Reviderejuvvon nationálabušeahtta evttohusain oadjuda ráđđehus riikka, oktasašvuođa ja olbmuid ekonomiija. Bušeahtta seailluha dan buori vuolggasaji mii Norggas lea ráfehis máilmmis.

Reviderejuvvon nationálabušeahta foandaruđageavaheapmi meroštallojuvvo 579 miljárdda ruvdnun 2026:s. Dát lea 4,9 miljárdda ruvnno unnit go mearriduvvon bušeahtas.

Mearriduvvon bušeahtas meroštallojuvvui foandaruhtageavaheapmi leat 2,8 proseantta Stáhta penšunfoandda olgoriika árvvus. Reviderejuvvon bušeahtas lea olggosváldinproseanta 2,7.

Jagi 2026 bušeahtas árvvoštallojuvvo leat neutrála váikkuhus Norgga ekonomiijii. Bušeahttaimpulsa čájeha movt foandaruhtageavaheapmi rievdá jagis jahkái, mihtiduvvon Nannán-Norgga BNP soju oassin. Foandaruhtaeavaheapmi lea unnit reviderejuvvon bušeahtas go mearriduvvon bušeahtas. Reviderejuvvon bušeahta impulsa lassána goittotge 0,9 prosentii, buohtastahttojuvvon mearriduvvon bušeahta 0,6 %:in. Sivvan dasa lea go jagi 2025 bušeahttabalánsa lei buoret go dat mii lei árvvoštallojuvvon čakčat. Mihtiduvvon Nannán-Norgga BNB soju oassin lea foandaruhtageavaheapmi 12,6 proseantta.

Norgga ekonomiija doaibma vurdojuvvo bissut badjin sihke dán ja boahtte jagi, dannego bargguhisvuohta ain lea vuollegaš, barggolašvuohta lassána ja reálabálká stuorru. Gaskanuortta riidu lea seammás dagahan eanet eahpesihkarvuođa, ja go vuordámušat haddegoargŋumii ja reanttuide leat stuorrát, de meroštallojuvvo Norgga ekonomiija stuorrun dál leat veahá unnit go nationálabušeahtas. Nannánekonomiija meroštallojuvvo lassánit 1,7 proseanttain dán jagi, mii lea dábálaš dási lahka.

Tabealla 1: 2025 finánsapolitihka lágidus, jagi 2026 mearriduvvon bušeahtta ja jagi 2026 reviderejuvvon nationálabušeahtta 20261
 

2025

Jagi 2026 mearriduvvon (salderejuvvon) bušeahtta

Jagi 2026 Reviderejuvvon bušeahtta

Olggosváldin SPO:s, proseanta2

2,6

2,8

2,7

Struktuvrralaš bušeahttavuollebáza divvojuvvon oljju ektui, mrd. 2026-ruvnno

531,0

584,0

579,0

Struktuvrralaš bušeahttavuollebáza divvojuvvon oljju ektui, Nannán-Norgga BNB soju oassin

11,6

13,2*

12,6

Struktuvrralaš, vuollebáza muddejuvvon oljju ektui Nannán-Norgga BNB soju oassin3

1,8

0,6

0,9

2025 bušeahttalágidusa váikkuhusat Nannán-Norgga BNB:i makromodeallaid mielde4

    

0-0,1

1 2026 meroštallmat. Prosenttaid mielde rievdan ovddit jagi rájes dakko gokko eará ii leat dieđihuvvon.

2 Struktuvrralaš, vuollebáza divvojuvvon oljju ektui proseantan Stáhta penšunfoandda olgoriika (SPO) Kapitálas go jahki álggii.

3 Ovddit jagi rievdadusat prošeantaovttadahkan. 

4 KVARTS ja NORA makroeknomalaš modeallaid meroštallamiid vuođul, gos earret eará vuhtiiváldojuvvo ahte iešguđetge olggosgoluin ja sisaboađuin lea iešguđetlágan váikkuhus ekonomiijadoibmii, Meroštallamaiid vuođđun lea olles almmolaš hálddašeapmi, mii mearkkaša suohkanhálddahusa ja stáhtahálddahusa.

*Saldererejuvvon bušeahta rájes lea SGD lasihan BNB Nannán-Norgga historjjálaš loguid. Struktuvrralaš  vuollebáza mihtiduvvon proseantan salderejuvvon bušeahta BNB sojus ii sáhte danne nuolga buohtastahttit 2025 loguiguin ja reviderejuvvon bušeahtain danne buohtastahttit danne buohtastahttitnjuolggajahi 2025 loguiguin ja reviderejuvvon bušeahtain. buohtastahttit buohtastahttit 2025 ja reviderejuvvon bušeahta loguiguin.

Kilde: Finansdepartementet.

Tabealla 2: Norgga ekonomiija váldologut 2026 reviderejuvvon nationálabušeahtas1

 

2025

2026

Nannán-Norgga bruttonátionálabuvtta (voluma)

1,8

1,7

 

Barggolašvuohta, olbmot

0,7

0,6

Bargguhisvuođamearri, registrerejuvvon (dássi)(dássi)

2,1

2,1

KPI

3,1

3,5

KPI-JAE

3,1

3,2

 

 1 2026 meroštallamat. Prosenttaid mielde rievdan ovddit jagi rájes dákko gokko eará ii leat dieđihuvvon.

Gáldot: Statistihkalaš guovddášdoaimmahat, NAV ja Ruhtadandepartemeanta