Aktiver Javascript i din nettleser for en bedre opplevelse på regjeringen.no

Ráđđehusa viidáset plána ja rievdadusat

Dát sisdoallu lea eanet go 4 mánu boaris. Danne sáhttet dieđut leat boarásmuvvan. Ođasmahttojuvvon dieđuid oainnát dás Corona-dilli.

Ráđđehus ovddidii odne plána covid-19 viidáset hálddašeapmái ja áigeplána garraseamos čuohcci doaibmabijuid geahpedeapmái. Boahtte vahku mielde galget buot vuođđoskuvlla- ja joatkkaskuvllaoahppit álgit skuvlii.

- Oažžu giitit din buohkaid geat njukčamánu rájes áŋgirit lehpet searvan doaimmaide, vai nagodat orustahttit njoammudávdda leavvama. Danne sáhttit dál ložžet eanemus čuohcci ja garraseamos doaibmabijuid. Min ulbmil lea rahpat eanaš fitnodagaid ja doaimmaid mat leat leamaš gitta, ovdal geasi. Dat eaktuda ahte mii nagodat doallat njoammudávdda geahču vuolde, dadjá stáhtaministtar Erna Solberg.      

Dássážii lea ráđđehus bargan njoammudávdda bissehanstrategiijain.  Dás duohko mii geavahat gozihanstrategiija. Ulbmil lea ain dat seamma, ahte dearvvašvuođabálvalusas galget leat návccat veahkehit buohkaid geat dárbbašit veahki – sihke sin geat buohccájit koronadávddas ja earáid geain leat eará dávddat. Fitnodagat ja doaimmat galget čuovvut njoammudávddaid fágalaš suodjalangáibádusaid go fas rahpasit.

- Dál go ložžet doaibmabijuid, de sáhttet olbmot jurddašit ahte njoammudávda lea nohkagoahtán – nu dat ii leat. Dat mii rievdaduvvo lea ahte mii dustet njoammudávdda eará vugiiguin,  dadjá dearvvašvuođa- ja fuolahusministtar Bent Høie.

- Mii sáhttit servodaga fas rahpat go leat nagodan bissehit njoammudávdda leavvama. Doaibmabijuid ložžen eaktuda ahte mii nagodat doallat njoammudávdda geahču vuolde, iskat eambbogiid, ráddjet oktavuođaid, guorrat njoammuma ja sirret go lea dárbu, dadjá Høie.  

Son deattuha ahte mii galgat joatkit dábálaš doaibmabijuiguin maid mii diehtit ábuhit ja main leat uhcán negatiivva váikkuhusat: bassat gieđaid dárkilit ja gossat giehtagávvii, doallat unnimusat ovtta mehtera gaskka ja bissut ruovttus go leat buohcci.

- Leat ollu mánát geat háliidivčče deaivvadit ustibiiguin ja oahpaheddjiiguin fas. Boahtte vahkus besset sii viimmat fas boahtit skuvlii. Oahpahus ii šatta jur nu go ovdal. Šaddá eanet olgoskuvla ja uhcán buorránaddan. Muhto nu guhkás go lea vejolaš, de galgá ohppiid skuvlaárgabeaivi lágiduvvot nu dábálaččat go vejolaš, dadjá máhtto- ja searvadahttinministtar Guri Melby.   

- Mun ádden  gierdameahttunvuođa, ja ahte juohkehaččas leat buorit ákkat dasa ahte manne   áiddo su fitnodat dahje bargu galgá rahppojuvvot dál. Jos mii galggašeimmet ollašuhttit buot sávaldagaid, de sáhttit boahtit dan dillái ahte njoammudávda leavvá fas johtilit ja ođđasit. Dakkár dilis livččiimet ferten buot giddet, ja dan gal eat hálit, dadjá Solberg.  

Mis lea plána rahpat servodaga veahážiid mielde, muhto dat eaktuda ahte mii nagodat gozihit ja hálddašit njoammudávdda leavvama.

- Jos njoammudávda fas beassá leavvat, de sáhttá dáhpáhuvvat ahte mii eat sáhte ložžet doaimmaid nu go plánejuvvon, dadjá stáhtaministtar Erna Solberg.

- Mii galgat eastadit njoammuma, oažžut olbmuid fas bargui ja váldit árgabeaivámet ruovttoluotta. Dan galgat ovttas nagodit, dadjá Solberg.

Dás vuollelis almmuhat muhtun rievdadusaid. 

Miessemánu 7.beavvi rájes gustojit čuovvovaš rievdadusat:

  • Joavkkut priváhta doaluid oktavuođas lasihuvvojit viđa olbmos 20 olbmui, dainna eavttuin ahte unnimusat 1 mehtera gaska doalahuvvo.
  • Dat mielddisbuktá ahte maiddái hárjehallamat ja eará organiserejuvvon valáštallamat sáhttet čađahuvvot eanemusat 20 olbmuin, jos doalahit unnimusat 1 mehtera gaskka. Njuolggadusat galget čuvvojuvvot.
  • Valáštallanhállat rahpasit. Valáštallanhállaid bivttasskábiid ii leat lohpi geavahit.
  • Almmolaš báikkiide addojuvvo lohpi lágidit doaluid dainna eavttuin ahte oasseválddiid lohku ii leat stuorit go 50, ja ahte oasseváldit doalahit unnimusat 1 mehtera gaskka, ja ahte doaluin lea vástideaddji lágideaddji. Bargit ja doaluid lágideaddjit almmolaš báikkiin eai leat mielde oasseválddiid logus. Sin rolla berre čielggaduvvot sierra fitnodatstandárddaid bokte. 
  • Gielddus ahte dearvvašvuođabargit galget garvit olgoriikkamátkkiid heaittihuvvo. Mii ávžžuhat ain ahte olbmot eai mátkkoš olgoriikii. Olbmot geat leat leamaš olgoriikkas, galget karantenii go bohtet ruoktot.
  • Norgga álbmot ferte ráhkkanit dasa ahte karantenanjuolggadusat bistet badjel geasi.
  • Karantenaáigi rievdaduvvo 14 jándoris 10 jándorii. Buohkat geat leat leamaš lagas oktavuođas soapmásiin 48 diimmu ovdal go koronavirusa vuosttaš dávdamearkkat duođaštuvvojedje, galget karantenii (erremii). Buohkat galget ain karantenii jos njoammuduvvon olbmuin lea leamaš oktavuohta lagat go guokte mehtera ja guhkit go 15 minuhta. Karantenagáibádusas sáhttá spiehkastit guhtta mánu jos dus lea leamaš SARS-CoV-2.    
  • Bargoaddit galget fuolahit ahte bargiin lea vejolaš doalahit unnimusat guokte mehtera gaskka miehtá bargoáiggi. Mii ávžžuhat bargoaddiid láhčit ruovttukantuvrraid ja elektronalaš čoahkkimiid nu guhkás go vejolaš daid guovlluin riikkas gos bargit fertejit geavahit oktasaš johtolatfálaldagaid, ja fysalaš deaivvadeamit galget čađahuvvot dušše dalle go lea áibbas dárbbašlaš. Dat gusto erenoamážit Oslo-guvlui ja eará gávpogiidda gos ollugat geavahit oktasaš johtolatfálaldagaid.

Čuovvovaš rievdadusat gustojit miessemánu 11.beaivvi rájes:

  • Buot vuođđoskuvlla- ja joatkkaskuvladásit rahppojuvvojit 20.vahku mielde. Njoammudávdda eastadannjuolggadusat galget čuvvojuvvot, mii mielddisbuktá ahte buohkat eai sáhte boahtit skuvlii oktanaga.
  • Rávisolbmuidoahpahus ja oahpistanlága oahpahusortnegat báhtareddjiid várás sáhttet maid álggahuvvot 20.vahkus.
  • Álbmotallaskuvllat leat gitta skuvlajagi lohppii, earret oanehis kurssat.
  • Vuodjinskuvllat galget rahppot. Dat galget čuovvut njoammudávddaid eastadannjuolggadusaid mat gustojit doaimmaide gos leat nuppis-nubbái oktavuohta.
  • Bingohállat ja sullasaččat galget maid rahppojuvvot, jos dat lea vejolaš.
  • Universitehtat, allaskuvllat ja fágaskuvllat galget joatkit gáiddusoahpahusain. Studeanttat besset boahtit oahpposadjái amas oahppoovdáneapmi ii goazahuvvot. Oahpposajit galget čuovvut njoammudávddaid fágalaš suodjalangáibádusaid.
  • Oahppolihtu kurssat ja Kompetansepluss doaimmat galget ain čađahuvvot gáiddusoahpahusa bokte. Studeanttat besset boahtit oahpposadjái amas oahppoovdáneapmi goazahuvvot. Oahpposajit galget čuovvut njuolggadusaid vai sáhttet doaimmaid jođihit njoammudávddaid fágalaš suodjalangáibádusaid mielde.
  • Valáštallansuorgái ráhkaduvvo sierra bagadus, mas deattuhuvvojit mánáid- ja nuoraid valáštallanfálaldagat gos fysalaččat fertejit ovttastallat, ovdamearkka dihte spábbačiekčan. Ulbmil lea ahte mánát ja nuorat galget beassat fas searvat valáštallamiidda eanet lunddolaččat go dál, ovdamearkka dihte gilvalit singuin geat gullet seamma jovkui. Njoammudávddaid fágalaš suodjalangáibádusat galget čuvvojuvvot buot oktavuođain.

Čuovvovaš rievdadusat mearriduvvojit geassemánu 1.beaivvi:

  • Guossohanbáikkit, gos ii vuvdojuvvo borramuš sáhttet rahppot, nu guhká go guossit doahttalit njuolggadusaid ahte doalahit unnimusat ovtta mehtera gaskka. Čohkkánsajit ja borramuša lágideapmi beavdái galgá čađahuvvot láhkaásahusmearrádusa vuođul.
  • Suohtastallanbáikkiid (fornøyelsesparker) oažžu rahpat.
  • Rahppo vejolašvuohta organiserejuvvon vuojadeapmái, dasa gullá maid skuvlavuodjan.
  • Dearvvašvuođadirektoráhta ja Álbmotdearvvašvuođainstituhtta ráhkadit ođđa astoáiggerávvagiid, maŋimusat miessemánu 15.beaivvi. Rávvagat gustojit geassemánu 1.beaivvi rájes.

Geassemánu 15. beaivvi maŋŋá čađahuvvojit čuovvovaš rievdadusat:

  • Doaluid lea lohpi lágidit jos eai leat eambbo go 200 olbmo.
  • Hárjehallanguovddážiid sáhttá rahpat, jos dearvvašvuođaeiseválddit ovttas fitnodagain sohpet dohkálaš njoammunsuodjalandoaimmaid.
  • Lea maid áigumuš rahpat dábálaš vuojadanbáikkiid ja vuojadanhállaid, muhto eaktuduvvo ahte dearvvašvuođaeiseválddit ovttas fitnodagain sohpet dohkálaš njoammunsuodjalandoaimmaid.
  • Ráidočiekčamat álggahuvvojit fas geassemánu 16.beaivvi, covid-19-láhkaásahusa spiehkastemiiguin.