– Mii fertet sáhttit suodjalit min mánáid veagalváldimiid vuostá neahtas

Suodjalit min mánáid lea vuosttaš bargu mis. Dát guoská dalle maid jus šaddet gillát veagalváldimiid neahta bokte. Dalle fertejit politiijat beassat dahkat iežaset barggu ja gozihit ja dutkat neahtas.

Seksuála veagalváldimat mánáid vuostá lea váttisvuohta mii lea lassáneame miehtá máilmmi. Buot agi mánát, vel smávva mánážat nai, gillájit roavva veagalváldimiid mat filbmejuvvojit ja juogaduvvojit neahtas. Ođđa teknologiija geavaheapmi addá politiijaide ain ođđa hástalusaid dutkamis. Sihke sii geat gillájit veagalváldimiid ja vearredahkkit iešguđet fierpmádagain leat bieđggus miehtá máilmmi, juoga mii dahká politiijaid ja sivahallaneiseválddiid barggu váddáseabbon.

Riikkaidgaskasaš ovttasbargu lea mearrideaddji, sihke ovttaskas áššiin ja dasa mo bargu dahkko dábálaččat. Norga lea veahkehan ovttasbarggu bokte Europolain, Interpolain ja ovttaskas riikkaiguin. Norgga politiija oažžu eanet ja eanet dieđuid mat leat deaŧalaččat go galgá sáhttit bissehit veagalváldimiid mánáid vuostá sihke Norggas ja olgoriikkain. Kripos oaččui eambbo go 1800 dieđáhusa olgoriikkas diimmá jagis, dan ektui go ožžo 900 ovddit jagi. Dán jagi vurdo bohtet sullii 3000 dieđáhusa.

Ráđđehus vuoruha garrasit barggu eastadit ja vuosttaldit veagalváldimiid mánáid vuostá. Riikaadvokáhtta lea deattuhan ahte seksuála veagalváldimiidda mánáid vuostá galgá biddjot stuora fuomášupmi, maid dasa mii dáhpáhuvvá neahtas. Almmustahttit ja dutkat seksuála veagalváldimiid mánáid vuostá lea okta dain bargosurggiin maid politiijat garrasit vuoruhit.

Politiijaid bargovuogit dákkár áššin leat suokkarduvvon maŋemus áiggiid, maŋemusat go politiijat Austrálias dutke Child’s Play neahttabáikki. Dat johtilis teknologalaš ovdáneapmi ja dat ain deaŧalet riikkaidgaskasaš ovttasbargu dahká ahte mii go leat riektestáhta fertet vuhtiiváldit deaŧalaš gažaldagaid. Makkár vugiid galget min politiijat sáhttit geavahit go galget vuosttaldit veahkaváldimiid neahta bokte? Makkár vugiid maid eará riikkaid politiijat leat geavahan sáhttit mii dohkkehit lobálaš vihtanuššamin norgga rievttis?    

Politiija ovddasvástádus lea sihke almmustahttit ja bissehit seksuála veagalváldimiid mánáid vuostá, identifiseret sin geat leat loavkiduvvon sihke sisriikkas ja olgoriikkas, ja maiddái identifiseret veahkaváldiid. Politiijaguovllut doaimmahit identifiserenbarggu, ja Kriposis lea earenoamáš gealbu neahttaveagalváldimiin. Lassin dasa ahte veahkehit politiijaguovlluid geavahit sii dieđuid Interpola identifiserendiehtovuođus ja lasihit dasa dieđuid sin birra geaid norgga politiija lea identifiseren leat loavkašuvvan.

Politiija ja sivahallaneiseválddit galget, oassin dutkamis viežžat ja árvvoštallat buot duođaštusaid mat leat fidnemis, maid duođaštusaid mat leat vižžon olgoriikkaid eiseválddiin. Norgga rievttis lea friddja duođaštusovdanbuktinprinsihppa man vuolggasadji lea ahte oažžu eanemus rievttes mearrádusaid jus bealit ovdanbuktet daid duođaštusaid maid sii oaivvildit čuvgejit ášši buoremusat. De lea rievtti ovddasvástádus bearráigeahččat duođaštusovdanbidjama.

Jus ležžet boasttuvuođat šaddan go leat viežžan duođaštusaid, dahje dat leat vižžon vugiiguin mat eai leat lobálaččat norgga rievttis, ii leat hehttehussan dasa ahte dieđuid sáhttá geavahit oassin dutkamis dahje ovdanbuktot duođaštussan rihkusáššis. Ovdamearkka dihte jus politiija oažžu dieđuid eará riikkaid politiijaeiseválddiin das ahte duođalaš  veagalváldimat mánáid vuostá leat dáhpáhuvvame dahje leat dáhpáhuvvan, de lea politiijain geatnegasvuohta iskat ášši ja vejolaččat bidjat johtui dutkama.

Riekti sáhttá árvvoštallama vuođul bissehit duođaštusaid mat leat vižžon lobihemiid dahje vižžon vugiiguin mat eai leat lobálaččat norgga rievtti mielde.

Máŋga dieđáhusa seksuála veagalváldimiid birra mánáid vuostá eai čuovvoluvvo norgga politiijain go IP-čujuhusat Norggas vurkejuvvojit dušše oanehis áiggi. Dan dihte leat politiijat guhkit áiggi juo váillahan guhkiduvvon vurkenáiggi IP-čujuhusain. Dakkár doaibma sáhtašii nannet politiijaid vejolašvuođa vuosttaldit ja dutkat veagalváldimiid mánáid vuostá. Rievttalaš doaibmavejolašvuohta dábálaš diehtovurkemii lea odne ráddjejuvvon. Geahččalan dihte dustet politiijaid dárbbu guhkit vurkenáigái, de lea biddjon johtui bargu čielggadit vejolaš ortnega vurket IP-čujuhusaid.

Kripos oaččui jagis 2017 25 miljovdnasaš liigejuolludeami nannen dihte veagalváldimiid eastadanbarggu, dás maid veagalváldimiid mat leat čadnon internehttii. Ruhta galgá geavahuvvot iešguđet surggiin; nannet dutkanbarggu, ovdánahttit vugiid, identifiseret sin geat leat gillán, dutkanbargu galgá loktejuvvot. Leat ovddideame máŋga doaimma interneahtta veagalváldimiid dáfus mánáid vuostá strategiija bokte departemeanttarasttideaddji bargguin maid justiisa- ja gearggusvuođadepartemeanta jođiha.

Suodjalit min mánáid seksuála veagalváldimiid vuostá lea oktasaš ovddasvástádus, mas sihke ovttaskasolbmot ja servodat obbalaččat leat deaŧalaččat. Dan dihte fertet mii joatkit láhčit dili beaktilis bargui ja buori suodjalussii dalle maid go veagalváldin dáhpáhuvvá neahta bokte.