Ođđajagesárdni 2020

Ovdanbuktojuvvon NRK:s ja TV2:s ođđajagemánu 1. b. 2020.

Stáhtaministtar Erna Solberg
Stáhtaministtar Erna Solberg Govva: Håkon Mosvold Larsen/NTB scanpix

Miehtá máilmmi leat dál ollu ođđajagimánát oadjebasat oađđimin eatniset bálddas.

Áiddo njuoratmánná diehtá uhcán makkár máilbmái son  lea riegádan.

Dáppe min riikkas leat ollu nuorat maŋimuš jagi dovddahan ahte sii fuolastuvvet dálkkádatrievdademiid  geažil. Ja dasa leat dieđusge čielga sivat.

Áiddo šaddan eadneolbmos Malawi:s ja Norgga dálkkádatberošteaddji nuorain leat iešguđetlágan niegut boahtteáigái.

Muhto ollu niegut leat seammaláganat.  

Niegut friddjavuođa ja oadjebasvuođa birra.

Ja beassat návccaidis geavahit čađahit oahpu ja oažžut barggu.

Ja ahte mis lea buhtes biras ja dássedis dálkkádat.  

Dat maid gohčodat guoddevaš máilbmin.

Moadde jagi dás ovdal digaštalle buot máilmmi riikkat maid galggašii dahkat vai livččii vejolaš buot nieguid ollašuhttit.  

Digaštallamiid boađusin leat ON-ceavzinmihtut.

Dat mearriduvvojedje jagi 2015.

Ja daid galgat ollašuhttit ovdal jagi 2030. 

Ollugat dáidet jurddašit ahte ceavzinmihtut gusket dušše ovdáneaddjiriikkaide. Dat gal ii doala deaivása.

Ja buot váddáseamos áššit leat iešguđetláganat.   

Oahppoulbmil muhtun riikkain lea, ahte buot mánát galget beassat vázzit skuvlla. Dáppe min riikkas lea váldohástalus oažžut eanet ohppiid ceavzit ja čađahit joatkkaoahpu.

Ollu mihtut leat buohkaide seamma dehálaččat.  Danne go mii vuoigŋat seamma áimmu ovddas, ja bivdit guliid seamma mearas.

2020 šaddá dehálaš jahkin ON-ceavzinmihtuide.

Dalle galgat árvvoštallat maid mii leat nagodan čađahit vihtta vuosttas jagi.

Ja dan jagi gustogoahtá maid Paris-šiehtadus nannet  dálkkádatbarggu.

 

Odne mis lea doarvái máhttu čuoččuhit ahte olbmuid dagahan dálkkádatrievdadeamit leat váralaččat.

Dat sáhttet billistit biebmobuvttadanvejolašvuođaid máilmmis.

Mearradási loktaneapmi dagaha maid duođalaš váikkuhusaid  ollu riikkaide.

Norggas sáhttet eanet dálkkit, dulvvit ja uđđasat váikkuhit olbmuid dearvvašvuođa ja eallima.

Uđas Jølster báikkis dán geasi lea surgatlaš muittuhus dasa man duođalaš dilli sáhttá leat.

Mii gullat dávjá ahte Norga ii beroš dálkkádatáššiin.  

Dat lea boastut.

Norga lea jođihan dađis garraseabbo dálkkádatpolitihka dan rájes go CO2-divat mearriduvvui sullii 30 jagi dassá.

Luoitimat leat sullii seamma ollu odne go 1990:s.

Váikke vel olmmošlohku lea ge lassánan badjelaš miljovnnain min riikkas.

Ja vaikke vel ekonomalaš ovdáneapmi lea ge leamaš  hirbmat buorre.

Muhto luoitimiid lea dárbu ollu eanet geahpedit. 

Álggahuvvon gaskaoamit galget luoitimiid geahpedit badjelaš 13 proseanttain.

Muhto ii dat ge leat doarvái.

Mii leat lohpidan ahte luoitimat galget geahpeduvvot  45 proseanttain.

2021 rájes áigut ráhkadit luoitinbušeahta.

Ja juohke jagi galget luoitineavttut čavgejuvvot. 

Dat boahtá gáibidit mis hui ollu.

Ja dieđán ahte ollugat vuorjašuvvet dainna.

Sii geat dárbbašit biilla jurddašit mo sii galget mátkkoštit bargui.

Erenoamážit sii geat ásset smávit báikkiin gos láddenstašuvnnat eai báljo gávdno.

Ráđđehussii lea dehálaš jođihit politihka mii dagaha ahte olbmot nagodit hálddašit iežaset árgabeaivvidáhpáhusaid.

Ollugat vuorjašuvvet bargosajis dihte.

In sáhte lohpidit ahte buot šaddá nu go ovdal.

Baicce lea deháleappot go goassige ovdal, ahte mii nagodat iežamet nuppástuhttit.

Nuppástuhttimat addet maid ođđa vejolašvuođaid ja ođđa bargguid.

Ovdamearkan dasa leat ruoná skiippat ja fearggat, maid  Norga lea juo guhká vuoruhan.

Ollugat bidjet gažaldaga oljo- ja gássaealáhusa ektui.

Oljui ja gássii lea ain dárbu, jos vel máilbmi ollašuhttá ge dálkkádatmihtuid.

Danne eat berre heaittihit ealáhusa mii addá barggu máŋga duhát olbmui, ja mii ruhtada boahtteáiggi  čálgoservodaga.

Muhto ealáhus ferte iežas ráhkkanahttit dasa ahte oljo- ja gássajohtu boahtá njiedjat mearkkašahtti láhkai dálkkádatpolitihka geažil.

Ja ealáhus ferte ieš maid geahpedit luoitimiid.

Danne lea ge illudahtti ahte ođđa stuora oljoguovlu, Johan Sverdrup, nagoda buvttadit beanta  dálkkádatgássaluoitimiid haga.

Oljobohkanguovlu geavaha elrávnnji mii fievrriduvvo nannámis, dan sadjái go gássafámu. 

Mun háliidivččen ahte mii beassat eanet oaidnit dán lágan čovdosiid boahttevuođas.

Maiddái olj- ja gássaealáhus ferte geavahišgoahtit ođđa teknologiija ollašuhttin dihte dálkkádatmihtuid.

Jos válljet divrras ja heajos symboladoaibmabijuid, de šaddá váddáseappot ollašuhttit dálkkádatmihtuid, mii fas addá heajos váikkuhusaid čálgoservodahkii.

Jos válljet buriid ja beaktilis doaibmabijuid, de sáhttit geahpedit luoitimiid johtileappot, ja seammás báhcá vel doarvái ruhta vuoruhit oahpposuorggi ja dearvvašvuođa dikšunbálvalusaid.

Mii fertet válljet čovdosiid mat vuoiggalaččat juogadit hástalusaid ja nođiid. Mat addet olbmuide nuppástuhttinnávccaid.  

Dasa lassin sáhttit mii buohkat dahkat juoga.

Go biilla áigut molsut, de sáhttit válljet eanet dálkkádatseasti biilla.

Jos kollektiiva fievrrideapmi, sihkkel dahje vázzin lea molssaeaktu, de sáhttit dan válljet.

Sierranasat dat eai dáidde mearkkašit nu ollu, muhto muitte ahte dat leat buot smávva válljejumit ja dagut oktiibuot mat váikkuhit eanemusat.  

Seamma gusto go galgat gáhttet meara eallima.

Norggas háhkat mii stuora árvvuid mearas.

Ollu barggut ja oktasaš servodaga stuora sisaboađut  leat sorjavaččat buhtes mearas.

Ovcci jahkásaš Iben Ekholdt, Nittedalas eret čálii munnje go su mielas ii lean buorre go fállát, guolit ja eará eallit biidnašuvvet go njillet plastihkaid.  

Mun háliidan sáddet Iben ávžžuhusa viidáseappot: Mii galgat buohkat čorget ruskkaid iežamet maŋis.

Juohke giđa čogget mánát, nuorat ja eaktodáhtolaččat plastihkaid mearragáttiin ja sulluin.

Jos mii buohkat livččiimet čeahpit bargat dan ovdii ahte plastihkaid ii galgga bálkut merrii, de šattašii uhcit dárbu čorget.

Ja nu dat eai livčče áittan meara eallimii.    

Mii galgat bargat dan maid sáhttit olahit ceavzinmihtuid buhtes meara hárrái.

Mii gohčodat eatnama alit planehtan. Buot máilmmi olbmot leat čadnojuvvon oktii mearaid bokte dustet oktasaš boahtteáiggi, seamma láhkai go dálkkádat.

Danne áigu Norga álggahit beaktilis doaibmabijuid riikkaidgaskasaččat, vai mearra geavahuvvo guoddevaččat miehtá máilmmi. 

 

Norgga riggodat dahká vejolažžan veahkehit eará riikkaid vai sii jukset iežaset ceavzinmihtuid.

Ráđđehus atná erenoamáš fuola das ahte buot máilmmi nieiddat galget oažžut oahpu.

Lihkus manná buoret guvlui.

Olles máilmmis leat dál sullii seamma ollu nieiddat go bártnit geat leat mánáidskuvllas.

Muhto nuoraidskuvllas leat eanet nieiddat geat eai čađat oahpu.

Sii fertejit vuoruhit ruovttudoaimmaid, dušše danne go sii leat nieiddat.

Dat lea sihke vuoigatmeahttun ja vahágahtti.

Jos nieiddain lea buorre oahppu, de dat loktešii riikka ekonomiija ja eastadivčče dan ahte mánát bággejuvvojit náitalit. 

Danne áigut mii Norggas vuoruhit nieiddaid oahppodili boahttevaš jagiid. 

Dat mat eanemusat billistit mánáid vejolašvuođaid joatkit skuvlavázzima, leat soađit ja riiddut. 

Syrias lea sullii okta buolva mánát massán skuvlavázzinvejolašvuođaid.

Norga áigu boahttevaš jagiid áŋgiruššat buoret oahppodili ovdii doppe daid riikkain gos leat soađit ja riiddut. 

Čakčat deiven Norgga soalddáhiid Irakas. Moadde vahku maŋŋil fertiiga soai rakeahttafallehemiid geažil  gávdnat suoji militearaleairras.  

Midjiide dat lea muittuhus makkár riskkaid Norgga soalddáhat ja veahkkebargit šaddet vásihit olgoriikkas.

Hábmen dihte buoret máilmmi.

Vai buot mánát besset skuvlla vázzit.

Didjiide buohkaide geat lehpet Norgga bálvalusas ja ehpet beasa ávvudit allabasiid ovttas lagamuččaiguin, háliidan cealkit ollu dearvuođaid ja giitit rahčamušaid ovddas maid čađahehpet min dihte. 

 

Mii háliidat bargat dan ovdii ahte ollašuhttit ceavzinmihtuid min riikkas maiddái.

Ráđđehus deattuha erenoamážit surggiid nu go skuvlaheaitima, psyhkalaš dearvvašvuođa ja mánáidgeafivuođa.

Ulbmil lea hábmet dakkár servodaga gos buohkain leat vejolašvuođat.

Jos lihkostuvvat, de unnot sosiála erohusat ja maiddái sin lohku geat dovdet iežaset olgguštuvvon.

Dan ovdii mii bargat.

Ođđajagi rájes galgá buot suohkaniin psykologa.

Mii lasihat mánáidoaju.

Eanebut galget ceavzit joatkkaoahpu. Njealji oahpis  čađahit ja cevzet golbma oahppi.

Mii leat rivttes bálgá alde, muhto mii eat leat nagodan ollašuhttit buot áigumušaid.   

Vuosttaš juovlabeaivve oaččuimet dan váivves dieđu ahte Ari Behn lei iežas sorbmen.

Norga lea massán hutkás dáiddára ja girječálli. Bearaš ja oapmahaččat leat massán ráhkislaš bearašlahtu ja buori ustiba.

Mun sádden ollu liekkus dearvuođaid buohkaide geat leat massán sin ráhkkása maŋimuš jagi. 

Čakčat bovdejin Rábas Viessočoahkkimii čalmmustahttin dihte máilmmibeaivvi eastadit iešsorbmemiid.   

674 olbmo sorbmejedje iežaset diibmá.

Dat lea 674 menddo ollu.

Sis ledje 674 iešguđetlágan siva.

Almmatge fertet bargat maid sáhttit vai lohku njiedjá.

Rabasvuohta, duostat hupmat dovdduid birra, lea dehálaš.

Andrea Bratt Mæhlum ja Anna Uvizjeva leigga Rabas viesu čoahkkimis.  

Soai eaba dovddadan ovdalaččas, muhto dál sudnos lea buorre oktavuohta.  

Soai ávžžuheaba bidjat áiggi ságastallat gaskaneaset. Áiggi beroštupmái. 

Lea hui vuogas ávžžuhus, maid háliidan viidáset muitalit didjiide buohkaide dál dán eahket.

Ollu riikkain ožžot eanet ja eanet nuorat psyhkalaš dearvvašvuođaváttuid. Erenoamážit nieiddat.

Mii eat dieđe sivaid.

Ráđđehusa mielas lea dárbu kártet sivaid. Dalle livčče mis buoret vuođđu gávdnat čovdosiid mat doibmet. 

Muhto ovtta ášši mii diehtit. Dat ahte atnit fuola guhtet guoimmis lea álo dehálaš.

 

Soai geat buohkain berošteaba, leaba min ráhkis gonagas ja dronnet.

Soai ja gonagasbearaš muđui barget erenoamáš dehálaš ja buori barggu.

Norgga ealáhuseallima ovddas olgoriikkas.

Searvadahttin dihte buohkaid min servodagas.

Biras- ja dálkkádatáššiid ovddas, mas  gonagasbearraša nuoraidbuolva maid berošta.

Háliidan giitit Majestehta Gonagasa ja muđui gonagasbearraša erenoamáš barggu ovddas maid sii barget Norgii buorrin.  

 

Ollugiid mielas lea gonagasbearaš dat mii čatná min oktii.  

Beroškeahttá politihkalaš oaiviliin, oskkus, agis ja ruovttubáikkis.

Luohttevašvuohta guhtet guimmiidasamet lea maid dehálaš.

Luohttámuš dasa ahte mii udnot nubbái buori. Ahte mii buohkat bargat dan buoremusa. Ahte mii veahkehat dakko gokko sáhttit.

Dán čavčča lea nu gohčoduvvon NAV-ášši dagahan ahte ollugat eahpidit galget go sii luohttit  almmolašvuhtii.

Mun ipmirdan dan.

Dál maŋŋil lea váttis ipmirdit ahte diekkár duođalaš vearredagut sáhtte dáhpáhuvvat nu guhkes áiggi badjel ja čuohcat nu ollu olbmuide.

Ráđđehusa bealis háliidan šállošit sin ektui geat leat šaddan gillát dáhpáhusa geažil.    

Mii bargat buot maid sáhttit ahte njulget boasttuvuođaid mat leat dahkkojuvvon.

Ášši galgá árvvoštallojuvvot dárkilit, vai oahppat das.

Mii fertet fuolahit ahte dákkár áššit eai dáhpáhuva nuppes.

Luohttevašvuohta almmolašvuhtii ja dat ahte duopmostuolut dulkojit lágaid ja njuolggadusaid rivttes láhkai, lea vealtameahttun dehálaš min servodahkii.   

Ovddasguvlui fertet garrasit bargat vai ánssášat oažžut ođđa luohttámuša.

 

Sihke Norggas ja máilmmis muđui leat ollu ja duođalaš hástalusat.

Ceavzinmihtut sáhttet addit vástádusa ollu hástalusaide.

Mediain gullat dávjá ahte máilmmis lea heajos dilli.

Lea álki jurddašit ahte váttisvuođat leat nu stuorrát ahte daid ii baljo sáhte čoavdit.

Muhto ollu surggiin manná rivttes guvlui.

Unnit olbmot ellet duođalaš geafivuođas.

Eanet eatnit ja áiddo njuoratmánát cevzet ja besset eallit.

Norggas njidjet dálkkádatgássaluoitimat.

Eanet oahppit čađahit ja cevzet joatkkaoahpu.

Ollu lea barggakeahttá.

Ceavzinmihtuin lea hirbmat alla ambišuvdnadássi.

Muhto ceavzinmihtut čájehit guđe guvlui máilbmi galgá ovdánit.  

Eanet ja eanet fitnodagat geavahit ceavzinmihtuid iežaset barggus.

Universitehtat ja skuvllat dahket dan seamma.

Ja eaktodáhtolaš organisašuvnnat ledje vuosttamuččaid gaskkas.

Logi jagi geažis galget dán jagi ođđajagimánát beassat vásihit ahte mii leat ollašuhttán mihttuideamet.

Mis lea guhkes geaidnu ovddabealde.

Muhto go diehtit gosa áigut, de lea dušše vuolgit johtui. Buohkat sáhttet veaháš bargat. Ovttas mii gal nagodat.

Buorre ođđajahki!