2016 reviderejuvvon nationálabušeahtta:

Ráđđehus nanne barggu, doaimma ja nuppástusbargguid

– Norgga ekonomiija ovdáneapmi lea guovtti juogus. Oljoealáhusa hedjoneapmi čuohcá erenoamážit Mátta- ja Oarje-Norgii. Ráđđehus evttoha ođđa, mearrediđolaš doaibmabijuid oččodit eanet bargguid erenoamáš hearkkes surggiin, dadjá finánsaministtar Siv Jensen (Ob).

– Sidjiide geat masset barggu dahje vásihit eanet eahpesihkkarvuođa iežaset barggu ektui, lea dilli duođalaš. Seammás manná olu norgga fitnodagain bures, ja barggaheapmi lassána eanaš osiin riikkas, dadjá finánsaministtar Siv Jensen.

Okta stuorámus oljohaddenjiedjamiin lea garrasit čuohcan Mátta- ja Oarje-Norgii, ja bargguhisvuohta regiovnnas lea lassánan sakka. Oppalaččat orru nannánekonomiija 2016 lassáneapmi šaddamin unnit go vurdojuvvon manna čavčča.

Hedjoneami duste nana ekonomalaš politihkka. Ruhtapolitihkka lea vuosttaš suddjenlinnjá heajut konjunktuvrraid dustemis. Reantu ii leat goassige leamaš nu vuollegaš go dál, ja kruvdnaárvu lea hedjonan sakka. Heajut kruvdnaárvu veahkeha eksportafitnodagaid, ja vuollegis reantu ges nanne olu dállodoaluid ekonomiija ja dahká hálbbibun háhkat kapitála fitnodagaide ja ođđa prošeavttaide. Mearálaš bálkášiehtadallamat leat mielde nannemin gilvohearkkes ealáhusaid.

– Mii dál jo oaidnit ahte buorit gilvonávccat leat dagahan eanet eksportta nannámis ja eanet doaimmaid mátkeealáhusas. Norgga lágideaddjit leat ožžon stuorra oasi bargguin mat leat čadnon Johan Sverdrup-guovllu huksemii. Ekonomalaš politihkka lea dehálaš sivva dasa go ain vurdojuvvo lassáneapmi ovddos guvlui, dadjá finánsaministtar Siv Jensen.

Finánsapolitihkka lea sakka mielde doarjumin barggaheami, doaimmaid ja nuppástusaid norgga ekonomiijas. 2016 bušeahtta lea okta dain eanemus viidáneaddji bušeahtain das rájes go doaibmanjuolggadus lea finánsapolitihka vuođđun leamaš.

Ráđđehusa mihttomearri lea ahte eanaš olbmuin galgá leat oadjebas bargu, ja evttoha dál 900 miljovnna kruvdnasaš moanat ođđa, mearrediđolaš doaibmabijuid doarjut barggaheami Mátta- ja Oarje-Norggas. Doaibmabijut leat ordnejuvvon nu, ahte doibmet jođánit, ja dat leat lassin 4 miljárdda kruvdnasaš doaibmabidjopáhkkii mii mearriduvvui manna čavčča.

Ráđđehus evttoha earret eará eanet juolludemiid gielddalaš divodemiide, geainnuid ja ruovdemáđijaid divodemiide, buohcciviesuid divodemiide ja ruoná mearrajohtolaga vuoruheapmái.

– Min deháleamos bargu dál lea veahkehit sirdit bargguhis bargonávccaid ođđa bargguide priváhta, gilvohearkkes doaimmaide. Geainnuid ja ruovdemáđijaid olahusvuoruheapmi ii barggat dušše olusiid, muhto vástida maiddái ovtta ealáhusaid stuorámus dárbbuide ovddos guvlui: buoret infrastruktuvra. Ráđđehusa ekonomalaš politihkka geahpeduvvon vearuiguin ja eanet vuoruhit dutkama, oahpu ja infrastruktuvrra láhčá dili bures nuppástusaide ja ođđa bargosajiide, dadjá finánsaministtar Siv Jensen.

Bušeahta revišuvdna
Ráđđehus evttoha badjel 900 miljovnna kruvnna mearrediđolaš doaibmabijuide Mátta- ja Oarje-Norggas. Stuorámusat leat:

  • 250 miljovnna kruvdnasaš ovttagearddedoarjja divodit ja rehabiliteret gielddalaš geainnuid, visttiid ja rusttegiid Mátta- ja Oarje-Norggas. Doarjja juhkkojuvvo gielddaide mat leat dán guovllus, ja main leat eanet bargguhis olbmot go riikka gaskamearri.
  • Doaibmabijut divodit, ođasmahttit ja investeret geainnuid ja ruovdemáđijaid Mátta- ja Oarje-Norggas.
  • Ásahit ortnegiid ovdánahttit ja geavahit vuollegis- ja nullaluoitinteknologiija mearrajohtolagas.
  • 50 miljovnna kruvdnasaš ovttagearddedoarjja divodanbargguide dearvvašvuođafitnodagain. Doarjja galgá juhkkojuvvot Oarjji Dearvvašvuhtii, Nuortaoarjji Dearvvašvuhtii (vai Agder-fylkkaide maiddái guoská) ja Gaska-Norgga Dearvvašvuhtii (vai Møre ja Romsdalii maiddái guoská).
  • 50 miljovnna kruvnna eanet ruhta DEMO 2000:i. Prográmma doarju prošeavttaid petroleumsuorggis ja guovdilastá erenoamážit lágideaddjiindustriija.
  • 1 000 eanet doaibmasaji bargguhis olbmuide nuppi jahkebealis.

Ođđa, mearrediđolaš doaibmabijuid lassin lassánit golut sisafárren- ja searvadahttinsuorggis 1,3 miljárdda kruvnnain sivas go báhtareddjiid ásaiduvvan geavvá johtileappot go vurdojuvvon.

Oppalaččat árvvoštallat geavahit 206 miljárdda kruvnna oljoruđain 2016:s, go mihtida struktuvrralaš, oljomuddejuvvon vuolláibáhcaga. Dat lea 10 miljárdda eanet go mii mearriduvvui diimmá čavčča.

Struktuvrralaš, oljomuddejuvvon vuolláibáhcaga rievdan mii lea oassin Nannán-Norgga treanda-BNP:s, lea álkes mihttomearri das mo bušeahtta dagaha oppalaš jearu ekonomiijas. 2015 rájes 2016 rádjai meroštallojuvvo dát bušeahttaimpulsa 1,1 prosentii, mii lea 0,4 proseantta eanet go diimmá čavčča. Badjel goalmmádasoassi bušeahttaimpulssa lassáneami sivvan leat lassánan sisaboađut 2015:s, mat eai leat viidásat fievrriduvvon jahkái 2016, ja reasta lea lassánan olggosgoluid ja geahpeduvvon sisaboađuid geažil 2016:s.

Oljoruđaid geavaheapmi vástida 2,8 proseantta Stáhta penšunfoanda olgoriikka kapitálii, mii ii leat rievdan 2016 Nationálabušeahta meroštallama vuođul. Gaska 4-proseantadássái lea 93 miljárdda kruvnna.

Mearriduvvon vearro- ja divathoidu bissu, muhto Ráđđehus evttoha soames smávva rievdadusa, geahča sierra preassadieđáhusa.