Ovdasiidu

Norga lasiha doarjaga Ukrainai ja addá militeara biergasiid

Ráđđehus doarju Ukraina guvttiin miljárddain kruvnnuin humaniteara doarjjan, ja addá militeara reaidduid, nu mo suodjegahpiriid ja suodjeveasttaid riikii, mii dál gillá soađis. Ráđđehus maid searvá EU sankšuvnnaide ja geassá oljofoandda eret Ruoššas.

– Ruošša soahtedoaimmat dagahit ollu siviila massimiid ja gillámušaid, bilida vuođđoinfrastruktuvrra ja bágge olbmuid báhtarit. Mii lasihit danin iežamet humaniteara doarjaga Ukraina-roasu oktavuođas nu ahte šaddá guokte miljovnna kruvnno, dadjá stáhtaministtar Jonas Gahr Støre.

Norga lea dáhtton johtilit lágidit čoahkkima ON sihkarvuođaráđis, vai beassá eará lahtuiguin digaštallat Ukraina humaniteara dili.

Norga lea dássážii addán 250 miljovnna kruvnno humaniteara doarjjan dan oktavuođas, go Ruošša lea fallehan Ukraina. Eanaš doarjja manná ON báhtareaddjiid organisašuvdnii (UNHCR), Rukses Ruossa -lihkadussii ja ON humanitára riikafondii. Dál doarjaga lasihit oktiibuot guoktin miljárdan kruvdnon.

– Lean odne deaivan máŋga stuorámus humanitára organisašuvnna, mat barget Ukrainas. Mii leat buohkat sakka fuolastuvvan das man sakka soahtedoaimmat čuhcet siviila álbmogii. Humaniteara dárbbut gártet viiddisin Ukrainas, ja čuhcet sakka ránnjáriikkaide, maidda olbmot báhtarit, dadjá olgoriikkaministtar Anniken Huitfeldt.

Ereliiggán Ukraina-doarjagiin humaniteara doaibmit veahkehit rašimusaid, earret eará mánáid. Doarjja manná ON, Rukses ruossa -vuogádaga ja Norgga humaniteara organisašuvnnaid doaimmaid bokte Ukrainai ja ránnjáriikkaide, gosa olbmot báhtarit. Doarjja lea geabbil, nu ahte organisašuvnnat besset dađistaga čohkket doaimmaid dohko, gos dárbu lea stuorámus.

Militeara biergasat

Ráđđehus lea mearridan addit militeara biergasiid, nu mo suodjegahpiriid ja -veasttaid Ukrainai.

– Ukraina álbmot dáistala heakkaset ovddas stuorra militearafámu vuostá. Dán ereliiggán dilis mii oaidnit vejolažžan addit militeara biergasiid riikii, mii lea soahtamin. Ráđđehus skeŋke militeara biergasiid, nu mo suodjegahpiriid ja suodjeveasttaid Ukrainai. Go Ruošša lea fallehan Ukraina, dat hástala Eurohpá sihkarvuođa vugiin, maid eat leat vásihan nuppi máilmmisoađi rájes. Dat hástala norpmaid, árvvuid ja prinsihpaid, mat leat min demokráhtalaš servodaga vuođđun, dadjá stáhtaministtar Jonas Gahr Støre.

– Ukraina lea bivdán biergasiid, ja mii sáhttit daid doaimmahit johtilit, dadjá suodjalusministtar Odd Roger Enoksen.

Mearrádusa hárrái leat gulahallan Stuorradikki parlamentáralaš jođiheddjiiguin, ja maŋŋeleappos sotnabeaieahkedis lágiduvvo čoahkkin, masa viiddiduvvon olgoriikka- ja suodjaluskomitea searvá.

Oljofoanda guođđá Ruošša

Ruhtadanministtar dáhttu Norgga báŋkku (NBIM) vajot bissehit buot investeremiid Ruošša. Son maid dáhttu Norgga báŋkku fuolahit, ahte foanda vuovdá dan mii sis lea Ruoššas.

– Dilli lea gártan dakkárin, ahte mii oaidnit vealtameahttumin ahte oljofoanda dál hilgu Ruošša, dadjá ruhtadanministtar Trygve Slagsvold Vedum.

Viiddis sankšuvnnat

Norga lea dan rájes go Ruošša vuoluštii Krim-njárgga ja dagahii Nuorta-Ukraina eahpesihkkaris dillái, bargan ovttas EU:in, USA:in ja eará sullasašmielat riikkaiguin Ruošša álbmotrivttiid rihkkumiid vuostá.

Ovttas EU:in Norga dál álggaha historjjálaččat nana sankšuvnnaid Ruošša vuostá. Dat biddjojit  johtui dađistaga, ja sotnabeaivve bohtet lasi sankšuvnnat, mat čuhcet maiddái Vilgesruššii.

Sankšuvnnaiguin sirrejit Ruošša ruđalaččat dan láhkai ahte dat čuhcet guovddášbáŋkui, ja oassi Ruošša báŋkkuin gártet Swift-máksinvuogádaga olggobeallái.

Sankšuvdnačoahkis leat maid viiddis čuovvumušat eaŋkilolbmuide, geaid atnet leat searvan militeara vaši čohkkemii Ukraina vuostá.

Ruošša girdit eai šat beasa girdit Norgga rájáid siskkobealde.

- EU čavge ekonomiija sankšuvnnaid máŋgga suorggis. Sankšuvnnat doibmet buoremusat, go ollu riikkat ásahit seammáid sankšuvnnaid. Danin mii gulahallat dárkilit EU:in ja iežamet ránnjáriikkaiguin dan hárrái, ja leat olles leavttuin ráhkkaneamen viiddis sankšuvdnačoahki ollašuhttimii, dadjá stáhtaministtar Jonas Gahr Støre.