Eaktodáhtolašvuođa bálkkašupmi 2014
Historjjálaš arkiiva
Almmustahttináigodat Solberga ráđđehus
Almmustahtti: Kulturdepartemeanta
Ođas | Almmustahtton: 04.12.2014 | Maŋimuš ođasmahttojuvvon: 11.12.2014
-Eaktodáhtolašvuođa bálkkašupmi 2014 geigejuvvo jovkui “De ville bak fjellet” eret Dáigevuonas, Finnmárkkus. Dat lea hirpmahuhtti bargu maid sii leat álggahan! Dat lea viiddis eaktodáhtolaš bargu mii lea čohkken olbmuid buolvvaid gaskka ja ráhkadan liekkusis ja ealli lagasbirrasa, cealká kulturministtar Thorhild Widvey.
Joavku “De ville bak fjellet”, Dáigevuonas, Finnmárkkus háliida fas ealáskahttit ruovttubáikkis, gilli gos eai šat gávdno bargosajit. Joavku fuomášahttá ođđa vejolašvuođaid geavahettiin olbmuid ja luonddu resurssaid. Sii leat gili ealáskahttán ja addán doaivaga boahtteáigái.
Guokte eará finalistta leaigga penšunistajoavku Idrettslaget Vindbjart Oarje-Agderis ja Livestockfestivála Hedemárkkus.
Eaktodáhtolašvuođa bálkkašupmi
Bálkkašupmi lea glássadáidda. Eaktodáhtolašvuohta Norga lea jagi 2006 rájes juohkán Eaktodáhtolašvuođabálkkašumi Kulturdepartemeantta dáhtu mielde. Nationála jurys leat Sturla Stålsett (Eaktodáhtolašvuođa Norga), Rigmor Aasrud (Bb), Kjell-Ingolf Ropstad (KrÁ), Signe Bock Segaard (ISF) ja Arezo Banafsheh.
Bálkkašupmi juhkkojuvvo sealgilis olbmui, báikkálaš searvái dahje jovkui mii erenoamážit lea čájehan eaktodáhtolaš áŋgiruššama, beroštumi ja duostilvuođa mii lea ávkin juohkehažžii ja/dahje servodahkii. Eaktodáhtolašvuođa govdodat ja girjáivuohta, sihke organisašuvdnahámi, temáhtalaččat, agi ja kultuvrra dáfus, galgá guhkit áiggi vuollái bures oidnot bálkkašumi vuitiid gaskkas. Bálkkašupmi sáhttá juhkkojuvvot dan vuođul maid okta olmmoš, báikkálaš searvi dahje joavkku eaktodáhtolaččat lea áŋgiruššan guhkit áiggi dahje ráddjejuvvon áiggi prošeavtta bakte.
Jury ákkastallamat dán jagáš bálkkašupmái
Buorit lagasbirrasat eai šatta iešalddis. Muhtun lagasbirrasat leat áitojuvvon guovllut. Dán jagáš bálkkašumi vuoiti lea váibatkeahttá ja ealjárit čohkken olbmuid buolvvaid gaskka ja ja hábmen liekkusis, ealli ja searvadahtti lagasbirrasa – ja addán gillái ođđa boahtteáiggidoaivagiid. Bálkkašumi vuoiti čájeha ođđamállet beroštumi lagasbirrasii mii orru viidáneamen muđui riikkas.
Bálkkašumi vuoiti oaidná vejolašvuođaid doppe gos earát oidnet váttisvuođaid, ja čájeha midjiide ahte eaktodáhtolašvuohta doaibmá doppe gos earát eai olat guhkkelii go čielggademiide ja ságastallamiidda. Ekologiija ja ođđageavaheami vuođul ovddida bálkkašumi vuoiti jagi miehtá doaimmaid ja fálaldagaid mat čatnet olbmuid oktii, nanne báikkálaš birrasa ja geasuha báikki olbmuid. Bálkkašumi vuoiti ii seastte iežas, ja geavaha sosiála mediaid árjjálaččat. Ulbmil lea gillái buktit ođđa vejolašvuođaid geavahettiin daid resurssaid mat gávdnojit olbmuin ja luonddus. Jury lea hirpmástuvvan go bálkkašumi vuoiti oanehisáiggis lea ožžon olles báikkálaš servodaga iežas mielde, ja nu buvttihan movtta ja eallima ja ođđa optimismma guvlui.
Ja jos dat ii livčče doarvái, de sii čájehit ahte bargu ii dahkko dušše báikkálaš birrasis, muhto maiddái riikkarájáid rastá, dasgo sii čogget biktasiid sidjiide geain ii leat nu buorre dilli Ruoššas. Bálkkašumi vuoitis lea áŋgirvuohta mii njoammu, ja dat movttiidahttá.