Studeanttat

Máhttodepartemeanta mearrida njuolggadusaid, mat gusket ohppui váldimii, ja das lea bajimus ovddasvástádus stáhta oahppoásahusain, studeanttaid buorredilis ja oahpuid ruhtadeames. Universiteahtain ja allaskuvllain lea ovddasvástádus studeanttaid oahppanbirrasis.

Daid oktavuođas lea dábálaččat studeanttaid ovttastus, mii galgá fuolahit studeanttaid čálgodárbbuin. Máhttodepartemeanta lea ásahan studeanttaid ovttastusaid, muhto dat eai gula stáhta hálddahussii. 

Alit oahpu sisaváldin

Alit ohppui váldet studeanttaid sihke sisaváldinnjuolggadusaid vuođul ja njuolggadusaid vuođul, maiguin bidjet gelbbolaš ohcciid sisaváldinortnegii. 

Oktasaš sisaváldimis (OS) lea ovddasvástádus váldit studeanttaid Norgga universitehtaid ja allaskuvllaid oahpuide. Muhtun ásahusat váldet studeanttaid ohppui báikkálaš ortnega bokte. Dat guoská muhtun priváhta allaskuvllaide ja allaskuvllaide, maidda váldet studeanttaid geahččalemiid vuođul. 

Oppalaš studerengelbbolašvuohta ja erenoamáš sisaváldingáibádusat

Eanaš oahpuide beassan eaktuda oppalaš studerengelbbolašvuođa (OSG). Joatkkaskuvllaid studeremii ráhkkanahtti oahppoprográmmain olahit OSG. Muhtun oahpuide gáibidit OSG lassin ahte lea váldán joatkkaskuvllas dihto prográmmafágaid, ovdamearkka dihte matematihka ja eará reálafágaid prográmmafága go ohcá medisiinna ja eará dearvvašvuođafágaid oahpuide. Muhtun oahpuide gáibiduvvojit dihto gálggat, dahje ohccit fertejit ceavzit sisaváldingeahččaleames.

Don gávnnat sisabeassangáibádusaid OS neahttasiidduin dahje dan universitehta dahje allaskuvlla neahttasiidduin, man oahpus leat beroštuvvan. 

F-luodda dihto oahpuide

Ohcciid, geain ii leat oppalaš studerengelbbolašvuohta, muhto geain lea relevánta fágareive dahje fágaoahppu, sáhttet váldit ohppui erenoamážit heivehuvvon oahpuide ovttaskas fágain. Dat guoská erenoamážit inšenevraoahpuide.

Universitehtat ja allaskuvllat válljejit ieža fálletgo sii oahpu ohcciide, geain lea fágareive. Muhtun sajiin lea dohkkehuvvon F-luodda maiddái eará oahpuide, go inšenevrafágii.

Gelbbolaš ohcciid sisaváldinortnet

Go leat eanet gelbbolaš ohccit go oahpus leat sajit, de ordnejit ohcciid ráidun sisaváldinortnegii.

Vuosttašduođaštusa earis lohkkojit dušše joatkkaskuvlla bohtosat, go ohcciid bidjet sisaváldinortnegii. Dat guoská ohcciide, geat ohcanjagis eai deavdde eanet go 21 jagi.

Dábálaš earis addet lassičuoggáid militearabálvalusas dahje álbmotallaskuvllas dahje eará alit oahpus, ja vel ahkečuoggáid njealji jagis dan jagi rájes, go ohcci deavdá 20 jagi. Muhtun oahpuin addet maid sohkabeallečuoggáid dan sohkabeallái, mii lea unnit ovddastuvvon oahpus.

Alit oahpu sisaváldinnjuolggadusat leat mearriduvvon sierra láhkaásahusas.

Fágaskuvlaohppui beassan

Fágaskuvlaohppui beassá go lea čađahan ja ceavzán joatkkaskuvllas dahje jos lea sullasaš reálagelbbolašvuohta. Dábálaččat fágaskuvlaoahpu váldet fága- dahje sváinnasreivve vuođul, dahje eará fidnogelbbolašvuođa vuođul, maid lea olahan joatkkaoahpahusas.

Jos háliidat diehtit mii gáibiduvvo vai beasat dihto fágaskuvlaohppui, de fertet váldit oktavuođa fágaskuvllain, masa áiggošit ohcat.

Fágaskuvlla nationála sisaváldinkantuvra muitala mii gáibiduvvo ja mo galgá ohcat teknihkalaš fágaskuvlii ja eará almmolaš fágaskuvllaide. Ohcciid, geat eai deavdde formála sisaváldingáibádusaid, sáhttet váldit ohppui reálagelbbolašvuođa vuođul.

Reálagelbbolašvuohta lea buot gelbbolašvuohta, maid olaha formála, ii-formála ja eahpeformála oahppamiin, ja dat lea máhttu ja gálggat maid sáhttá dokumenteret, ja maid lea olahan oahpu, dienasbarggu dahje bálkkáhis barggu, searvedoaimmaid, asttuáigedoaimmaid dahje eará vugiid bokte. 

Studeanttaid buorredilli

Universitehtain ja allaskuvllain lea bajimus ovddasvástádus studeanttaid oahppanbirrasis.

Studeanttaid ovttastusa bargu lea fuolahit ovttaskas oahppoásahusa studeanttaid čálgodárbbuin. Buot ásahusain, mat gullet universiteahtta- ja allaskuvlalága vuollái, galgá dábálaččat leat studeanttaid ovttastus. Máhttodepartemeanta lea ásahan studeanttaid ovttastusaid, muhto dat eai gula stáhta hálddahussii. Studeanttaid ovttastusat leat sierra searvvit, nu mo mearriduvvo studeanttaid ovttastusaid lágas ja láhkaásahusas.

Studeanttaid ovttastusat ožžot almmolaš doarjaga stáhta doarjjan, studeanttaid lohkanbadjedivadiin ja friija stašuvnna bokte (earret eará nuvttá lanjat oahppoásahusain) vai besset fállat govttolaš ja buriid bálvalusaid studeanttaide.

Studeanttaid ovttastusaid stivrras lea searvvi bajimus váldi. Stivrras leat studeanttat, oahppoásahusaid bargit ja studeanttaid ovttastusaid bargit. Studeanttat sáhttet válljet ahte sin ovddasteaddji lea njunušin stivrrajođiheaddjin.

Studeanttaid ovttastusat fállet ollu sierralágan bálvalusaid studeanttaide, ovdamearkka dihte gáffádaga, valáštallama, dearvvašvuođabálvalusaid, mánáidgárddiid ja ásodagaid. Studeanttaid ovttastusat dat ieža mearridit makkár čálgofálaldagaid dat fállet studeanttaidasaset. 

Studeanttaid ásodagat

Okta studeanttaid ovttastusaid mávssoleamos čálgofálaldagain studeanttaide leat studeantaásodagat. Studeantaásodagat galget leat priváhta ásodatmárkana lassin. Eanaš studeanttaid ovttastusat eai nagot fállat studeantaásodaga buohkaide, geat háliidit. Jos don leat studeanta ja ozat ásodaga, de gánneha ohcagoahtit nu árrat go vejolaš. Jos vuorddát dassáigo dieđát, ahte leat ožžon oahpposaji dahje oahpu álgima rádjai, de sáhttá leat váttis gávdnat govttolaš ásodaga oahppobáikki lahka.

Sáhtát váldit oktavuođa dan báikki studeanttaid ovttastusain, gos áiggošit studeret, ja jearrat sihke mo galggat ohcat studeantaásodaga ja mo sáhtát gávdnat ásodaga priváhta márkanis. Norggas leat maid studeantaásodatvuođđudusat (studentboligstiftelser), mat fállet studeantaásodagaid. 

Máhttodepartemeanta addá doarjaga studeantaásodagaid hukseheapmái, oastimii ja ođasteapmái. Doarjaga juolludit studeanttaid ovttastusaide ja studeantaásodatvuođđudusaide ohcama vuođul. Bovdehus ohcat studeantaásodagaid doarjaga almmustahttojuvvo min neahttasiidduin moadde beaivvi dan maŋŋá go ráđđehus lea ovddidan boahtte jagi bušeahttaárvalusa. Doarjaga juolludit nu galli ásodahkii, go masa stáhtabušeahtas lea várrejuvvon ruhta.

Eanet dieđuid studeanttaid ásodagaid birra gávnnat doarjjaláhkaásahusas ja Viessobáŋkku njuolggadusain.

Oktasaš váiddalávdegoddi

Departemeanta lea delegeren válddi mearridit studeanttaid váiddaáššiid oktasaš váiddalávdegoddái. Váiddalávdegotti bargu lea meannudit váidagiid, maid fáddán lea:

  • eksámena dahje iskosa fámuhuhttin
  • oahpus eret bijahallan
  • oahpus eret bijahallan ráŋggáštusášši geažil - politiijaduođaštus
  • oahpus eret bijahallan skihkalašvuođa árvvoštallama vuođul

Oktasaš váiddalávdegotti mearrádusat stivrejit ovttaskas ásahusaid váiddalávdegotti árvvoštallamiid sullasaš áššiin.