Education at a Glance 2016: Norga vuoruha eanemusat mánáidgárddiid

Norga lea máilmmis njunnošis ruđaid geavaheamis mánáidgárddiide. –Mii vuoruhat mánáidgárddiide buori kvalitehta, dan sivas go mii diehtit man dehálaš lea addit mánáide fálaldagaid unnivuođa rájes juo, dadjá máhttoministtar Torbjørn Røe Isaksen.

Education at a Glance (EaG) lea OECD jahkásaš indikáhtorraporta oahpahussuorggi birra. Raportta vuođul lea vejolaš Norgga buohtastahttit eará OECD-riikkaiguin dasa mii gusto oahpahusa resursageavaheapmái, oassálastimii ja bohtosiidda. Education at a Glance dieđuid mielde geavaha Norga ja Ruoŧŧa eanemus resurssaid mánáidgárddiide olles OECD:s, mihtiduvvon BNP-oasi mielde.  EaG 2016 dieđuid ektui geavaha Norga guokte proseantta iežas bruttoálbmotbuvttadusas, ja Ruoŧŧa geavaha fas 1,9.

– Hukset mánáidgárdefálaldagaid ja áŋgiruššat kvalitehta ovdii mánáidgárddiin lea okta dehálaš oassi ráđđehusa politihkas, cealká Røe Isaksen.

Buoret skuvlabohtosat

Mánát geat unnimusat ovtta jagi leat mánáidgárddis olahit buoret bohtosiid skuvllas go mánát geat eai leat leamaš mánáidgárddis, čájeha ovddit PISA-guorahallama analysat. Seamma gusto vaikko vel vuhtiiváldáge erohusaid mánáid ruovttu duogážis.

– Mii fertet fuolahit dan ahte buot mánát ožžot seamma vejolašvuođaid oahppat ja ovdánit, beroškeahttá gos sii bohtet ja man ollu oahppu mánáid váhnemiin lea. Dan sáhttit dahkat go buoridat mánáidgárddiid, joatká máhttoministtar.

Norga lea erenoamáš dilis dan sivas go measta buot norgga guovttejahkásaččat leat mánáidgárddis. OECD 35 mielláhttoriikkaid gaskkas lea dušše Dánmárku gos guovttejahkásaččaid lohku lea stuorit.

– Dat lea dehálaš árrat álggahit áŋgiruššamiid vai lea vejolaš veahkehit mánáid geat rahčet dahje dárbbašit veaháš eanebuš veahki giellaohppui. Buorre mánáidgárdefálaldat sáhttá leat mearrideaddjin dasa ahte mánát ožžot buori álggu eallimis, deattuha Røe Isaksen.

Norgga mánáidgárdebargiid lohku lea stuorit go OECD gaskameari. Norggas leat gaskamearálaččat vihtta máná juohke mánáidgárdebargis ja 11 máná juohke mánáidgárdeoahpaheaddjis. OECD-gaskamearri lea 11 máná juohke bargis ja 14 máná juohke mánáidgárdeoahpaheaddjis

Unnán oahppit čađahit joatkkaoahpu

Oassi, geat eai čađat joatkkaoahpu ahkejuogus 25-34 jagi lea jagi 2005 rájes lassánan sihke Norggas, Ruoŧas, Dánmárkkus ja Islánddas. Nuoraid lohku geat eai čađat joatkkaoahpu lea badjelis dáid riikkain go OECD-riikkaid gaskameari, earret Dánmárkku. 2015 ledje Norggas 19 proseantta olbmo ahkejuogus 25-34 jagi geain ii lean joatkkaoahppu, ja OECD-riikkaid gaskamearri leai 17 proseantta.

– Dat ahte eanebut eai čađat joatkkaoahpu lea duođalaš ášši, ja mii fertet dan geahččat mánáidgárddiid ja skuvllaid árra áŋgiruššamiid ektui. Dál leat menddo ollu norgga oahppit geat loahpahit nuoraidskuvlla ja eai ge máhte doarvái bures lohkat, čállit ja rehkenastit, dadjá máhttoministtar Torbjørn Røe Isaksen. 

Olles raportta sáhtát lohkat OECD neahttabáikkis.

Education at a Glance 2016 cealkámuš Norgga birra

  • Norgga viđajahkásaš mánná geavaha gaskamearálaččat 18 jagi váldit oahpu ovdal go deavdá 40 jagi. Viđajahkásaččaid guhkimus oahpahusáigi Dánmárkkus ja Suomas lea vuordimis 20 jagi.
  • Norggas váldet 87 proseantta oahpu ahkejuogus 15 jagis 19 jahkái. 16-jahkásaččaid gaskkas váldet 95 proseantta oahpu, muhto 19-jahkásaččaid gaskkas dušše váile 60 proseantta. Maŋimuš joavkkus leat 38 proseantta joatkkaoahpus ja 19 proseantta alitoahpus.
  • Nuoraid lohku Norggas geat vuordimis galge čađahit joatkkaskuvlla 2005:s leai 90 proseantta ja njiejai 83 prosentii 2013:s, ja badjánii fas 84 prosentii jagi 2014. Vurdojuvvon joatkkaoahpu čađaheapmi lea Norggas vuollelis go eará davviriikkain, earret Ruoŧŧa gos vurdojuvvo ahte 69 proseantta čađahit joatkkaoahpu.
  • Norggas vurdojuvvo ahte 38 proseantta álbmogis čađahit unnimusat ovtta bacheloroahpu ja 16 proseantta unnimusat ovtta masteroahpu. Dat lea veaháš badjelis OECD-gaskameari, 36 proseantta ja 15 proseantta. Dánmárkkus ja Suomas vurdojuvvo ahte eanet olbmot váldet sihke bacheloroahpu ja masteroahpu go Norggas.
  • Norggas eai váldde nu ollugat masteroahpu go eará davviriikkain. Norgalaččaid oassi (25-64 jagi) geain lea masteroahppu lea 10 proseantta, ja Davviriikkain muđui lea fas 11-14 proseantta.