Vuoruhit ođđa oahpaheddjiid, dutkama ja sámegiela Davvi-Norggas

Ráđđehus evttoha reviderejuvvon našunálabušeahtas eanet ruđaid oahppoloana geahpideapmái oahpaheddjiide Finnmárkkus, Romssas ja Nordlánddas. Ráđđehus áigu lasihit doaibmalobiid sámegielat mánáidgárddiide, dutkamii Bådåddjos ja luomusvuođa oahpaheapmái Ánddasullos.

Dát vuoruheami Davvi-Norggas bohtet reviderejuvvon našunálabušeahtas maid ráđđehus almmuha odne.


– Mii hábmet ihttábeaivvi bargguid go vuoruhit máhtu ja dutkama. Mii háliidit skuvllaid gos oahppit ohppet vel eanet čeahpes oahpaheddjiin, ja njunušdási oahpahus- ja dutkansektovrra , lohká máhttoministtar Torbjørn Røe Isaksen. 

Oahpaheaddjit davvin ožžot 20 000 jahkásaččat 

Ráđđehus evttoha ásahit guokte ođđa ortnega mat galget lasihit skuvllaide dohkálaš oahpaheddjiid, ja addit eanet movtta šaddat oahpaheaddjin. 

–  Dát lea hoahppodoaibma. Davvi-Norggas leat mihá eanet oahpaheaddjit geain ii leat formála oahppu go muđui riikkas. Danne evttohit dán vai oažžut eanet oahppan oahpaheddjiid davás. Man olu oahppit ohppet lea dan duohken man čeahpit oahpaheaddjit leat, lohká Røe Isaksen. 

Dat vuosttaš ortnet lea dakkár hoahppodoaibma Finnmárkui ja čieža suohkaniidda Davvi-Romssas. Dáinna ortnegiin sáhttet oahppan vuođđoskuvlaoahpaheaddjit oažžut geahpedit oahppoloanaset 20 000 ruvnnain jahkásaččat go barget muhtun skuvllas guoskevaš regiovnnas. Dat boahtá lassin dasa maid buohkat juo, geat leat barggus, ožžot geahpeduvvot gullevaš doaibmaguovllus. Dakko bokte sáhttet dohkálaš oahpaheaddjit oažžut gitta 45 000 ruvnna sihkkojuvvot oahppoloanas jahkásaččat.  Dát ortnet bistá gitta 2022 rádjái.

Ožžot gokčojuvvot beali oahppoloanas 

Dat nubbi ortnet gokčá gitta 160 000 ruvnna oahppoloanas ođđa oahpaheddjiide, mii mearkkaša beali loanas. Dat ortnet guoská sidjiide geat álget oahpaheaddjiohppui 2017 čavčča dehe maŋŋil, ja geat barget oahpaheaddjin unnimusat golbma jagi maŋŋil go leat geargan oahpuin. Ortnet addá eanemus sidjiide geat barget Nordlánddas, Romssas dehe Finnmárkkus maŋŋil go gerget oahpuin.

Ráđđehus evttoha golmmaoasat ortnega; 

1)     Studeanttat geat váldet viđajagi oahpaheaddjioahpu dábálaš áiggi siste, ožžot sihkkojuvvot loanaset sullii 50 000 ruvnnuin.

2)     Studeanttat geat váldet oahpaheaddjioahpu 1.7. dásiide dábálaš áiggi siste, ožžot dasa lassin sihkkojuvvot loanaset sullii 55 000 ruvnnuin.

3)     Studeanttat geat váldet viđajagi oahpaheaddjioahpu ja barget Nordlánddas, Romssas dehe Finnmárkkus, ožžot vel lassin sihkkojuvvot loanaset 55 000 ruvnnuin.

– Mii sávvat ahte eambbosat háliidit šaddat oahpaheaddjin. Earenoamážit dárbbašit mii čeahpes oahpaheddjiid nuoramus ohppiide. Oahpaheaddjin 1. gitta 7. luohkáide veahkehat ohppiid lohkat ja rehkenastit. Beasat maiddái searvat hábmet sin boahtteáiggi, lohká Røe Isaksen. 

Eanet oahppu luomusvuođa birra Ánddasullos

Ráđđehus áigu maiddái lasihit juolludemiid Našunála guovddážii luomusvuođa oahppamii (NAROM) Ánddasullos 6,6 milliuvnna ruvnnuin. Dasto oažžu guovddáš oktiibuot 15 milliuvnna ruvnna 2017:s. 

– Dát guovddáš lea dehálaš aktevra ráđđehusa vuoruhemiin mat gusket realfágaide, luomusvuhtii ja davviguovlluide. Eanet doaibma NAROM:s addá boahtteáigge máhtu ja eanet bargosajiid, dadjá Røe Isaksen. 

Eanet dutkan Bådåddjos

Ráđđehus áigu maid lasihit juolludemiid Davvi universitehtii 4 milliuvnna ruvnnain.
– Mii áigut nannet Davviguovlluguovddáža bargguid dutkamis, oahpahusas ja gaskkusteamis.

Dáid bargguid čađa addá guovddáš innovašuvnna ja ođasmahttima regiovdnii, lohká Røe Isaksen. 

Ráđđehusa vuoruheamit Davviguovlluguovddážii álggahuvvo 2015:s go dat dalle laktojuvvui universitehtii.  2016 rájes oaččui universitehta 5,1 milliuvnna ruvnna jahkásaččat guovddážii. 

Nannet sámegiela

Ráđđehus evttoha lasihit juolludemiid sámegielat mánáidgárddiide 5 milliuvnna ruvnnuin 2017:s.

– Mii fertet váldit vára ja ovddidit sámi giela ja kultuvrra. Danne lasihit juolludeami sámegielat mánáidgárddiide. Mánáidgárddit leat dehálaččat oaččut eambbosiid hupmagoahtit sámegiela, lohká máhttoministtar.