Ođđaseabbo, stuorit ja ođđaáigásaš

Jahkemolsumis oaččui Norga ođđa ja stuorit departemeantta mii almmolaš suorggi galgá ođasmahttit ja ovddidit.

Jahkemolsumis oaččui Norga ođđa ja stuorit departemeantta mii almmolaš suorggi galgá ođasmahttit ja ovddidit.

-Gielda- ja ođasmahttindepartemeanttas (GOD) leat stuora áigumušat ođasmahttit, álkidahttit ja buoridit almmolaš suorggi. Mii áigut čorget eret dárbbašmeahttun njuolggadusaid, ja galgat njunnošis bisseheamen áigesuollagiid ja eahpedoaimmalaš bargovugiid, cealká gielda- ja ođasmahttinministtar Jan Tore Sanner.

Dalle go son golggotmánus álggii stáhtaráđđin Solberg-ráđđehussii, oaččui son ovddasvástádusa jođihit sihke Ođasmahttin- ja hálddahusdepartemeantta, Gielda- ja guovlodepartemeantta ja Birasdepartemeantta plánaossodaga.

Dál leat 425 mielbargi čohkkejuvvon ovtta departementii ja ovtta ministara vuollái. Sanner mielas lea dákkár stuora veahka dárbbašlaš ollašuhttit ráđđehusa mihttomeriid oaččuhit áigái bures doaibmi almmolaš suorggi mii ássiide addá njuovžilis ja buoret fálaldagaid.

Sanner muittuha ahte ođđa ráđđehusas leat Sundvolden-cealkámuša oktavuođas guokte prošeavtta maid GOD galgá vástidit. Vuosttas lea beaktileabbo hálddašeapmi, ja nubbi fas nanusmahttit gielddaid vai nagodit dustet boahttevaš hástalusaid.

-Mii áigut bargat systemáhtalaččat ovddidit buoret árgabeaivvi nu ollugiidda go vejolaš, leš dal sáhka čálggus dahje beaktilis hálddašeamis.  Lea maid dehálaš bidjat fuomášumi hálddašeami bargovugiide ja jođiheapmái. Mii galgat sihkkarastit ahte stáhta ja gielddaid čeahpes bargit besset geavahit eanet áiggi čoavdit dehálaš bargodoaimmaid, dadjá  Sanner.

-Mii leat maiddái álggahan barggu nannet báikkálaš demokratiija. Das lea sáhka nannet báikkálaš iešstivrejumi ja geahpedit stáhtalaš bienalaš stivrejumi, čađahit gieldaođastusa mii addá ássiide buoret bálvalusaid dál ja boahtteáiggis. Nanu ja fámolaš gielddat sáhttet oažžut eanet bargamušaid ja eanet ovddasvástádusa, cealká stáhtaráđđi.

Son mieđiha ahte barggut bohtet lassánit ja stuorrut. –Dalle lea dehálaš bidjat čielga gáibádusaid ja  mihttomeriid. Mii fertet geahččat áššiid oppalohkkái ja hástalit vuogádagaid jos galgat lihkostuvvat rievdademiiguin maid servodat boahtá mearkkašit, dadjala Sanner.

Son muittuha ahte ráđđehus háliida servodatovdáneami gos čájehuvvo eanet luohttámuš ovttaskas olbmui, eaktodáhtolaš organisašuvnnaide, báikegottiide ja ođđahutkiide. 

-Servodaga galgá álbmot hábmet ja ovddidit – ja iige stivrejuvvot eiseválddiid dásis. Stuora politihkalaš prošeavttaid ektui dat mielddisbuktá eanet valljivuođa, uhcit byrokratiija ja stuorit čađahanvuoimmi, cealká stáhtaráđđi.

Dasa lassin ahte oktiiheivehit ráđđehusa ođasmahttinpolitihka gullet GOD ovddasvástádussii vel suorggit nugo  plána- ja huksenláhka, viessopolitihkka, nationála DGT-politihkka ja digitaliseren, gieldaekonomiija, válggat, personsuodjalus, hálddašanpolitihkka, guovlulaš- ja gilipolitihkka, stáhtalaš huksen- ja opmodatpolitihkka, stáhtalaš bargoaddipolitihkka ja sámi- ja unnitloguidpolitihkka.

Departemeantta ovddasvástádussii gullet maiddái arvat olu vuollásaš etáhtat ja doaimmahusat.