Sámi álbmotbeaivi guovvamánu 6.b.2016 –dearvvuođat eanandoallo- ja biebmoministaris Jon Georg Dale

Sámi álbmotbeaivi lea stuora beaivi goas mii ávvudat sápmelaččaid ja sápmelašvuođa. Dán beaivvi ávvudat maid sámi boazodoalu.

Lean hui čeavlái go lean ministtar erenoamáš ealáhussii, sihke riikka siste ja riikkaidgaskasaččat. Mu mihttomearri boazodoalloministtarin lea čađahit politihka mii ovddida ja nanne boazodoalu.

Dat doaibma lea dehálaš oassi mu ovddasvástádussuorggis. Mun háliidan eanet oahppat dán ealáhusa birra, ja illudan beassat deaivvadit boazodolliiguin.

Boazodoallu lea bearašealáhus. Boazodoallu bearašealáhussan ovddiduvvo ja fuolahuvvo mu árvvoštallama mielde buot buoremusat nana ekonomalaš rámmaid bokte. Ekonomalaš doaibmamunni addá boazodollui maid stuorit friijavuođa organiseret ealáhusdoaimmas. Dan friijavuhtii háliidan váikkuhit ja boazodoallopolitihkalaš gaskaomiid vuoruhit dan ulbmila ovdii. 

Det samiske flagget.

Ođđa stuoradiggedieđáhus

Departemeanta lea dál ráhkadeamen ođđa stuoradiggedieđáhusa boazodoallopolitihka várás. Mu ulbmil lea ovddidit ealáhusguvllot dieđáhusa, mii árvvoštallá buot ealáhusa guoskevaš beliid.  Earret eará galgá divaštallojuvvot makkár oktavuohta lea ekologalaš, ekonomalaš ja kultuvrralaš guoddevašvuođa gaskka.

Dieđáhusa barggu oktavuođas leat mii doallan máŋga čoahkkima ja gulahallama boazodolliiguin, Norgga Boazosápmelaččaid Riikkaservviin (NBR) ja Sámedikkiin. Háliidan geavahit vejolašvuođa giitit buot árvalusaid ovddas maid leat ožžon. Viidáset barggus áigut  joatkit ovttasbarggu Sámedikkiin ja NBR:in.

Boazolohku muhtun guovlluin Finnmárkkus

Medias, ja eiseválddiid ja ealáhusa gaskasaš čoahkkimiin lea boazolohku muhtun guovlluin Finnmárkkus ollu divaštallojuvvon. Áiggun muittuhit ahte boazologu heiveheapmi guohtunresurssaide boahtá stuorimus ávkin alcces boazoealáhussii.  Jos boazodoallit ieža eai nagot čađahit geahpedeame, de šaddet sii ieža eanemusat gillát.

Lea dehálaš muittuhit ahte alla boazolohku ii leat váttisvuohta eanaš guovlluin. Eatnašat leat geahpidan ja heivehan boazologu mearriduvvon lohkui. Dađibahábut dat ii álo boađe nu bures ovdan.

Cuoŋománu 1.b.2015 raporterejuvvon logut čájehit ahte eanaš siidaoasit leat čuovvolan geahpedanmearrádusa. Finnmárkku boazolohku lea dál vuolábealde mearriduvvon boazologu. Dat čájeha ahte boazodilli lea váldán ovddasvástádusa boahtteáiggis badjel.  Daid moadde boazoeaiggáda geat eai leat vel doahttalan geahpedanmearrádusa,  galgá Boazodoallostivra čuovvolit, vai ulbmil ollašuvvo. Dat lea erenoamáš dehálaš daid boazodolliid ektui geat oskkáldasvuođas leat čuvvon boazodoallostivrra mearrádusaid.

Boazomassimat boraspiriid geažil

Boazodoallu gillá stuora vahágiid boraspiriid geažil. Muhtun orohagain čuohcá dat sakka buvttadanbohccuide. Dat dilli dieđusge ii leat dohkálaš. Boraspiresoahpamuš mii mearriduvvui geassit 2011 gusto ain. Lean duhtavaš go boraspiresoahpamuš nanne ahte boraspiret galget hálddašuvvot mearriduvvon boraspireloguid ektui. Biraseiseválddiid ovddasvástádussii gullá fuolahit ahte boraspirenálit eai lassán, ja ahte mii oažžut beaktilis goddinlobi.

Buorre bohccobiergomárkan

Bohccobiergu lea erenoamáš ja das leat ollu ovdamunit.  Bohccobierggu jearru lea buorre ja buorrána ain. Dat buorida maid biergobuvttadeddjiid hatti. Lea miellagiddevaš oaidnit ahte nuorat leat borragoahtán bohccobierggu eanemusat.  Bohccobierggu márkanlávdegotti systemáhtalaš bargu, ja geavaheddjiid beroštupmi báikkálaš borramuššii ja borramuš mas lea historjá, leat váikkuhan ovdáneapmái hui positiivvalaččat. Lea dehálaš ahte suorgi geavaha dan buori márkandili ovddidit birgejeaddji fitnodagaid, maid vuođđun lea nana máhttu ja vásáhusat. Dat lea mielde huksemin guoddevaš boazoealáhusa, ja eanet geavaheaddjit besset illudit máistit norgga bohccobiergobuktagiid main lea buorre kvalitehta.

Dálá dilis sáhttit lasihit árvoráhkadeami. Mu oainnu mielde lea dan vejolaš dahkat go lasiha bohccobiergobuvttadeami. Dál go boazolohku eanaš guovlluin lea guoddevaš dásis, de addá dat vejolašvuođa lasihit buvttadeami.  Jos mii geavahat daid vejolašvuođaid, de dat lea mielde ovddideamen ealáhusa mii olles Norgii lea dehálaš.

Lihkku beivviin!