Aktiver Javascript i din nettleser for en bedre opplevelse på regjeringen.no

Almmolaš ándagassii átnun "duiskanieiddaide"

Ráhkis álbmot,

Dál lea 70 jagi gollan das rájes go  olmmošvuoigatvuođajulggaštus dohkkehuvvui. Ja lagabui 75 jagi go nuppi máilmmisoahti nogai.

Dat addá midjiide vejolašvuođa geahčastit maŋás guvlui ja smiehtadit iežamet historjjá ja vásáhusaid.

Ja beassat maid geahččat iežamet dálááiggi.

Danne leat ge din bovden deike bidjat fuomášumi  erenoamáš dasa makkár rolla nissonolbmuin lei ja man rašes dilis sii ledje soađi vuolde ja riidodilis.    

 

2020:s ávvudat ahte lea 75 jagi das rájes go nuppi máilmmisoahti nogai.

Mii vuittiimet friijavuođa. Demokratiija.  Árvvuid ja prinsihpaid maid mii atnit hui mávssolažžan. Man dihte  máŋggas ledje mielde soahtamin, ja šadde gillát ollu.

Maŋážassii nohke soahtejagit vuollástemiin, veahkaválddálašvuođain ja goddimiiguin.  

Ain lea vejolaš gamus dovdat mo dilli lei go soahti lei nohkan.   

Illudovdu lei issoras stuoris. Muhto ollugat dovde morraša ja suhttu soađi gillámušaid geažil.

 

Ilgadis dagut ja stuora olmmošlaš gillámušat guovtti máilmmisoađi vuolde mielddisbukte ahte ollu riikkat oidne dárbbu oppamáilmmálaš olmmošvuoigatvuođaide.

Juovlamánu 10.b.1948 mearridii ON oppamáilmmálaš olmmošvuoigatvuođaid Parisas.

Olmmošvuoigatvuođajulggaštus álggahuvvo ná:

“Danne go friddjavuođa, vanhurskkisvuođa ja ráfi vuođđu máilmmis lea buot olmmošgoddái gullevaččaid lunddolaš olmmošárvvu dovddiidus ja sin dássásaš ja massemeahttun vuoigatvuođaid dovddiidus».

Áiddo fal dát árvvut, dássásaš ja massemeahttun vuoigatvuođat mat maŋŋil leat biddjojuvvon vuođđun  olmmošvuoigatvuođajulggaštussii, šadde hástaluvvot ráfiáiggis dalá maŋŋil soađi.

Mo meannudeimmet vašálaččaid geaid badjel vuittiimet?

Mo meannudeimmet sin geat behtte riikkaset?

Ja -  mo meannudeimmet daid nissoniid geat ledje  vašálaččaid moarsit min vuollástuvvon riikkas?

 

Ráfi ii ollen buohkaide miessemánu 8.b. 1945.

Maŋŋil go Norga fas šattai friddja riikan, de vásihedje ollu Norgga nieiddat ja bártnit geat ledje dahje návdojuvvojedje leat fárrolagaid duiskka soalddáhiiguin, surgadis dili.

Dan áiggi sohkabealrollaminsttar bijai sierralágan gáibádusaid ja vuordámušaid nissoniidda ja albmáide. Go olmmoš eaktodáhtolaččat addá iežas vašálažžii, de lei dat ollugiid mielas addimin juoga mii ii gullan dušše alcces, muhto juoga mii lei oassi našuvnnas – ja dainna lágiin behtii iežas riikka. Soahtedilis ledje ollugat geat eai liikon jos muhtun álggii menddo dávjá fárrudit vašálaččain.  Nu go nieiddat ja nissonat dahke.

Mis váilot ain ollu dieđut, muhto mii diehtit ahte sii geat gulle dan jovkui eai lean ovttaláganat.    

Ollugat liikostedje nubbái go dat gulai lunddolaččat nuorravuhtii. Earát fas dovde eallinguhkkosaš ráhkisvuođa soalddáhii mii gulai vašálažžii. Dahje lei jurdilmeahttun irggástallan/moarsastallan mii váikkuhii olles eallimii ja vel eanet.

Meannudanvuohki lea garrasit čuohcan juohkehažžii.  

Billistan oktavuođaid oappáid ja vieljaid gaskkas. Váhnemiid ja nieidda. Merken bearrašiid. Buolvvas bulvii.

Mánat leat ferten guoddit nođiid go eadni dubmejuvvui.  

Heahpat ja jávohisvuohta lea okta oassi gillámušas. Ja šláttardeapmi ja olggušteapmi.   

 

Mii leat ođđasit geahčadan mo eiseválddit ollašuhtte   geatnegasvuođaidis dego riektastáhtan.

Min konklušuvdna lea ahte Norgga eiseválddit eai leat čuvvon riektestáhta vuođđoprinsihpa ahte ii oktage olmmoš galgga ráŋggáštuvvot duomu haga dahje dubmejuvvot lága haga.

Nissonat ja nieiddat biddjojuvvojedje giddagassii ja internerejuvvojedje.

1945 giđa rájes čohkkájedje giddagasas máŋga duhát nissona go ledje nu gohčoduvvon duiskkanieiddat. Ollugat čohkkájedje máŋga mánu vaikko ii lean láhkavuođđu dahje láhkaásahus ráŋggáštahttimii.  

Borgemánu 1945 rievdadedje eiseválddit stáhtaborgárlága vai ožžo válddii riikkas eret bidjat nissoniid geat ledje náitalan duiskalaččaiguin maŋŋil cuoŋománu 9.b. 1940. 

Vuođđolága vuostá mearriduvvui ahte náittosortnet galgá  gustot maŋos guvlui áiggis.

Meannudanvuohki dáid nissoniid guovdu ii leat dohkálaš go dan árvvoštallá riektestáhta vuođđoprinsihpaid ektui. 

Dan vuođul háliidan mun, ráđđehusa bealis, átnut ándagassii dan ovddas mo Norgga eiseválddit leat  meannudan nieiddaid ja nissoniid geainna lei lagaš oktavuohta  duiskka soalddáhiiguin 2.máilmmisoađi vuolde.

 

Lea váldán guhkes áiggi oažžut dán ándagassii átnuma sadjái.

Dan dihte lea ge dehálaš giitit buohkaid geat leat ohcan dieđuid dán joavkku birra: ovttaskasolbmot, journalisttat, girječállit, politihkkárat ja dutkit.

Muhto buot eanemus giittán sin geat leat juogadan iežaset muitalusaid:

Nissonat geaidda dat guoská ja sin mánát.

Giitu.

 

Dalle attán sátnevuoru kulturministarii Trine Skei Grandei.

Bajás