2018 Stáhtabušeahtta:

Eanet ealáhusdoaibma, bioekonomiija ja biebmodorvvolašvuohta

Eanandoallo- ja biebmodepartemeantta suorggi váldovuoruheapmi 2018 stáhtabušeahtas: •Ain nanu áŋgiruššan meahcceluottaide ja dimbbarkáijaide •Lassi biebmobuvttadeapmi •Divatgeahpideapmi boazodollui •10 miljovnna ruvnno bioekonomiijastrategiija čuovvoleapmái

Meahcceluottat ja dimbbarkáijaid áŋgiruššan joatká

Ráđđehus lea measta duppalastán juolludemiid meahcceluottaide ovddit ráđđehusa ektui, ja joatká alla ambišuvdnadásiin. Evttohuvvo 92 miljovdna ruvdnosaš juolludeapmi ja 95 miljovdna ruvdnosaš lohpádusfápmudus hukset ja buoridit meahcceluottaid ja dimbbarkáijaid. Dasa lassin bohtet ruđat eanandoallošiehtadusas. Dat dahká ahte huksemiin sáhttá joatkit alla leahtus.

- Dat dahká ahte vuovde- ja muorraealáhusa fievrredangolut unnot ollu ja gilvonákca buorrána.  Dat addá vuođu barggolašvuhtii ja árvoháhkamii mearragáttiin ja boaittobeale guovlluin. Seammás váldá vuovdi vuostá CO2 ja muorra lea dálkkádat- ja birasustitlaš molssaeaktu fossiila álgoávdnasiidda, dadjá eanandoallo- ja biebmoministtar Jon Georg Dale.

Divatgeahpádus boazodollui

Ráđđehus čuovvula ráđđehusjulggaštusa, ja evttoha ahte boazoeaiggádat eai dárbbaš máksit divadiid doallobiergasiin nugo muohtaskohteris, ATV ja meahccemohtorsihkkeliin.

- Lea lunddolaš ahte boazodoallit, seamma ládje go boanddat, eai dárbbaš máksit divada doallobiergasiin. Boazodoalli gii bargá bohccuiguin oažžu stuora divatgeahpádusaid, dadjá eanandoallo- ja biebmoministtar Jon Gerog Dale.  

Vuoiŋŋašnjoammudávda

Vuoiŋŋašnjoammudávda (Chronic Wasting Disease) lea ruksesgottiide jámolaš dávda man 2016:s gávdne sarvvain ja gottiin Norggas. Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta lea dorjon Biebmobearráigeahču mearrádusa ahte báhčit gottiid Nordfjellas vai hehtte leavvamis jámolaš vuoiŋŋašnjoammudávdda elliide. 

- Vuoiŋŋašnjoammudávda gottiin lea stuora áittan bohccuide ja eará ruksesgottiide. Danin lea dehálaš bidjat johtui beaktilis doaimmaid vai hehtte dávdda leavvamis, dadjá eanandoallo- ja biebmoministtar Jon Georg Dale. 

Bioøkonomiijastrategiija

Ráđđehus evttoha 10 miljovdna ruvdnosaš lassáneami dutkamii ovddidit boahtteáiggi teknologiija mii galgá dahkat vejolažžan duohtandahkat bioekonomiija.

- Bioekonomiijastrategiija vuođul lassáneapmi váikkuha ruoná nuppástussii dan bokte go mii atnit biologalaš resurssaid buorebut ja ovddidit eanet dálkkádat- ja birasustitlaš buktagiid, dadjá eanandoallo- ja biebmoministtar Jon Georg Dale.

Lassi biebmobuvttadeapmi

Ráđđehus vuoruha lasihit biebmobuvttadeami  Norggas. Eanandoallošiehtadus addá dál sihke smávva ja stuorebuš dállodoaluide miehtá riikka buoret vuođu biebmobuvttadeapmái. Šiehtadus nanne earenoamážit vuođu geavahit meahcceguohtumiid, vuoruhit gortniid, šaddosiid ja ruotnasiid.

- Norggas ii leat goassege buvttaduvvon nu ollu biebmu go dál. Boanddat sáhttet dán áigodagas oažžut sisaboahtolassáneami mii lea badjel beali eanet go dan mii eará fidnojoavkkuin lea. Dál eai heaitte nu ollugat dállodoaluin go ovdalaš ráđđehusaid vuolde, dadjá eanandoallo- ja biebmoministtar Jon Georg Dale.

Sihkkut bistevaš stáhtadoarjagiid organisašuvnnaide

Ráđđehus evttoha sihkkut bistevaš stáhtadoarjagiid organisašuvnnaide eanandoallo- ja biebmopolitihkalaš suorggis.

- Gáržžes bušeahta geažil leat mii šaddan garrasit vuoruhit Eanandoallo- ja biebmodepartemeantta bušeahtas. Mii leat vuoruhan biebmodorvvolašvuođa, bioekonomiija ja lassi biebmobuvttadeami. Mii leat sihkkon doarjagiid organisašuvnnaide vai mii dan nagodit dahkat, dadjá eanandoallo- ja biebmoministtar Jon Georg Dale.