiid, oahpaheddjiid ja eará bargiid mánáidgárddiin ja skuvllain, lassin bargiide geat suohkaniin barget mánáidgárddiiguin ja skuvllaiguin. 

Muhto ráđđehus čađaha dál earálágan gelbbolašvuođaáŋgiruššama go dan maid Djupedal-lávdegoddi ovddidii. Lávdegoddi evttohii ahte buot bargit skuvllain galge leat oassin skuvlavuđot gelbbolašvuođalágideamis golmma lohkanbaji badjel, bagadalliiguin mat gullet universitehtii dahje allaskuvllaide, muhto ráđđehus čuovvula lágideami mii eambbo lea heivehuvvon skuvllaid, mánáidgárddiid ja suohkaniid báikkálaš dilálašvuođaide. Dán vuoruheapmái lea vuođđun dat ahte suohkaniin leat erohusat nu stuorrát. Dat ferte nai váikkuhit gelbbolašvuođaáŋgiruššamii.

Ráđđehusa lágideapmi mearkkaša danin ahte suohkanat main leat stuorámus hástalusat iežaset skuvllain, ožžot veahki ja doarjaga álggos. Dát suohkanat maid ožžot eanet veahki go eará suohkanat, ja ožžot ollu veahki ja doarjaga olgguldas birrasiin. Dás leat dál nai mielde mánáidgárdesuorggi bargit, ja dál leat ráhkaduvvon sierra doaimmat mat leat heivehuvvon dáid mánáidgárddiide.

Eará suohkaniin, skuvllain ja mánáidgárddiin main nai leat hástalusat givssideami dáfus, muhto main leat buorit eavttut iešovdáneapmái ja geat ieža máhttet defineret iežaset dárbbuid, ožžot fálaldaga skuvlavuđot gelbbolašvuođa ovdáneapmái ovttas earáiguin seamma dilis.  Dasa lassin leat álggahuvvon sierra pilohttaprošeavttat dán suorggis mánáidgárddiide.

Ollu suohkanat leat maid olu jagiid badjel bargan bures ja vuogádatlaččat hástalusaiguin mat gullet oahppanbirrasii ja givssideapmái. Dáid suohkaniid skuvllain leat dávjá vuollegis givssidanlogut. Muhto eai dákkárge suohkanat sáhte iežaset dieđihit eret gelbbolašvuođaáŋgiruššamis, dilli sáhttá jođánit rievdat. Muhto dát suohkanat sáhttet bajásdoallat ja nannet gelbbolašvuođa eará vugiid mielde, earenoamážit neahttavuđot lágidemiid bokte. Oahpahusdirektoráhtta fállá danin moanaid neahttaresurssaid maid dál ráhkadit ja ođastit. Dáid sáhttet skuvllat ja mánáidgárddit atnit, ja lea suohkan skuvla- ja mánáidgárdeeaiggádin mii galgá fuolahit ahte nu dahkko.

2017 stáhtabušeahtas lea várrejuvvon birrasiid 75 milj. ruvdno bargui givssideami vuostá. Dát mielddisbuktá badjel duppalastima áŋgiruššamii guovtti jagis.

Mánáidgárddit galget mielde 

Ráđđehus deattuha sakka ahte mánáidgárddit galget mielde guhkesáiggi bargui vuostálastit givssideami, daningo buorre eastadeaddji bargu ferte álgit árrat. Seammás diehtit mii nai ahte mánáidgárddiin lea givssideapmi. Ráđđehus danin nanne áŋgiruššama sihkkarastit buori fuolahus- ja oahppanbirrasa mánáidgárddiin.

Ođđa rámmaplánas lea dál čielgaset gáibádus ahte mánáidgárddi bargoveahka galgá eastadit, gieđahallat ja bissehit givssideami. Das boahtá nai čielgasit ovdan ahte bargoveahka galgá fuolahit ahte mánáidgárdi lea fátmmasteaddji báiki gos buot mánát galget vásihit oadjebasvuođa, gullevašvuođa ja loaktima. 

Ráđđehus čuovvula maiddái Stuoradikki ávžžuhusmearrádusa das ahte ovddidit sierra láhkavuođđoevttohusa oadjebas fuolahus- ja oahppanbirrasa birra, gč. Oahpahuslága § 9a.

Buoret ja beaktileabbo njuolggadusčálus

Ráđđehusa evttohusa mielde Stuoradiggi mearridii 2017 miessemánus ođđa kapihttala skuvlabirrasa birra oahpahusláhkii ja evttohussii. Láhkarievdadusat eanasmuddui leat Djupedal-lávdegotti čielggadeami čuovvoleapmin.  Dehálaš rievdadusat leat doaibmageatnegasvuođa ásaheapmi skuvllaide ja ođđa giehtaguššanortnet mas Fylkkamánni sáhttá dahkat juoidá ja jus dárbu addit skuvlaeaiggádii bággosáhku sihkkarastit ahte doaibmageatnegasvuohta fal čuvvojuvvo. Ráđđehus háliida seammás ahte oahppit ain galget dieđihit ášši Fylkkamánnái, jus fal doaibmageatnegasvuohta ii čuvvojuvvo.

Dál čuožžu čielgasit lágas ahte buot ohppiin lea vuoigatvuohta oadjebas ja buori skuvlabirrasii. Láhkii lea nannejuvvon ahte givssideapmi ii obage dohkkehuvvo. Sihke givssideapmi, veahkaválddálašvuohta, vealaheapmi, loavkideapmi ja eará gutnehuhttin lea dohkketmeahttun skuvllas.

Ođđa, čielga doaibmageatnegasvuohta skuvllaide galgá veahkehit sihkkarastit ovttaskas oahppái oadjebas ja buori skuvlabirrasa. Doaibmageatnegasvuohta mearkkaša geavatlaččat ahte skuvlla galgá jođánit ja beaktilit bargat juoidá. Ii oktage skuvllas galgga jorggihit sealggát, dadjat sii eai diehtán, duššindahkat oahppi vásáhusa dahje ii bargat maidege ja sávvat dat iešalddis nohká. Dát boahtá otná formalisttalaš mearrádusgeatnegasvuođa sadjái. Dasa lassin čavgejuvvo doaibmageatnegasvuohta áššiin main leat skuvlla bargit geat givssidit.  

Fylkkamánni galgá leat vuosttašásahus ohppiid ja váhnemiid váidagiidda. Váiddaortnet seammás álkiduvvo, šaddá jođáneabbon ja buorebun go ovddit ortnet. Fylkkamánni sáhttá atnit bággosáhku/beaivesáhkuid suohkaniid ektui go lea dárbu bágget ovdan rievdadusaid.

Láhkarievdadus mielddisbuktá maiddái eará doaimmaid, skuvllaide geatnegasvuohtan dieđihit ohppiide ja váhnemiidda skuvlabirrasa njuolggadusaid birra ja ortnetnjuolggadusaid rievdaduvvon njuolggadusaid birra. Njuolggadusrievdadusaid galget eará doaimmat doarjut, nugo gelbbolašvuođalokten ja iešguđet diehtojuohkindoaimmat. Dát leat juo dahkkome. 

Veahkki ja doarjja sidjiide geat gillájit givssideami ja sin bearrašiidda

Lassin gelbbolašvuođabargui ja buoret ja beaktileabbo njuolggadusčállosii, leat doaimmat mat dahket álkibun sidjiide geat gillájit givssideami ja sin bearrašiidda ohcat veahki ja doarjaga konkrehta givssidanáššiin, goalmmát váldočuokkis ráđđehusa čuovvoleamis. Deháleamos buktosat joksat dán leat dát:

Mánáidáittardeaddji nannejuvvo, nu ahte áittardeaddji sáhttá veahkehit vel eanet mánáid ja nuoraid konkrehta givssidanáššiin. Áittardeaddji galgá gozihit sihke báikkálaš ja guovddáš eiseválddiid ektui. Áittardeaddji galgá maid álohii beassat hupmat mánáid ovddas, ii dahkat mearrádusaid sin vuostá mii livččii dáhpáhuvvan go leat váiddaásahussan, ja áittardeaddji ii galgga leat oassin hálddašanráiddus mas leat váldebarggut.

Ráđđehus lea ráhkadan nullmobbing.no, portála mas leat dárbbašlaš dieđut sihke vuoigatvuođaid ja praktihkalaš rávvagiid birra maid sii geat gillájit givssideami ja sin bearrašat sáhttet dárbbašit go galget ovddidit konkrehta givssidanáššiid. Ráđđehusa ulbmil lea ahte portála galgá olámuttos sihke suohkaniid, skuvllaid ja mánáidgárddiid neahttasiidduin. Ollu suohkanat leat juo čuovvulan dán.

Dasa lassin addá ráđđehus ekonomalaš doarjaga neahttabáikái snakkommobbing.no, man Alit Ruossa jođiha.

Juo álggahuvvon doaimmat

Ráđđehus lea maŋemus jagiid juo álggahan ollu doaimmaid maid Djupedal-lávdegoddi ovdanbijai iežas čielggadeamis 2015 giđa. Dan oktavuođas leat deháleamos doaimmat:

  • Báikkálaš dearvvašvuođabálvalusa nannen. Eanet psykologat ja dearvvašvuođadivššárat suohkaniin. Ráđđehus lea nannen skuvladearvvašvuođabálvalusa ja dearvvašvuođastašuvnnaid 760 milj. ruvnnuin dan rájes go ráđđegođii.
  • Geatnegahtti ovttasbargu givssideami vuostá. Ráđđehus lea álggahan ođđa ja eambbo geatnegahtti Searvevuođa givssideami vuostá. Searvevuođas leat mielde Ráđđehus, Sámediggi, Oahpahuslihttu, VVL, MVL, Fágalihttu, SG; Skuvllaid Riikkalihttu, Skuvlajođiheddjiidlihttu, Ohppiidorganisašuvdna, Norgga Lektorsearvi, Priváhta Mánáidgárddiid Riikkalihttu, Risttalaš Friddjaskuvllaid Lihttu ja Dearvvašvuođadivššáriid Riikkasearvi. Ođđa searvevuohta lea dohkkehan doaibmaplána áigodahkii 2017-18 mii geatnegahttá oassálasti organisašuvnnaid čađahit doaimmaid givssideami vuostá sihke guovddášdásis ja báikkálaš lađđasiin, nugo doaimmaid ovttas searvevuođa eará organisašuvnnaiguin.
  • Viidát givssidanhehttenprográmmat Ođđa eavttut givssidanhehttenprográmmaide skuvllas leat dohkkehuvvon. Jus galgá oažžut stáhtalaš doarjaga, de dál prográmmat nai galget siskkildit surggiid digitála givssideami, čiegus givssideami ja oktavuođa gaskal givssideami ja psyhkalaš dearvvašvuođa. Olweus-prográmma, PALS ja LP-modealla leat ožžon doarjagiid maŋŋel almmuheami.
  • Stuoradiggi mearridii 2017 miessemánus ásahit ođđa fylkkalaš dahje guvllolaš givssidanáittardeddjiortnega. Ráđđehus doarjjui dán doaimma ja oaivvilda dakkár ortnet sáhttá ávkin sihke gelbbolašvuođabargui, lasihuvvon áŋgiruššamii doarjut ja bagadit sin geat gillájit givssideami ja ođđa njuolggadusčálusrievdadusaide. Ráđđehus lea juo álgán bargguin ráhkkanahttit dan ođđa ortnega.  
  • Givssideaddji ferte fárret. Láhkarievdadus mii mearkkaša ahte áibbas giddejuvvon diliin lea givssideaddji, iige son gii givssiduvvo, gii ferte lonuhit skuvlla.
  • Gelbbolašvuođalokten mánáidgárddis. Mánáidgárddiide gelbbolašvuođaruđat ohcanláhkái 80 miljovnna ruvnno ovddas. Oahppanbiras lea okta áŋgiruššansuorgi juolludeamis.
  • Neahttareaidu ReFlex. Ráhkadan reaiddu maid skuvllat ja suohkanat sáhttet atnit iskat čuvvot go sii skuvlabirrasa njuolggadusaid doarvái bures.

NOU 2015: 2 Å høre til - Virkemidler for et trygt psykososialt skolemiljø.     

 Dieđut givssidanvuosttildeami searvevuođa birra sámegillii: